1940-03-23-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Canadan suomalaisten mikkolehti
V
u
0
N
N
A
1
9
3
6
LAUANTAINA, MAALISKUUN 23 PÄIVÄNÄ 1940
. 1 . 1 . ji
Sveitsiläinen kellomestari David
Olsson on "aikalisä säästämiseksi" rakentanut
kellon, jolla luultavasti on.
maailmanmestaruus monipuolisuudessa.
;
Muutamia sahoja vuosia sitteii juuri
kello oli; se, missä mies saattoi parhaiten
osoittaa kekseliäisyyttään jä
taitoaan. Silloin; jo hiitä rakennettiin
aika konstikkaita, m.m. sellainen,
jossa apostolit, jpita oli kaksitoista,
esiintyivät kukin vuoröllaaö aina tun-
Mn lyömällä. Mutta tämä oli, vielä
vähä nykyiseen Olssonin kelloon verrattuna.
Tämä on samalla eräs tieteellinen
saavutus.
Olssonin kello on sähköllä käypä
ja itsensä säännöstelevä. Se näyttää
standard ajan ja aurinkoajan, päivän,
viikon ja vvuoden, kuun vaiheet ja
muita tähtitirteeHisiä raerkiiUöj Se
on yhdisteittynä radioon. Jota se a,yaa
ja sulkee f)äivää«nnen tehdyn äsetel-man
> mukaan. Fönpgräfin panee se
myöskin ji^aräaikpina s^^^
«häärättyjä Olssonin se Jie-rättääy^
ei^Smö^
minäilä, vaaftMahtämäila^^
non sähkövalon-ja soittamalla fono-grafilevyltä
jonkun ihanan musiikkikappaleen.
Joitakin minuutteja tätä
ennen. on kello Jsyt3rttän3rt kaasu-uunin,
kumrientanut veden ja keittänyt
kahvin, ja vasta sitten se antaa
herätyssignaalin. Mitä muuta vielä ^
tehnee, emme tarkalleen tiedä, mutta "
riittää jo tuokin yhden kellon osalle.
• oOo
oli kaivossa ja
saikähvia
Py/tä Patrick sai päiväkään kunniaa ja nähtävästi hyvin iloista
ja elämänhaluista kunniaa. muunmuassa elokuvatähti Juditk Bar-rettilta,
kuten tämä kuva osoittaa. Judifh Barret on irlantilainen
ja hänen todellinen nimensä on Kelly Isle.
Tamma hoitelee isämiän liikettä
Elefantteihin ihastunut
mies
Tri Leland M. Corlissilla, West;
Parisissa, Mainessa, on noin 800 elefanttia,
kaikki lajit maailmassa, eikä
kahta aivan ^^hianläist^^^^J^^
hänen kotinsa t a y i m ä j ; konttorista
keittiöön ja säiliöihin saakka. Tietenkin
ne ovat vain pieniä veistoksia
ja kuvia, joita on asetettu sinneja
tänne. .Niitä on irrallaan, niitä on
kynttiläjaloissa, oven nappuloissa,
tuhka-astioissa, kirjojen kansissa, pelikorteissa
ja monissa muisisa eineissä,
mihin niitä vaan voi jotenkin sovittaa.
Ja tri Corliss sanoo viihtyvänsä
niiden seurassa hyvin:
oOo^
LUNTA NÄKIVÄT
^leksikon kaupungin asukkaat viime
^T^olla. Tämä oli niin outoa keskinäisillekin
ihmisiUe, että pani hie-
J^maan sibniään ja ihmettelemään.
iNaet viimeinen lumisade tätä ennen
nähty vuonna 1906,
>JKingstonin, Ont., lähellä asuvalla
Orval McDermottilla on hevonen ja
pisnes ja hevonen hoitelee sen pisnek-sen,
melkein.
Hevonen on kymmenvuotias tam-_
ma> Minnie, ja pisnes on tavaran kuljetus
jäitse Kingstonistai Wolf-saa-reen,
mikä väli on kolme ja puoli mailia.
McDermott kuormaa tavarat
reelle ja sanoo Minnielle "valmis on"
jä Mmhie lähtee 'matkalle; vie tavarat
määräpaikkaan, saa kuitin ja lähtee
paluutielle. Tätä on Minnie tehnyt
lähes kuusi talvea.
Minnie on joskus keväisin pudonnut
tällä matkallaan jäihin, mutta onkinut
sieltä itsensä ylös ja vienyt tavarat
perille. Eikä sitä ole estänyt
tuiskut, ei mso-skyt, jolloin tie ja
määrän pää on ollut näkymättömissä,
h3^vällä vaistollaan on Minnie niistä
selviyt3myt. Kartaakaan ei ole mikään
vastoinkäyminen saanut nyrjäytetyksi
h}wää järjestystä.
Tehtävä ei tosiaankaan ole ollut
• kaikin ajoin' leikkiä. Saarelaisten
Jcertoman mukaan oli Minnie eräällä
retkellään keväänä muutamana pudonnut
kuusi kertaa jäihin^mutta sel-viytyniTt
kuitenkin kuormineen perille.
On selvää, että McDermott
3mimärtää kunnioittaa tätä uskollista
liiketoveriaan.
Uusi Seelanti satavuotias
-oOo-
SUOMI LUOPUU
«^ialaiskisojen, pidosta ensi k e ä -
^ nun on olympialäiskomitean ta-iln,
oitettu. Syynä m^iitUi se,
kaikki enei:gpa menee Jkansan ta-
3 ^ " ^ elämän ja,toimeentalon
^ddleen järjestdyihm:
- Kalliita suomalaisia
postimerkkejä
Lontoossa mysrtiin äskettäin kuusi
suoinalaista postiinerkkS, joiden hinta
kohosi 425 puntaan ($1>890).
Merkit olivat nnisunväriaä, i » a n -
kiivalla varustettuja, viiodelta 1856.
Merkit osti kokoehnaansa Agathon
Faberge, entisen keisari Nikolain ja-
^lokivfeeiMua serkku^
Uusi Seelanti on yksi Icaukaisinipia
sivistyneitä seutuja maailmassa, sillä
sieltä on tuhannen mailia Austraali-aan,
neljä tuhatta mailia Etelä-Ame-rikaan
ja tyhjä meri pohjoiseen ja
etelään. Mutta se on kuvan kaunis
maa, paljon kauniimpi kuin Austraar
Ha, sen lähin naapuri, eika laisinkaan
epämiellyttävä paikka asua. Mereltä
lähestyttäessä Uuden Seelannin kaksi
pääi^iarta kohoavat kuin autereen
peittämät niemet, joiden ylitse pur'
haltayat kosteat tuulet ja joiden selkärankana
ovat taivzuta h^vat vuo- '
ret. Sisanmssa on satoja^hnä, syviä
ja vuolaana virtaavia jokia kulk
i ^ läpi tavalifeta hedehnallfeen^Men
laaksojen, joiden'kahden puolen ovat
Tässä maailmassa tapahtuu yhtä ja
toista, sen me tiedämme; tapahtuu
sellaistakin, mikä kaikessa vakavuudessaan
tuntuu hullunkurisetta. Eräs
sellainen Icerrotaan Kansasista.
- Topekan lähellä olevan farmarin
John Simon lehmä, Bossy, laskettiin
eräänä aamuna laitumelle. Vähän
ajan perästä alkoi kuulua hätäinen
la julma lehmän mölinä, ja kun Simon
juoksi ääntä kohti ja saapui paikalle,
huomasi hän kauhukseen Bossyn
pudonneen kaivoon, pää juuri ja juuri
vedenpinnan yläpuolella. Kun Simon
totesi, ettei hän mitenkään saa .
sitä sieltä pois, ryhtyi hän ämf»ärillä
tj^rhjentämään kaivoa. Ja saikin sen
tyhjennet3^i. Tähän asti onkin
kaikki "nunfcum olla pftää". Mutta
kun Simonilla ei ollut rahaa kerätä
apumiehiä Uehhiää ylös vetämään,
niin se sai oHa siellä seuraavaan päivään^
jä niin edelleen, kunnes karttui
päiviä 35, jolloin eläinsuojelusyhdis
kuuli tapa^uksesta ja t^^
niiehiä ja hostotrokin. Nosto sitten
iapahtuikin jommoisinkin juhlalli-suuksihjä
virallisuuksinkin, sillä paikalla
oji myöskin Seriffi Roy Boast.
"Alutta", vakuutti Simon syyttele-
\nlle auttajilla, "minä pidin Bossys-ta
hyvää huolta, annoin sille ruokaa
ja juomaa ja puhelin sille ystävällisesti.
Ja eräänä erittäin kylmänä y ö nä
minä keitin puoli gallonaa hyvää
kaliyia ja annoin sen Bossylle lärh-mikk^
ksi valvoen hänen seuranaan
koko sen yön." Eikä Simon ole hul-lu.
•
Uusia ihmisiä koskevia
loytoja
. H i l j a t t a in tiedotettiin ihmisessä
löydetyn kaksi uutta hermokeskusta
ja myöskin tulleen todistetuksi, että
ihmisen verisolut voivat elää jopa
aina kolmeen viikkoon asti ruumiin
ulkopuolella. *
Myöskin kaksi synteettistä vitamiinia/
jotka tyrehdyttävät verenvuodon
ja vastaavat luonnollista vitamiini
K:ta, on löydetty alfalfa-heinästä ja
mädäntyneistä sardiineista.
Uudet, tuntoa ja kosketusta säännöstelevät
henqot on keksitty apina-kokeilujen
avulla ja uskotaan löydön
auttavan lääkäreitä hermotautien
määrittelyssä ja hoidossa.
jyrkät vuoret.
Tänä vuotena uusseelantilaiset Juhlivat
siirtokuntansa Brittiläiset valtakuntaan
ottamisen satavuotisjuhlaa.
Sadassa vuodessa, poliittinen
Uusi Seelanti on kehittynyt hajallisista
valkoihoisten untisasukasten
rj^mista, jotka taistelivat maorihei-moja
vastaan, 1,625,000 asukasta kä»
sittavaksi -itsehallinnolliset airto«
mäaksL Uusi Seelanti, joka on etupäässä
maanviljelysniaa^kiiiiluisa villastaan,
<m nyt nopeasti kefaittynuis-
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 23, 1940 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1940-03-23 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki400323 |
Description
| Title | 1940-03-23-01 |
| OCR text |
Canadan suomalaisten mikkolehti
V
u
0
N
N
A
1
9
3
6
LAUANTAINA, MAALISKUUN 23 PÄIVÄNÄ 1940
. 1 . 1 . ji
Sveitsiläinen kellomestari David
Olsson on "aikalisä säästämiseksi" rakentanut
kellon, jolla luultavasti on.
maailmanmestaruus monipuolisuudessa.
;
Muutamia sahoja vuosia sitteii juuri
kello oli; se, missä mies saattoi parhaiten
osoittaa kekseliäisyyttään jä
taitoaan. Silloin; jo hiitä rakennettiin
aika konstikkaita, m.m. sellainen,
jossa apostolit, jpita oli kaksitoista,
esiintyivät kukin vuoröllaaö aina tun-
Mn lyömällä. Mutta tämä oli, vielä
vähä nykyiseen Olssonin kelloon verrattuna.
Tämä on samalla eräs tieteellinen
saavutus.
Olssonin kello on sähköllä käypä
ja itsensä säännöstelevä. Se näyttää
standard ajan ja aurinkoajan, päivän,
viikon ja vvuoden, kuun vaiheet ja
muita tähtitirteeHisiä raerkiiUöj Se
on yhdisteittynä radioon. Jota se a,yaa
ja sulkee f)äivää«nnen tehdyn äsetel-man
> mukaan. Fönpgräfin panee se
myöskin ji^aräaikpina s^^^
«häärättyjä Olssonin se Jie-rättääy^
ei^Smö^
minäilä, vaaftMahtämäila^^
non sähkövalon-ja soittamalla fono-grafilevyltä
jonkun ihanan musiikkikappaleen.
Joitakin minuutteja tätä
ennen. on kello Jsyt3rttän3rt kaasu-uunin,
kumrientanut veden ja keittänyt
kahvin, ja vasta sitten se antaa
herätyssignaalin. Mitä muuta vielä ^
tehnee, emme tarkalleen tiedä, mutta "
riittää jo tuokin yhden kellon osalle.
• oOo
oli kaivossa ja
saikähvia
Py/tä Patrick sai päiväkään kunniaa ja nähtävästi hyvin iloista
ja elämänhaluista kunniaa. muunmuassa elokuvatähti Juditk Bar-rettilta,
kuten tämä kuva osoittaa. Judifh Barret on irlantilainen
ja hänen todellinen nimensä on Kelly Isle.
Tamma hoitelee isämiän liikettä
Elefantteihin ihastunut
mies
Tri Leland M. Corlissilla, West;
Parisissa, Mainessa, on noin 800 elefanttia,
kaikki lajit maailmassa, eikä
kahta aivan ^^hianläist^^^^J^^
hänen kotinsa t a y i m ä j ; konttorista
keittiöön ja säiliöihin saakka. Tietenkin
ne ovat vain pieniä veistoksia
ja kuvia, joita on asetettu sinneja
tänne. .Niitä on irrallaan, niitä on
kynttiläjaloissa, oven nappuloissa,
tuhka-astioissa, kirjojen kansissa, pelikorteissa
ja monissa muisisa eineissä,
mihin niitä vaan voi jotenkin sovittaa.
Ja tri Corliss sanoo viihtyvänsä
niiden seurassa hyvin:
oOo^
LUNTA NÄKIVÄT
^leksikon kaupungin asukkaat viime
^T^olla. Tämä oli niin outoa keskinäisillekin
ihmisiUe, että pani hie-
J^maan sibniään ja ihmettelemään.
iNaet viimeinen lumisade tätä ennen
nähty vuonna 1906,
>JKingstonin, Ont., lähellä asuvalla
Orval McDermottilla on hevonen ja
pisnes ja hevonen hoitelee sen pisnek-sen,
melkein.
Hevonen on kymmenvuotias tam-_
ma> Minnie, ja pisnes on tavaran kuljetus
jäitse Kingstonistai Wolf-saa-reen,
mikä väli on kolme ja puoli mailia.
McDermott kuormaa tavarat
reelle ja sanoo Minnielle "valmis on"
jä Mmhie lähtee 'matkalle; vie tavarat
määräpaikkaan, saa kuitin ja lähtee
paluutielle. Tätä on Minnie tehnyt
lähes kuusi talvea.
Minnie on joskus keväisin pudonnut
tällä matkallaan jäihin, mutta onkinut
sieltä itsensä ylös ja vienyt tavarat
perille. Eikä sitä ole estänyt
tuiskut, ei mso-skyt, jolloin tie ja
määrän pää on ollut näkymättömissä,
h3^vällä vaistollaan on Minnie niistä
selviyt3myt. Kartaakaan ei ole mikään
vastoinkäyminen saanut nyrjäytetyksi
h}wää järjestystä.
Tehtävä ei tosiaankaan ole ollut
• kaikin ajoin' leikkiä. Saarelaisten
Jcertoman mukaan oli Minnie eräällä
retkellään keväänä muutamana pudonnut
kuusi kertaa jäihin^mutta sel-viytyniTt
kuitenkin kuormineen perille.
On selvää, että McDermott
3mimärtää kunnioittaa tätä uskollista
liiketoveriaan.
Uusi Seelanti satavuotias
-oOo-
SUOMI LUOPUU
«^ialaiskisojen, pidosta ensi k e ä -
^ nun on olympialäiskomitean ta-iln,
oitettu. Syynä m^iitUi se,
kaikki enei:gpa menee Jkansan ta-
3 ^ " ^ elämän ja,toimeentalon
^ddleen järjestdyihm:
- Kalliita suomalaisia
postimerkkejä
Lontoossa mysrtiin äskettäin kuusi
suoinalaista postiinerkkS, joiden hinta
kohosi 425 puntaan ($1>890).
Merkit olivat nnisunväriaä, i » a n -
kiivalla varustettuja, viiodelta 1856.
Merkit osti kokoehnaansa Agathon
Faberge, entisen keisari Nikolain ja-
^lokivfeeiMua serkku^
Uusi Seelanti on yksi Icaukaisinipia
sivistyneitä seutuja maailmassa, sillä
sieltä on tuhannen mailia Austraali-aan,
neljä tuhatta mailia Etelä-Ame-rikaan
ja tyhjä meri pohjoiseen ja
etelään. Mutta se on kuvan kaunis
maa, paljon kauniimpi kuin Austraar
Ha, sen lähin naapuri, eika laisinkaan
epämiellyttävä paikka asua. Mereltä
lähestyttäessä Uuden Seelannin kaksi
pääi^iarta kohoavat kuin autereen
peittämät niemet, joiden ylitse pur'
haltayat kosteat tuulet ja joiden selkärankana
ovat taivzuta h^vat vuo- '
ret. Sisanmssa on satoja^hnä, syviä
ja vuolaana virtaavia jokia kulk
i ^ läpi tavalifeta hedehnallfeen^Men
laaksojen, joiden'kahden puolen ovat
Tässä maailmassa tapahtuu yhtä ja
toista, sen me tiedämme; tapahtuu
sellaistakin, mikä kaikessa vakavuudessaan
tuntuu hullunkurisetta. Eräs
sellainen Icerrotaan Kansasista.
- Topekan lähellä olevan farmarin
John Simon lehmä, Bossy, laskettiin
eräänä aamuna laitumelle. Vähän
ajan perästä alkoi kuulua hätäinen
la julma lehmän mölinä, ja kun Simon
juoksi ääntä kohti ja saapui paikalle,
huomasi hän kauhukseen Bossyn
pudonneen kaivoon, pää juuri ja juuri
vedenpinnan yläpuolella. Kun Simon
totesi, ettei hän mitenkään saa .
sitä sieltä pois, ryhtyi hän ämf»ärillä
tj^rhjentämään kaivoa. Ja saikin sen
tyhjennet3^i. Tähän asti onkin
kaikki "nunfcum olla pftää". Mutta
kun Simonilla ei ollut rahaa kerätä
apumiehiä Uehhiää ylös vetämään,
niin se sai oHa siellä seuraavaan päivään^
jä niin edelleen, kunnes karttui
päiviä 35, jolloin eläinsuojelusyhdis
kuuli tapa^uksesta ja t^^
niiehiä ja hostotrokin. Nosto sitten
iapahtuikin jommoisinkin juhlalli-suuksihjä
virallisuuksinkin, sillä paikalla
oji myöskin Seriffi Roy Boast.
"Alutta", vakuutti Simon syyttele-
\nlle auttajilla, "minä pidin Bossys-ta
hyvää huolta, annoin sille ruokaa
ja juomaa ja puhelin sille ystävällisesti.
Ja eräänä erittäin kylmänä y ö nä
minä keitin puoli gallonaa hyvää
kaliyia ja annoin sen Bossylle lärh-mikk^
ksi valvoen hänen seuranaan
koko sen yön." Eikä Simon ole hul-lu.
•
Uusia ihmisiä koskevia
loytoja
. H i l j a t t a in tiedotettiin ihmisessä
löydetyn kaksi uutta hermokeskusta
ja myöskin tulleen todistetuksi, että
ihmisen verisolut voivat elää jopa
aina kolmeen viikkoon asti ruumiin
ulkopuolella. *
Myöskin kaksi synteettistä vitamiinia/
jotka tyrehdyttävät verenvuodon
ja vastaavat luonnollista vitamiini
K:ta, on löydetty alfalfa-heinästä ja
mädäntyneistä sardiineista.
Uudet, tuntoa ja kosketusta säännöstelevät
henqot on keksitty apina-kokeilujen
avulla ja uskotaan löydön
auttavan lääkäreitä hermotautien
määrittelyssä ja hoidossa.
jyrkät vuoret.
Tänä vuotena uusseelantilaiset Juhlivat
siirtokuntansa Brittiläiset valtakuntaan
ottamisen satavuotisjuhlaa.
Sadassa vuodessa, poliittinen
Uusi Seelanti on kehittynyt hajallisista
valkoihoisten untisasukasten
rj^mista, jotka taistelivat maorihei-moja
vastaan, 1,625,000 asukasta kä»
sittavaksi -itsehallinnolliset airto«
mäaksL Uusi Seelanti, joka on etupäässä
maanviljelysniaa^kiiiiluisa villastaan,
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1940-03-23-01
