1939-07-15-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
p
R
U
U
Canadan suomalaisten viikkolehti
Ko. 28 — IV vuosikerta LAUANTAINA, HErNÄKUUN 15 PÄIVÄNÄ 1939
Vahva Clarence «Giles päatti^tlk. 3
päivänä 288 mailin iiintinsa myötävirtaan
Yellowstöne^j(Jessa Billingsistä
Glentiveen Montanassa. ^ Tällä matkalla,
kun matkan pitiius on fcysy-mvksessä,
hän saavutti maaihnanen-nätyksen.
Giles oli ollut matkaa
tehdessään vedessä 77 ja puoli tuntia.
Noin 4,000 ihmistä oli hurraamassa
urholle, kun hän kompuroi vedestä
pois Frank Hyden, glentiveläisen sanomalehtimiehen
avustamana. Punnittaessa
huomattiin, että hän oli menettänyt
painostaan 11 paunaa tuolla
matkallaan. Niissä virroissa^ joita
hän joutui matkalla laskiemaaii, oli
miekkonen ajautunut kiyikoihih, joissa
hän oli saanut nenä- ja kasvoruhjel-mia.
Uinnin päätepaikalta Giles, jolk
on huutokaupanpitäjä,- vietiin ystävänsä
kotiin ambulanssissa johon hän
paareilla nostettiin, nriutta sieltä hän
punnituksen perästä käveli kotiinsa.
— —opo-———
Lentot^itiiill>t^
Jos joku lentöklupi. etsisi: opettajaa,
niin neiti Helen Harrisonista sen saisi
ja hwän. Hän oa.vasta 20 ikävuodellaan,
mutta on ehtinyt olla jo kaksi
vuotta lento-opettajana, eikä vähein-pää
kuin Etelä-Afrikan; hallituksen
sotilaslento-opettajaiia: pii muuten
ensimmäinen nainen sillä alalla siellä
ja toivoo, tultuaan nyt Ontarion Hamiltoniin,
saavansa tilaisuuden olla
myöskin ensimmäinen. Canadassa.
Neiti Harrison on ollut lento-opettaja-na
myöskin Englannissa ja oli toinen
siihen lupakirjan saaneista naisista
maassa. ' -
Neiti Harrison oh ollutilmassa yh-tet^
nsä 1,100 tuntia jk lentänyt 20 erilaisella
koneeUä^^niin; Hawker Hart^
sot ilaskoneella, ollen luultavasti ainoa
nainen joka sitä on päässyt yrittä-määnkään.
'
\iime lauantaina hän pyrähti ke-veällä
lentokoneella Hamiltonista Toronton
saaren lentoasemalle ja siinä
saivat sanomalehtineekent häneltä nämä
Liedot.
—000
HITLERILLE HANKITAAN
KULTAKRUUNUA
Critiva-lehti Buenos Airesissa kertoo,
että Argentinan saksalaiset asukkaat
ovat ryhtyneet keräämään ra-liasioa,
jolla» Adolf Hitlerffle, hankia
samanlainen kultakruunu kuin
oii saksalaialla kdsar^ keskiaikana.
-oOo-
ONTÄRION VÄKÖ-UKU _
oli v. 1937 loppuun päättyneen i i -
laston mukaan 3^77,832.
edellisen kymmenen vuödai^^»
'41U67.
imt
[jfM^JMiim^ ,
Tässä on — olkaamme äiväh ivdM^sdätt— Mnen majesteettinsa
Feisal II, maailman nuorin kuningas luultavasti, setänsä,
JiaUituksenhöitaja Amir Abdul tlahin kanssa, kuninkaallisen palatsin
rappusilla Bagdadissa. — Kuten muistetaan Feisalin isä fnioli joitakin
kuukausia takaperin auto-onnettomuudessa.
Joitakin päiviä sitten New Yorkin
satamaan saapui sinirunkoinen 90 jalan
mittainen purjealus, jota ohjaili
paljasjalkainen naiskapteeni ja jonka'
miehistön muodosti kuusi komeaa
miestä. Heiltä kuultiin tarina naisesta,
joka ei ollut ennen ollut merillä,
mutta eräänä kauniina p:nä tunsi,
että sinne hänen mielensä tekee, ja
toteutti sen perinpohjaisesti.
Hän on englantilainen Mrs. IMärion
Rice Hart, taiteilijatar, kuvanveistäjä,
jolla oli kaunis koti, puutarha ja pai-olijoita,
mutta joka sai päähänsä me-rimatkustushalun,
osti eräältä britti-^
Iäiseltä meriupseerilta purjealuksen,
pestasi miehistön ja lähti tuolla riikinkukon
sinisellä, aluksellaan merille
Portsmouthin satamasta 1,040 päivää
sitten. Sen jälkeen hän on halkonut
aaltoja 30,000 mailia ja käynyt 101
satamassa — "kuulemassa, mitä uusia
sotia on syttynyt", koska heillä kerran
ollut radio ei halunnut tehdä
tehtäväänsä. '
Tämä omalaatuisensa laivuri saapui
maailmankaupungin satamaan
avojaloin, koska ne siten soveltuvat
paremmin käsien avuksi ohjauspyörän
nappuloihin, mutta ollakseen säädyllinen
pisti hän ne sitten tossuihin.
Muuten hän oli puettuna lyhythisai-seen
pulloveriin ja housuihin eikä hänen
vaatevarastonsa koko laivalla sisältynyt
mitään iltakemuihin soveltuvia
hienouksiai.
Viikon silnmys
Maailman suurin kaupunki, New
York, elää väkevästi maailman suurimman
näyttelyn merkeissä. Koko
Amerika ja suuri os^ muutakin
maailmaa on päivästä päivään näyttelyn
kanssa tekemisissä.
On jo omaa maailmannäyttelymu-siikkia,
sadoittain erilaisia postikortteja
ja pieniä muistoesineitä. 10,000
erilaista tavaralajia, jotka on varustettu
näyttelysymbooleilia, onmyytä-vänä
kaikkialla Amerikan mantereella,
osa kuempanakin maailman eri
osissa. Naiset saavat ostaa hattuja,
jotka on kruunattu näyttelyn tunnuksilla,
ja voivat pukeutua emoilla merkeillä
varustettuihin kankaisiin. Mfe-het
saavat tdnnukset solmioonsa tai
kellonperiinsä, lapset maitomukiinsa,
kumipalloonsa tai kuvakirjoihinsa.
Sanomalehdet ja aikakauslehdet,
elokuvat ja radio —televisiokin!—
ovat täynnä maailmannäyttelyä.
Useissa New Yorkin lehdissä on erikoinen
osasto, jossa sdpstetaan vain
näyttdlytapahtumia. Kokonaiset reportteri
ja kirjoittaja-armdjat ovat
liikkeellä. New Yorkin maailman-nayttelys^
on räemman sanomaleb-timiehiä
ja Hnaiaasaapuvilk kuin missään
aikaisemmassa tapabtumassa
koko maailman iustoriassa. Ulaail-inansotakin
oU vain lastcÄ Idkkia tässä
suhteessa. Viisituhatta PRESS
CARD'ia on annetta tähän mennessä.
ja ennenkuin näyttely on päättynyt
joskus ensi vuonna, julkaistaan niitä
ehkä toinen mokoma lisää.
Miljoonat — 30.5 mennesä 5 miljoonaan!
— ihmiset ovat jo olleet
näyttelyssä mukana. Monet ovat käyneet
jopa 10—15 kertaa. Yhdessä päivässä
on mahdotonta käydä kaikkia
paviljonkejapa rakennuksia läpi. Ei,
siihen tarvitaan viikkokausia, eikä sittenkään
voi vielä syventyä asioihin.
Maailmannäyttely on, niinkuin jo
kerran on huomautettu, kokonainen
suuri kaupunki jäsen tutkiminen vie
aikaa. Ilmankos useimmat tähän
meniaessä käyneistä ihmisistä aikovat
tulla vielä uudelleen. Arvioiden mukaan
kaikkiaan 50 milj; ihmistä käy
näyttelyssä ennen sen päättymistä —
tavaton ihmismäärä, suurin kansainvaellus,
minkä maailma oii milloinkaan
nähnyt-
Asia on todellakin siten kuin Gro-ver
A. Wfaalen, näyttelyn presidentti,
on sdittänyt: "Näyttdy on elävä,
kaunopuheinen tunnustus niille miehille
ja naisille, jotka sen suunnittelivat,
rakensivat jä sitä käynnissä pltS,-
lynne, rakennettu teitä varten ja omis-tetmtdSkJ'
iBmdtä ei täältä todellakaan jpuu-ta.
JR> pelkkä Yorkista
näyttdyalueelk^ joka on^^
(Jatkoa sem:imvanaäv^^
Japanin hyökkäyssoclan toisena vuosipäivänä
on kenraali Chlang Kaisbek
antanut Kiinan kansalle toiveikkaan
vetoomuksen, Jossa mjn. sanotaan: "Vihollisemme
käy viimeistä taistelua ja
me voimme nyt antaa mitä anluirimman
Ja lopullisen iskun."
* Eräs Japanin armeijan edustaja väittää,
että Shanghain lähet^iyvillä. alueella
jota japanilaiset ovat "kontrolloineet"
jo lähes kaksi vuotta, toimii edelleen
noin 25,000 kiinalaista sissiä, jotka saavat
rajattomasti aseita ja ammuksia
kansamvälisten toimi lupa-alueitten
kautta.
« • •
Canadaan. tullaan rakentamaan neljä
uutta tehdasta, etupäässä «ulkomailta
pakoon tulleiden varoilla, l^ekkiläi-sen
Batayhtiön (aikoinaan maailman
ehkä suurin kenkätehdas, jonka omistaja
vähfö ennen Hitlerin hyökkäystä
siiräi tehtaansa konieiston Englantiin ja
sieltä; nyt Canadaan) tehdasta on ryhdytty
jo rakentamaan Ftankfordissa,
lähellä Torontoa. Wimiipeglin perustetaan
lähes 2 milj. maksava sokeritehdas
Saksasta pakoon tulleitten juutalaisten
varoilla. Montrealiin perustaa puola-lainm
yhtymä villakehräämdn ja Pres-cottiin
perustaa eräs Tshekko-Slova-
Uasta Hitlerin terroria pakoon lähtaiyt
ranskalainen tehtailija hansiknstehtaan.
Presidentti Roosevät on ä^ttäin allekirjoittanut
soiaatin hyväksymän
lain, jona jatketaan presidentin val-tttulBsia
dollarin arvon maarftämiwCTft
iUnnan, j(nika rabavirasto maksaa kul-laste
Ja joka saa
unssi). Samalla saatettiin uudeSem
voimaan t^/MfiMfiOO rahasto rahakan-nan
vakaannnttamista varten.
Snom» eduskuntavaalien vii^ kes-
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 15, 1939 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1939-07-15 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki390715 |
Description
| Title | 1939-07-15-01 |
| OCR text | p R U U Canadan suomalaisten viikkolehti Ko. 28 — IV vuosikerta LAUANTAINA, HErNÄKUUN 15 PÄIVÄNÄ 1939 Vahva Clarence «Giles päatti^tlk. 3 päivänä 288 mailin iiintinsa myötävirtaan Yellowstöne^j(Jessa Billingsistä Glentiveen Montanassa. ^ Tällä matkalla, kun matkan pitiius on fcysy-mvksessä, hän saavutti maaihnanen-nätyksen. Giles oli ollut matkaa tehdessään vedessä 77 ja puoli tuntia. Noin 4,000 ihmistä oli hurraamassa urholle, kun hän kompuroi vedestä pois Frank Hyden, glentiveläisen sanomalehtimiehen avustamana. Punnittaessa huomattiin, että hän oli menettänyt painostaan 11 paunaa tuolla matkallaan. Niissä virroissa^ joita hän joutui matkalla laskiemaaii, oli miekkonen ajautunut kiyikoihih, joissa hän oli saanut nenä- ja kasvoruhjel-mia. Uinnin päätepaikalta Giles, jolk on huutokaupanpitäjä,- vietiin ystävänsä kotiin ambulanssissa johon hän paareilla nostettiin, nriutta sieltä hän punnituksen perästä käveli kotiinsa. — —opo-——— Lentot^itiiill>t^ Jos joku lentöklupi. etsisi: opettajaa, niin neiti Helen Harrisonista sen saisi ja hwän. Hän oa.vasta 20 ikävuodellaan, mutta on ehtinyt olla jo kaksi vuotta lento-opettajana, eikä vähein-pää kuin Etelä-Afrikan; hallituksen sotilaslento-opettajaiia: pii muuten ensimmäinen nainen sillä alalla siellä ja toivoo, tultuaan nyt Ontarion Hamiltoniin, saavansa tilaisuuden olla myöskin ensimmäinen. Canadassa. Neiti Harrison on ollut lento-opettaja-na myöskin Englannissa ja oli toinen siihen lupakirjan saaneista naisista maassa. ' - Neiti Harrison oh ollutilmassa yh-tet^ nsä 1,100 tuntia jk lentänyt 20 erilaisella koneeUä^^niin; Hawker Hart^ sot ilaskoneella, ollen luultavasti ainoa nainen joka sitä on päässyt yrittä-määnkään. ' \iime lauantaina hän pyrähti ke-veällä lentokoneella Hamiltonista Toronton saaren lentoasemalle ja siinä saivat sanomalehtineekent häneltä nämä Liedot. —000 HITLERILLE HANKITAAN KULTAKRUUNUA Critiva-lehti Buenos Airesissa kertoo, että Argentinan saksalaiset asukkaat ovat ryhtyneet keräämään ra-liasioa, jolla» Adolf Hitlerffle, hankia samanlainen kultakruunu kuin oii saksalaialla kdsar^ keskiaikana. -oOo- ONTÄRION VÄKÖ-UKU _ oli v. 1937 loppuun päättyneen i i - laston mukaan 3^77,832. edellisen kymmenen vuödai^^» '41U67. imt [jfM^JMiim^ , Tässä on — olkaamme äiväh ivdM^sdätt— Mnen majesteettinsa Feisal II, maailman nuorin kuningas luultavasti, setänsä, JiaUituksenhöitaja Amir Abdul tlahin kanssa, kuninkaallisen palatsin rappusilla Bagdadissa. — Kuten muistetaan Feisalin isä fnioli joitakin kuukausia takaperin auto-onnettomuudessa. Joitakin päiviä sitten New Yorkin satamaan saapui sinirunkoinen 90 jalan mittainen purjealus, jota ohjaili paljasjalkainen naiskapteeni ja jonka' miehistön muodosti kuusi komeaa miestä. Heiltä kuultiin tarina naisesta, joka ei ollut ennen ollut merillä, mutta eräänä kauniina p:nä tunsi, että sinne hänen mielensä tekee, ja toteutti sen perinpohjaisesti. Hän on englantilainen Mrs. IMärion Rice Hart, taiteilijatar, kuvanveistäjä, jolla oli kaunis koti, puutarha ja pai-olijoita, mutta joka sai päähänsä me-rimatkustushalun, osti eräältä britti-^ Iäiseltä meriupseerilta purjealuksen, pestasi miehistön ja lähti tuolla riikinkukon sinisellä, aluksellaan merille Portsmouthin satamasta 1,040 päivää sitten. Sen jälkeen hän on halkonut aaltoja 30,000 mailia ja käynyt 101 satamassa — "kuulemassa, mitä uusia sotia on syttynyt", koska heillä kerran ollut radio ei halunnut tehdä tehtäväänsä. ' Tämä omalaatuisensa laivuri saapui maailmankaupungin satamaan avojaloin, koska ne siten soveltuvat paremmin käsien avuksi ohjauspyörän nappuloihin, mutta ollakseen säädyllinen pisti hän ne sitten tossuihin. Muuten hän oli puettuna lyhythisai-seen pulloveriin ja housuihin eikä hänen vaatevarastonsa koko laivalla sisältynyt mitään iltakemuihin soveltuvia hienouksiai. Viikon silnmys Maailman suurin kaupunki, New York, elää väkevästi maailman suurimman näyttelyn merkeissä. Koko Amerika ja suuri os^ muutakin maailmaa on päivästä päivään näyttelyn kanssa tekemisissä. On jo omaa maailmannäyttelymu-siikkia, sadoittain erilaisia postikortteja ja pieniä muistoesineitä. 10,000 erilaista tavaralajia, jotka on varustettu näyttelysymbooleilia, onmyytä-vänä kaikkialla Amerikan mantereella, osa kuempanakin maailman eri osissa. Naiset saavat ostaa hattuja, jotka on kruunattu näyttelyn tunnuksilla, ja voivat pukeutua emoilla merkeillä varustettuihin kankaisiin. Mfe-het saavat tdnnukset solmioonsa tai kellonperiinsä, lapset maitomukiinsa, kumipalloonsa tai kuvakirjoihinsa. Sanomalehdet ja aikakauslehdet, elokuvat ja radio —televisiokin!— ovat täynnä maailmannäyttelyä. Useissa New Yorkin lehdissä on erikoinen osasto, jossa sdpstetaan vain näyttdlytapahtumia. Kokonaiset reportteri ja kirjoittaja-armdjat ovat liikkeellä. New Yorkin maailman-nayttelys^ on räemman sanomaleb-timiehiä ja Hnaiaasaapuvilk kuin missään aikaisemmassa tapabtumassa koko maailman iustoriassa. Ulaail-inansotakin oU vain lastcÄ Idkkia tässä suhteessa. Viisituhatta PRESS CARD'ia on annetta tähän mennessä. ja ennenkuin näyttely on päättynyt joskus ensi vuonna, julkaistaan niitä ehkä toinen mokoma lisää. Miljoonat — 30.5 mennesä 5 miljoonaan! — ihmiset ovat jo olleet näyttelyssä mukana. Monet ovat käyneet jopa 10—15 kertaa. Yhdessä päivässä on mahdotonta käydä kaikkia paviljonkejapa rakennuksia läpi. Ei, siihen tarvitaan viikkokausia, eikä sittenkään voi vielä syventyä asioihin. Maailmannäyttely on, niinkuin jo kerran on huomautettu, kokonainen suuri kaupunki jäsen tutkiminen vie aikaa. Ilmankos useimmat tähän meniaessä käyneistä ihmisistä aikovat tulla vielä uudelleen. Arvioiden mukaan kaikkiaan 50 milj; ihmistä käy näyttelyssä ennen sen päättymistä — tavaton ihmismäärä, suurin kansainvaellus, minkä maailma oii milloinkaan nähnyt- Asia on todellakin siten kuin Gro-ver A. Wfaalen, näyttelyn presidentti, on sdittänyt: "Näyttdy on elävä, kaunopuheinen tunnustus niille miehille ja naisille, jotka sen suunnittelivat, rakensivat jä sitä käynnissä pltS,- lynne, rakennettu teitä varten ja omis-tetmtdSkJ' iBmdtä ei täältä todellakaan jpuu-ta. JR> pelkkä Yorkista näyttdyalueelk^ joka on^^ (Jatkoa sem:imvanaäv^^ Japanin hyökkäyssoclan toisena vuosipäivänä on kenraali Chlang Kaisbek antanut Kiinan kansalle toiveikkaan vetoomuksen, Jossa mjn. sanotaan: "Vihollisemme käy viimeistä taistelua ja me voimme nyt antaa mitä anluirimman Ja lopullisen iskun." * Eräs Japanin armeijan edustaja väittää, että Shanghain lähet^iyvillä. alueella jota japanilaiset ovat "kontrolloineet" jo lähes kaksi vuotta, toimii edelleen noin 25,000 kiinalaista sissiä, jotka saavat rajattomasti aseita ja ammuksia kansamvälisten toimi lupa-alueitten kautta. « • • Canadaan. tullaan rakentamaan neljä uutta tehdasta, etupäässä «ulkomailta pakoon tulleiden varoilla, l^ekkiläi-sen Batayhtiön (aikoinaan maailman ehkä suurin kenkätehdas, jonka omistaja vähfö ennen Hitlerin hyökkäystä siiräi tehtaansa konieiston Englantiin ja sieltä; nyt Canadaan) tehdasta on ryhdytty jo rakentamaan Ftankfordissa, lähellä Torontoa. Wimiipeglin perustetaan lähes 2 milj. maksava sokeritehdas Saksasta pakoon tulleitten juutalaisten varoilla. Montrealiin perustaa puola-lainm yhtymä villakehräämdn ja Pres-cottiin perustaa eräs Tshekko-Slova- Uasta Hitlerin terroria pakoon lähtaiyt ranskalainen tehtailija hansiknstehtaan. Presidentti Roosevät on ä^ttäin allekirjoittanut soiaatin hyväksymän lain, jona jatketaan presidentin val-tttulBsia dollarin arvon maarftämiwCTft iUnnan, j(nika rabavirasto maksaa kul-laste Ja joka saa unssi). Samalla saatettiin uudeSem voimaan t^/MfiMfiOO rahasto rahakan-nan vakaannnttamista varten. Snom» eduskuntavaalien vii^ kes- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1939-07-15-01
