Vapaus, October 8, 1921

              YHTEEN. TEaUON AINOASTAASf KAHIHENyE MENETETTÄVÄNI JA KOKO MABLMA VOITEITAVANA! ^
^UTUS TAPAH.
SSx KAUTTA'..
VAIN JÄaJESTYNEENÄ VOI
TYÖVÄENLUOKKA VOITTAA!
LAUANTAINA LOKAKUUN 8 P. — SUDBURY, ONT., CAN. — SATURDAY, OCTOBER 8, 1921 V VUOSIKERTA-VOL. V
Canadan rikostilastea
25 prosenttia enemmän rikoksia vaon
na 1920 kuin 1919. Suurin osa
ainoastaan pienempiä rikoksia
00 Venäjän olevan turvassa punaisten hallitsi jäin joh*
neuvoslohallilukse n tehokkuutta. Hyvät toiveet Ca-nadan
ja Venäjän kauppasuhteista
«ii ! H -
i ja parlamehttie-kie,
joka juuri on
ioisen vierailunsa
53, ennustaa kiin-
;a Canadan ja Ve-rsti
Mackie on saa­vasta,
jatiaaksecn
an höyrylaiva Bcr
mptoniin ja sieltä
liin. Saavuttuaan
lortteeraa. matkas-.
BJeighenJlle ja aibw
le esityksensä toi-lan
ja Venäjän
järjestelyyn, näh-tä
jauhoja ja sie«
iljaa
ten joukossa mitä
m jo saanut aikaan
änäjä tulee osta-auhoja
ja siemen-stohallitus
maksaa
myöskin on sovit-illitus
saa lähettää
Canadaan tutki-laanviljelystä,
tur-a,
maan kasvilli-äta,
puutavarateol^
kuten jotain hänen ^haltuunsa uskot­tua
pyhää omaisuutta.
Jos politlkoitsijat tietäisivät tilanteen
piin he tekisivät jotain Venäjän
hyviksi '
«Jos muutamat politikoitsijat ja
muut, jotka agiteeraavat.Venäjän-a-viistamista
vastaan, näkisivät yenä-jär^
nälkäisten lasten aseman, omin
silmin, ja tutustuisivat jsiiheii yilp
'^myyteen ja lämp65n,' miUä neuyo3«
tohallituksen johtajat fySskentelevät
tilanteen lieventämiselksi, hiin he to­della
vaUitaiisivajt tavaravarastöhsa
Venäjän käytettäväksi ja olisivat ha*
lukkaita auttamaan. lÄpi kailnin tut
kimokseni^ minä huomannut ainoa
takaan tilaisuutta missä neuvostojohr
tajat olisivat käyttäneet nälänhätä-tilannetta
poliitti»ih tarkoituksiin­sa;
he pitävät sitä ennen kuutumatto-mana
onnettomuutena,, jonka tulisi
herättää kaikki ihmisystävät toimin­taan.
Amerikan avustuskomitea suo
rittaa kiitettävästi tehtäviään.»
Neavostohallitatta
^ /kukistaa
voi mikiian
lolivirallinen edus-ja
matka oli puolivi-
Canadan hallituk-tyä
Englantiin sen
jän kanssa, sivuut-nglantliais-
venäläi-uksessa
jotka kos-i,
Persiaa, Intiaa
iän maita. Evers-inut
Venäjän mat-ivehikkaana
Venä-a
ja innostuneena
1 johtajien, kuten
nin ja Litvinoffin
•vykkyyteen ja har
tavannut Leniniä,
kieltäytyneen otta
laisten maitten e-
'ät ole tunnusta-venäjää.
Eversti
oimakas ja kookas
inhätäalueella Kä:
ollut tyytyväinen
in kaupungissa,
mailia rautatiestä
railunsa johdosta
fertoi, että olosuh-irrassan
kauheat,
ja asema käy yhä
1 tullen.
evikihallitiAta
Kirjeenvaihtajien tiedustellessa e-versti
Mackieltä kykianeekö neuvosto­hallitus
pysymään pystyssä pitemmän
aikaa tällaisen kriisin vallitessa, vas­tasi
hän:
«Hallitus jtulee varmasti pysymään
pystyssä. Ei löydy sellaista voimaa
mikä voisi sen kukistaa.
«Useat neuvostohallituksen käytän­nölliset
tcfimenpiteet ,(jöita eversti
Mackie pitää siirtymisenä «oikeaan»),
kuten yksityisten kauppaliikkeitten ä-vaaminen,
kauppavap. jne., ovat saa­neet
aikaan suuren muutoks. ja Ve­näjä
on näiden toimenpiteiden kautr
ia, siirtynyt kehitykselliselle tielle.
Luonnollisestikin on edelleen olemas­sa
äärimäinen vasemmisto, nautta se
näyttää menettävän yaikutustaan. Joh
tajat joiden kanssa minä olin puheis­sa,
kuten Thitserin, Krassin ja Litvi-noff
ovat kyvykkäitä ja vilpittömiä
miehiä, ja peittelemättä tunnustavat
hallituksen työntekijäin monissa vi­rastoissa
olevan kyvyttömiä, mutta
jatkuvasti virtaa hallituksen pälveluk
seen kyvji;täitä henkilöitä ja toiset^
harjaantuvat tehtäviinsä. Lukuisat
^«rvaristolaisetkin rientävät autta­maan
hallitusta puhtaasti isänmaalli­sista
motiiveista, hyväksymättä bol­shevismia.
Minä tapasin monia huo­mattavia
tiedemiehiä, kuten esim. e-rään
kyvykkään kemia-expertjn, joka
näihin asti oli työskennellyt ainoas
taan 20 senttiä Canadan rahaa vas
taavalla kuukausipalkalla, niutta hän
Ottawa — Rikoksien lukumäärä
Ganadassa vuoden 192P ajalla on l i ­sääntynyt
noin 25 prosentilla ver­rattuna
edelliseen vuoteen, sanotaan
hallituksen virallisessa tiedonannossa;
Kuitenkin suurin osa rikoksista on n.
s. pikku rikoksia. 1920 tapahtui 26
murhaa, jotavastoin edellisenä vuo^
tena murhatapahtumien luku oli 28.
Murhayrityksiä 19, verrattuna edelr
liseilä vuotena. Mieätappoja ilmote-taan
olleen .43, jotavastoin edellisenä
vuonna niitä oli vain 32.
Aviorikoksista syytettyjä oli 71.
Erilaisista pahoinpitelyistä syytetty­jä
oli 2,220 ja vuonna 1919 niitä QH.
1)957: Naisia kohtaan tehtyjä väki
yaltaisuuksia oli huomattavan jou<
<kon enemmän kuin edellisenä vuonna,
jolloin oli vain. 22, kun;nyt>twffl
toin 70. Raskaammanlaontoisten
pääliehyökkäysten lukumäärä oli 'vä­hentynyt
471 at?; 465rteen.
: Murtovatkauluien lukninäärä oli
2,073, verrattuna 2,420 edellisenä
vuonna. Maantierosvouksien luku
määrä väheni 22:3ta 10:neen tapauk­seen.
Näpistelystä,syytettyjen luku
määrä niinikään hiukan väheini. Mur
hapolttojen lukumäärä pieneni 43 s-ta
34:ään. Väärennysten lukumäärä'
taas lisääntyi 377:3tä 419:sta, 33>n
kiloa syytettiin itsemurhayrityksestä,
ollen vastaava luku edellisenä yuön
na vain 20. Salaliittoutumisjutut ko­hosivat
6:sta 58:aan. Väkijuomien
luvattoipasta valmistuksesta syjrtetty
jä oli 239, jotavastoin edellisenä vuon
na ei ollut ainoatakaan juttua.
Juopottelu lisääotyi
U3 on
^ on saavuttainut siinä määrin vilpittö
osottanuti„älj„
moista k ' .I.T^ työskentelyllään. hallituksen
smenv-ilij-a' a ja elin-; luottamuksen, että-Hänelle ylennettiin
leelle. hiljakkoin palkka seitsemään miljoo-ei
Ivöd • 3^^^ °" s^ta dollar.
kuukaudessa ja mikä on hyvä palkka
Venäjällä nykyisin.»
Eversti mainitsi edelleen lukuisten
porvarillisten siirtyneen vilpittömäsi
ti työskentelemään neuvostohallituk
sen alaisena, ja nämä tuomitsevat an­karasti
niitä venäläisiä, jotka pysyt­televät
ulkomailla eivätkä rignnä
työskentelemään isännian hyväksi. .
Mackie kertoi Pietarissa olevan
rittävästi hiiltä, kun sitävastoin Mos­kovassa
ori ankara puute polttoaineis­ta.
Muitakin elintarpeita sanoi Pie­tarissa
ulkomaakaupan käyntiin aika
misen jälkeen olevan riittävässä mää­rin.
Sen tehok-
:ees3a
kaan tapauksissa |
• svalloissa. Rauta I
• järjestäneet kuie
1 hevosen vedettä-
:a vaeltavat 80 mn-eden
siementä ja
maaseudulle. Ja
eteltävää, että tä-keslcellä
jokainen
jyvä lankee maa-itäj-
ttä ole käytet-in-
Siinä määrin
uletettu ja jaettu,
:tei nälkävuosi sie-äkia
uudistu ensi
ny» ja kuri ihme
»v5
S^yväisyys on ker-ttävä,
Minä näin
" löO jaardin päas
^Ijakasoista, ja kui
ehneet yritystäk.
Jot että punainen
""tarpeet o n i^
"lottomasti valhei-erikoisesti
lausua
maiselle armeijalle
kunniakkaasta
^ ^ kunnosta
teatäviään suorit,
^aan elintarvevau-
•'1 i'aian ruokaa,
De Valera ei tule otta­maan
osaa, Lontoon
konferenssiin
Dublin ~ Sinn Feinien Lontoon
konferenssiin valittu edustajisto tulee
lähettämään lokakuun 10 päivä ol­lakseen
11 päivä alkavassa konferens-sissä
läsnä. Eamon De Valeran, Ir-lännin
tasavallan presidentin sano­taan
ei ottavan osaia neuvotteluihin
ja ei niinmuodoiu matkustavan Lon-toohin.
yiläolevanlaisen selostuksen
ön antanut Sinn Peinerien propagan­da
ministeri Desmond Fitzgerard.
Juopottelusta syytettyjä oli v.
1919 24,217, jotavastoin viime vuo­den
ajalla niitten luku oli lisääntjrnyt
39,769^ ollen lisäys kokonaista 64
prosenttia. Lisäys kuitenkin johtui
siitä, että edellisenä vuonna pii kiel­tolain
tapainen voimaha esim. Onta­riossa,
jotavastoin väkijuomain maa­kuntaan
muista masuunista ja mis­tä
tahansa tuonti y. 1920 oli sallittua.
Irtolaisuudesta syytettyjä oli kumpa­nakin
vuonna 11,000 vaiheille. Juo-pumise^
a maksettiin sakkoja kaik­kiaan
$315,099, kun taas väkijuoma-asetusten
muista rikkomuksista $1,-
442,754.
Kahdeksassakymmenessä kahdek­sassa
canadalaisessa kaupungissa vuo
den 1920 ajalla varastettiin 3,682 au
tomobiiliä, joitten rahallinen arvo
?4,762,043,, Näistä saivat poliisit ta­kaisin
3,534' automobiilia, jääden var
kaiden saaliiksi 148. Polkupyöriä
vietiin 4,8M, joista takaisin saatiin
vain 2,624. •
Tämmöinen on Canadan rikostilas­toa
vuoden 1920 ajalla. Ja kun ot­taa'
jjuomioori, että silloin oli vielä
kohtalaisen hyvä aika ja työläisillä
oli edes jonkunlaista työtä tarjolla,
osottavat numerot olevan koko lailla
korkeita. Kun puhutaan riehempien
rikoksien lisääntymisestä, on meidän
käsitettävä, että sellaisia rikoksia teh
dään juuri työväenluokkaan kuuluvi­en,
mutta olemassa olonsa puolesta
taistelevien henkilöitten toimesta. Se
toteaa vain sitä, että järjestelmä, jon
ka alaisena elämme pakottaa itse-puolustuksekseen
turvautumaan kei­noihin,
jotka eivät ole luvallisia.
Nyt kun työttömyys ön ollut ja e-delleenkin
on huomattavan joukon
suurempi kuin; kysymyksessä oleva­na
vuonna, on rikostilaston kasvami­nen
varmana seurauksena. Siihen
lankee pakostakin monet työläiset,
jotka^J^n puutetta eivät olisi rikol-lisiar^"
•
Suurista rikoksellisista ei tällais­ten
tilastojen yhteydessä puhuta mi­tään.
Ei sentähden etteikä niitä olisi,
vaan sentähden, että juuri suurros-vot
ovat niitä jotka laativat lait ja
pakottavat työläiset niitä noudatta­maan.
Vai eikö se olekaan varkaut­ta
tai rosvoamista, että työläisiltä
riistetään hänen toimentulonsa ja it­se
eletään rosvotuilla varoilla miten
parhaiden voidaan. Kuinka kauan
sallivat työläiset tapahtua sen, että
suuret varkaat kävelevät vapaina ja
pikkuvarkaat kuihtuvat ristikkojen
takana. '
Kaksikymmentä. miljoona^ v^noiläis-tä
taloiipoikaa ja työläistä när
länhädän uhkaamana
Uutiset, joiden mukaan Ulsterid on
kehoitettu myöskin lähettämään e-dustäjansa
konferenssiin eivät pidä
paikkaansa ja ovat ne virallisesti kiel­letty.
^ Ensimäinen ilmoitus siitä irvittä­västä,
katastrofista, joka uhkaa näl
käkuolemalla kahtakymmentä mii Joo­naa
venäläistä tajonpoikaa ja..työläis-
;tä, päästi ikautta' m&iMan vallpilleen
suuren myötätunnon ja avuliaisuu­den
laineen. .
Melkein kaikkien y:^ltioiden halli­tukset
selittivät olevansa valmiit va­rustamaan
avustusretkikuntia. Parli
sissa pohti Korkein. Neuvosto, Gene*
vessa Punaisen Ristirtkan^
konferenssi yenäjän ^älanhätäisten
' ayustamiskysymysta. •
: M u t t a ^ ^ a s t i i e i ayustustoiinin-ta
ole ehtinyt suunaitelmiai ehdotuk­sia,
komi^ioone-ja ja-^tkimu$koini
tieoita pitemmälle. Toistaiseksi oV^t
Volgan poudan pplttainain seutu-
•jen nälkäänäkevät kansa9J|pukot saa­neet
tuta Europan jaAnterikan kan*
sain apua vain yalitteluadressien,
myötätunnon osoitusten ja lupausten
muodossa.
Omaan kurjuuteensa ja hätään ver
raten ovat mailman työtä.tekevät kan
sanjoukot eniten lahjoittaneet, ripeim
min ja alttiimmin antaneet. Kaikki­alla
ilmestyy itsestään e^in työläis­ten
avustuskomiteoja ja apujärjestö­jä,
kaikkialla panevat työläiset suu­ria
keräyksiä ja avustustoimintoja
käyntiin. Tuhannet työläiset, joilla
tuskin oh millä elää, uhraavat koko­naisen
työpäivän ansion. Tuhannet
luovuttavat niukoista varastoistaan
vaatteita, kenkiä, tarve-esineitö kaik*
kea laatua. Toiset työläiset taas suo­rittavat
päivä- ja viikkokausia ylitöi­tä
ja käyttävät tjJövoimansa . tuot-taakseeiy
Venäjälle työkaluja, konei­ta,
autoja, vetureja ja muita kulku
yälhieitä. r
Mutta nämärunsaatiihrit ja annit
eivät vielä ole nälkäänäkevien käsis
sä. Ne ovat eri seutujen ja maiden
paikallis- ja piirikomiteoiden ja —
järjestöjen -hallussa. Tästä täytyy
tulla toista. Avustus on tehtävä te­hokkaaksi.
Sillä kaikesta myötätun­nosta,
avustushalusta ja uhrautumai-vuudesta
huolimatta jatkuu hätä Ve­näjällä
edelleenj pahenee tilanne päi­vä
päivältä, vaativat hälkä ja kulku­taudit
yhä uusia uhreja.
Aikainen ja ankara Venäjän talvi on
ovella
Sen tulo vaikeuttaa liikennettä näl
käseuduille ja lisää.kärsimyksiä sie-täniättÖmiili.'
Kylliksi sanoja! Kylliksi sympa-tianosoituksiä!
Kylliksi komiteoja ja
komissiooneja, neuvotteluja ja lupa­uksia.
Nyt,on toimittava! Nyt on toimi­tettava
matkaan. Nyt on itse teossa
autettava. % .
Allekirjoittanut komitea, joka uu­delleen
selittää olevansa valmis, yhteis
toimintaan kaikkien työväenjärjestö­jen
ja puolueiden kanssa yhteisosto­jen,
ja, kuljetuksen suorittamiseksi,
katsoo kuitenkin verkan toiminnan,
Venäjän suuren hädän; ja ripeyttä
vaativan avustuksen takia olevansa
paikoitettu itsenäisesti järjestämään
jä lähettämään ensimmmäiset lähetyk
set ja säniteetti-ravintojunat.
Komitea osoittaa koko mailman
työläisavustuskomiteoille ja — jär­jestöille
pakottavan kehoituksen mitä
kiireimmin kokoamaan ja lähettä­mään
joka paikkakunnalla ja piirissä
kerätyt rahavarat ja tuotteet meidän
osoittamiimme erityisiin keräys- ja
lajittelupaikkoihin, joista järjeste­tään
hiiden kuljetus edelleen.
Allekirjoittanut komitea kehoit-taa
kaikkia työväenpuolueita ja jär­jestöjä,
koko mailman työtätekevää
väestöä, kaikkia, jotka suuren onnet­tomuuden
järicyttäminä ovat Valmiit
rientämään apuun, tekemään kaikken
sa ensimäisten avustuslähetysten toi­mittamiseksi
perille mitä kiireimmin.
Tällä kertaa ei ole kysymys tähän­astisen
avustustoiminnan ja keräyk­sen
edelleen kehittämisestä ja tehois-tamisesta,
vaan tähän mennessä koot
tujen ja lahjoitettujen erien toimit-
KuKIux Klanrosvo-jouk]{
oja Canadaan-kin
Montreal — Kuuluisa Ku Klux
Klan niminen järjestö, joka jonkun
aikaa on toiminut Yhdysvalloissa, jo-'
takuinkin . samanlaisissa hommissa
kun lahtarikaartit- Suomessa, ön u-lottanut
toimintansa myöskin Cana­daan.
Montrealissa on yhdysvalta­laisten
esimerkkiä seuraten perustet:
tu haaraosasto vaikkakaan se ei vie­lä
ole varsinaisessa yhteydessä emä-järjestön
kanssa. Kuitenkin on tar-kotus
se yhdistää sanottuun järjes
töön.
. Siis meilläkin täällä Ganadassa on
mahdollisuus pikapuolin tutustua tu-pn
järjestön-toimintaan; joka pääasi­allisesti
ainakin mitä rajantakaiset e-simerkit
osottavat on perustettu vas-tustaniaan
kaikkea liikettä, joka osot-taa
vähänkin radikalisemmalta, mut­ta
ennen kaikkea sen tehtävjBnä on
kaikkia keinoja käyttäen, olkootpa
ne sitten väkivaltaisia eli rauhallisia
estää kaikenlainen agitationin t&ke«
minen työväestön keskuudessa. Kun
vallitseva luokka ei iaina kehtaa käyt­tää
mustimpia keinojaan työväenliik'
keen takahduttamiseksi, synnytetään
sen toimesta kaiken maibnan nimillä
kulkevia järjestöjä, jotka sitten kei
noja säästämättä pyrkivät tekemään
sen mitä julkisesti ei kehdata järjes­telmää
vahingoittamatta tehdä.
Odotamme, mitä Canadan työläi­set
ja ennenkaikkea, mitä canadaläi
set työväenjärjestöt sanovat tällaisis
ta lahtarijärjestöistä.
Sosialisovittelijain Ge­orgia-
Maan kommunistihallituksen
niiden johdosta
selitys
Kreikkalaiset sanovat
j turldciläisten hyök­käysten
epäonnis^
tuneen
'•1 i ^ ; . \.i!tA.'.
Atheena—• Tänne saapuneiden tie­donantojen
mukaan Turkin Nationa­listien
joukot,; jotka ovat toimineet
kreikkalaisten ^joukkojen vasemmal­la
sivustalla ovat hajoitettu ja niin oi
Ien epäonnistuneet hyökkäysyrityksis
sään kreikkalaisten vasentasivustaa
vastaan. Tämän rintaman sanotaan
olevan juuri sen, mihin turkkilaiset
viime aikoina oyat koonneet joukkoja,
tarkotuksella hyökätä kreikkalaisten
ampuma ja sotavarustelu linjaa vas­taan.
•
—_—.0—— .•
MONTREALIN VÄKILUKU LI­SÄÄNTYY
Montreal—'Montrealin kaupungin
väkiluku on nyt 839,704 ollen siis
vuoden lisäyksenä 28,488 henkeä. Vii
meisen kahdenkymmenen vuoden ai­kana
on kaupungin väkiluku lisään­tynyt
enemmällä kuin 400 prosentil­la.
tamisesta nälkäisten ja sairaiden kä­siin.
Toimeen! . Kysymys koskee mil-joonain
nälän lieventämistä, koske«
miljoonain ihmisten pelafitamista hir
vittävältä kuolemalta! Jokainen het
ki ja päivä on kallis. Älkää hidastel­ko,
älkää vitkastelko! Antakaa i-löisin
mielin! Lahjoittakaa runsaas
ti! Toimikaa ripeästi! Menetelkää
nopeasti!
Ulkomainen komitea työläiiaviiatuli'
sen järjestämiseksi Venäjän näl-
.käänäkevien hyväksi
Clara Zetkin, Käte Kollwitz, prof.
Einstein, Arthur Holitzer, Maximili-an
Harden, prof. Elzaicher, Heinrich
Vogeler, Alexander Moissi, tri Alfons
Goldscmidt, Theodor Liebknecht,
Adolph Hoffman, Tom Thomas, Ge­orge
Grosz, Max Barthel, Edvin
Hoenile, prof. Paul Oesterreich, Leon
hardt Fraiik (Saksa); Anderson
Nexö, Ture Nerman, Fri», Lindha-gen,
Höglund, Johan Falkberget
(Skandinavia); Bernard Shaw, Ed­vard
Whitehead, J. B. Montefiori,
(Englanti); Anatole France, Henri
Barbusse, Frossard, Vaillant Coutu-rier,
(Ranska) ;-rprof. Forel, Otto
Volkart, Fritz Plattcn (Sveitsi);
Henriette Roland-Holst (Hollanti);
tri Granberg, Iso Brante (Itävalta);
prof. Graziadei, Bombacci (Italia);
Smeral, Kari Kreidich, A. Mona
(Tsekkoslovakia).
Sihteeri: Willy Munzenberg*'
Moskova 4/9. — Georgian vallan­kumouskomitea
ja kommunistipuolu­een
Keskuskomitea Toisen Internatio
nalen Toimenepanevalle Komitealle:
Ramsay Macdonald ilinoitti Krassi-nin.
Venäjän valtuuskunnan puheen^-
jostajan kautta Englannissa, Georgi­an
hallitukselle Toisen Intematioria-len
Toimenepanevan Komrtenn pää­töksestä,
tukea Tiflisini mensheyisti-sen
järjestön päätöstä, koskeva mail­man
kaikista sosialistisista ja kommu
nistisista puolueista mUpdpstetun se-kiakömitean
asettaneista kotroiUoi-maan
Georgian valitsijain vapaata
äänestystä iiallitusmuptokysymyksen
suhteen. Toisen Internationalen Toi
meenpanevä Komitea pyytM neuvos*
tohallitukselta pikaista^vaatausta, kos
ka, kuten se sanoo^ sosialistinen liike
kaikissa maissa kiinnittää yhä suu­rempaa
ja suurempaa hupniiota Geor-gfian
tapahtumiin.
Georgian vaUahkumouskomitea ja
kommunistipuolueen Kieskuskomitea
pitävät parempana, käänt. tässä asi­assa
suoran ententeimperialismin
herrain kuin näiden lakeijain puoleen
jotka oyat sen järjestön johdossa, jo­ka
kutsuu itseään «työläisten sos|a<
listiseksi intemationaleksi», koska
keltaisen internationalen johtajain
häpeämäton petos Kaukaasian työtä­tekeviä
kansan Jouko ja vastaan pal­jastui
riittävän selvästii siinä vierai­lussa,
jonka Toisen Ineifernatlonalen
johtajat MacDonald, Vanldervelde, Re
naudel, Kautsky ym. viime syksynä
tekivät Kaukaasiaan. He kalkki iaa»
puivat Georgiaan kapitalismin ja im­perialismin
naamioituina ^unvalvp,
jina. ' "
• MacDonald ei tuonut esiin piöMln-täkään
harrastusta niitä satoja ja tu­hansia
georgialaisia kpmmunisteja
kohtaan, jotka viruivat sosialidemo-kratisen
hallituksen vangitsemina, el
ilmaissut mitään uteliaisuutta saadak­seen
tietää' miksi santarmit ja poliisit
vainosivat kommunisteja kuin villipe­toja
ja kuljettivat nämä eläinvaunuis-sa
ulkopuolelle Georgian kosteikon
rajojen, kosteikon, joksi maan keltai­set
johtajat ja keltaiset vieraat Geor­giaa
kutsuivat, Sama MacDonald lau­sui
julkisessa puheessaan Gatsheron-gissa,
jonne kiellettiin pääsy kaikilta,
jpita epäiltiin myötämielisiksi kommu
nismille, että menshevistlnen Georgia
oli ofeoitfäutunut kypsäksi ja oikeu­tetuksi
itsemääräämiseen, sovellutti
toisin sanoen Toisen Internationalen
nimessä imperialistista teoriaa, joka
jakaa valtiot sellaisiin, jotka ansait^
sevat itsenäisyyden, ja sellaisiin, jot­ka
eivät sitä ansaitse. .
Palattuaan Georgiasta Europpaan
olivat Toisen Internationalen valtuu­tetut
kiihkeimpinä järjestämässä, et^
tä Ransk^,. Englanti ja muut enten-temaat
ryhtyisivät muodostamaan koi
men kaukaasia|aisen tasavallan liitto-a,
mikä oli yhtä kuin ententeimperia-lististen
pyytämistä asevoimalla ku­ristamaan
Neuvosto-Asserbeidshanin
työläisiä ja talonpoikia, karkoitta­maan
kommunistit Bakusta ja kytke­mään
menshevistisen Georgian, As-serbeidshanin
ja Dnasjnak-A'!''nenian
käsittävän liiton ententen verisiin so-tavaunuihin,
Nyt pitävät MacDonald ja hänen
toverinsa keltaisessa Internationales-sa
sopivana ryhtyä'juonittelemaan ja
tekemään häpeällisiä salaviittailuja
Georgian työläis —ja talonpoikais-hallitusta
vastaan pyytämällä aluksi
sekakomitean muodostamista Geor­gian
demokratian kontrolloimiseksi,
jotta saataisiin tietää mitä hallitus­muotoa
toivovat kaikki yalitsijat, nii­hin
luettuina riistäjät, keinottelijat,
tilanhaltijat ja muut loisolijat, jot­ka
meijshe^Hstisen hallinnan aikana
viettivät onnellista elämää, mutta joi­den
poliittiset ja taloudelliset etuu­det
nyt on proletariaatin diktatuurin
kautta poistettu.
Toisen Intemationälenherrain, jot
ka sanovat rakastavansa demokratiaa
ja suosittelevat sitä Neuvosto-Geor­gialle,
pitäisi viljellä tätä demokrati­aa
vaatimaHa ennen kaikkea sekako­mitean
muodostamista Iriannin. Inti­an,
Afrikan jä muiden siirtomaiden
kansanjoukkojen toivomusten toteut­tamiseksi;
ja jos MacDonald ja hänen
ystävänsä suosittelevat demokratiaa
vain NeuvostorGeorgiaan nähden, mis
sä määrääjinä ovat itse työtätekevät
kansanjoukot, ja unohtavat tämän
Massey Harrisin Toron­ton
tehtaat osittai­seen
käyntiin
: Toronto Täällä sijaitsevat Mas- •
sey Harris Co:n omistamat maanvil-jelyskohotehtaat,
jotka ovat tykkä­nään
seisoneet muutamia kuukausia
pannaan osittaiseen käyntiin. Töit­ten
alottamisijn uskotaan tulevan ta­pahtumaan
lokakuun lO-päivä,
demokratian omien maidensa kultai­sen
vasikan suhteen, niin osoittavat
he tällä taaskiii syvää lankeemustaan
ei ainoastaan sosialisteina vaan myös
tavallisina kunniallisina demokratei-na.
Tukemalla Georgian menshevis-tien
pyrkimystä Georgian hallitusky-symydcsen
järjestämiseksi ententen
toivomuksen inukaan; esiintyivät Mac
Donald ja hänen ystäviinsä imperialis­min
aseenkantajina, joka nyt varua-tautnu
uuteen taisteluun neuvostota­savaltoja
vastaan, sillä kutka niuut
kuin mehshevistit vuonna 1918 kut­suivat
S^san imperialiatisia joukkoja
miehitfämään Georgian. Saksalais­ten
joukkojen aseiden avulhi pitivät
he yllä valtaansa ja sortivat oluaita, '
jotka kiel^ytyivät eroamasta Venä­jän
työläisten ja talonpoikain tasa­vallasta/
Ei enempää MacDohald^kuin men-shevistitkään
ajatelleet silloin kan­san;
tahtoa, demokraattista kontrollia
jnei Vaihdettuaan saksalaiset ken­raalit
englantilaisiin «pelastaakseen
Geprgiän bolshevistiselta vallankumo­ukselta
», viskasivat menshevikit, nä-)
mä kansan joukkojen itsemääräälntsi. •#
oikeuden demoikraattisen V{i(lttn(\uk-> '
sen edustajat, tuhansia eeorglalaUta
työläisiä vankilaan J a ilman' muuta
ammuUlvat oppösitlonlmlehiä kenttä-oikeuksien
päHtösten nojallBj ' f j j v
mistä tapahtui onnellisessa, menshe^.
vistis^-domokräattisessa Georgiassa,
Jota fkeltainen Internationale suosit­teli,
nialiitiiadna. Nyt kun menshe-vikien
Vältä Georgiassa on loppunut
ja työtätekevä kansa menestykselli­sesti
noussut, ovat menshevikit rien­täneet
suojelijaihsa luokse lännessä
ja on heitä yhtäkkiä ruvenput elähyt-tämään
intohimoinen demokratia työ­läisten
ja talonpoikain Georgiaan
nähden.
Georgian vallankumouskomitea ja
Kommunistisen Puolueen Toimeenpa­neva
Komitea kieltäytyivät ylenkat­seella
moisesta poliittisesta juonitte­lusta
ja vetoavat Europan kaikkiin ,
työläisiin ja talonpoikiin. Mitä Geor­gian
(työtätekeväin kansanjoukkojen
toivopiukseen tulee, on tämä tullut
kyllin selvästi Ilmaistua sen tosiasian
kautta, ettei kuusi kuukautta kestä-neen
neuvostojärjestelmän aikana o-le
Georgian työläisten ja talonpoikain
taholta'esiintynyt ainoatakaan tyyty-mättömyysmieleriosoitusta
missään
muodossa neuvo-s^tohallitusta vastaan,
joka ei 83111 minkäänlaatuista riistä­mistä
enempää kaupungeissa kuin -
maaseuduillakaan, joka on luovutta­nut
tehtaat työläisille, maan työtäte­keville
talonpojille ja hallitusvallan
kaikille työtätekeville. Sellainen hal­litus
ei voi tulla hyökkäyksen alaisek­si
työläisten puolelta, Georgiassa
valmistaudutaan nyt työlai-v—, talon-,
poikais— ja, sotilasneuvostojen kon­gressin
vaaleihin mikä kongressi on
muodollisesti vahvistava kansan lau­suman
toivomuksen/mikä jo on kyl­lin
selvästi osoitettu. Niiden työvä- '
eniuokan kavältajain juonilla ja sa-laviittailuilla,
jotka istuvat Toisen ,
Internationalen Toimeenpanevassa
Komiteassa, ei voida horjuttaa prolc- ;
tariaatin diktatuuria Georgiassa, ne
herättävät päinvastoin työläisten har­min
ja suuttumuksen näitä imperia­lismin
lakeijoja kohtaan,
Mitä tulee Neuvosto-Georgian si­säisten
olosuhteiden kontrolloimiseen
selittää vallankumouskomitea ja Kom
munistisen Puolueen Toimeenpaneva
Komitea kernaasti alistuvansa kaia*
kien maiden vallankumouksellisen pro
letariatin kontrollin ja tarkkailun a-laiseksi,
proletariaatia, joka lukeutuu
Kommunistiseen Internationaleen, Pu
naiseen Ammatilliseen Internationa,
leen ja Amerikan punaiseen ammatilli
seen neuvostoon, joita me pyydämme
ryhtymään toimenpiteisiin Europan
ja Amerikan työläisten silmien avaa­miseksi
Georgiassa vallitsevan todel­lisen
aseman ja keltaisten työväen-johtajain
vääristeltyjen esitysten suh­teen.
Jos se^ on välttämätöntä, niin
kpntrbiiöikoon kansainvälinen prole*
tariaaitj Georgian työläis—r ja talon-piik^
i^savallassa vallitsevaa ase-