1944-12-30-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
No. 53 — IX vuosikerta LAUAXTArXA, JOULUKUUN 30 PÄIVÄNÄ 1944
SUURIN tähän asti nähty jäävuori
on ollut noin 36,000,000 tonnin painoinen.
Jotkut niistä muodostuvat lähes
neljännesmailin paksuisiksi.
lÄiiiiiiiiiSiiÄiiiiii^^^^ •
NIILIN suistomaan ja Punaisenmeren
välille kaivatti ensimmäisenä
kanaalin jo Eg}T)tin kuningas Rames
IL - • • f. •
\''ÄRISOKEUTTA ilmenee kymmenen
kertaa .enemmän miehissä kuin
naisissa. f
VASTA V. 1850 hyväksyttiin Britannian
parlamentissa laki, mikä valtuutti
perustamaan yleisiä lainakirjastoja
Englannissa.
VANCOm^ER valmistaa 40 pr!
senttiä koko British Columbian maakunnan
vleistuotannosta.
KUNIN K.\.ALLISEN laivaston
merimiesten käyttämät kaulaliinat
muutettiin mustiksi v. 1805 lordi Nelsonin
kuoleman jälkeen, hänen muistokseen.
Yhdysvaltalaisia sotilaita japanilaisilta valloitetun Saipan saaren Marianassa katselemassa mahtavan
B-29 Super f ortressiftlälttöä tervehtimään Tokiota.
MAILMASSA puhutaan 2,769 eri-kieltä,
lukuunottamatta kielimurteita.
saan
'(Tshekkiläinen kertomus)
Vanha vuosi —
sinä näit jotakin sanomattaman surullista ja synkkää,
sinii näit enemmän kuin itkevän naisen kyyneleet —
sinä näit hävityksen kaiihut ja ihmistuskan syvänteet.
Sinä näit jotakin petomaisen halpaa ja raakaa.
Näit sivistyksen häväistynä.
Näit "ylemmän rodun" . . .
Näit Maidanckin . . . ^
Nait kaikkea sitä, mitä ei voi millään korvata,
ci milldän hyvittää, ei koskaan unhoittaa.
Mutta samalla sinä näit jotakin hyvin kirkasta.
Näit ihmisyyden puolesta leimuavan vihan •
ja kaikki uhraavan rakkauden.
Näit väsymättömät hartiat taakkoja'^käntamassa
ja väsymättömät kädet haavoja sitomassa.
Näit sanoinkiivaamatonta uljuutta.
Näit ihmiset, lapsesta varihukscen,taistelcmassa petoja vastaan,
puolustaen kotiaan, kidttuuriaän ja vapauttaan
kaikki uhraten — kaikki uhraten.
— ' <*
Ja sinä näit samojen ihanteiden sitovan ihmisiä,
sanian vihan, saman rakkauden.
Sinä näit heidän rientävän ahdistettujen avuksi
kaukaa, merien ja mantereiden takaa,
* taistellen kuin hekin, uhraten kuin hekin.
Sinä näit, että ihminen herää, herkistyy, ylenee.
Ihminen tuntee, että tämä maapallo on yhteinen koti,
jossa täytyy vallita kodin cnsiehto —- rauha.
Sinä näit, että ihmiset tahtovat enemmän kuin ennen:
ne tahtovat onnellisemman maailman
ja ne tahtovat sen millä hinnalla hyvärisä.
Vanha vuosi, anna nämä terveiset seuraajallesi,
jonka matkaan me päättävinii astumme.
T^NNTENKUIIN Orsius oli saanut
-•-'lisänimen Pyhä, eli hän Kolonissa,
pienessä Dalmatian kaupungissa, kutoen
verkkoa neljälle veljelleen, jotka
pyydystivät niillä kaloja merestä. He
eivät ottaneet Orsiusta mukaansa kalastamaan,
sillä he pitivät häntä liian
yksinkertaisena sieluna, vaikka Orsius
osasi lukea ja vaikka hän tutki paljon
viisaita ja hurskaita kirjoja.
• Mutta kerran sitten tapahtui, että
monta Kolonin kalastajaa hukkui samalla
viiikolla merellä, heidän mukanaan
koko Mikinin perhe, kapteenit
Vukshie--ja Cvetko Kolonista kotoisin
olevine matruuseineen sekä Orsiuksen
veljeit. Kaikki kaupungin asukkaat
puhkesivat voimakkaisiin valituksiin
ja napisivat Jumalaa vastaan. Ai-^
noastaan Orsius ajatteli murhenäytelmän
syitä. Viimein tuli hän vakuutetuksi
siitä, että se oli Jumalan rangaistus
monenlaisista synneistä ja erikoisesta
kaupungin asukkaiden rikkomuksista
Jumalaa vastaan ja heidän
jumalattomuudestaan. Sillä, tuumi
hän itsekseen, he eivät aloittanet työtänsä
Jumalan nimeen eivätkä sitä
Hänen nimessään lopettaneet. He olivat
ylinnä muuta rakastaneet veneitään,
niiden jälkeen eniten merta ja
sen kaloja sekä maata viinitarhoineen
ja oliivilehtoineen. Ja itsekin oli hän '
kääntänyt kaiken huomionsa verkkoihin
ja ajatellut ainoastaan sitä,,etteivät
niiden silmät vain kuluisi ja ettei
niistä tulisi erisuuruisia.
Kun hän näin oli päässyt kaikesta
varmuuteen, meni hän meren rannalle
ja kirosi sen ja kääntyen maan puoleen,
kirosi sen, etenkin viioitadiat ja
• • • , .. ..• ••. * 1 j i . , . .
oliivilehdot. Kaiken kirosi hän niin
raskaalla kirouksella, ettei sitä voi sanoin
toistaakaan. Sitten päätti hän
lähteä autiolle saarelle, missä hän voisi
mietiskellä Jumalaa itsensä ja kaikkien
Kolonin asukkaiden pelastukseksi.
Hän luki rukouksensa ja astui
veneeseen tuulen ollessa pohjoiseen,
ottamatta mullaansa enempää purjetta
kuin airojakaan. Tuuli muuttui
myrskyksi ja myrsky kuljetti hänet
yön aikana eräälle keskellä merta sijaitsevalle
saarelle. Orsius astui veneestään
ja nukahti rannalle.
Herätessään aamulla havaitsi hän,
ettei hän ollutkaan autiolla saarella
pelkän hiedan, luotojen ja kuivien ohdakkeiden
parissa, vaan tällä saarella
oli aaltoilevia kunnaita ja laaksoja,
joissa kasvoi tamariski- ja mäntyleh-toja,
lisäksi kasvoi siellä yksinäisiä
poppeleita ja pinjoja, joiden kruunujen
suojassa viihtyivät oliivit, persikat,
laakerit ja tarot, joiden ympäri
kiertelivät viinikÖ3mnös ja muratti,
sekä niiden alapuolella myrtin, rosmariinin,
sypressin ja puksipuun muodostama
tuoksuva tiheikkö. Kaikkialla
oli runsaasti syötäviä hedelmiä,
päärynöitä, granaattiomenoita, viikunoita,
samoinkuin vihanneksiakin, kuten
papuja, kurbitsoja ja kauniita nie-looneja.
Ikäänkuin koristuksena kasvoi
siellä vielä monenlaisia värikkäitä
kukk.a. Lisäksi löytyi kylmävetinen
lähde, joka juoksi kreikkalaisaikaisin ,
korkoku\^in koristetun marmoripila-rin
alta häviten kauniisti kaartuen
alas mereen, tarjoten täten mitä kauneimman
uintipaikan; koko saad
CJaUcoa 0:Ua sivulla)
} 7',' ;
i3
krp.'
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 30, 1944 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1944-12-30 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki441230 |
Description
| Title | 1944-12-30-01 |
| OCR text | No. 53 — IX vuosikerta LAUAXTArXA, JOULUKUUN 30 PÄIVÄNÄ 1944 SUURIN tähän asti nähty jäävuori on ollut noin 36,000,000 tonnin painoinen. Jotkut niistä muodostuvat lähes neljännesmailin paksuisiksi. lÄiiiiiiiiiSiiÄiiiiii^^^^ • NIILIN suistomaan ja Punaisenmeren välille kaivatti ensimmäisenä kanaalin jo Eg}T)tin kuningas Rames IL - • • f. • \''ÄRISOKEUTTA ilmenee kymmenen kertaa .enemmän miehissä kuin naisissa. f VASTA V. 1850 hyväksyttiin Britannian parlamentissa laki, mikä valtuutti perustamaan yleisiä lainakirjastoja Englannissa. VANCOm^ER valmistaa 40 pr! senttiä koko British Columbian maakunnan vleistuotannosta. KUNIN K.\.ALLISEN laivaston merimiesten käyttämät kaulaliinat muutettiin mustiksi v. 1805 lordi Nelsonin kuoleman jälkeen, hänen muistokseen. Yhdysvaltalaisia sotilaita japanilaisilta valloitetun Saipan saaren Marianassa katselemassa mahtavan B-29 Super f ortressiftlälttöä tervehtimään Tokiota. MAILMASSA puhutaan 2,769 eri-kieltä, lukuunottamatta kielimurteita. saan '(Tshekkiläinen kertomus) Vanha vuosi — sinä näit jotakin sanomattaman surullista ja synkkää, sinii näit enemmän kuin itkevän naisen kyyneleet — sinä näit hävityksen kaiihut ja ihmistuskan syvänteet. Sinä näit jotakin petomaisen halpaa ja raakaa. Näit sivistyksen häväistynä. Näit "ylemmän rodun" . . . Näit Maidanckin . . . ^ Nait kaikkea sitä, mitä ei voi millään korvata, ci milldän hyvittää, ei koskaan unhoittaa. Mutta samalla sinä näit jotakin hyvin kirkasta. Näit ihmisyyden puolesta leimuavan vihan • ja kaikki uhraavan rakkauden. Näit väsymättömät hartiat taakkoja'^käntamassa ja väsymättömät kädet haavoja sitomassa. Näit sanoinkiivaamatonta uljuutta. Näit ihmiset, lapsesta varihukscen,taistelcmassa petoja vastaan, puolustaen kotiaan, kidttuuriaän ja vapauttaan kaikki uhraten — kaikki uhraten. — ' <* Ja sinä näit samojen ihanteiden sitovan ihmisiä, sanian vihan, saman rakkauden. Sinä näit heidän rientävän ahdistettujen avuksi kaukaa, merien ja mantereiden takaa, * taistellen kuin hekin, uhraten kuin hekin. Sinä näit, että ihminen herää, herkistyy, ylenee. Ihminen tuntee, että tämä maapallo on yhteinen koti, jossa täytyy vallita kodin cnsiehto —- rauha. Sinä näit, että ihmiset tahtovat enemmän kuin ennen: ne tahtovat onnellisemman maailman ja ne tahtovat sen millä hinnalla hyvärisä. Vanha vuosi, anna nämä terveiset seuraajallesi, jonka matkaan me päättävinii astumme. T^NNTENKUIIN Orsius oli saanut -•-'lisänimen Pyhä, eli hän Kolonissa, pienessä Dalmatian kaupungissa, kutoen verkkoa neljälle veljelleen, jotka pyydystivät niillä kaloja merestä. He eivät ottaneet Orsiusta mukaansa kalastamaan, sillä he pitivät häntä liian yksinkertaisena sieluna, vaikka Orsius osasi lukea ja vaikka hän tutki paljon viisaita ja hurskaita kirjoja. • Mutta kerran sitten tapahtui, että monta Kolonin kalastajaa hukkui samalla viiikolla merellä, heidän mukanaan koko Mikinin perhe, kapteenit Vukshie--ja Cvetko Kolonista kotoisin olevine matruuseineen sekä Orsiuksen veljeit. Kaikki kaupungin asukkaat puhkesivat voimakkaisiin valituksiin ja napisivat Jumalaa vastaan. Ai-^ noastaan Orsius ajatteli murhenäytelmän syitä. Viimein tuli hän vakuutetuksi siitä, että se oli Jumalan rangaistus monenlaisista synneistä ja erikoisesta kaupungin asukkaiden rikkomuksista Jumalaa vastaan ja heidän jumalattomuudestaan. Sillä, tuumi hän itsekseen, he eivät aloittanet työtänsä Jumalan nimeen eivätkä sitä Hänen nimessään lopettaneet. He olivat ylinnä muuta rakastaneet veneitään, niiden jälkeen eniten merta ja sen kaloja sekä maata viinitarhoineen ja oliivilehtoineen. Ja itsekin oli hän ' kääntänyt kaiken huomionsa verkkoihin ja ajatellut ainoastaan sitä,,etteivät niiden silmät vain kuluisi ja ettei niistä tulisi erisuuruisia. Kun hän näin oli päässyt kaikesta varmuuteen, meni hän meren rannalle ja kirosi sen ja kääntyen maan puoleen, kirosi sen, etenkin viioitadiat ja • • • , .. ..• ••. * 1 j i . , . . oliivilehdot. Kaiken kirosi hän niin raskaalla kirouksella, ettei sitä voi sanoin toistaakaan. Sitten päätti hän lähteä autiolle saarelle, missä hän voisi mietiskellä Jumalaa itsensä ja kaikkien Kolonin asukkaiden pelastukseksi. Hän luki rukouksensa ja astui veneeseen tuulen ollessa pohjoiseen, ottamatta mullaansa enempää purjetta kuin airojakaan. Tuuli muuttui myrskyksi ja myrsky kuljetti hänet yön aikana eräälle keskellä merta sijaitsevalle saarelle. Orsius astui veneestään ja nukahti rannalle. Herätessään aamulla havaitsi hän, ettei hän ollutkaan autiolla saarella pelkän hiedan, luotojen ja kuivien ohdakkeiden parissa, vaan tällä saarella oli aaltoilevia kunnaita ja laaksoja, joissa kasvoi tamariski- ja mäntyleh-toja, lisäksi kasvoi siellä yksinäisiä poppeleita ja pinjoja, joiden kruunujen suojassa viihtyivät oliivit, persikat, laakerit ja tarot, joiden ympäri kiertelivät viinikÖ3mnös ja muratti, sekä niiden alapuolella myrtin, rosmariinin, sypressin ja puksipuun muodostama tuoksuva tiheikkö. Kaikkialla oli runsaasti syötäviä hedelmiä, päärynöitä, granaattiomenoita, viikunoita, samoinkuin vihanneksiakin, kuten papuja, kurbitsoja ja kauniita nie-looneja. Ikäänkuin koristuksena kasvoi siellä vielä monenlaisia värikkäitä kukk.a. Lisäksi löytyi kylmävetinen lähde, joka juoksi kreikkalaisaikaisin , korkoku\^in koristetun marmoripila-rin alta häviten kauniisti kaartuen alas mereen, tarjoten täten mitä kauneimman uintipaikan; koko saad CJaUcoa 0:Ua sivulla) } 7',' ; i3 krp.' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1944-12-30-01
