1947-02-08-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Vitkon uutissato
. Kerännyt *Ne€kerP.
ilimiimimmunwMUHuii«imiBHtaJ«niuimummnuimiH^
>. uw«iuiiilöiniiminmiH«iMHinuiimniiusnjmauiBB« »uiKiniiiimiiiiMv LAUANtÄINA HEL^nKUUK & PÄIVÄNÄ .
uunmi mmm
liseutnexstbn Ohdla-ti^^^
ta hiuutämia h^^ ,
ta ja J^rt^^ita^pytiettyjä^^^
ti^t€*Jiisessä inusecs^a Xprkissa.
kak^i jattrl^Stiiv;;jm^
met -cwaiuM^|^ Gigäntp- .
vasta- ja jälkimmäinen ihasta. - L i - .
saksi on inusepssa^liiikM^^^ .
apiii2tt&;^^^ ^^ikomäVn' "^lätiy t .
. .Jaävälla^:v.::v;"\/^,^.^^^ •
. Edeli^äihainitutilöy
näyt*eUb.Ke^^ •Yorktisa: .-'Kaikki pa-
. l«ö:htologis€t:.ihmislöy^ saa-tu
samaan kokoelmaan ja^^^s^
lettu ,\^t^un^pi£^^^^
ta^s
SuPmusjänw. •pHäjii^s^^^
rriaan vja ' i^iu-un?;Mää^ pn
maatyöläinen Kustaa Mäkirinne jo
vuodesta 1913 "asti tehnyt löytöjä ja
lähettänyt iiiitä.esmeitä Kansallismu-i^
olle tbistatuHatta kappaleitiiV Näiden
löylöjen peruste
sitten tiedemiebettekemääii^s^ kai-vaifksia
jä l<^-sl^ät;iii.nT.^^^^ ja
tulen' Isäily it}-skuoppiä:^^^^(^ •
tulensytyttämisKeinotpliV^t^ han-
Ruot^alahieu Erik iJndstrovi voitti Bcloitiu, Wis., yhdck'
sattuen vuotuisen suksthyppykilpaUun hypyillä 177 jti 183 jalkaa.
. Tämä kuva on otettu hypyn suorituksen aikana.
Suomen korvtkenäyttely Canadaan
kallisia rkirYeitä,' talttoja^-iaiprutalt-tv-
ja, ^.keihäänkärkiä, hiönkiyiä y.m.
Löydetyltä kalmistosta Toidaianteroittaa
kolme ~: kulttuUrikei-rostä, joista
vanhin kuuluu aikaan 6,000—3.030
v.e. Kr;, keskim^neri 5,000—3,000
v;e. Kr. ja nuorin eli ns. Vasarakir-veskulttiiuri
1.800-^1,500 v.e. Kr.
Klikki löydöt tavattiin matalasta sa-v-
maa^fa.
CANADALAINEN TYTTÖ. 18-
vaotias Barbara Ann Scott, Ottav.as-t3,
voitto yiinie lauantaina ^Euroopan
naisten luistelakjlpailussa Sveitsissä.
-':'kä vapaassa- että kaunoluisteiussa
• v kilpailijaan.^a. Miss Scott menee
Ii/t Tukholmaan, missä hän osallistuu
• •i:*stelun' maailmanmefitaruuskilpai-i"
iihin rhyöhemmin tässä;kuussa.
M.\,\ILÄIAXPANKIN- pr^srden.
; in-.tditövään, .josta. Eugene Meyer
rosi joulukuun 18pnä. on vihdoinkin
i iytänyt mfccsi-J^^rf J.^ Mette
>'or!tistä-
New
SUOMESSA ilmestyy nykyään 175
rtnomalehteä-ja 684 a'kakausilchteä,
ijf^ maan liikenteessä on kaikkiaan 33,-
.'•30 autoa, _
HINTALAUTAKUNTA on taas
Jimoittanut erinäisten tavarain hin-t
>jen korotuksesta, niihin kuulnen
m.m. saippua, nahkakäsineet, alus-aatteet,
sukat, paidat, puuvillaiset
työvaatteet, -vuodevaatteet ja muut
taloudessa käytettävät puuvillatava-
"^at, sekä x>aistinrasvat,, ruokaöljyt ja .
Cänadaii Suömiapu on. iöpuTtakin"
saanut sen Köryikenäyheiyn jonka
SUOMEN HUOLTO on suunnitellut
jä järjestänj^t Yhdysvaltoja ja Cana-daa
\-arten. ja josta on jo aikaisemmin
mainittu tiedonannoissamme. Luulimme
sen saavamme aikaisemmin,
sillä Yhdysvalloissa; ön- samanlainen
näyttely jo kierrellyt pitemmän ai-
Tcaa. Mutta tilanteen erilaisuuden
takiaan Canadaan saamhren otti e-nemmän
aikaa.
Näyttely on ,varskj monipuolinen
ja mielenkiintoinen. Me kyllä kaikin
tiedämme, että- Suomessa on ennenkin
käytetty korvikkeita. Esi-isämme
joutuivat katovuosina syömään
pettuleipää. Silloin elettiin o-mavaraistalouden
aikaa, ja milloin
viljasato ei riittänyt, oli leipää jatkettava
petäjän kuorella, josta nimitys
pettuleipä johtuu. Ensimmäisen
maailmansodan loppuvuosina siihen
myöskin jouduttiin turvautumaan.
Silloin myöskin lienee keksitt}- ensimmäiset
kahvin ja teen korvikkeet. Esi-isämme
tyytyivät ryyppäämään puhdasta
vettä pettuleipänsä painimeksi.
Mutta vasta nyt toisen .maailmansodan
aikana jouduttiin Suomessa
korvikekulttuuria errkoisemrain kehittämään,
joskaan pettuun ei sentään
tarvittu .tur\'autua, sillä molempien _
maailmansotien väliseuä aikana oli
määrätietoisesti pyritty omavarais-kannalle
leivän suhteen ja siinä myöskin
onnistuttu huomattavassa määrin.
Tiukan säännostelni avulla lei-leipomotiiotteet,
paitsi ta\-all:ntn leipä.
Hinnat korotettiin 5 prosentista
aina 25 pros. saakka. Hintalauta-kunta
harkitsee nyt miesten ja naisten
pukujen, päällystakkien ja yleensä
villatavaraksi luokiteltujen vaatteiden
rajahintojen kohottamista.
; pä saatiin, pysytell^Nä puhtaana, joskin
niukkoina annoksina.
Mutta maailmanpalon jatkuessa ja
iiikeyhteyksien täydellisesti sulkeutuessa
muuhun maailmaan oli pakko
ryhtyä kehittämään korvikkeita monille
muille jokapäiväisille kulutus ja
taloustavaroille. Siinä oli onneksi a-puna
Suomen runsaat metsävarat,, siis
puu. Ja mitä siellä sodan aikana
puusta ja sen jalostetuista tuotteista,
kuten paperista, .selluloosasta ja
pahvista kehitettiin,, on suorastaan
hämmästyttävää. \'oipa melkein epäröimättä
sanoa,- että ilman runsaita ,
puuvaroja Suomen kansa olisi sortunut
kokonaan vaikeuksiinsa.
Tänne lähetetty näyttely sisältää
satoja esimerkkejä siitä mitä kekseliäisyys,
yritteliäisy\'s ja sivu voivaf
saada aikaan. Suotta ei ole Suomes
kansaa sanottu "katajaiseksi kansaksi".
Kataja on, niinkuin me kaikki
suomlaiset tiedämme, vähiiarvoinen,
njutta sitkeä puu. Samoin on Suomen
kansa; se ei murru pahimmassakaan
myrskyssä. Tämän näyttelim
tarkoituksena on havainnollisesti
näyttää meille täällä :elä«.'ne Suomen
kansan jäsenille ja heidän jälkeläisilleen
mitä siellä on ollut pakko saada
aikaan. Kun ei ollut kangasta niistä
tehdä vaatteita, tehtiin niitä paperista,
ja kun ei ollut nahkaa mistä tehdä
jalkineita, tehtiin niitä puusta. On
suorastaan hämmästyttävää riiiten
monenlaisiin tarkoituksiin näitä aineita
voidaan käyttää, kun on pakko.
Ja Suomessa siihen oli pakko. Me o-lemme
nähneet kuvLi monista muista
sodan runtelemista Euroopan maisU-Repaleisia,
puolialastomia, aliravittu-^
ja ihmisiä. Suomen kylmässä ilmanalassa
ei sellainen olisi mahdollista.
Siellä oli pakko keksiä jotain olemassa
olonsa eteen — ja he. ovat siellä
Öitaf^ky,r-V. 194S oli Canadan
olutteh-taiden tuotannon myjTitianv)
$158,875,000 verrattuna $138,221
000 V . 1944. Tästä määrästä perit,
tiin Aaroina hallituksille ?6S,002,000
\-errattuna ?55,729,000 v. 1944.
Velkaa, — Setä Samulin valtiovelka
oli Viihie vuoden lopulla $1,832.25
kutakin asukasta, lasta ja vanhusta
kohden. -
Vain i/25 w<7,--- Yhdysvaltain
h?inäk. l p , alkavan talousvuoden
meno-arvio osoittaa että. ainoastaan
4 pros. valtiomenoista käytetään ter-ve3'
denhoitoon, huoltotyöhön ja van-
. huudeneläkkeisiin.
Tnpakkaiaskit. ~ Kun canadalai-nen
ostaa 20 savuketta 33 sentillä,
saa farmari tä5tä rahasta 2 senttiä,
tehdas 4, tukkukauppias 2, vähittäis-kauppiais
3 U* ja veroihin menee
21 1/2 senttiäV
Stmri ero. — Yhdysvaltab opettajien
kaskimääräiset palkat vaihtelevat
varsin suuresti, sillä New Yorkin
valtiossa he saavat ke^skimäärin $2,-
783 vuodessa, mutta Mississipissä ainoastaan
$842.
Tasa-arvoisuus — Pankkien ryövääminen
ei ole enää miesten erikoisala,
sillä 35-v. mrs. Opal Dixon on
T>es Moinessa tunnustanut ryövänneensä
pankista $2,950 uhaten pom-n.
iila, mikä ei ollutkaan pommi.
Procope. — Washingtonista aikoinaan
karkoitettu Suomen lähettiläs
Hjalmar Proco|)e on palannut takai-
.^in Yhdysvaltoihin. Hänen väitetään
sairastavan "poliittista vatsatautia".
Oppi. — Oklahoman yliopiston entinen
oppilas mrs. EveH-n Comish
Globaker on tuomittu 10 vuodeksi
vankeuteen erään Tavintolan rvövää-misestä.
Lainsäätäjät. — 52-vuotias Azalia
J>eJousserand, joka on ennustanut lukuisille
parlamentin jäsenille ja korkeille
hallltusmiehille. tuomittiin Ot-ta\
vassa $75 sakkoon ammattinsa harjoittamisesta.
'
Sauncryöväys. — S?itsemän rosvoa
ryöväsi eräässä Coney Islandin
saunassa noin 200 vieraalta noin .S40,-
000 arvosta rahaa ja kalleuksia.
Työttömyys. — ^^'indsorin pormestari
arvioi tammik. 25 pnä kau-,
pungissa olleen vii 8,000 henkeä työttöminä..
Todistusainchisto. — Setä Samulin
•oikeusministeriön antitrustiosasto oli
vaalinut että United Shoe Machinery
Corp. velvoitettaisiin antamaan oikeuden
käsiin 60,000,000 asiakirjaa,
jotka painavat-noin 550 tonnia. Tuomari
piti pyyntöä kohtuuttomana ja
hylkäsi sen.
Neloset. — Charles Hennin eng-lahtfIäinen
rouva, jonka kanssa hän
meni naimisiin sodan aikana, on Bal-timoressa
svimjttänyt neloset, kolme
poikaa ja yksi tyttö. Lääkärin i l moituksen
mukaan lapset ovat hyvin
kehittyneitä ja terveitä.
läväisseet pahimman.
Koko sota-ajan Suoman kansaa e-lähytti
tunnussana: "Oma apu, paras
apu." Siinä on myöskin meille ,
oppimista. Me myöskin olemme Suomen
kansan jäseniä, ja meidän kun-niavelvollisuutemme
on edelleenkin
antaa apuamme. Ei vain omille su-
Iculaisillemme ja tuttavillemme, vaan
myöhin niille tuhansille ja tfihansille
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 8, 1947 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1947-02-08 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki470208 |
Description
| Title | 1947-02-08-01 |
| OCR text | Vitkon uutissato . Kerännyt *Ne€kerP. ilimiimimmunwMUHuii«imiBHtaJ«niuimummnuimiH^ >. uw«iuiiilöiniiminmiH«iMHinuiimniiusnjmauiBB« »uiKiniiiimiiiiMv LAUANtÄINA HEL^nKUUK & PÄIVÄNÄ . uunmi mmm liseutnexstbn Ohdla-ti^^^ ta hiuutämia h^^ , ta ja J^rt^^ita^pytiettyjä^^^ ti^t€*Jiisessä inusecs^a Xprkissa. kak^i jattrl^Stiiv;;jm^ met -cwaiuM^|^ Gigäntp- . vasta- ja jälkimmäinen ihasta. - L i - . saksi on inusepssa^liiikM^^^ . apiii2tt&;^^^ ^^ikomäVn' "^lätiy t . . .Jaävälla^:v.::v;"\/^,^.^^^ • . Edeli^äihainitutilöy näyt*eUb.Ke^^ •Yorktisa: .-'Kaikki pa- . l«ö:htologis€t:.ihmislöy^ saa-tu samaan kokoelmaan ja^^^s^ lettu ,\^t^un^pi£^^^^ ta^s SuPmusjänw. •pHäjii^s^^^ rriaan vja ' i^iu-un?;Mää^ pn maatyöläinen Kustaa Mäkirinne jo vuodesta 1913 "asti tehnyt löytöjä ja lähettänyt iiiitä.esmeitä Kansallismu-i^ olle tbistatuHatta kappaleitiiV Näiden löylöjen peruste sitten tiedemiebettekemääii^s^ kai-vaifksia jä l<^-sl^ät;iii.nT.^^^^ ja tulen' Isäily it}-skuoppiä:^^^^(^ • tulensytyttämisKeinotpliV^t^ han- Ruot^alahieu Erik iJndstrovi voitti Bcloitiu, Wis., yhdck' sattuen vuotuisen suksthyppykilpaUun hypyillä 177 jti 183 jalkaa. . Tämä kuva on otettu hypyn suorituksen aikana. Suomen korvtkenäyttely Canadaan kallisia rkirYeitä,' talttoja^-iaiprutalt-tv- ja, ^.keihäänkärkiä, hiönkiyiä y.m. Löydetyltä kalmistosta Toidaianteroittaa kolme ~: kulttuUrikei-rostä, joista vanhin kuuluu aikaan 6,000—3.030 v.e. Kr;, keskim^neri 5,000—3,000 v;e. Kr. ja nuorin eli ns. Vasarakir-veskulttiiuri 1.800-^1,500 v.e. Kr. Klikki löydöt tavattiin matalasta sa-v- maa^fa. CANADALAINEN TYTTÖ. 18- vaotias Barbara Ann Scott, Ottav.as-t3, voitto yiinie lauantaina ^Euroopan naisten luistelakjlpailussa Sveitsissä. -':'kä vapaassa- että kaunoluisteiussa • v kilpailijaan.^a. Miss Scott menee Ii/t Tukholmaan, missä hän osallistuu • •i:*stelun' maailmanmefitaruuskilpai-i" iihin rhyöhemmin tässä;kuussa. M.\,\ILÄIAXPANKIN- pr^srden. ; in-.tditövään, .josta. Eugene Meyer rosi joulukuun 18pnä. on vihdoinkin i iytänyt mfccsi-J^^rf J.^ Mette >'or!tistä- New SUOMESSA ilmestyy nykyään 175 rtnomalehteä-ja 684 a'kakausilchteä, ijf^ maan liikenteessä on kaikkiaan 33,- .'•30 autoa, _ HINTALAUTAKUNTA on taas Jimoittanut erinäisten tavarain hin-t >jen korotuksesta, niihin kuulnen m.m. saippua, nahkakäsineet, alus-aatteet, sukat, paidat, puuvillaiset työvaatteet, -vuodevaatteet ja muut taloudessa käytettävät puuvillatava- "^at, sekä x>aistinrasvat,, ruokaöljyt ja . Cänadaii Suömiapu on. iöpuTtakin" saanut sen Köryikenäyheiyn jonka SUOMEN HUOLTO on suunnitellut jä järjestänj^t Yhdysvaltoja ja Cana-daa \-arten. ja josta on jo aikaisemmin mainittu tiedonannoissamme. Luulimme sen saavamme aikaisemmin, sillä Yhdysvalloissa; ön- samanlainen näyttely jo kierrellyt pitemmän ai- Tcaa. Mutta tilanteen erilaisuuden takiaan Canadaan saamhren otti e-nemmän aikaa. Näyttely on ,varskj monipuolinen ja mielenkiintoinen. Me kyllä kaikin tiedämme, että- Suomessa on ennenkin käytetty korvikkeita. Esi-isämme joutuivat katovuosina syömään pettuleipää. Silloin elettiin o-mavaraistalouden aikaa, ja milloin viljasato ei riittänyt, oli leipää jatkettava petäjän kuorella, josta nimitys pettuleipä johtuu. Ensimmäisen maailmansodan loppuvuosina siihen myöskin jouduttiin turvautumaan. Silloin myöskin lienee keksitt}- ensimmäiset kahvin ja teen korvikkeet. Esi-isämme tyytyivät ryyppäämään puhdasta vettä pettuleipänsä painimeksi. Mutta vasta nyt toisen .maailmansodan aikana jouduttiin Suomessa korvikekulttuuria errkoisemrain kehittämään, joskaan pettuun ei sentään tarvittu .tur\'autua, sillä molempien _ maailmansotien väliseuä aikana oli määrätietoisesti pyritty omavarais-kannalle leivän suhteen ja siinä myöskin onnistuttu huomattavassa määrin. Tiukan säännostelni avulla lei-leipomotiiotteet, paitsi ta\-all:ntn leipä. Hinnat korotettiin 5 prosentista aina 25 pros. saakka. Hintalauta-kunta harkitsee nyt miesten ja naisten pukujen, päällystakkien ja yleensä villatavaraksi luokiteltujen vaatteiden rajahintojen kohottamista. ; pä saatiin, pysytell^Nä puhtaana, joskin niukkoina annoksina. Mutta maailmanpalon jatkuessa ja iiikeyhteyksien täydellisesti sulkeutuessa muuhun maailmaan oli pakko ryhtyä kehittämään korvikkeita monille muille jokapäiväisille kulutus ja taloustavaroille. Siinä oli onneksi a-puna Suomen runsaat metsävarat,, siis puu. Ja mitä siellä sodan aikana puusta ja sen jalostetuista tuotteista, kuten paperista, .selluloosasta ja pahvista kehitettiin,, on suorastaan hämmästyttävää. \'oipa melkein epäröimättä sanoa,- että ilman runsaita , puuvaroja Suomen kansa olisi sortunut kokonaan vaikeuksiinsa. Tänne lähetetty näyttely sisältää satoja esimerkkejä siitä mitä kekseliäisyys, yritteliäisy\'s ja sivu voivaf saada aikaan. Suotta ei ole Suomes kansaa sanottu "katajaiseksi kansaksi". Kataja on, niinkuin me kaikki suomlaiset tiedämme, vähiiarvoinen, njutta sitkeä puu. Samoin on Suomen kansa; se ei murru pahimmassakaan myrskyssä. Tämän näyttelim tarkoituksena on havainnollisesti näyttää meille täällä :elä«.'ne Suomen kansan jäsenille ja heidän jälkeläisilleen mitä siellä on ollut pakko saada aikaan. Kun ei ollut kangasta niistä tehdä vaatteita, tehtiin niitä paperista, ja kun ei ollut nahkaa mistä tehdä jalkineita, tehtiin niitä puusta. On suorastaan hämmästyttävää riiiten monenlaisiin tarkoituksiin näitä aineita voidaan käyttää, kun on pakko. Ja Suomessa siihen oli pakko. Me o-lemme nähneet kuvLi monista muista sodan runtelemista Euroopan maisU-Repaleisia, puolialastomia, aliravittu-^ ja ihmisiä. Suomen kylmässä ilmanalassa ei sellainen olisi mahdollista. Siellä oli pakko keksiä jotain olemassa olonsa eteen — ja he. ovat siellä Öitaf^ky,r-V. 194S oli Canadan olutteh-taiden tuotannon myjTitianv) $158,875,000 verrattuna $138,221 000 V . 1944. Tästä määrästä perit, tiin Aaroina hallituksille ?6S,002,000 \-errattuna ?55,729,000 v. 1944. Velkaa, — Setä Samulin valtiovelka oli Viihie vuoden lopulla $1,832.25 kutakin asukasta, lasta ja vanhusta kohden. - Vain i/25 w<7,--- Yhdysvaltain h?inäk. l p , alkavan talousvuoden meno-arvio osoittaa että. ainoastaan 4 pros. valtiomenoista käytetään ter-ve3' denhoitoon, huoltotyöhön ja van- . huudeneläkkeisiin. Tnpakkaiaskit. ~ Kun canadalai-nen ostaa 20 savuketta 33 sentillä, saa farmari tä5tä rahasta 2 senttiä, tehdas 4, tukkukauppias 2, vähittäis-kauppiais 3 U* ja veroihin menee 21 1/2 senttiäV Stmri ero. — Yhdysvaltab opettajien kaskimääräiset palkat vaihtelevat varsin suuresti, sillä New Yorkin valtiossa he saavat ke^skimäärin $2,- 783 vuodessa, mutta Mississipissä ainoastaan $842. Tasa-arvoisuus — Pankkien ryövääminen ei ole enää miesten erikoisala, sillä 35-v. mrs. Opal Dixon on T>es Moinessa tunnustanut ryövänneensä pankista $2,950 uhaten pom-n. iila, mikä ei ollutkaan pommi. Procope. — Washingtonista aikoinaan karkoitettu Suomen lähettiläs Hjalmar Proco|)e on palannut takai- .^in Yhdysvaltoihin. Hänen väitetään sairastavan "poliittista vatsatautia". Oppi. — Oklahoman yliopiston entinen oppilas mrs. EveH-n Comish Globaker on tuomittu 10 vuodeksi vankeuteen erään Tavintolan rvövää-misestä. Lainsäätäjät. — 52-vuotias Azalia J>eJousserand, joka on ennustanut lukuisille parlamentin jäsenille ja korkeille hallltusmiehille. tuomittiin Ot-ta\ vassa $75 sakkoon ammattinsa harjoittamisesta. ' Sauncryöväys. — S?itsemän rosvoa ryöväsi eräässä Coney Islandin saunassa noin 200 vieraalta noin .S40,- 000 arvosta rahaa ja kalleuksia. Työttömyys. — ^^'indsorin pormestari arvioi tammik. 25 pnä kau-, pungissa olleen vii 8,000 henkeä työttöminä.. Todistusainchisto. — Setä Samulin •oikeusministeriön antitrustiosasto oli vaalinut että United Shoe Machinery Corp. velvoitettaisiin antamaan oikeuden käsiin 60,000,000 asiakirjaa, jotka painavat-noin 550 tonnia. Tuomari piti pyyntöä kohtuuttomana ja hylkäsi sen. Neloset. — Charles Hennin eng-lahtfIäinen rouva, jonka kanssa hän meni naimisiin sodan aikana, on Bal-timoressa svimjttänyt neloset, kolme poikaa ja yksi tyttö. Lääkärin i l moituksen mukaan lapset ovat hyvin kehittyneitä ja terveitä. läväisseet pahimman. Koko sota-ajan Suoman kansaa e-lähytti tunnussana: "Oma apu, paras apu." Siinä on myöskin meille , oppimista. Me myöskin olemme Suomen kansan jäseniä, ja meidän kun-niavelvollisuutemme on edelleenkin antaa apuamme. Ei vain omille su- Iculaisillemme ja tuttavillemme, vaan myöhin niille tuhansille ja tfihansille |
Tags
Comments
Post a Comment for 1947-02-08-01
