1946-11-23-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mmm.
.>/r-!.:^; v:'-^'--;.
£
k
u
s
T
£
T
T
U
li-iiMiiiiiiiiiiiiiiiiiuouinmnuiiHniitiuiuiniiiu
Xo. A7 — 1946.
aiMiHiiiixiiiixiiixRiKifltittimniUiUiiiiuitut
Cmadan suomalaisten Viikkolehti
w««inmiiamuiwwmmi«,,,m„,amaMuuiiiMi«nncmi^ ttMUtnramiimimuiintmiim iiiiiiinti imiMiminiinuimmitunnK
Viikoii iiutissato
XI vuosikerta
niuim~MMH«ro,mn(tniimtaimm«uHunm«nui^w^^
KcK:i viidestä. --^^^^E^ on
40 prosenttia alle 20 V ; tytöistä siunatussa
tilassa nieniiessäan avioliittoon,
todetaan -Englanhih.kirkon ti.
lastoissa.
Cocs<'ola-yhtiö tuotti rtäipän -vuode-n
yhdeksän ensimmäisen. kuukauden
aiksns puhtaaksi voitoksi, ^17,375,-
• 7S5. " v i•
Hccrnattu. — Omahan kaupungin
kunnallisvaalietx äänestyslippu, oli 13
jalan pituinen ja oK siihen, painettu
26,000 sanaa, käsittäen 57vkysymy5'
lä kaupungin la^jeTinus-jaf korjaii5.
töistä. . • • \ • ; ' :'
MonopoUsti.. — . Bittiläinen ;filmi.
kuningas J. .Arthur;Rank:kontrolloi
kaikkiaan i;iop:; elokuvateatteria,
joista 105 on Gftnadass^,.Joiden lisäksi
Ganadaäii rakennetaan parhaillaan
15 ja suunnitelllaän,49luut{a;:teatteria.
" ' • • _
. kc:osi taas.:—Viimeisten 52 vuoden
akana kahäesti uponnut ja kohonnut
Falcon tulivuorisaari on jäl-leiii
kadohnut ihmisten^ ilmoilta Tyyneltä
Trierellä, ilmoittavat'merenkulkijat.
Saari kuuluu Tongan "saaris-loryh-
mään.
Kellis koru. — Brasiliassa on löy-deUy
maailman suurin, 56 paunan ja
tioin 125,000 karaatin akvamariini
(sineriävän vihreä korundi), jonka
arvellaan tuottavan hiottuna noin
$2.50^0,000.
^ i . ^ i ' ' ' ' " ' ' " ^ ' ' ' - ' ' ' " ' ' '^f^äo» peura tullut farmari Ray DcMassan karjalaumaan, Chestcrtonissa, In-rnliLJ"'
tietäen että ta^sä valtiossa saa o 11 a lain mukaan metsästäjiltä rauhassa,
rohkenee se. omemen houkuttelemana lähentyä ystävällistä farmari-isäntää. . '
entisyys kdh ehtii vie ä tdidettä
Julkaisemme seuraavassa Helsingin
työväentalolla taistelevan
kirjallisuuden juhlassa kansanedustaja
Hertta Kuusisen pitämän
erittäin mielenkiintoisen ja
avorahenkisen juhlapuheen.
Kc^iiniturkkeja. Canada on
Yhdysvatain aikeen toiseksi suurin
rtustraalialaisten käniininnahkojen
ostaja. Näitä nahkoja käytetään
turkkien valmistamiseen.
Lciikkiä. — Lontoolainen sunnun-tailehli
Xew5 of the World on maailman
laajimman levikin omaava sanomalehti
— 7,412,382-kpl. Toisella
tilalla on New York News, jonka
sunnuntain
4.650,000.
numeron levikki on
Vnkkoansiot. — Canadan tilastollinen
toimisto ilmoittaa 714,239 tun-tipalkkalaisen
keskimääräisen viik-koansion
olleen viime ^yysk.. 1 pnä
530.15. Työviikon keskimääräinen
pituus oli 42.7 tuntia ja tuntipalkka
'0.6 senttiä. ^
Oli säästynyt,. — East Weymouth-
'55a, Mass., osti Samuel Schofield ar-
["«ijan ylijäämäsaippuäa 64 tankoa,
joihin oli leimattu: "Säästäkää saippuaa
sodan voittamista varten! —
Abraham Lincoln, Ylipäällikkö." ^
Msi kärpästä. — Manhattanissa
Nnsit saapuivat toimittamaan rat-
-''3^^ eräässä uhkapelipaikassa ja ta-pasJvat
siellä kaksi ryöväriä puhdisteissa
pelureita. Kaikki vangittiin.
[^i^vhät myUyssä. — Canadan ku-
Ji^aallijien ratsupoliisi larvitsee
'"^^ miestä. Lokak. loppuun men-
Mitä me ihmiselämässä enemmän
ihailemme kuin kulttuuria? Me
voimme rakastaa sitäkin, mikä on primitiivistä,
kup se on aitoa, sopusuhtaista
tai jollain tavoin liikuttavaa,
mutta me katselemme sitäkin kulttuurin
silmälaseilla. Me tiedämme,
että se on primitiivistä, mutta sittenkin
näemme siinä jotain kaunista ja
suurta. Kulttuuri näyttää meille,
mikä elämässä ja sen ilmiöissä on arvokasta.
Ketä me enemmän kunnioitamme
kuin todellista kulttuuri-ihmistä, ihmistä,
joka tietää, tuntee ja taitaa?
Taiteilija on ennen nuiila sellainen
ihminen. V^ain vakaumuksen ihminen
on häneen verattavissa. Hänkin
tietää, mitä on tehtävä. Hänkin
tuntee, että on tehtävä. Ja hän osaa
tehdä sen, hän osaa vaikka kuolla sen
puolesta, minkä tietää ja tuntee oikeaksi.
Niin tekevät myös todelliset
taitelijat. Suotta parhaat heistä eivät
ole kuolleet kuin konsanaan uskonsa
marttyyrit tai vakaumuksen
sankarit.
Olkoon meistä kaukana se ajatus,,
että runoilijan on välttämättä kuoltava
keuhkotautiin, suuren kirjailijan
hullujenhuoneeseen, maalarin ja
ncssä oli 2.302 hakijaa, Joista ainoastaan
166 läpäisi tutkimusmyllyn -—
loput olivat arvatenkin vaarallisia
radikaaleja, koska miltei kaikki hakijat
oH\-at fyysillisesti kelvolliset.
säveltäjän nälkään. Se on kulttuuri-vihamielinen
ajatus. Se on mukava
pakopaikka niille, jotka kieltävät yhteiskunnan
vastuun ihmisestä. Mutta
tosiasia on, että niin on käynyt
monille parhaimmista.
^liten tämä historiallinen tosiasia
on selitettävissä? Ei mitenkään
muuten kuin niin, että todellinen
kulttuuri-ihminen on myös taisteili-ja.
Hän on saanut jakaa taiteilijan
kohtalon, jäädä kentälle ja jättää
voittonsa jälkipolvien haltuun.
Mutta se. mikä on ollut historiallinen
välttämättömyys, ei ole
ikuinen välttämättömyys. Ku -
mouksellinen sankari ja soturi on
kaatunut siksi, että hänen poikansa
saisi elää. Taitteilija on taistellut-
siksi, että maailma tietäisi,
mitä on taide, oppisi antamaan
sille arvoa ja antaisi tulevain taiteilijain
elää. '
Taide, niin kirjallisuus kuin muukin
taide, on osa elämää, ehkä sen
kaunein osa. Taidetta verrataan
usein kukkaan, mutta jokaisella kukalla
on juurensa. Ne juuret ovat"
elämässä, yhteiskunnassa, sillä ihminen
elää vain yhteiskunnassa. Silloinkin,
kun erakko tai munkki loi
jotakin kaunista, hän loi sen elämästä,
siitä, mitä oli nähnyt ja kokenut
tai ainakin aavistanut.
Mutta taide ef vain kuvaa olemassa
olevaa. Silloin olisi valokuva ja
kronikka parasta taidetta. Emme
suotta puhu luovasta työstä. Taide
muokkaa, muovaa, luo jotain uutta,
antaa enemmän kuin vain sen, mikä
on nähty ja koettu. Taide kasvattaa.
Se antaa muodon ihanteellemme, pyr-kimvksillemme,
haluillemme ja haaveillemme.
Miksi me ihailemme re-nesanssin
taidehahmoja? Siksi, että
he ovat voimakkaampia, kauniimpia,
täydellisempiä kuin oli renesanssia-
Jankaan tusinaihminen. M.ksi realistisenkin
taiteen ''rumat" luomukset
loistavat jotain ihmeellistä valoa,
kun ne meitä koskettavat? Siksi, että
ne näyttävät näiden "rumien" i l miöiden
sisäisen kauneuden, syyn tai
tarkoituksen. Taide viittaa aina johonkin
enempään kuin sen kuvaama
esine sinänsä. .
Kirjailija suorittaa pyhää palvelusta.
Hän ei palvele taidetta, vaan
kansaansa, ihmiskuntaa. Taide opettaa
meitä rakastamaan maatamme,
kansaamme, ihmiskuntaa, elämää,
kaikkea, mikä niissä on hyvää. Se
voi joskus opettaa \-ihaamaankin sitä,
mikä turmelee ihmistä- Mutta tämä
viha on vain rakkauden toinen ilmenemismuoto.
Miten kauniisti eräs
aikamme suurista ihmisistä, generalissimus
Stalin määrittelikään oman
kansansa kulttuuritehtävän:
Hävittää peto ihmisestä. Opettaa
kansat rakastamaan toisiaan.
Kohottaa jälelle jääneet kansankerrokset
eturivin ihmisten tasolle.
Eivätkö nämä kelpaa koko inhi- .
millisen kulttuurin perustehtäväksi?
Eivätkö samat päämäärät sovi myös
suomalaisen kulttuurin päämääriksi?
Varmasti sopivat, eikä siinä ole mitään
ihmeellistä eikä epäkansallista.
Vaikka kaikki taide on ensisijassa
kansallista, vaikka se pulppuaa jokaisen
kansan omista sisäisistä voimavaroista,
sen perhrteistä ja aihepiiristä,
vaikka se saa muotonsa juuri kansat-
{J«fkoft «:IU «ivnlUi)
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 23, 1946 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1946-11-23 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki461123 |
Description
| Title | 1946-11-23-01 |
| OCR text | mmm. .>/r-!.:^; v:'-^'--;. £ k u s T £ T T U li-iiMiiiiiiiiiiiiiiiiiuouinmnuiiHniitiuiuiniiiu Xo. A7 — 1946. aiMiHiiiixiiiixiiixRiKifltittimniUiUiiiiuitut Cmadan suomalaisten Viikkolehti w««inmiiamuiwwmmi«,,,m„,amaMuuiiiMi«nncmi^ ttMUtnramiimimuiintmiim iiiiiiinti imiMiminiinuimmitunnK Viikoii iiutissato XI vuosikerta niuim~MMH«ro,mn(tniimtaimm«uHunm«nui^w^^ KcK:i viidestä. --^^^^E^ on 40 prosenttia alle 20 V ; tytöistä siunatussa tilassa nieniiessäan avioliittoon, todetaan -Englanhih.kirkon ti. lastoissa. Cocs<'ola-yhtiö tuotti rtäipän -vuode-n yhdeksän ensimmäisen. kuukauden aiksns puhtaaksi voitoksi, ^17,375,- • 7S5. " v i• Hccrnattu. — Omahan kaupungin kunnallisvaalietx äänestyslippu, oli 13 jalan pituinen ja oK siihen, painettu 26,000 sanaa, käsittäen 57vkysymy5' lä kaupungin la^jeTinus-jaf korjaii5. töistä. . • • \ • ; ' :' MonopoUsti.. — . Bittiläinen ;filmi. kuningas J. .Arthur;Rank:kontrolloi kaikkiaan i;iop:; elokuvateatteria, joista 105 on Gftnadass^,.Joiden lisäksi Ganadaäii rakennetaan parhaillaan 15 ja suunnitelllaän,49luut{a;:teatteria. " ' • • _ . kc:osi taas.:—Viimeisten 52 vuoden akana kahäesti uponnut ja kohonnut Falcon tulivuorisaari on jäl-leiii kadohnut ihmisten^ ilmoilta Tyyneltä Trierellä, ilmoittavat'merenkulkijat. Saari kuuluu Tongan "saaris-loryh- mään. Kellis koru. — Brasiliassa on löy-deUy maailman suurin, 56 paunan ja tioin 125,000 karaatin akvamariini (sineriävän vihreä korundi), jonka arvellaan tuottavan hiottuna noin $2.50^0,000. ^ i . ^ i ' ' ' ' " ' ' " ^ ' ' ' - ' ' ' " ' ' '^f^äo» peura tullut farmari Ray DcMassan karjalaumaan, Chestcrtonissa, In-rnliLJ"' tietäen että ta^sä valtiossa saa o 11 a lain mukaan metsästäjiltä rauhassa, rohkenee se. omemen houkuttelemana lähentyä ystävällistä farmari-isäntää. . ' entisyys kdh ehtii vie ä tdidettä Julkaisemme seuraavassa Helsingin työväentalolla taistelevan kirjallisuuden juhlassa kansanedustaja Hertta Kuusisen pitämän erittäin mielenkiintoisen ja avorahenkisen juhlapuheen. Kc^iiniturkkeja. Canada on Yhdysvatain aikeen toiseksi suurin rtustraalialaisten käniininnahkojen ostaja. Näitä nahkoja käytetään turkkien valmistamiseen. Lciikkiä. — Lontoolainen sunnun-tailehli Xew5 of the World on maailman laajimman levikin omaava sanomalehti — 7,412,382-kpl. Toisella tilalla on New York News, jonka sunnuntain 4.650,000. numeron levikki on Vnkkoansiot. — Canadan tilastollinen toimisto ilmoittaa 714,239 tun-tipalkkalaisen keskimääräisen viik-koansion olleen viime ^yysk.. 1 pnä 530.15. Työviikon keskimääräinen pituus oli 42.7 tuntia ja tuntipalkka '0.6 senttiä. ^ Oli säästynyt,. — East Weymouth- '55a, Mass., osti Samuel Schofield ar- ["«ijan ylijäämäsaippuäa 64 tankoa, joihin oli leimattu: "Säästäkää saippuaa sodan voittamista varten! — Abraham Lincoln, Ylipäällikkö." ^ Msi kärpästä. — Manhattanissa Nnsit saapuivat toimittamaan rat- -''3^^ eräässä uhkapelipaikassa ja ta-pasJvat siellä kaksi ryöväriä puhdisteissa pelureita. Kaikki vangittiin. [^i^vhät myUyssä. — Canadan ku- Ji^aallijien ratsupoliisi larvitsee '"^^ miestä. Lokak. loppuun men- Mitä me ihmiselämässä enemmän ihailemme kuin kulttuuria? Me voimme rakastaa sitäkin, mikä on primitiivistä, kup se on aitoa, sopusuhtaista tai jollain tavoin liikuttavaa, mutta me katselemme sitäkin kulttuurin silmälaseilla. Me tiedämme, että se on primitiivistä, mutta sittenkin näemme siinä jotain kaunista ja suurta. Kulttuuri näyttää meille, mikä elämässä ja sen ilmiöissä on arvokasta. Ketä me enemmän kunnioitamme kuin todellista kulttuuri-ihmistä, ihmistä, joka tietää, tuntee ja taitaa? Taiteilija on ennen nuiila sellainen ihminen. V^ain vakaumuksen ihminen on häneen verattavissa. Hänkin tietää, mitä on tehtävä. Hänkin tuntee, että on tehtävä. Ja hän osaa tehdä sen, hän osaa vaikka kuolla sen puolesta, minkä tietää ja tuntee oikeaksi. Niin tekevät myös todelliset taitelijat. Suotta parhaat heistä eivät ole kuolleet kuin konsanaan uskonsa marttyyrit tai vakaumuksen sankarit. Olkoon meistä kaukana se ajatus,, että runoilijan on välttämättä kuoltava keuhkotautiin, suuren kirjailijan hullujenhuoneeseen, maalarin ja ncssä oli 2.302 hakijaa, Joista ainoastaan 166 läpäisi tutkimusmyllyn -— loput olivat arvatenkin vaarallisia radikaaleja, koska miltei kaikki hakijat oH\-at fyysillisesti kelvolliset. säveltäjän nälkään. Se on kulttuuri-vihamielinen ajatus. Se on mukava pakopaikka niille, jotka kieltävät yhteiskunnan vastuun ihmisestä. Mutta tosiasia on, että niin on käynyt monille parhaimmista. ^liten tämä historiallinen tosiasia on selitettävissä? Ei mitenkään muuten kuin niin, että todellinen kulttuuri-ihminen on myös taisteili-ja. Hän on saanut jakaa taiteilijan kohtalon, jäädä kentälle ja jättää voittonsa jälkipolvien haltuun. Mutta se. mikä on ollut historiallinen välttämättömyys, ei ole ikuinen välttämättömyys. Ku - mouksellinen sankari ja soturi on kaatunut siksi, että hänen poikansa saisi elää. Taitteilija on taistellut- siksi, että maailma tietäisi, mitä on taide, oppisi antamaan sille arvoa ja antaisi tulevain taiteilijain elää. ' Taide, niin kirjallisuus kuin muukin taide, on osa elämää, ehkä sen kaunein osa. Taidetta verrataan usein kukkaan, mutta jokaisella kukalla on juurensa. Ne juuret ovat" elämässä, yhteiskunnassa, sillä ihminen elää vain yhteiskunnassa. Silloinkin, kun erakko tai munkki loi jotakin kaunista, hän loi sen elämästä, siitä, mitä oli nähnyt ja kokenut tai ainakin aavistanut. Mutta taide ef vain kuvaa olemassa olevaa. Silloin olisi valokuva ja kronikka parasta taidetta. Emme suotta puhu luovasta työstä. Taide muokkaa, muovaa, luo jotain uutta, antaa enemmän kuin vain sen, mikä on nähty ja koettu. Taide kasvattaa. Se antaa muodon ihanteellemme, pyr-kimvksillemme, haluillemme ja haaveillemme. Miksi me ihailemme re-nesanssin taidehahmoja? Siksi, että he ovat voimakkaampia, kauniimpia, täydellisempiä kuin oli renesanssia- Jankaan tusinaihminen. M.ksi realistisenkin taiteen ''rumat" luomukset loistavat jotain ihmeellistä valoa, kun ne meitä koskettavat? Siksi, että ne näyttävät näiden "rumien" i l miöiden sisäisen kauneuden, syyn tai tarkoituksen. Taide viittaa aina johonkin enempään kuin sen kuvaama esine sinänsä. . Kirjailija suorittaa pyhää palvelusta. Hän ei palvele taidetta, vaan kansaansa, ihmiskuntaa. Taide opettaa meitä rakastamaan maatamme, kansaamme, ihmiskuntaa, elämää, kaikkea, mikä niissä on hyvää. Se voi joskus opettaa \-ihaamaankin sitä, mikä turmelee ihmistä- Mutta tämä viha on vain rakkauden toinen ilmenemismuoto. Miten kauniisti eräs aikamme suurista ihmisistä, generalissimus Stalin määrittelikään oman kansansa kulttuuritehtävän: Hävittää peto ihmisestä. Opettaa kansat rakastamaan toisiaan. Kohottaa jälelle jääneet kansankerrokset eturivin ihmisten tasolle. Eivätkö nämä kelpaa koko inhi- . millisen kulttuurin perustehtäväksi? Eivätkö samat päämäärät sovi myös suomalaisen kulttuurin päämääriksi? Varmasti sopivat, eikä siinä ole mitään ihmeellistä eikä epäkansallista. Vaikka kaikki taide on ensisijassa kansallista, vaikka se pulppuaa jokaisen kansan omista sisäisistä voimavaroista, sen perhrteistä ja aihepiiristä, vaikka se saa muotonsa juuri kansat- {J«fkoft «:IU «ivnlUi) |
Tags
Comments
Post a Comment for 1946-11-23-01
