1953-08-29-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
g _ ^ ^ ^ ^ ^ • 1 KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI Jo. 35 Voi. XVII Vttosikferta Lauaniaina. elokuun 29 päivänä. 1953 S M AUGUST 1953 W T f S . . . . . . I 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 NIMIPÄIVIÄ 30— Sannontat vJEemell 31—Maanantai . . . . . . . . . . . . . . . Arvi 1~-Tifiit9i Pirkka 2~KealiiTilkko Sinikka 3—Torstai T, SoUi 4—Perjantai . . . . . . . . . . . . . . . . Ansa 5— -Laiiantal Mainio aeooal lääkärifVM^yiri^^ vuotta. Kuvassa tri bUlane vaMonsa kanssa välissään yksi^^iM^5^l0fpi^o jotka hän on auttanut ni^ maäseuttäääJ^äriHä olonsa^äii^äifitd.^^ on asiakkaittema mu resti kunnioittama. Veijarifilmi ei i^lift^^^^l^^ j pahakaan • \ 'Maanantai-iltana Fihnish-haalilla Suomi Elokuvien - toimösta.; esi^ Mika W8Uarin veijarifilmi^''Oinena putoaa" ei ollut pahakaii, Ä ä H t j ^ luonnokset ja näytteleminen kysymyksessä. Itse asiaa siinä ei ole muuta kuin sattuva kuvaus kaikenlaisesta epärehellisyydestä, niita .yleensä on olemassa ja minkä uhriksi lukemattomat ihmiset joutuvat joka päivä. Filmissä on monia h3^iä ja huvitta- I via kohtauksia ja erikoisestr voidaan korostaa sitä seikkaa, etta kaikki hen-/ tilötyjpit ovat erittäin hyvätv Muuten on pantava merkille, että Tauno Palon — Suomen filmisankarin — näytteleminen ei tässä filmissä pääse oikein oikeuksiinsa, sillä monet muut näyttelijät esiintyvät päätään koreammalla, mikä luonnollisesti johtuu 'kunkin osasta. Filmin käsikirjoitus on Mikä Waltarin käsialaa ja se osoittaa, että hän saa jotain miellyttävämpääkin aikaan, kun vain tahtoo. Tämä onkin hänen ehkä onnistunein käsikirjoituksensa. ^uten sanottu, "Omena putoaa'' on muutteesta taas mukiuuneneyäa katseltavaa ja voimme suositella sitä niiden paikkakuntien suomalaisUle, Joilla se vielä esitetään. Lisäkuvina on vielä välähdys suomalaisesta saunasta sekä suomalaisesta baletista. — JWSr itOIS MATTOX MIUJER: Sanoo» ettei atomipommeissa ole syytä -Kulux^ana kesänä on suuressa osassa maailmaa vallinnut harvinaisen voimakas lämpökausi, jonka sääilnuöihin on kuulunut myös rajuja myrskyjä, rankkasateita ja tulvia. Erikoisesti ovat nämä luonnononnettomuudet koetelleet etdä-Saksaa ja Japania — jälkimmäi^^ sessähän myrskyt ja tulvat tekivät KiushiuQ säärellä noin miljoona ihmis* ta asunnottomaksi. Tällaiset "normaa-litapahtumat'' herättävät ^maailmassa paljon vähemmän huomiota kuin jokin verrattain merkityksettömästä asiasta kehitetty sensaatio. Luonnonvoimien ahdistamilla ihmisillä on kuitenkin- hätänsä ja'pelkonsa — ja epäilyksensä. Miinpä Saksassa on levinnyt laajalti mielipide, että sääsuhteet ovat käyneet näiii arvaama ttothiksi viimeaikaisten atomipominiräjäytysten johdosta! Muuan atdhiitutkimuksen kärkimies, r*»*»^saksal3^ pröf. Theodor Hahny on -katsontitaiheeniseksi ilmaista tnielipi-teensä asiasta ja vakuuttaa^ ettei viimeaikaisilla rajuilmoilla voi olla yhte3rtta eri puolilla maailmaa suoritettuihin ato-mipommikokeisiin. Hyvä on, jos niin on. . •. ^iisi keksintö tebty öiuodinkin ^aHa »•^erikassa on taas tehty naisväkeä fii«IIyUävä keksintö, sUlä siellä on tik-kusää nsten naisten mielihyväksi keksit- ^, ,^^t>'ä valmistamaan ihonvärisiä jotka on täytetty vaahtokumilla että niillä verhotut sääret voisivat osallistua kauneuskilpailuihML THMISILLÄ on hiuksistaan ja niiden -••hoidosta paljon sellaisia käsityksiä, joita lääketieteen tutkimus ei ole vahvistanut ja jotka siis ovat täysin perusteettomia. Tohtorien C. H. Danforthin ja Madred Trotterin Washingtonin yliopistossa suorittamat kokeilut ovat o-soittaneet täysin erheelliseksi sen yleisen käsityksen, että runsaat aurinko-kylvyt edistäisivät ihokarvojen kasvua niissä kehon osissa, jotka ovat auringolle alttiina. (Eräänä keväänä laskettiin mikroskoopilla 12 naisylioppilaan päässä olevat hiukset sekä heidän säärikarvansa. Koko liesän tytöt, paistattivat ahkerasti päivää. Syksyllä todettiin uudessa tutkimuskessa, että aurin-kokylvyt eivät olleet vähimmässäkään määrässä vaikuttaneet enempää hiusten kum säärikarvojenkaan lukumäärään tai niiden rakenteeseen. Samat tutkija tovat myös kokeelli-, sesti kumonneet sen yleisen uskomuksen, että ihokarvat kasvavat entistä kankeammiksi ja tiheämmiksi, jos ne ajetaan partaveitsellä tai parranajokoneella. Tämä harhaluulo estää miehiä ajamasta posklpäillään kasvavaa untu-vaz ja saa naiset turvautumaan kaikenlaisiin karvanpoistoaineisiin, jotka eivät edes aina ole täysin vaarattomia. Eräs tohtori Danforthm kokeista oli seuraava: Kolme nuorta neitosta ajeli toisesta ^ r e s t ä ä n ihokarvat kahdesti viikossa kuukauden aikana. Ja kaksitoista mie^uolista koehenkilöä ajoi rintansa tiin miki'oskoopin avulla. Tutkimukt sessa kävi ilmi, ettei ajelemisella ole mitään mainittavaa vaikutusta. Sängen alkaessa kasvaa se tosin näennäisesti tuntui kankeammalta, mutta tä-mä johtui yksinomaan siitä, että ihokarvan pituuden ja paksuuden suhde oli muuttunut. Jos aamuisin parranajon jäljiltä kankealta tuntuva parransänki vain saa rauhassa kasvaa, se muuttuu vähitellen silkinpehmeäksi parraksi. Naiset saavat tästä sen opetuksen, että on edullisempaa ajella parranajokoneella häiritsevät ihokarvat kuin hangata ihonsa rikki hohkakivellä tai hiekkapaperilla. Ei kannata ryhtyä kokeilemaan karvanpoistoaineiden käyttä- Banskan ohranan päällikkö johti varasjoukkuetta ' Ranskan turvallisuuspoliisin entistä päällikköä Pierre Bertauxia syytetään siitä, että hän on johtanut sitä varas* joukkuetta, joka varasti Aga Khanin puolisolta joukon jalokiviä muutama vuosi sitten. Bertaux luopui poliisipäällikön virastaan heti, kun häntä vastaan alkoi ilmaantua epäilyksiäj mutta jäi kuitenkin poliisiprefektiksi ilman vakinaista toimipaikkaa. Sisäministeri Deplat on nyt erottanut hänet tästäkin virasta. Bertaux paljastettiin lopullisesti äskettäin, kun turvallisuuspoliisin rikososaston entinen päällikkö Georges Valentin sanoi^oikeudessa, että "Bertaux johtaa sitä rösjoukkoa, jonka toiminta ulottuu tavallisista yksinkertaisista mistä sillä ne voivat aiheuttaa vaaral- murhista huomattavasti vakavampiin lisiä ihosairauksia. Ainoa varma keino ihokarvojen hävittämiseksi on elektrolyysi, mutta se on kallis menetelmä, jonka vain asiantuntija voi suorittaa, ja silloinkin on parasta ensui neuvotella lääkärin kanssa. . ' Eräs yleinen harhaluulo on, että hiusten latvojen kärventäminen estää hiusten kasvua ja kuivaa niiden "elinnes-teen". Hiuksissa ei ole enempää elin-nestettä kuin rautalangan pätkässä.. Ei myöskään pidä paikkaansa, että tiukan päähineen käjrttäminen edistäisi kalju-päisyyttä. Perätön on myös väite, että hiuksia olisi pestävä niin harvoin kuin suinkin, koska kosteus muka olisi haitallista hiuksille. Yhtä vääriä ovat kuvitelmat, että kahdesti viikossa tai joka asioihin asti". töä. Etevät hiustieteilijät (dermatologit)^ jotka ovat omistaneet elämänsä hiusten tutkimiselle, toteavat närkästyneinä, kuinka hyväuskoiset ihmiset joka vuosi tuhlaavat suunnattomia summia hiusvesiin, kaljupäisyyttä estäviin patentti-lääkkeisiin sekä hiusten kasvua mulca edistäviin hoitosarjoihin. Tukka ei suinkaan ole mikään itsenäinen elimistö, joka kasvaa ihosta kuin ruoho mullasta, eikä ihmisen päänahkaa voi ^'viljellä" samalla tavoin kuin peltotOkkua. OiCuten kynnetkin, ovat liiukset osa ihoa, ja ne ovat rakentuneet - , , orvaskeden sarveisaineesta. Jokainen vasemmalta puolelta ihokarvat yhtä päivä tapahtuva tukampesuatf^^^^^^ hius kasvaa verinahassa olevasta kar-usein Kun ihokarvojen oli annettu nahkaa «hengittämään''tai etta paana-raiAissa kasvaa entiieUeen, ne tutkit- han hierominen saisi aikaan Inus^ jratkoa 1. sifvuIlA I K. ii hm hl > I mm m
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 29, 1953 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1953-08-29 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki530829 |
Description
Title | 1953-08-29-01 |
OCR text | g _ ^ ^ ^ ^ ^ • 1 KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI Jo. 35 Voi. XVII Vttosikferta Lauaniaina. elokuun 29 päivänä. 1953 S M AUGUST 1953 W T f S . . . . . . I 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 NIMIPÄIVIÄ 30— Sannontat vJEemell 31—Maanantai . . . . . . . . . . . . . . . Arvi 1~-Tifiit9i Pirkka 2~KealiiTilkko Sinikka 3—Torstai T, SoUi 4—Perjantai . . . . . . . . . . . . . . . . Ansa 5— -Laiiantal Mainio aeooal lääkärifVM^yiri^^ vuotta. Kuvassa tri bUlane vaMonsa kanssa välissään yksi^^iM^5^l0fpi^o jotka hän on auttanut ni^ maäseuttäääJ^äriHä olonsa^äii^äifitd.^^ on asiakkaittema mu resti kunnioittama. Veijarifilmi ei i^lift^^^^l^^ j pahakaan • \ 'Maanantai-iltana Fihnish-haalilla Suomi Elokuvien - toimösta.; esi^ Mika W8Uarin veijarifilmi^''Oinena putoaa" ei ollut pahakaii, Ä ä H t j ^ luonnokset ja näytteleminen kysymyksessä. Itse asiaa siinä ei ole muuta kuin sattuva kuvaus kaikenlaisesta epärehellisyydestä, niita .yleensä on olemassa ja minkä uhriksi lukemattomat ihmiset joutuvat joka päivä. Filmissä on monia h3^iä ja huvitta- I via kohtauksia ja erikoisestr voidaan korostaa sitä seikkaa, etta kaikki hen-/ tilötyjpit ovat erittäin hyvätv Muuten on pantava merkille, että Tauno Palon — Suomen filmisankarin — näytteleminen ei tässä filmissä pääse oikein oikeuksiinsa, sillä monet muut näyttelijät esiintyvät päätään koreammalla, mikä luonnollisesti johtuu 'kunkin osasta. Filmin käsikirjoitus on Mikä Waltarin käsialaa ja se osoittaa, että hän saa jotain miellyttävämpääkin aikaan, kun vain tahtoo. Tämä onkin hänen ehkä onnistunein käsikirjoituksensa. ^uten sanottu, "Omena putoaa'' on muutteesta taas mukiuuneneyäa katseltavaa ja voimme suositella sitä niiden paikkakuntien suomalaisUle, Joilla se vielä esitetään. Lisäkuvina on vielä välähdys suomalaisesta saunasta sekä suomalaisesta baletista. — JWSr itOIS MATTOX MIUJER: Sanoo» ettei atomipommeissa ole syytä -Kulux^ana kesänä on suuressa osassa maailmaa vallinnut harvinaisen voimakas lämpökausi, jonka sääilnuöihin on kuulunut myös rajuja myrskyjä, rankkasateita ja tulvia. Erikoisesti ovat nämä luonnononnettomuudet koetelleet etdä-Saksaa ja Japania — jälkimmäi^^ sessähän myrskyt ja tulvat tekivät KiushiuQ säärellä noin miljoona ihmis* ta asunnottomaksi. Tällaiset "normaa-litapahtumat'' herättävät ^maailmassa paljon vähemmän huomiota kuin jokin verrattain merkityksettömästä asiasta kehitetty sensaatio. Luonnonvoimien ahdistamilla ihmisillä on kuitenkin- hätänsä ja'pelkonsa — ja epäilyksensä. Miinpä Saksassa on levinnyt laajalti mielipide, että sääsuhteet ovat käyneet näiii arvaama ttothiksi viimeaikaisten atomipominiräjäytysten johdosta! Muuan atdhiitutkimuksen kärkimies, r*»*»^saksal3^ pröf. Theodor Hahny on -katsontitaiheeniseksi ilmaista tnielipi-teensä asiasta ja vakuuttaa^ ettei viimeaikaisilla rajuilmoilla voi olla yhte3rtta eri puolilla maailmaa suoritettuihin ato-mipommikokeisiin. Hyvä on, jos niin on. . •. ^iisi keksintö tebty öiuodinkin ^aHa »•^erikassa on taas tehty naisväkeä fii«IIyUävä keksintö, sUlä siellä on tik-kusää nsten naisten mielihyväksi keksit- ^, ,^^t>'ä valmistamaan ihonvärisiä jotka on täytetty vaahtokumilla että niillä verhotut sääret voisivat osallistua kauneuskilpailuihML THMISILLÄ on hiuksistaan ja niiden -••hoidosta paljon sellaisia käsityksiä, joita lääketieteen tutkimus ei ole vahvistanut ja jotka siis ovat täysin perusteettomia. Tohtorien C. H. Danforthin ja Madred Trotterin Washingtonin yliopistossa suorittamat kokeilut ovat o-soittaneet täysin erheelliseksi sen yleisen käsityksen, että runsaat aurinko-kylvyt edistäisivät ihokarvojen kasvua niissä kehon osissa, jotka ovat auringolle alttiina. (Eräänä keväänä laskettiin mikroskoopilla 12 naisylioppilaan päässä olevat hiukset sekä heidän säärikarvansa. Koko liesän tytöt, paistattivat ahkerasti päivää. Syksyllä todettiin uudessa tutkimuskessa, että aurin-kokylvyt eivät olleet vähimmässäkään määrässä vaikuttaneet enempää hiusten kum säärikarvojenkaan lukumäärään tai niiden rakenteeseen. Samat tutkija tovat myös kokeelli-, sesti kumonneet sen yleisen uskomuksen, että ihokarvat kasvavat entistä kankeammiksi ja tiheämmiksi, jos ne ajetaan partaveitsellä tai parranajokoneella. Tämä harhaluulo estää miehiä ajamasta posklpäillään kasvavaa untu-vaz ja saa naiset turvautumaan kaikenlaisiin karvanpoistoaineisiin, jotka eivät edes aina ole täysin vaarattomia. Eräs tohtori Danforthm kokeista oli seuraava: Kolme nuorta neitosta ajeli toisesta ^ r e s t ä ä n ihokarvat kahdesti viikossa kuukauden aikana. Ja kaksitoista mie^uolista koehenkilöä ajoi rintansa tiin miki'oskoopin avulla. Tutkimukt sessa kävi ilmi, ettei ajelemisella ole mitään mainittavaa vaikutusta. Sängen alkaessa kasvaa se tosin näennäisesti tuntui kankeammalta, mutta tä-mä johtui yksinomaan siitä, että ihokarvan pituuden ja paksuuden suhde oli muuttunut. Jos aamuisin parranajon jäljiltä kankealta tuntuva parransänki vain saa rauhassa kasvaa, se muuttuu vähitellen silkinpehmeäksi parraksi. Naiset saavat tästä sen opetuksen, että on edullisempaa ajella parranajokoneella häiritsevät ihokarvat kuin hangata ihonsa rikki hohkakivellä tai hiekkapaperilla. Ei kannata ryhtyä kokeilemaan karvanpoistoaineiden käyttä- Banskan ohranan päällikkö johti varasjoukkuetta ' Ranskan turvallisuuspoliisin entistä päällikköä Pierre Bertauxia syytetään siitä, että hän on johtanut sitä varas* joukkuetta, joka varasti Aga Khanin puolisolta joukon jalokiviä muutama vuosi sitten. Bertaux luopui poliisipäällikön virastaan heti, kun häntä vastaan alkoi ilmaantua epäilyksiäj mutta jäi kuitenkin poliisiprefektiksi ilman vakinaista toimipaikkaa. Sisäministeri Deplat on nyt erottanut hänet tästäkin virasta. Bertaux paljastettiin lopullisesti äskettäin, kun turvallisuuspoliisin rikososaston entinen päällikkö Georges Valentin sanoi^oikeudessa, että "Bertaux johtaa sitä rösjoukkoa, jonka toiminta ulottuu tavallisista yksinkertaisista mistä sillä ne voivat aiheuttaa vaaral- murhista huomattavasti vakavampiin lisiä ihosairauksia. Ainoa varma keino ihokarvojen hävittämiseksi on elektrolyysi, mutta se on kallis menetelmä, jonka vain asiantuntija voi suorittaa, ja silloinkin on parasta ensui neuvotella lääkärin kanssa. . ' Eräs yleinen harhaluulo on, että hiusten latvojen kärventäminen estää hiusten kasvua ja kuivaa niiden "elinnes-teen". Hiuksissa ei ole enempää elin-nestettä kuin rautalangan pätkässä.. Ei myöskään pidä paikkaansa, että tiukan päähineen käjrttäminen edistäisi kalju-päisyyttä. Perätön on myös väite, että hiuksia olisi pestävä niin harvoin kuin suinkin, koska kosteus muka olisi haitallista hiuksille. Yhtä vääriä ovat kuvitelmat, että kahdesti viikossa tai joka asioihin asti". töä. Etevät hiustieteilijät (dermatologit)^ jotka ovat omistaneet elämänsä hiusten tutkimiselle, toteavat närkästyneinä, kuinka hyväuskoiset ihmiset joka vuosi tuhlaavat suunnattomia summia hiusvesiin, kaljupäisyyttä estäviin patentti-lääkkeisiin sekä hiusten kasvua mulca edistäviin hoitosarjoihin. Tukka ei suinkaan ole mikään itsenäinen elimistö, joka kasvaa ihosta kuin ruoho mullasta, eikä ihmisen päänahkaa voi ^'viljellä" samalla tavoin kuin peltotOkkua. OiCuten kynnetkin, ovat liiukset osa ihoa, ja ne ovat rakentuneet - , , orvaskeden sarveisaineesta. Jokainen vasemmalta puolelta ihokarvat yhtä päivä tapahtuva tukampesuatf^^^^^^ hius kasvaa verinahassa olevasta kar-usein Kun ihokarvojen oli annettu nahkaa «hengittämään''tai etta paana-raiAissa kasvaa entiieUeen, ne tutkit- han hierominen saisi aikaan Inus^ jratkoa 1. sifvuIlA I K. ii hm hl > I mm m |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-08-29-01