Vapaus, June 8, 1922

              ^fgLAISILLl ON; lTOIfIH0L!INEN! TOIfÄISTBLUI smh TES! PUOLUE! YKSIUNIO! ¥ESI EIMTAMA! H S ! PMMMEÄ!
VAPAUTUS TAPAH-
^ SEN ITSENSÄ KAUTTAl
VAIU JARJESTVNEENft VOI
TYÖVÄENLUOKKA VOITTAA!
T l "
i
Torstaina, kesäk. S p. Thursday, June 8th. VI Vwosikerta--m ¥1
•
ottavaan mar.sineet maailman ao-
J8D tyotläoät Äeteraanit eaittä-vaatimuksenaa
halittukaelle,
antanut epKmaaräiaia lu-joihin
eivät veteraanit
olleet tyytyi»'»'»- P'ote»t«l««
haililukaen kantaa vaataan lupaa-
„ t veteraanit maraaia taJiaain
Torontoon.
neet
joka on
paubia,
.Ottawa, kesäk. 6 p. — Frapk Ri-
^ey_ 300 entisen suursodan veteraa-jia'
mukanaan, marssi eilen Dorai-jion
parlamenttitalolle täällä. Huo­limatta
290 mailin marssista, minkä
nuo miehet ovat suorittaneet kä-vellejsään
Toronton Queens puis­esta
Ottavvaan, sanovat porvarien
sanomalehdet heidän näyttäneen
reippailta, joskin 'kengissä ja vaat­teissa
näkyivät pitkän matkan jättä­mät
jälet. Parlamenttitalon edustalla
valitsivat miehet kaksitoistahenkisen
komitean, johtajana Riley, joka ko­mitea
tulisi käymään hallituksen
päämiesten puheilla. Sille hallituk­sen
kauniille lupaukselle, että mies­ten
vaatimukset ja pyynnöt-annet­taisiin
erikoisen sotilaiden uudel­leen
järjestämiskomitean tutkitta-ivaksi
olivat veteraanit kuuroja. Hei­dän
johtajansa selitti että Great
f ar Veterans Association, samoin­kuin
useat toisetkin entisten soti­laitten
järjestöjen nimellä kulkevat
liitot, joita entiset upseerit ja por­varit
ovat perustelleet, eivät edus­ta
suuren sodan todellisia veteraa­neja,
Veteraanien edustajat selit­tivät
että kysymys on tutkiinattakin
s»lvä sillä «kurjuus on yleinen ja
ne ainoastaan tahdomme että sitä
liuojennetaan aivan heti.» ,
Puheessaan, jonka pääministeri pi­ti
veteraanien lähetystölle, sanoi
liäD p ä ä a s i a s s a seuraavaa: «Te olet­te
tulleet puhuttelemaan hallitusta,
joka on koettanut tehdä kaiken mi­tä
on voinut että sodasta palan­neet
miehet saisivat oikeutta. Halli­tuksen
toimesta on valittu komitea,
joka edustaa kaikkia puoliteitä ja
jonka tarkotuksena on katsoa että
palanneet sotilaat saisivat kaikkea
mahdollista hyvinvointia. Tämä ko­mitea
on edelleen toimessa. Se on
tämän komitean asia tarkastaa ketä
te edustatte. Me olemme iloisia,
herrat, että te olette _onnellisesti
suorittaneet pitkän matkanne, ilman
suuremmitta vaike'uksitta,«
Saksan merimiesliitto
liittynyt Punaiseen
AmmatilIise|Bn In-ternationaleen
Huhuja kreikkalais-turkkilaisesta
so­pimuksesta
Konstantinopoli. — Neuvotteluita,
joita on pidetty Roomassa Kreikan
ja Turkin Nationalistien edustajain
välillä valmisteleviksi toimenpiteik­si
suoranaisen rauhankonferenssin
aikaansaamiseksi Atheenan ja An­goran
hallitusten välille, sanotaan
kreikkalaisten sanomalehtien pitä­neen
tyydyttävinä. Turkin Natio­nalistien
kortteelissa Konstantino­polissa
ei tiedetä mitään edelläole-van
raportin paikkansa pitäväisyy-destä',
mutta Nationalistien piireissä
uskotaan että kohtuulliset ehdot il­man
muuta voidaan hyväksyä.
o .
Herrat lahjoittavat
omUleen
Toronto. — Lainlaatijakunnan
konservatiiviset jäsenet ovat lah­joittaneet
johtajalleen G. Howard
Fergusonille, pitämänsä puheen yn-teydessä
kukkaron, joka sisälsi/$2,-
000 rahassa ja toivotuksen hyvin­vointiin.
Ferguson tuli tunnetuksi erääs­sä
Ontarion metsänhaaskausjutussa
ja kaipa hänen kannattajansa ar­velivat,
että herra johtaja on edus-tanut
kapitalistien etuja niin loista­vasti
lainlaatijakunnassa, että hän
on tuon lahjan arvoinen.
o ^
Leninin sanotaan saa-l
i Ä halvauksen
Veteraanien lähetyatön vaataus.
L ä h e t y s t ö n johtaja Riley vastasi
pääministerin puheeseen seuraavas­ti:
«Herra pääministeri ja kapinc-tin
j ä s e n e t . Palanneitten sotilait-,
ten puolesta minä olen ei ainoastaan
iloinen, vaan tunnen myöskin kun­niaa
kohdatessani teitä täällä. Te
sanotte että parlamentin komitea
«deiieen istuu. Se onkin ainoa mi­tä
se tekee. Me tulemme Torontos­ta,
jossa kurjuus on kauhea, kuten
herra James Murdock tietää. Pa­lanneilla
sotilailla ei ole mitään.
Heitä ei ole kohdeltu tasapuolisesti.
Kurjuus on kerrassaan suuri. Tässä
On valituksemme ja vaatimuksem-
T ä m ä n jälestä annettiin her­joille
seuraava veteraanien kymme­nen
p y k ä l ä ä sisältävä vaatimus: •
1. T ä y d e l l i n e n uudelleen sijoitta­minen
(re-establishment) jokaiselle
Canadan sotaretkeen osaaottaneelle
jäsenelle sekä riittävä avustus kaa­tuneiden
omaisille.
2. Uusi tarkastus kaikissa niissä
tapauksissa joissa planneet soti­laat
ovat sotajoukkojen hajottami­nen
aikana erotetut armeijastai
3. Työnvälitystoimiston lakkautta-
»"nen palanneitten sotilaitten uu­delleen
destä.
Berlin, kesäk. 3 p. — Yksityis­luontoinen
tiedonanto, jonka väite­tään
saadun Soviet Venäjän tahol­ta,
ilmottaa että pääministeri N.
Lenin olisi viime torstaina saanut
vakavaluontoisen halvauskohtauk-sen
. Tämän johdosta sanotaan Ber-linissä
olleiden Venäjän edustajien
heti matkustaneen Moskovaan.
Tämäkin uutinen on parasta ot­taa
varovaisesti," sillä niin paljon
valheita on Leninistä sanottu. Toi-seltapuolen
täydymme muistaa että
Lenin on todella ollut viimeaikoina
sairaana, joten ylläolevassa voisi ol­la
jotakin perääkin. Lähipäivinä
saadiaan asialle enemmän valaistus­ta.
Hamburgissa t.k. 3—6 päivinä
pidetyssä liittokokouksessaan on
Saksan merimiesliitto, johon kuuluu
n. 13,000 vallankumouksellista . jä­sentä,
päättänyt liittyä Punaiseen
Ammatilliseen Intematsionaleen. Tä­mä
tärkeä päätös tehtiin vain kahta
ääntä vastaan.
o——-
Taistek Väiierestä ja
Y h d y a vakain hallitua makaanut
Hanakalle ratapolkyiatä $16.00
kappaleelta ja aitten myynyt ne
Penaylvanian rautatie yhtiölle 38c
kappale.
Suuria metsäpaloja
Prince Edwardin
saarella
Ranakalaiaet aiirtomaat europalaiata
raakalaiauutta vaataan.
järjestämis osaston yhtey-
Hallituksen kanta palanneita
sotilaitten edustajia kohtaan komi­teassa
jOKa nykyään tutkii palan-jatten
sotilaitten uudelleen järjes-
^niisasiaa, on otettava esille.
3- YKS! dollari yhden prosentin
Tastuuvelvollisuudesta. (Tarkottaa
la.it pohjapalkkiota
vUsin
jonkunlaista
. . . p' r—ose-ntIinl perusteella vissin-
'^'sista palveluksista rintamalla).
J; Kohtuullinen maksu kaikille
«''^«ille sotilaille heidän entisen
^«"«tinsä mukaisesti.
?1.10 palkkio vuorokaudelta
^«^palveluksessa oloajalta, siitä al-siih"
palvektkseen yhtynyt
Bai 1 päässyt eroon
»^^«laksesta, huolimatta siitä mis­sä
aselajissa ja minkälaisessa teh­tävässä
on ollut.
8. Tarkemmin ymmärrettävissä
oleva hallituksen menettely sotales­kien
ja orpojen avustamisessa.
9. Työttömänä olevien sotavete­raanien
järjestön virallinen tunnus­taminen,
kaikkien palanneitten so­tilaitten
ja kaatuneiden sotilaitten
omaisten edustajana.
10. Pikainen toiminta jolla pois­tetaan
palanneita sotilaita ja heidän
perheitään ahdistava kurjuus.
Ylläolevat vaatimukset ovat muu­tamissa
suhteissaan epämääräisiä ja
mahdollisesti hiukan huonosti asiaan
käypiä. Mutta muutamissa kohdis­saan
ne ovat hyvinkin osaavia. Kai­kessa
tapauksessa ne osottavat kak­si
seikkaa. Ensiksi sen, että maail­mansodan
veteraanit saavat nyt elää
ei ainoastaan puutteessa vaan suo­rastaan
kurjuudessa ja toisekseen
sen että hallitus ei ole tehnyt hei­dän
hyväkseen läheskään sitä mitä
sotatoimiin osanottamiseen luulisi
edellyttävän.
Miehet lupaavat proteatibi hallituk-aelle
maraaia Jalkaain takaain
Torontoon.
Huolimatta siitä että matka To­rontosta
Ottawaan on noin 290 mai­lia
ja että veteraanien marssi täl­lä
matkalla kesti kaikkiaan 16 vuo­rokautta,
ovat he aikomuksessa
marssia takasin Torontoon, pannak­seen
siten vastalauseensa hallituk­sen
kylmäkiskoista vastaanottoa ja
menettelyä vastaan. Näin kertovat
porvarien sanomalehdet. Tosiasia
kuitenkin lienee se, että veteraa­neilla
ei ole muuta keinoa päästäk­seen
Torontoon, jos sinne aikovat
mennä, sillä eipä suinkaan heillä ai­nakaan
rahaa ole pilettien ostami­seen.
Sillä tavalla sitä porvaristo
kohtelee niitä, jotka porvariston
etujen tähden neljä vuotta seisoi­vat
juoksuhaudoissa ja niitä, joiden
turvat jäivät kokonaan tuolle tielle.
Pariisilaiset p«rvarislehdet totea­vat
huolestuneina, että Italian väki­luku
tekee yli 37 miljoonan alueel­la,
joka on tuskin 2/3 europalaisesta
Ranskasta. Latinalaisissa naapuri­maissa
on väestön lukumäärä viime
vuosikymmenenä sodasta ja kulku­taudeista
huolimatta ^kasvanut 2
miljoonalla, kun taas Ranskan väki­luku
on vähentynyt 1 miljoonalla.
Ranskan ja sen veljesmaan, Italian,
välinen kilpailu on varsin hyvin tun­nettu.
Niiden välillä käy äänetön
mutta sitä voimakkaampi kamppailu
ylivallasta Välimerellä ja tämä tais­telu
kehittyy yhä epäsuotuisemmak­si
Ranskalle. Ranskan Rivieralla
kehittyy italiailaistuminen varsin no­peassa
tahdissa. Tunisi on täynnä
italialaisia siirtoloita. Pohjois-Ame-rikan
suljettua porttinsa siirtolai­silta
virtaa suuri italialainen «kan­san
ylijäämä» ranskalaisiin siirto­maihin;
«Aika' lähenee, kirjoittaa
muudan ranskalainen kiihkokansaK
linen lehti, jolloin Ranskan herruus
Välimeren rannikoilla on paljas
muisto.» "
Ja todellakin: Ranskan herraval-lan
kohtalo Afrikassa ei näytä toi­vorikkaalta.
Sen siirtomaissa on
käymässä yhä voimakkaampi liike
sitä häikäilemätöntä, täysin raaka­laismaista
ryöstöä ja sortoa vastaan,
mitä niissä harjoitetaan sivistyksen
nimessä. Tunisissa esimerkiksi on
katkeruus kehittynyt aina siihen
määrään, että maan emiri, vasalli-kuningas,
on lähettänyt eroanomuk­sen
Ranskan hallitukselle korostaak­seen
täten vastalausettaan Ranskan
•hallituksen rosvopolitiikkaa vastaan.
Eikä tämä katkeruus suinkaan ole
ollut omiaan vaimenemaan kuristus-toimenpiteistä,
joihin hallitus on
ryhtynyt kansallisen riippumatto­muuden
asianajajia mutta varsinkin
kommunisteja vastaan, jotka alku­asukasten
parissa ovat levittäneet
sosialismin vapauden sanomaa. Mil-lerandin
äskeisellä vierailulla pro-testeerasivat
taas algerialaiset mo­nin
ottein Ranskan herravaltaa vas­taan,
ja eräs puhuja, maan entisen
hallitsijan jälkeläinen, jonka piti
lausua Millerand tervetulleeksi, lau­sui
tälle päin naamaa, että hänen
kansan.sa menehtyy jos Ranskan
kapitalismi jatkaa entiseen tapaan­sa,
ja vaati sen takia perustuslail­lista
oikeutta maalleen.
Minneapolis, Minn. — Kaksikym
mentä tuhatta Yhdysvaltain sotilas
ta on Ranskassa pidetty tekemässä
ratapölkkyjä noin puolentoista vuo
den ajan, vielä 6 kuukautta sen jä­lestä
kun sota jo oli loppunut. Noi
ta ratapölkkyjä alettiin katkase-maan
siinä niniessä että Amerikan
Ranskassa olevat sotajoukot muka
niitä tarvitsevat ja niitä katkaistiin
kuusituhatta kertaa enemmän kun
mitä Amerikan sotajoukot koko rei-sullaan
käyttivät/ Tuon metsähaas-kauksen
johdossa on ollut kenraali
Atterhury, joka samalla on Pensyl-vanian
rautatieyhtiön varapresident­ti.
Tällaisen lausunnon oij antanut
Charies P. Green Federated Pressin
sähkösanomatoimistolle.
Ranskan sanotaan olleen sangen
huolellisia kovan puun metsiensä
suhteen jä siksi juuri niitä alueita
joilla yhdysvaltalaiset ratapölkkyjä
katkaisivat on erikoisesti säästetty.
Mutta kun amerikalaiset menivät
alettiin haaskaus ja hakattiin kaik­ki
tuo kaunis metsä.'' Green selit­tää
että Pennsylvanian rautatie yh­tiö
ei saanut muuten tammisia rata­pölkkyjä
ja siksi niitä tehtiin mil­joonia
kappaleita Ranskassa muka
sotatarpeita varten. Noiden metsien
haaskaamisesta on Yhdysvaltain hal­litus,
maksanut niin paljon,- että jo­kaisen
ratapölkyn hinnaksi tuli $16.
Mutta nyt sodan loputtua on samai­nen
Yhdysvaltain hallitus myynyt
nuo ratapölkyt 38 sentillä kappa­leen
Pennsylvanian rautatieyhtiölle.
Sota näyttää olevan herroille joka
tapauksessa rikastumisen väline ja
köyhät pirut siinä menettävät hen-kensäkin,
muuta otettavaa kun ei
heillä ole.
ja sukupuuttoon kuolevan mustan
väestön pulma!
Kriatinuakokin kielletty!
Vuoden alussa julkaistiin Parii­sissa
romaani, joka herätti »vaton-ta
huomiota. Romaanissa käsiteltiin
Afrikan asioita, sen kirjoittaja oli
alkuasukas, nimeltään Rene Maran,
ja sai hän tämän vuoden Goncourt-palkinnon.
Tässä romaanissaan te­kee
kirjoittaja — entinen valtiovir-kamies
Senegaliassa — mitä mie­lenkiintoisimpia,
paljastuksia mus-tain
veliraukkojensa hirvittävästä
kurjuudesta ja sorrosta. Hän ku­vaa
erinomaisella miehuudella ja
voimalla, minkälaista ranskalainen
sivistäminen todellisuudessa on siir­tomaissa:
nälänhätä ja hävitys kul­kee
kaikkialla sen kintereillä.
Ranskan hallitus on ottanut nämä
paljastukset vastaan suurella «lii­kutuksella.
» Olkoonpa vain, että
ranskalaiset viranomaiset siirtomais­sa
ovat häikäilemättömiä hirmuval­tiaita,
Ranskan ministereillä on to­ki
sydän rinnassa! Kukapa .sitä
epäilisi! Ja he ovat panneet toi­meen
tutkimuksen. Tutkimuksen
— kirjan tekijää ja entistä valtio-virkamiestä
vastaan, jota kaiken to­dennäköisyyden
mukaan tullaan an­karasti
— rankaisemaan, koska on
heittänyt epäedullista valoa kelpo
kotimaan hallitustoimintaan. Ja tä­ten'
ratkaistaan nälkäisen, kärsivän
Ja tämä pulma, joka ei suinkaan
ole tunnusmerkillinen ainoastaan
Tunisille, Senegalialle taikka Alge­rialle,
on joissakin toisissa ranska­laisissa
siirtomaissa saanut toisen
ratkaisun. N o rs u n luurannikolla
tarttui koko väestö, kun ei se enää
jaksanut kestää sivi.styksen kirous­ta,
matkasauvaan ja pakeni englan­tilaiselle
alueelle. Luonteenomaise­na
seikkana ilmoittaa Clarte-lehti,
että maakunnan ranskalainen ku­vernööri
kielsi väestöä omaksumasta
kristinuskoa! Hän ei voinut sietää
sitä heikkoa suojaa, minkä lähetys-^
saarnaajat tarjosivat alkuasukkaille.
Kuvernööri hävitytti «kirkot» ja pa­kotti
mu^an väestön kumartamaan
vanhoille puujumalilleen.
Tämä ei tosin osoita Ranskan
keinotekoisen, väkivallalle peruste­tun
herruuden koko lankeemusta.
Mutta on yhtäkaikki moraalisena to-distuksena
taantumuksesta, joka ei
enempää koti -kuin siirtomaissa
saata pukeutua sivistyneisiin muo­toihin.
Ranskan Kommunistinen puolue
tuntee .syvästi suuren velvollisuu­tensa
mikä sillä on täytettävänä
siirtomaiden suurten kansanjoukko­jen
organisoimisessa ja vapauttami­sessa.
Puolueen siirtomaapolitiik­kana
on: oikeusturva ja itsemää­räämisoikeus
siirtomaille. Pohjois-
Afrikan siirtomaiden suuremmissa
kaupungeis.sa on sen propaganda jo
ennättänyt kantaa hyviä hedelmiä.
Monin paikoin on vanha rotuvihan
valkoisten ja värillisten proletaari­en
välillä kokonaan kadonnut. Ku­luneen
vuoden kuluessa on peru.stet-tu
useita puolueen osastoja, joissa
ranskalaiset ja arabialaiset toimi­vat
mitä veljellisimmässä sovussa ja
yhtä innokkaasti ottavat osaa vapun-näivä-
y.m. mielenosoituksiin. Ja
tämä veljellinen yhteistoiminta saa
vain Tiutta virikettä vainotoimista,
jota Ranskan hallitus heitukoittensa
kautta harjoittaa, kuten sanottu,
fcommnnistisia esitaistelijoita vas­taan.
Ja ilman proletaarista jouk-kotaistelua
ei siirtomaiden kansoil­le
koskaan keltakaan vapauden kul­tainen
' päivä.
Chariottetown, P. E. I.*— Suuret
metsäpalot, joita avustaa vinha tuu
li ovat raivonneeet Greenwichin ja
Cable Headin välillä St. Peters
Bayssa. Useampia mailia käsittä­vällä
alueella on arvokkaita tim-beriä
palanut ja suuret määrät ih­misasuntoja
on tulen vaarassa. Met­sässä
vallitseva kuivuus on suures­sa
määrin antanut lisää vauhtia tu­len
tekemälle hävitystyölle.
o-
Uusia riistettam saa­puu
Maataviljelemään tulevia brittiläiaia
aanotaan hyvikai farmareikai, Icoa-ka
he liaäiivät riiatettÄvien lukua.
Enaimmniseitä rikkomukaeata annet­tava
aakkomaaran «uuruutta pie
nennetty ja kotitekoiaen valmiata-jat
joutuvat vankilaan.
Quebec. — Canadian Pacific yh­tiön
omistama höyrylaiva Minne»
soda saapui taas täkäläiseen sata­maan
varustettuna 604 matkustajal­la,
joista 265 olivat salonkimatkus-tajia
ja 339 kolmannen luokan siir­tolaisia.
Kolmannen luokan matkus­tajiin
nähden toimitettiin tavallinen
siirtolaistarkastus, jonka jälkeen
heidät sijoitettiin junaan ja kulje­tettiin
osa Torontoon ja toinen osa
lännelle. Kysymyksessä olevain kol-mannenluokan
siirtolaisten sanotaan
olevan hyviä brittiläisiä farmareita,
joiden tarkotuksena on asettua
täällä maanviljelysalalle.
Porvarilliset lehdet, hyväntekeväi-syysyhdistykset
ja monet muut isän­maalliset
remputusjärjestöjen edus­tajat
ovat kehuskelemassa uusia tu­lokkaita,
mutta kunhan tulokkaat
ehtivät asettumaan maalle, tai min­ne
sitten aikonevatkaan, niin tule­vat
ne huomaamaan (että nuo kehu­miset
'olivatkin Vain teeäkeritelyä,
jolla koetettiin uskottaa, että näin
hyvin me tulemme teitä kohtele­maan)
että oyat joutuneet mitä
julkeimman riistännän alaiseksi.
Toronto. — Muutokset Ontarion
väkijuomaasetukseen ovat läpäis­seet
lainlaatijakunnan asettamassa
komiteassa. Ne sisältävät rangais­tuksen
väärennetyllä leimalla va­rustetuista
väkijuomista; asettavat
alimmaksi rangaistukseksi ensim­mäisestä
väkijuomaasetuksen rikko­misesta
100 dollarin sakon, entisen
ollessa $200.00; lisäyksenä tavalli­seen
sakkomäärään, jonka väkijuo-main
myynnistä rikolliselle anne­taan,
tuomitaan henkilö, joka on
myynyt laittomasti valmistettuja eli
väärennettyjä väkijuomia vähintäin
kolmen kuukauden vankeusranirais-seen.
Jokainen lakia täytän­töönpaneva
virkailija, joka on teh­nyt
itsensä syylliseksi asetuksen rik­komiseen
tuomitaan yhden kuukau­den
vankeusrangaistukseen, senli-säksi,
että hänelle annetaan tavalli­nen
sakko. Joitakin pienempiä muu­toksia
asetukseen niinikään on teh­ty.
o
Kiristysyritys johti lie-
Kieltäytyy edelleen jyrkäati min*
käänlaiaiata neuvotteluiata ellei
Venäjä täydelliaeati peruuta tou«
kokuun II päivän memoraudumia
ja auoatu makaamaan vanhoja
taaarihallitukaen velkoja.
N. H. Bainton vangittiin ayytettynä
$15,000 dollarin kiriatyayritylcaea-tä
kadonnen teatterimagnaatin
Ambroae SmalPin vaimolta.
Rakennuspuuseppäin
kannalla
Lähettää lakoaaa olevat miehet muu*
alle töihin elleivät urakoitaijat
ole aopimuaten kannalla.
Toronto. — N. H. Bainton nimi-flen
-"miesiHoka antoi osotteekseen
York kadun, tuli sun/luritaina sala­poliisien
toimesta vangituksi, syytet­tynä
kiristämisestä. Poliisin selos­tuksen
mukaan mies oli kirjottanut
kadoksissa olevan teatteri-magnaat-ti-
ja miljoneerl SmalPin vaimolle
kirjeen» jossa hän vaatii Mrs. Small'-
ia luovuttamaan hänelle 15 tuhatta
dollaria joistakin asiapapereista, jot­ka
selittävät joitakin miljoneerin
katoamisen yhteydessä olevia seik­koja.
Vaatimukseseensa hän asetti
uhkan, että ellei vaadittua rahasum­maa
tule tulee hän levittämään noi­ta
asiapapereita.
Toronto. — Rakennu,spuuseppäin
Union valitsema komitea kokoontui
sunnuntaina Labor Temppelillä,
neuvotellakseen tilanteesta, joka on
johtunut rakennustyöalalla muuta­mien
uraköitsijain rakennuttamilla
rakennuksilla, jossa työläiset luvul­taan
104 ovat kieltäytyneet työs-kentelemästä,
elleivät urakoitsijat
suostu mak.samaan union määrää­män
palkkataksan mukaan.
«Lako.ssa olevat miehet menevät
toisiin töihin Torontossa, eli tule­vat
he jättämään kaupungin työs­kennelläkseen
muualla union aset-tamain
ehtojen mukaisesti; tämä on
kaikki mitä meillä on sanomista?.,
sanoi karpenterien piirineuvoston
presidentti Alex Lyon. Kokouksessa
käsiteltiin lakon jatkamista ja ura­köitsijain
pakottamista miesten vaa­timuksiin.
Niin vanhoillisia kun vanhat am-mattiuniot
yleensä ovatkin, puhu­taan
heidän keskuudessaan vielä­kin
80 ja 90 sentin tuntipalkoista,
joka osottaa, että nuo uniot sitten­kin
vielä vaikuttavat voimakkaam­min
tuotannon kontrolliin kuin pie­net
heikkovoimaiset teollisuusuniot.
.Ja sittenkin, vaikka asiat ovat tuol­la
kannalla, syytetään vasemmisto­laisia
.siitä, että he uudelleen pyrki­vät
vanhoillisiin unioihin, ei saman
vanhoillisen politiikan jatkamistar-koituksessa,
mutta pyrkimällä val-
Jankumouksellisentamaan nuo uniot.
— o —
Saksan kommunistit
vastustaneet saksa-lais-
puolalaista
sopimusta
Berliini. — Valtioliäivät hyväk­syivät
tiistaina saksalais-puolalaisen
sopimuksen Ylä-Sleesian kysymyk­sessä,
joka äskettäin allekirjoitet­tiin
Genevassa. Kansanpuolue ja
kommunistiset edustajat äänestivät
sopimuksen hyväksymistä vastaan.
Mrs. Small kuitenkin kirjeen saa­tuaan
tiedotti asiasta salapoliisitoi­mistoon.,
Kirjeessä vaadittiin, että kysy­myksessä
oleva 15 tuhatta dollaria
on pantava pakettiin ja jätettävä
Dupont ja Bathurst katujen kul­massa
olevaan vanhaan katuraitio-tien
odotushuoneeseen. Salapoliisi­toimistossa
tehtiin paketti ja pan­tiin
sisälle väärää rahaa. Sunnun­taina
ennen kahdeksaa aamulla Mrs
Small meni pakettia viemään mää­rättyyn
paikkaan. Salapoliisit odot­tivat
siksi, että näkivät miehen me­nevän
paketin kanssa, jonka jälkeen
he toimittivat vangitsemisen.
Poliisit selitttävät ''kirjeen sisäl­täneen,
että hänellä on tietoa nii­den
nimistä, jotka ovat syyllisiä
miljoneerin katoamiseen, ja että el­lei
vaadittua rahaa tule, ilmoittaa
hän asian poliisille. Poliisilaitoksessa
miestä on kehoitettu antamaan tie­toja
kirjeessään lupaami.sta seikois
ta, mutta mies ei ole kyennyt anti-maan
pienintäkään valoa salaperäi­syyden
varjoon kätkeytyneen asian
.selittämiseksi,
Bainton on englantilainen,, 30
vuotias mies. Naimaton. Ennen rin­tamalle
Ranskaan menoaan selittää
hän asuneen.sa Toronto.s.sa. Rinta­malta
palattuaan hän meni Vancou­veriin
ja oman kertomuk.sen.sa nu
kaan saapui taas Torontoon pom-mikyydillä,
rahtijuna.ssa,
o
Juna ajoi kolme autos­sa
olijaa kuoliaaksi
Sherbrook, Que. — Alec Dougay,
hänen vaimonsa ja 15 vuotias tyttä­rensä
heittivät henkensä ja 18 vuo­tias
poikansa vaarallisesti loukkaan­tui,
seurauksena rautatien ylikäytä­vällä
tapahtuneesta onnettomuudes­ta,
jolloin Montreal-Newport ilta­päivä
juna ajoi auton päälle, jolla
perhe oli ajelemassa. Autossa edel­lämainittujen
lisäksi oli myöskin
kolmevuotias lapsi, joka pelastui on-nettomuud'e3ta
ainoastaan lievem-mällä
loukkaantumisella.
Pariisi — Kieltäytyessään otta­masta
osaa toiseen tappeluun poli­tiikassa
joka käsitti ainoastaan väit­telyä
kommunistisen ja kapitalisti­sen
hallituksen paremmuudesta, on
pääministeri Poincare lähettänyt kai­kille
toisille Haagin neuvotteluihin
kutsutuille valloille, niiden joukossa
myöskin Amerikalle varovaisuudella
valmistetun nootin, jossa Ranskan
suhdetta Venäjään selostetaan.
Ranskalaisen pääministerin tee­seissä
toisille valloille sanotaan, että
heidän olisi kaikkien yhdyttävä ju­listaman,
että, kaikkein ensiksi Ve­näjän
olisi peruutettava toukokuun
11 päivän memorandumi, ja sitten
sen on täydetlisesti hyväksyttävä
tsaariaikuiset .velat, .palautettava
kansallistutettu yksityisten ulkomaa­laisten
omaisuus ja vielä lisäksi, et­tä
Venäjän pitäty^ peruuttaa 50,000,-
000,000 kultarupl. käsittävä vaati­muksensa
korvaukseksi liittolaisten
ja heidän rahastomainsa vastavallan­kumouksellisten
aiheuttamista ihä-vityksistä
Venäjälle.
Vaatimuaten hyväkayminen onaikai.
PoincarQi suunnitelma,, että jäl­keen
ja ainoastaan jälkeen neuvos­tohallituksen
hyväksyttyä nämät eh­dot
voidaan liittolaisista ja venäläi­sistä
experteistä kokoonpantu ko­mitea
asett(|a tutkimaan Venäjän
tilannetta ja suunnittelemaan keino­ja
millä parhaiten voitaisiin avustaa
Venäjän kansaa. Haagissa, selit­tää
Poincare ei voi tulla kysymyk­seen
periaatteellinen neuvottelu Ve­näjän
kanssa. Hän ei enään halua
joutua Genoan konferenssin anta­miin
kokemuksiin, jossa muka venä­läiset
pääsivät osanottajiksi sillä,
että hyväksyivät nimellisesti joita­kin
asetettuja ehtoja, joita eivät ole
koskaan täyttäneet, ja jotka olivat
hyväksytty ainoastaan seri avulla
päästä Genoaan. Yleensä Ranskan
kanta Haagin neuvotteluihin on se,
että Venäjä ei saisi olla ollenkaan
siellä o.saa ottama.ssa, ilman ettei
se ole antanut täydelliset takeet .sii­tä,
että jos edelläesitettyihin eh­toihin
suostutaan, ne myöskin täy­tetään.
—-—o • ^
Valkonyrkin vappu-mykkyys
Unkarissa
Työlaiaet pakotettu iatumaan koto­naan
ja hautomaan koatoa.
Unkarin valkoinen hirmuhallitus
kielsi maansa työväestöä, missään
muodossa viettämästä toukokuun
ensi päivää. Ei saanut pitää mie-leno.
soituksia, eipä edes minkäänlai­sia
kokouksia. Unkarin sosialide-mokratinen
puolue, mikä tätä ny­kyä
on ainoa laillinen työväenpuo­lue
maassa, on protesteerannut tä­tä
valkoporvariston pakkotoimenpi­dettä
vastaan ja kehoittanut koko
sivistyneen maailman työväenjärje.s-töjä
yhtymään sen vastalauseeseen.
«Kolmenkymmenen vuoden aikana
sanotaan julistuksessa, on vasta Tiy-kyinen
hallitus rohjennut kieltää
proletariaatin vapunvieton näin tör­keällä
tavalla. Omituista kyllä sat­tuu
tämä .samaan aikaan, kun tämä
hallitus paraikaa Genuassa ylväste-lee
sillä, että olisi yhteisymmärryk­sessä
työväenluokan kanssa, ja mie­lii
esittää asian ikäänkuin Unkarin
tilanne olisi vakiintunut ja että
maassa vallitsisi demokratia. Riiti-tää
kun toteaa hallituksen valheel­liset
tiedonannot sivistyneen maail­man
edessä.
Unkarin työläiset on kielletty
juhlimasta vappua. Mutta työläiset
juhlivat sitä sittenkin, työt seisah­tuvat
kaikkialla, missä työskentelee
järjestyn eitä työläisiä. Vappua vie­tetään
kotona, ja hallitus älköön
kummastelko, jos työläiset 'katke­roittavat
entistäkin enemmän ja en­si
vappuna taistelevat entistähäi-käilemättömämmin
vapautensa puo*
lesta!> • :