1946-11-23-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mmm. .>/r-!.:^; v:'-^'--;. £ k u s T £ T T U li-iiMiiiiiiiiiiiiiiiiiuouinmnuiiHniitiuiuiniiiu Xo. A7 — 1946. aiMiHiiiixiiiixiiixRiKifltittimniUiUiiiiuitut Cmadan suomalaisten Viikkolehti w««inmiiamuiwwmmi«,,,m„,amaMuuiiiMi«nncmi^ ttMUtnramiimimuiintmiim iiiiiiinti imiMiminiinuimmitunnK Viikoii iiutissato XI vuosikerta niuim~MMH«ro,mn(tniimtaimm«uHunm«nui^w^^ KcK:i viidestä. --^^^^E^ on 40 prosenttia alle 20 V ; tytöistä siunatussa tilassa nieniiessäan avioliittoon, todetaan -Englanhih.kirkon ti. lastoissa. Cocs<'ola-yhtiö tuotti rtäipän -vuode-n yhdeksän ensimmäisen. kuukauden aiksns puhtaaksi voitoksi, ^17,375,- • 7S5. " v i• Hccrnattu. — Omahan kaupungin kunnallisvaalietx äänestyslippu, oli 13 jalan pituinen ja oK siihen, painettu 26,000 sanaa, käsittäen 57vkysymy5' lä kaupungin la^jeTinus-jaf korjaii5. töistä. . • • \ • ; ' :' MonopoUsti.. — . Bittiläinen ;filmi. kuningas J. .Arthur;Rank:kontrolloi kaikkiaan i;iop:; elokuvateatteria, joista 105 on Gftnadass^,.Joiden lisäksi Ganadaäii rakennetaan parhaillaan 15 ja suunnitelllaän,49luut{a;:teatteria. " ' • • _ . kc:osi taas.:—Viimeisten 52 vuoden akana kahäesti uponnut ja kohonnut Falcon tulivuorisaari on jäl-leiii kadohnut ihmisten^ ilmoilta Tyyneltä Trierellä, ilmoittavat'merenkulkijat. Saari kuuluu Tongan "saaris-loryh- mään. Kellis koru. — Brasiliassa on löy-deUy maailman suurin, 56 paunan ja tioin 125,000 karaatin akvamariini (sineriävän vihreä korundi), jonka arvellaan tuottavan hiottuna noin $2.50^0,000. ^ i . ^ i ' ' ' ' " ' ' " ^ ' ' ' - ' ' ' " ' ' '^f^äo» peura tullut farmari Ray DcMassan karjalaumaan, Chestcrtonissa, In-rnliLJ"' tietäen että ta^sä valtiossa saa o 11 a lain mukaan metsästäjiltä rauhassa, rohkenee se. omemen houkuttelemana lähentyä ystävällistä farmari-isäntää. . ' entisyys kdh ehtii vie ä tdidettä Julkaisemme seuraavassa Helsingin työväentalolla taistelevan kirjallisuuden juhlassa kansanedustaja Hertta Kuusisen pitämän erittäin mielenkiintoisen ja avorahenkisen juhlapuheen. Kc^iiniturkkeja. Canada on Yhdysvatain aikeen toiseksi suurin rtustraalialaisten käniininnahkojen ostaja. Näitä nahkoja käytetään turkkien valmistamiseen. Lciikkiä. — Lontoolainen sunnun-tailehli Xew5 of the World on maailman laajimman levikin omaava sanomalehti — 7,412,382-kpl. Toisella tilalla on New York News, jonka sunnuntain 4.650,000. numeron levikki on Vnkkoansiot. — Canadan tilastollinen toimisto ilmoittaa 714,239 tun-tipalkkalaisen keskimääräisen viik-koansion olleen viime ^yysk.. 1 pnä 530.15. Työviikon keskimääräinen pituus oli 42.7 tuntia ja tuntipalkka '0.6 senttiä. ^ Oli säästynyt,. — East Weymouth- '55a, Mass., osti Samuel Schofield ar- ["«ijan ylijäämäsaippuäa 64 tankoa, joihin oli leimattu: "Säästäkää saippuaa sodan voittamista varten! — Abraham Lincoln, Ylipäällikkö." ^ Msi kärpästä. — Manhattanissa Nnsit saapuivat toimittamaan rat- -''3^^ eräässä uhkapelipaikassa ja ta-pasJvat siellä kaksi ryöväriä puhdisteissa pelureita. Kaikki vangittiin. [^i^vhät myUyssä. — Canadan ku- Ji^aallijien ratsupoliisi larvitsee '"^^ miestä. Lokak. loppuun men- Mitä me ihmiselämässä enemmän ihailemme kuin kulttuuria? Me voimme rakastaa sitäkin, mikä on primitiivistä, kup se on aitoa, sopusuhtaista tai jollain tavoin liikuttavaa, mutta me katselemme sitäkin kulttuurin silmälaseilla. Me tiedämme, että se on primitiivistä, mutta sittenkin näemme siinä jotain kaunista ja suurta. Kulttuuri näyttää meille, mikä elämässä ja sen ilmiöissä on arvokasta. Ketä me enemmän kunnioitamme kuin todellista kulttuuri-ihmistä, ihmistä, joka tietää, tuntee ja taitaa? Taiteilija on ennen nuiila sellainen ihminen. V^ain vakaumuksen ihminen on häneen verattavissa. Hänkin tietää, mitä on tehtävä. Hänkin tuntee, että on tehtävä. Ja hän osaa tehdä sen, hän osaa vaikka kuolla sen puolesta, minkä tietää ja tuntee oikeaksi. Niin tekevät myös todelliset taitelijat. Suotta parhaat heistä eivät ole kuolleet kuin konsanaan uskonsa marttyyrit tai vakaumuksen sankarit. Olkoon meistä kaukana se ajatus,, että runoilijan on välttämättä kuoltava keuhkotautiin, suuren kirjailijan hullujenhuoneeseen, maalarin ja ncssä oli 2.302 hakijaa, Joista ainoastaan 166 läpäisi tutkimusmyllyn -— loput olivat arvatenkin vaarallisia radikaaleja, koska miltei kaikki hakijat oH\-at fyysillisesti kelvolliset. säveltäjän nälkään. Se on kulttuuri-vihamielinen ajatus. Se on mukava pakopaikka niille, jotka kieltävät yhteiskunnan vastuun ihmisestä. Mutta tosiasia on, että niin on käynyt monille parhaimmista. ^liten tämä historiallinen tosiasia on selitettävissä? Ei mitenkään muuten kuin niin, että todellinen kulttuuri-ihminen on myös taisteili-ja. Hän on saanut jakaa taiteilijan kohtalon, jäädä kentälle ja jättää voittonsa jälkipolvien haltuun. Mutta se. mikä on ollut historiallinen välttämättömyys, ei ole ikuinen välttämättömyys. Ku - mouksellinen sankari ja soturi on kaatunut siksi, että hänen poikansa saisi elää. Taitteilija on taistellut- siksi, että maailma tietäisi, mitä on taide, oppisi antamaan sille arvoa ja antaisi tulevain taiteilijain elää. ' Taide, niin kirjallisuus kuin muukin taide, on osa elämää, ehkä sen kaunein osa. Taidetta verrataan usein kukkaan, mutta jokaisella kukalla on juurensa. Ne juuret ovat" elämässä, yhteiskunnassa, sillä ihminen elää vain yhteiskunnassa. Silloinkin, kun erakko tai munkki loi jotakin kaunista, hän loi sen elämästä, siitä, mitä oli nähnyt ja kokenut tai ainakin aavistanut. Mutta taide ef vain kuvaa olemassa olevaa. Silloin olisi valokuva ja kronikka parasta taidetta. Emme suotta puhu luovasta työstä. Taide muokkaa, muovaa, luo jotain uutta, antaa enemmän kuin vain sen, mikä on nähty ja koettu. Taide kasvattaa. Se antaa muodon ihanteellemme, pyr-kimvksillemme, haluillemme ja haaveillemme. Miksi me ihailemme re-nesanssin taidehahmoja? Siksi, että he ovat voimakkaampia, kauniimpia, täydellisempiä kuin oli renesanssia- Jankaan tusinaihminen. M.ksi realistisenkin taiteen ''rumat" luomukset loistavat jotain ihmeellistä valoa, kun ne meitä koskettavat? Siksi, että ne näyttävät näiden "rumien" i l miöiden sisäisen kauneuden, syyn tai tarkoituksen. Taide viittaa aina johonkin enempään kuin sen kuvaama esine sinänsä. . Kirjailija suorittaa pyhää palvelusta. Hän ei palvele taidetta, vaan kansaansa, ihmiskuntaa. Taide opettaa meitä rakastamaan maatamme, kansaamme, ihmiskuntaa, elämää, kaikkea, mikä niissä on hyvää. Se voi joskus opettaa \-ihaamaankin sitä, mikä turmelee ihmistä- Mutta tämä viha on vain rakkauden toinen ilmenemismuoto. Miten kauniisti eräs aikamme suurista ihmisistä, generalissimus Stalin määrittelikään oman kansansa kulttuuritehtävän: Hävittää peto ihmisestä. Opettaa kansat rakastamaan toisiaan. Kohottaa jälelle jääneet kansankerrokset eturivin ihmisten tasolle. Eivätkö nämä kelpaa koko inhi- . millisen kulttuurin perustehtäväksi? Eivätkö samat päämäärät sovi myös suomalaisen kulttuurin päämääriksi? Varmasti sopivat, eikä siinä ole mitään ihmeellistä eikä epäkansallista. Vaikka kaikki taide on ensisijassa kansallista, vaikka se pulppuaa jokaisen kansan omista sisäisistä voimavaroista, sen perhrteistä ja aihepiiristä, vaikka se saa muotonsa juuri kansat- {J«fkoft «:IU «ivnlUi)
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 23, 1946 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1946-11-23 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki461123 |
Description
Title | 1946-11-23-01 |
OCR text | mmm. .>/r-!.:^; v:'-^'--;. £ k u s T £ T T U li-iiMiiiiiiiiiiiiiiiiiuouinmnuiiHniitiuiuiniiiu Xo. A7 — 1946. aiMiHiiiixiiiixiiixRiKifltittimniUiUiiiiuitut Cmadan suomalaisten Viikkolehti w««inmiiamuiwwmmi«,,,m„,amaMuuiiiMi«nncmi^ ttMUtnramiimimuiintmiim iiiiiiinti imiMiminiinuimmitunnK Viikoii iiutissato XI vuosikerta niuim~MMH«ro,mn(tniimtaimm«uHunm«nui^w^^ KcK:i viidestä. --^^^^E^ on 40 prosenttia alle 20 V ; tytöistä siunatussa tilassa nieniiessäan avioliittoon, todetaan -Englanhih.kirkon ti. lastoissa. Cocs<'ola-yhtiö tuotti rtäipän -vuode-n yhdeksän ensimmäisen. kuukauden aiksns puhtaaksi voitoksi, ^17,375,- • 7S5. " v i• Hccrnattu. — Omahan kaupungin kunnallisvaalietx äänestyslippu, oli 13 jalan pituinen ja oK siihen, painettu 26,000 sanaa, käsittäen 57vkysymy5' lä kaupungin la^jeTinus-jaf korjaii5. töistä. . • • \ • ; ' :' MonopoUsti.. — . Bittiläinen ;filmi. kuningas J. .Arthur;Rank:kontrolloi kaikkiaan i;iop:; elokuvateatteria, joista 105 on Gftnadass^,.Joiden lisäksi Ganadaäii rakennetaan parhaillaan 15 ja suunnitelllaän,49luut{a;:teatteria. " ' • • _ . kc:osi taas.:—Viimeisten 52 vuoden akana kahäesti uponnut ja kohonnut Falcon tulivuorisaari on jäl-leiii kadohnut ihmisten^ ilmoilta Tyyneltä Trierellä, ilmoittavat'merenkulkijat. Saari kuuluu Tongan "saaris-loryh- mään. Kellis koru. — Brasiliassa on löy-deUy maailman suurin, 56 paunan ja tioin 125,000 karaatin akvamariini (sineriävän vihreä korundi), jonka arvellaan tuottavan hiottuna noin $2.50^0,000. ^ i . ^ i ' ' ' ' " ' ' " ^ ' ' ' - ' ' ' " ' ' '^f^äo» peura tullut farmari Ray DcMassan karjalaumaan, Chestcrtonissa, In-rnliLJ"' tietäen että ta^sä valtiossa saa o 11 a lain mukaan metsästäjiltä rauhassa, rohkenee se. omemen houkuttelemana lähentyä ystävällistä farmari-isäntää. . ' entisyys kdh ehtii vie ä tdidettä Julkaisemme seuraavassa Helsingin työväentalolla taistelevan kirjallisuuden juhlassa kansanedustaja Hertta Kuusisen pitämän erittäin mielenkiintoisen ja avorahenkisen juhlapuheen. Kc^iiniturkkeja. Canada on Yhdysvatain aikeen toiseksi suurin rtustraalialaisten käniininnahkojen ostaja. Näitä nahkoja käytetään turkkien valmistamiseen. Lciikkiä. — Lontoolainen sunnun-tailehli Xew5 of the World on maailman laajimman levikin omaava sanomalehti — 7,412,382-kpl. Toisella tilalla on New York News, jonka sunnuntain 4.650,000. numeron levikki on Vnkkoansiot. — Canadan tilastollinen toimisto ilmoittaa 714,239 tun-tipalkkalaisen keskimääräisen viik-koansion olleen viime ^yysk.. 1 pnä 530.15. Työviikon keskimääräinen pituus oli 42.7 tuntia ja tuntipalkka '0.6 senttiä. ^ Oli säästynyt,. — East Weymouth- '55a, Mass., osti Samuel Schofield ar- ["«ijan ylijäämäsaippuäa 64 tankoa, joihin oli leimattu: "Säästäkää saippuaa sodan voittamista varten! — Abraham Lincoln, Ylipäällikkö." ^ Msi kärpästä. — Manhattanissa Nnsit saapuivat toimittamaan rat- -''3^^ eräässä uhkapelipaikassa ja ta-pasJvat siellä kaksi ryöväriä puhdisteissa pelureita. Kaikki vangittiin. [^i^vhät myUyssä. — Canadan ku- Ji^aallijien ratsupoliisi larvitsee '"^^ miestä. Lokak. loppuun men- Mitä me ihmiselämässä enemmän ihailemme kuin kulttuuria? Me voimme rakastaa sitäkin, mikä on primitiivistä, kup se on aitoa, sopusuhtaista tai jollain tavoin liikuttavaa, mutta me katselemme sitäkin kulttuurin silmälaseilla. Me tiedämme, että se on primitiivistä, mutta sittenkin näemme siinä jotain kaunista ja suurta. Kulttuuri näyttää meille, mikä elämässä ja sen ilmiöissä on arvokasta. Ketä me enemmän kunnioitamme kuin todellista kulttuuri-ihmistä, ihmistä, joka tietää, tuntee ja taitaa? Taiteilija on ennen nuiila sellainen ihminen. V^ain vakaumuksen ihminen on häneen verattavissa. Hänkin tietää, mitä on tehtävä. Hänkin tuntee, että on tehtävä. Ja hän osaa tehdä sen, hän osaa vaikka kuolla sen puolesta, minkä tietää ja tuntee oikeaksi. Niin tekevät myös todelliset taitelijat. Suotta parhaat heistä eivät ole kuolleet kuin konsanaan uskonsa marttyyrit tai vakaumuksen sankarit. Olkoon meistä kaukana se ajatus,, että runoilijan on välttämättä kuoltava keuhkotautiin, suuren kirjailijan hullujenhuoneeseen, maalarin ja ncssä oli 2.302 hakijaa, Joista ainoastaan 166 läpäisi tutkimusmyllyn -— loput olivat arvatenkin vaarallisia radikaaleja, koska miltei kaikki hakijat oH\-at fyysillisesti kelvolliset. säveltäjän nälkään. Se on kulttuuri-vihamielinen ajatus. Se on mukava pakopaikka niille, jotka kieltävät yhteiskunnan vastuun ihmisestä. Mutta tosiasia on, että niin on käynyt monille parhaimmista. ^liten tämä historiallinen tosiasia on selitettävissä? Ei mitenkään muuten kuin niin, että todellinen kulttuuri-ihminen on myös taisteili-ja. Hän on saanut jakaa taiteilijan kohtalon, jäädä kentälle ja jättää voittonsa jälkipolvien haltuun. Mutta se. mikä on ollut historiallinen välttämättömyys, ei ole ikuinen välttämättömyys. Ku - mouksellinen sankari ja soturi on kaatunut siksi, että hänen poikansa saisi elää. Taitteilija on taistellut- siksi, että maailma tietäisi, mitä on taide, oppisi antamaan sille arvoa ja antaisi tulevain taiteilijain elää. ' Taide, niin kirjallisuus kuin muukin taide, on osa elämää, ehkä sen kaunein osa. Taidetta verrataan usein kukkaan, mutta jokaisella kukalla on juurensa. Ne juuret ovat" elämässä, yhteiskunnassa, sillä ihminen elää vain yhteiskunnassa. Silloinkin, kun erakko tai munkki loi jotakin kaunista, hän loi sen elämästä, siitä, mitä oli nähnyt ja kokenut tai ainakin aavistanut. Mutta taide ef vain kuvaa olemassa olevaa. Silloin olisi valokuva ja kronikka parasta taidetta. Emme suotta puhu luovasta työstä. Taide muokkaa, muovaa, luo jotain uutta, antaa enemmän kuin vain sen, mikä on nähty ja koettu. Taide kasvattaa. Se antaa muodon ihanteellemme, pyr-kimvksillemme, haluillemme ja haaveillemme. Miksi me ihailemme re-nesanssin taidehahmoja? Siksi, että he ovat voimakkaampia, kauniimpia, täydellisempiä kuin oli renesanssia- Jankaan tusinaihminen. M.ksi realistisenkin taiteen ''rumat" luomukset loistavat jotain ihmeellistä valoa, kun ne meitä koskettavat? Siksi, että ne näyttävät näiden "rumien" i l miöiden sisäisen kauneuden, syyn tai tarkoituksen. Taide viittaa aina johonkin enempään kuin sen kuvaama esine sinänsä. . Kirjailija suorittaa pyhää palvelusta. Hän ei palvele taidetta, vaan kansaansa, ihmiskuntaa. Taide opettaa meitä rakastamaan maatamme, kansaamme, ihmiskuntaa, elämää, kaikkea, mikä niissä on hyvää. Se voi joskus opettaa \-ihaamaankin sitä, mikä turmelee ihmistä- Mutta tämä viha on vain rakkauden toinen ilmenemismuoto. Miten kauniisti eräs aikamme suurista ihmisistä, generalissimus Stalin määrittelikään oman kansansa kulttuuritehtävän: Hävittää peto ihmisestä. Opettaa kansat rakastamaan toisiaan. Kohottaa jälelle jääneet kansankerrokset eturivin ihmisten tasolle. Eivätkö nämä kelpaa koko inhi- . millisen kulttuurin perustehtäväksi? Eivätkö samat päämäärät sovi myös suomalaisen kulttuurin päämääriksi? Varmasti sopivat, eikä siinä ole mitään ihmeellistä eikä epäkansallista. Vaikka kaikki taide on ensisijassa kansallista, vaikka se pulppuaa jokaisen kansan omista sisäisistä voimavaroista, sen perhrteistä ja aihepiiristä, vaikka se saa muotonsa juuri kansat- {J«fkoft «:IU «ivnlUi) |
Tags
Comments
Post a Comment for 1946-11-23-01