Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 18, 1950

              V i i
L A U A N T A I N A , M A A L I S K U U N IS PÄH^ÄNÄ: 1950
18—Sönntiatas . . . . . . . . , . . . Jooseppi
• 20—Maaaiantai "JaaMiasa'
SX—-Tiistai Pentti
22~K«skiviiia5;<r . . Vihtori
23—Torstai ' Akseli
24—Fer^atal Kaapo
25— ^Lauantai Mar. ilm. p&ivi,
I
h4
.t! Hieno näytelmä. sumuin-. .
|i; (aina Finnish-liaaliilä;
\iime sunnuntaina esitti SJ:n Sudbu-rvn
osaston Näytelmäseura erittäin ar­vokkaan
historiallisen näytelmän, nimit-l
täin Romain Rollandin kirjoittaman
fl "\allankiimoushäät"'. Näytelmä - ku-
E vaa Ranskan suuren vallänkumbulisen
f a' aikaa ja se on kauttaaltaan kaunis ja
.* ir.ieliinpainuva kuvaus entisestä Rans-
I kasta.
Näytelmä esitettiin kahdesti, iltapäi-
V väilä ja illalla, saaden liyvän yleisökan-
' i.atiiksen molemmilla kerroilla. Esityk-g
. ) sessä ilmeni hv-vin vähän seuranäyttä'
' liioille ominaista kankeutta,-.varsinkin
/ tämänkaltaisissa näytelmissä; Vaikka
joittenkin osajakojeh ja ehkä iifiaskee-
1^ rauksen suhteen olisi oHut toivomisen
J varaa, niin esitystä on kaikissa suhteis-
^1 ?a sanottava hyväksi.
'I Näytelmälle erittäin edullista oli
l myöskin uusi näyttämöasetus, jonka
I yleisö ainakin iltanäytännössä totesi,
suosionosoituksin esiripun aiiettua. Näy-
I tännön loputtua ojennettiin näyttelijöil-le
kukkia, jotka näyttelijät olivat hy-
^' västä ja vaalivasta esityksestääai täy-dellisesti
ansainneet.
'Ii Tämä•n n• äyt'e lmiin yleis'ö- m• en•e 's tys to-
} teaa sen seikan, etta vakavahenkiset
i<ävtehnät ovat ainakin yhtä paljon, el-
I leivät enemmänkin yleisöön meneviä
hiin kevyemmät näytelmät, lainhan ne
A vain esitetään hyvin harjoiteltuina ja
1,1 huolellisesti kaikki pikkuseikatkin bh-
^ Ijauksessa huomioiden.
1 - - ni^ •
Brittiläisiä äitejä ©n
matkalla tänne
Lähes 100 niiden brittiläisten tyttö­jen
äitiä, jotka inenivät naimisiin cana-dalaisten
tai amerikkalaisten- sotilaid-ea
kanssa sodan aikana, tulee vierailulla
tälle mantereelle tervehtimään tyttä-liään
ja näiden perheitä.
Äidit tulevat Halifaxiin tk. 19 p:nä
ja hoiii 30 heistä'titfe eri paikoille Ca-nadaan,
loppujen mennessä Yhdysval­toihin.
^Matkan on järjestänyt Enj^lannissa
toimiva "l'nited States and Canadiaia
\Var Brides Parents .'\ssociation''.
"SamtnakmpoikahUhtä}ät'\^k^^^ olle IZ-imotiaita, ovat olleet taas huoviion
kohteena Bummitissa Ojit. Mainitulla paikkakimnaUa pidetään vuosittain
nuoren kaartin hiihtopäivä, jolloin kaikki alle 12 ja suinkin kynnelle kykenevät-osaUist7ivat
hiihtoon joukkona yhtenä päivässä vuodessa. Se on siis erikoinen
hiihtopäivä, josta voitaisiin innmllakin ottaa esimerkkiä. Kuvassa yksi Smn-mitin
mtorista hiihtäjistä.
Kaksivuotias Freddie Thomason sei­soi
jokin päivä sitten ensimmäisen ker­ran
elämässään, kuii hänelle kokeiltiin
tekojalkoja West Orangessa N. J.
Freddie syntyi kaksi vuotta sittea
ilman käsiä ja jalkoja. Nyt hänelle ©a
tehty plastikista jalat, joita pitää vaih­taa
aina sitä mukaa kuin hän kasvaa.
Jalat kiinnitetään Mnen uumilleen ase*
tettavaan iiivintapaiseen.
Freddiellä on paljon suui>empi työ
opetella kävelemään tekojaloillaan kiiia
uormaalisesti kasvaneilla ikäisillään po­jilla
omilla jaloillaan.
u
,0
OB
Liittohallituksen mallinen tilastotoi­misto
ilmoittaa, että. viime helmikuu'oli
ensimmäinen iiuukausi historiassa, jol­loin
margariinin tuotanto ylitti voituo-tannon.
Tilastotoimiston lausunnon mukaan
on helmikuussa aina sesonldsyista pie­nin
vpituotanto kuin muina kuukausina
vuodesta. Mainitun kuukauden aikana
oli raargariinituotanto 8,646,000 pau­naa
ja voituotanto 8,393,'(K)0 paunaa.
Sen jälkeen kuin margariiniiuotaMo
laillistettiin Canadassa, on s6 kolionnut
jatkinr-asti. Mainittakoon, että -viime
vuoden helmikuussa oli margariinituo-tantovain
3,354J6öO paunaa."
KirJ/Käroliiiia^ Kare
Betyi Oldham, Stretfordisla Englan-iJista
kotoisin olevan 14.^otias tyttij OB
öähnvt hyvin huonosti 'vasciimialla sil-mälläUn
syntymästään saakka, -maäimr
päivänä hän juoksi kovalla vauhdilla
koulun käytävässä ja kaatui. Noustuaan
yJös hän totesi, että M n näkee vasem-öiaMa
silmäUään paljon parenmiln kura
aikaisemmin. ' :
^äkö hänen vasemmassa silmässään
parani kaatumisen jälkeen -huomatta-
^:asli ja parin tunnin .feuluttua liän sa-öoi
näkevänsä sillä melkein yhtä hwiii
^öra oikeallakin. . ' "
TÄMÄ KIRJE löytyi hänen'pieluk--
sensa alta. Hänen, joka aina oU
ollut niin kärsivällinen ja hiljainen ja
joka oli yöllä yhtä hiljaisesti, kenenkään
tietämättä nukahtanut viimeiseen uneen­sa.
•
Rakas vaimoni.
Hähiniästyt varmaankin saadessasi
tämän kirjeen ja tuntiessasi käsialan;
sillä ei ole tosiaankaan tapaistani ollut
mieltäsi kirjeillä ilahduttaa ja kai nä­mä
monet vuodet ovat opettaneet si­nulle
unhoittamisen töidon. <Tai kun
tarkemmin ajattelen ja rehellisesti avusi
arvioin ja sinut sellaisena muistan kuin
tiedän sinun olevan, olet yksi niitä us­kollisia
sydämiä,"^ jotka eivät koskaan
lakkaa odottamasta. Mieltäni kirvel-tää
kun sitä ajattelen, enkä kuiteinkaan
tehnyt odotustasi lyhemmäksi.
Kysyt, miksi sinulle nyt kirjoitan, «ir
kä minun ole siihen lielppo vastata. Kat­sohan
ystävä liy^^, silloin kun ihmilieai
©n uniioittanut velvollisuutensa hyvinä
päivinään, tuntuu nyt Mukan va&ealta
ja alentavalta kun on avuton ja minkään
velvollisuuden täyttämiseen kykenemä­tön.
Se tuntuu kmn avunpyynnöltä, et­kä
kuitenkaan sinä, eikä kukaan muu­kaan
voi minulle mitään felsdä. Tai
cM^ä sentään, sillä jotain mini kui­tenkin
pyydän: hiukkasen ystävällisiä,
by\iä ajatuksia sinulta ja lapsilta.
Kuinka pian vuodet ovatkaan men­neet.
Näinä viinie aikoina olen usein
kuvitellut kuinka pitkä ja vankka on jo
poika, joka oli silloin vasta polven kor­kuinen.
Entäpä tyttö, vauva. Kuvit­telen
hänet sellaiseksi kuin sinä olit sil­loin
— hänen ikäisenään. Paljon olen
menettänyt näissä vuosissa ja varmaan
sinä olet ollut rikkaampi meistä kahdes­ta,
ja olen onnellinen, että niiri on; he
ovat olleet sinulle kuin korvauksena sii­tä,-
mitä minä en voinut olla. Sydämeni
idiee, jos nyt niin voidaan sanoa, sillä en
kai enää kyynelöidä osaakaan, ' •
•Niin, pian ovat vuodet menneet, kaik-'
ki terveet miehuuden vuodet.' Nyt on
jäieilä enää raunio, hiljalleen kuihtuva
ruimiis, yksinäisyys ja painostava or­pouden
tiifine. "Elämälläni «i cdle enää
tarkoitusta ja päivät oVat toistensa kal­taisia,
JoSlais kuitenkin aurinko paistaa
ikkunastani ™ ja lämmittää Jä «linä
katson ulos ihanaa, alkavaa kevättä ja
tunnen kuiirica paljon vielä elämää ra­kastan.
Olen nimittäin maannut sai­raalassa
jo useampia viikkoja, ja en kai
täältä enää pois {»äänkään, minussa
näet-on. sellainen s^raus, joka tavaili'-,
.sesti vie meni^sääjs. . Siihen käsltyk--
Pastori Andrew Maracle löysi-Branl-toidissa
Onl. jokin aika sitten merkill-sen
luun Six Nations-intiaanireservilta
ja hän oli varma, että .se on esihistorial­lisen
Uimisen pääkallo.
Eräs asiantuntija on tutkinut "pää­kalloa"
ja todennut sen lehmän taka­puolen
luuksi. Pastori Maracle ,tutka
pitkät ajat kaikista kirjoista, minkä ai-kakauden^^
ihmisen pääkallon hän oli löy­tänyt,
mutta näyttää siltä kuin hän olisi
alkanut tiitkimuksensa väärästä päästä.
seen olen täällä ollessani tullut ja siihen
ajatukseni totuttanut.
Makaan usein pitkät ajat silmät kiin-m
(he kai luulevat minun nukkw^ii)
ja muistelen elämää kanssasi. Elän ini-delleen
meidän lernpeän kesämme, joi-loin-^
ihuHaöli vielä kaksi pitkää p;^
mikkoa, jotka heiluivat kävellessäsi toi­selle
ja toiselle puolelle ja sinulla oli
valkoinen leninki ja siinä oli rukiinkiä:-'
Ida, yhtä sinisiä kuin silmäsi. Entä sit­ten
aika, jolloin rneidät vihittiin. Seoäi
myöskin kevät> jolloin maa vielä tuoksui
tuoreelta ja puiden lehdet J a ruoho oli
vaalean vihreään. MMk riemulla räkea-sfmmekaa
» elämää yTnpärillenninse. Jo­kaisen
pfenemmäakin esineen ja sdkaa
••"yhdessä" suiiiraitte^ -ja ;miclestim-mc
se oH maailman kaunein ja Ihmeefii-sin
koti, vaikka ei se suinkaan suui»»^
mmmn ollut.
'Kirjoitan tätä kirjettä useampanajpäi-
• vänä vähitellen, aina- "knu-h^mM
-sanoa- teille > t Ä n , si»n!le Jaj-Iapdiltej,'
' (Jittkim'tMsella slim!Iit>
•m.
>X9
t 1
{ Iti
1 , Hl
f f /1
ii
s: II
^ti A r a»