Vapaus, January 8, 1925

              KAKSIEN IfAiFTEN TTONBAATAJAT TRTEfiSRINTAMAAN! TTOLÄISTEN JA TALQljnPOffiAIN JKiLSIlN EAMJUmmi
'^ovaen vapautus tapahtuu
väin sen itsensä kautta!
Vain järjestyneenä joukkona
voi työväenluokka voittaa!
No. 4 — 1Ö25 Torstaina, tanaanifc S i f c ^ ^ h ^ IX Vuosik.—Voi IX
Tonmto. Toronton Trades Jand
Labor Coancilin nahlednatajista vä­littä
caräoiBeo komitea, joka oU yn-littu
tapaamaan King Edwi|Td >K>-
teUissa tySskennelleitä, nyt- lakossa
olevia naisiav — oli läsnä tyttöjen
. kokouksessa Labor Temppelissä, jos*
8a koniitealle täydelleen kivitet­tiin
tyttöjen ja hotellin isännistön
•alinen ^öselkkaus, ;
Tytöt selittivät, että isäimlstö pa­kottaa
heidät fayräksyinään fieOaisen
uuden työatkamäarittelyn, jonka
mukaan hcsidän talisi tehdä jokai­nen
viiUtb 12 tuntia ylityötä, saa-matta
^utä: kuitenkaan - erikoista
maksua.' Tähän saaäc^in on hei­dän
työaikansa oUnt kyllin pitkä,
56 ja puoli tuntia viikossa ja sitä­kin
on usein kiireinä aikoina vielä
siitäkin jaticettu, ilman minkäänlais­ta
konraosta^
IsannistSa petomuaaas.
Kun tytöille oli ibnotettq, että
uusi työaikajärjestys pannaan täy­täntöön
heti, pitivä^- he kokouksen
" asiaa, johdosta ja keskustelivat sii­tä.
Kedcttstelun tuloksena lähetet­tiin
kaksi tyttöä isännistön luo, pro-tesbeeraamaan
työviikon pidennyk­sen
johdosta. Isännistö erotti heti
nuo käScBi tyttöä.
Myöhemmin kun toiset tytöt vaa­tivat,
että isännistön on otettava ta-
. kasin työhön nuo Scaksi' erottamansa
tyttöä sekä myöskin protesteerasi-vat
tyajan pidennystä vastaan,. nHn
isänhiatö;^ ryhtymättä minkäänlaisiin
neuvottelOmin tyttöjen kanssa, yk­sinkertaisti
vaan kysäsi "haluavat­ko
tytöt jättää sisään uniformun-
•a." Tytöt, joita moinen ryöhkeys
alkoi suututtamaan, heittivät avai-
.mensa {»öydälle ja julistivat lakon.
. TypvJit. oliMuhteet hoteUissa. .. -
HoteiUiBsaf vallitsevista__ol<>suhteis-ta
voidaan päästä jonkunlaiseen kä­sitykseen'
alempana seuraavasta kir­jeestä,
joka annettiin komitean iu-
, ettavaksi.
"Minut oiettiin sisäkkönä työhön
King' Edward hotelliin maaliskuun 6
päivänä 1934 ja erosin sieltä jou-hiknun
3 päivänä sentähden, kun
sisäköt oli määrätty tekemään pi­tempää'
päivää, ilman että palkkaa
oUsi iM^otetta. Joulukuun 3 päi-vääa
1924 saakka oli sisäkköjen
työskenneltävä: seuraavat tunnit
päivää' kohden:
— S päivänä viikossa 7.45: aa­mulla
kello 3 jälkeen puolenpäi­vään;
i päivänä 7.45 aamulla kel­lo
2 \ j.p.p. ja 5.30 j.p.p. keUo 11
j.p.p.; yhtenä päivänä 7.30 aamul­la
kello sr jip.p. ja kello 3 j;p.p. kel­lo
CSfl^-j.p^), tehden jokaisen vii-":
kon ^^öaika' «i koskaan vähempää
kuin- 46^^4; tuntia, josta , meille
maksettiin 25 dollaria kuukaudessa.
PäMen 47Ötuntten lisäksi, on ruoka
oUut laadultaan .hyvin huonoa. Jol­loinkin,
on. se ollut haisevaa ja ker­rassaan
sopiniatonta sytöväksL Ruu­an
iarjoila tapahtui hyvin, epätyy­dyttävällä:
tavalla,^ soppa'tavallisesti
tuotlia ruokailuhuoneeseen läkki-peltistä
tehdyissä törpöissä ja pu-tinJda
tuotiin suurilla pesuastioilla,
jotka «Hät lainkaan näyttäneet
ruoka-Astiöilta. Sisäkköjen nukku-mahuoneet
ovat liian- täyteen ahi
dettuja eikä^ niissä ole kunnollisia
^ ilmanvafhtolaitteita.
Kun isaonistö antoi määräyksen
työpäivän pidentämisestä, niin kiel­täytyi
25 tyttöä panemasta si­tä
päätöt täytäntöön Ja läksiv|t
pois botelljbta. ' ^
Siiheii saakka kunnes määräys
työajan ^Jatkamisesta annettiin, piti
meidän saada yhden vapaapäivän
kuukaudessa, mutta tav^isesti löy­tyi
jokaista sisäkköä kohden aina
joitakin syitä, joilla «hkäistiin
käyttämästä vapaapäiväänsä silloin,
kun dSienr olisi ollut ^^ntomääräi-nen
oikeus. Joskus meidän täytyi
työskennellä kuusikin. ~ vi&koa yh­teen
tnittaan, cnnenkun saimme va-paapäxrän.
Kun sisäkkö sairastui,
eikä pystynyt .täyttämään tehtävi­ään
yhteen i»ivään, väheiuietfiin
sen johdosta hänen kunkauspalk-fcaansa
» Jos emnue:>€3ttineet suorittaa
.tehtäviämime kello kolmeen mennes­sä,'
täytyi meidän työskennellä kel­lo
4 ja 4t(usinaan 4' ja 30: eaakka,
yUmälaka. Teolfiäunsnayttelyn sa­maten
l^ifi Rotary-ldnbien konveq^
siöfdn Akana täytyi mei tdida
^ tySts Ax3i6 viiteen ja kauteen
saakka ivalla, .ilman mitään kor-y^
QSta. .
• ' »
Komitea kayajrt hotelliii isäimistöa
paheilla v J K vaatinut kailddea
: tyttojea takaisin ottamista.
Kuultuaan työtölltä selldcauksen
syyt, päätti komiiea kääntyä hotel­ein
isännistön puoleen pyynnöllä,
että/tytöt otetaan takasin työhön.
Komitealla oli pitkä keskusteluvhö-tellin
liikkeenhoitajan kanssa joka
puhui . tykkänään toisessa valossa
asioista, kuten odottaakin ' sopii.
Liikkeenhoitaja sanoi, ettei kysees­sä
ollut mikään lakko, vaan että
tytöt olivat yksinkertaisesti lähte­neet
pois työpaikastaan ja siinä
kaiEki. Hän ei sanonut tietävänsä
mitään uudesta työaikasäädöksestä,
mutta oli kutakuinkin hämmästy­nyt,
kun komitea sanoi hallussaan
olevan sellaisen. Hän edelleen sa­noi,
että hotellissa on 48 työviik­ko
ja että tytöille maksetaan yli-ajasta
palkka. Lopuksi hän kiel­täytyi
ottamasta tyttöjä takasin,
koska heidän tilallaan on jo toisia.
Asia^tit tiedotetta miniimipalldcojen
- vtaatalrannall».
Kun komitea o^ huomannut pi­demmän
neuvottelun isännistön
kanssa tiiloksettomaksi, ^raportt^i
se asiasta^ miniimipalkkojen lauta­kunnalle.
Kutsuttiin kooUe kokous,
jossa tytöt esättivät asiansa yksityis­kohtiaan
myöten, lautakunnan har­kittavaksi.
Kokouksessa tultiin huo­maamaan,
että lautakunnan' anta­mia
niitä säädöksiä, jotka koske­vat
hotellien naistyöläisiä, 'oli rikot­tu.:
' •
Säädök^h mukaan tulisi . hotel­leissa
palveluksessa: olevain tyttö­jen
ja naisten saada palkkaa IS-dollaria^.
50.senttiä, -joshet työsken-
%lWät^^tun|ti^
larin 50 -sentin • mai^ he
työskennellä koriceintaan 50 tuntia
viikossa. \
Jos he tekevät työtä enemmän
kuin 50 tuntia viikossa tulee heidän
saada korvausta 25 senttiä jokai­selta
tunnilta, ollen tämä säädös
voimassa jokaisessa ^tapauksessa kun
työläisen. täytyy olla hotellissa isän­nistön
vaatiniuksesta.
Tytöille, jotka eivät asu hotellis­sa,
tulee maksaa viikottain 5 dolla­ria
ruokarahaa ja kaksi dollaria
huoneen vuoildraa.
Laotakaata ja itännuto.
Myöhemmin ilmotti lautakunta
tytöille, että he olivat neuvotelleet
asiasta hotellin liikkeenhoitajan
kanssa ja että hän kertoi asiasta
melkolailla eriävästi. Ja saadakseen
TynmUiiQiii
Tukholma. — Tilanne työmark-kinoiUa
näyttää muodostuvan yhä
vakavammaksi. "30,000 työläistä
koskevaa veistämö- ja konepajateol­lisuuden
työhsnlnn lisäksi-on nyt
tullut: tammikuun 2 päivänä alka­vaksi
määrätty- kutomsteollisuuden
työnsulka, joka koskee noin 29^000
työläistä. 'Sopimusneuvottelut ra-kennusaiheteollisnusalalla,
joka kä­sittää
noin 5,000 työläistä, sekä
porsliiniteolUsuudessa ja Skoonen
hiilikaivoksilla ovat sitäpaitsi rau­enneet.
tapahtumain tosiseikat selville, oli
liikkeenhoitaja' ehdottanut kumman­kin
riitapuolen yksityiskökousta,
jossa^ ei .mitenkään saisi olla läsnä
järjestyneen työväestön ; edustajaa.
Trades -Cooncil vaatii edasUjan
lähettämistä.
Kun Trades and Labor Councilil-le
ilmotettiin suunnitellun kokouk­sen
luonteesta, päätti se lähettää
edustajikseen mainitttiun kokouk­seen
kokkien ja tarjoili jäin union
edustajan Russellin sekä Työläis-^
naisten liiton edustajan Mrs. Cus-,
tancen huolehtimaan siitä, että tyt­töjen
asia tulee hyvin ajetuksi;
edust^'ien lähettämisestä päätettiin
tiedottaa miniimipalkkojen lauta­kunnalle.
Jos Trades and Labor
Councillin edustajilta ikielletääh ko­koukseen,
pääsyoikeus, niin kehote­taan
tjrttöjä siinä tapauksessa myös­kin
pysymään tykkänään pois,koko­uksesta.
Isännistö kieltäytyy.
Councilin pääjtöksestä ilmotettiin
lautakunnalle jä nähtäyästi oli
isännistö saanut siitä myöskin tie­don.
Tytöt ja järjestyneen työ­väestön
, .; edustajat oUva,t; /yalmiit
-töäsen-fairtum
mutta aivan viimeisellä j minuutilla
ilmotti isännistö ei voivansa saapua
kokoukseen.
Nuo 25. tyttöä, jotka alkoivat
yhteisvoimin vastustamaan yhä l i ­sääntyvää"
riistoa, ja jotka ovat
säännöllisesti olleet kosketuksissa
järjestyneiden työläisten kanssa, ja
jotka ovat kertoneet asian kulun
sellaisenaan kuin asiat oyat tapah­tuneet
— ovat antaneet .Toronton
naistyöläisille hyvän , esimerkin
ryhdikkäällä menettelyllään. Hei­dän
taistelunsa' kautta on "^päivänva-lopn"
tulleet ne olosuhteet, joiden
alaisena hotellityöläiset joutuvat
työskentelemään, heidän .taistelunsa
myöskin on raivannut pohjaa hotel-lityöläisten
työbuonieknnnittain jär-jestäjrtymiBelle.
Berliini — Venaan rajanaapurit
Itämerestä Balkainiiil ovat taas jou^
tuneet kommunistikkuhun ravisteU
taviksi \ Jouluk. ; i tapahtunees­sa
Viron komm«ni«^en kapina-^,
tyksessä näkee ^naiBsä maissa ryh­mästä
vä musta' iaiditumus vas^n,
jonka torjumisekai-i^n ruvettu jou*
ikottaiA ".Tangitsemftan ^a telotta­maan
kommunistejai :
Latviasta, Liettuasta, Puolasta,
Virosta, Rumaniasti,' Jugoslaviasta,
Bulgariasta kailota näistä mais­ta
tnlee yhtenäähjijäetpja tunnettu­jen
punaisten {elo|aksista summa­mutikassa.
ZiettqHssa ilmotetean
kaksi kpmmnQistitir|tÖä, toinen 18,
toinen 20 vuotias, ammutun mel­kein
tutkimatta. Viron vankiloihin
on raahattu yli 1,000 kommunistia,
joita epäillään osallisuudesta edellä­mainittuun
epäonnistuneeseen ka-pinayritykseen.
Latviassa on aina
yritetty häärätä punikkijahdissa
kilpaa toisten samanlaisten "suur>
valtain" kanssa; nytkin siellä on
pantu toimeen joukottain kötitar-kastuksia.
Funaisen kortin löytä­minen
vie vankilaan, jos ei telotus-paikalle.
Muutenkin niin "sopui­sat"
naapurukset Rumania, Jugo­slavia
ja Bulgaria ovat liittyneet
"yhteisrintamaan" kommunistisen
toiminnan nujertamiseksi.
(lyöttomiirdln poista-mistoim^
ii9J|teet Neu-
V^^vost;p-y<^äjällä
Moskova.
kialla koko Meuyi
mmin on kaik-
Venäjän lU-ton
alueella ty<$pörssien yhteyteen
perustettu tyött^nlin kollektiiveja,
joissa tätä nyby&lon työskentele-mässä
yli" 50 tuhajtta työtöntä. Näi-
--^ Sydney, Aus. —- Satamatyöläis­ten
unio ensin teki protestilakon
sen johdosta, että työnostajat etu­päässä
ottivat töihin sodastaapalan-neita,'
mutta tämä rettelö oli jo a-settumiassa,
kun merimiesten kans­sa
oh jouduttu vieläkin vakaväm-piii
» selkkauksiin. Merimiesten u-niön
tiedonanto, että laivaväkeä voi
hankkia yksinomaan kommunisti-ha^
ta, on jo ^ihenttaifut sen, et­tä
Uuteen Seelantiin lähtöä teke­vä
linjyäiva Ultimara on lykännyt
lähtönsä määräämättöroaän aikaan
ja sen 240 matkustajaa on jäänyt
tänne. Rainnikkoalukset ovat myös
joutuneet lakosta kärsimään, jotkut
niistä maksaneet miehistönsä ulos.
Melbournessa on unio myös a-vannnt
oman miestenottopaikkan-sa.
Kun nyt laivanomistajat ei­vät
saa vajaasti valita miehistöjään,
vaan tulisivat siinä unionjohtajista
riippuvaisiksi, odotetaan tästä koi­tuvan
ankaran ^taistelun, jonka ai­kana
varmaan paljon laivoja tulee
kasantamaaii satamiin Sitä myöten
kuin saapuvat.
Jotenkin-aiheeton itse­murha
Minneapolis. — Jouhik. 20 p.
snistni Chippeva-virtaan, Wi8Conri-xnssa,
erään matkustajajunan yii-meinen
vaunu, jonka johdosta 8
henkflö sai «urmaasa. Vaiösa ö -
Tnän tapaturman aiheutti katkennut
Lynchaiikset JHidysvaV
loissa viime vuonna
Tu^egee, Ala. — Tuskegee Insti­tutin
tilasto- ja tutkimustoimiston
tiedonannon mukaan tapahtui Tfh-dysvalloissa
- viime vuonna yhteen­sä
16 lynishatista. Vastaava luku
edellisenä vuonna oli 23. ^ : '
^ynshauksen uhreiksi joutuneis­ta
otettiin 6 väkisin vankilasta ja
kolme virkailijoilta vankilan ulko­puolella.
Lynshauksia toimeenpan­tiin
5 Floridassa, 2 Georgiassa, 1
Illinoisissa, 1 Kentuckyssa, 1 Louisi­anassa,
1 Mississippissä, 1 Missou­rissa,
2 Etelä-Carolinassa, 1 Tennes-seessä
ja 1 Texasissa. Oikeusvir-kailijat
onnistuivat estämään lyns-haus-
yrityksen 45 tapauksessa:
den JkoUektiivieri jöukoiBsa on myös­kin
tuot^ntokollel^tiiveja, jotka o-vat
niiden työläisten yhdyssiteenä,
jotka toimivat jbukkosopimusperi-aatetta
noudattae% läheisessä yh­teiskunnassa
< ^pörssikomiteain
kanssa. 'Valtion taitolta avustetaan
näitä kolIektiIveja|Wtelkoi8esti, ku­ten
esim.'myöntämällä helpoituksia
veronmaksuissa, iR&oja y.m.8. '
Montrealissa palanut 9
t ihmistä
Montreal. :— Viime lauantaita
vasten yöllä' melkein yhtaikaa sat-tuneissa
kahdessa eri tulipalossa sai
surmansa yhdeksän henkeä ja koj-me
sai vailceita vammoja. Kum-pikin
palo oli asuntotaloissa, joita
luultavasti oli ylenmäärin lämmitet­ty.
Toisessa talossa paloi kuoliaak­si
vaimo viiden lapsensa kanssa,
joiden ikä Vaihteli 3:8ta 12 vuoteen;
samassa palossa myös kolme hen­kilöä
vaikeasti louldcaantui hypätes-säjän
toisen kerr<rfcsen ikkunasta.
Toisessa paioBS» »ai surmansa kaksi
sisarusta, toinen ,10, toinen 11 vuo­den
ikäinen, ja ihcidän O-vuotias
veljensä. '
Victoria, 3. C. — Äskettäin tuU
British lOoluanbian, lainlaatijakun-liassa
kyllin selvästi osotetuksi se
seikka, että mainittua lainlaatija-kuntaa
kontrolloivat metsäparoonit.
Oli nähkaäs äänestettilvä sutä, jos-ko
metsäparoonit osittain vapaute­taan
veronmaksubta kymmenen
vuoden ajaksi^ Verovapauden puo­lesta
äänestivät kaiUci muut edus­tajat
paitsi kolme työläisten edusta­jaa
, j a joku itsenäinen^edustaja.
Sensijaan, että heiltä perittäisiin
$3.25 veroa tuhannelta jalalta, tul­laan
heiltä perimään tuhannelta ja­lalta
ainoastaan 11.26 vuoteen 19g5
saakka.
Mutta metsäparoonit eivät ole
tyytyväisiä funoastaan siihen, että
heille on annettu osittainen vero­vapautus.
He toivovat myöskin
voivansa syrjäyttää työläisiltä pi-dättämisoikeuden
tukkilautoihin
nähden sellaisissa tapauksissa, kun
työläiset eivät ole saaneet palkkaan»
aa sanottujen tukkien tepsta tai
veteenlaittamisesta. Metsäparoonlen
Ku Klux Klan järjestö
. tavottelee valtaanpääsyä
Chicago. — Samaan aikaan kuin
salainen klanijärjestön konferenssi
San Franciscossa on ryhtynyt pe­rinpohjaisesti
laatimaan suunnitel­mia
kaikkien, radikaalisten^tya>läis-teh
jahtaamiseksi, sekä ulkomaa­laisten
että ^varsinaisten amerika-laisten,
ilmoittaa Ku Klux Klanin
Chicagon jaosto' myöskin valmista­neensa
laajemman vakoilukoneiston
kuin tähän asti on vielä yritetty.
Illinoisin "Valtakunnan" esikunnan
johtaja C D . Fithian kertoo, että
koko kaupunki on jaettu piireihin
ja on klaneilla luotettavia henkilöi­tä
jokaisella kaupungin neliöllä.
Tarvitsee vain määräyksen johtajil­ta
niin on koko kaupunkia käsittävä
koneisto käynnissä.
Klanien päällikkö uskottaa, että
päätarkoituksena on puhdistaa Chi­cago
viinan salakulettajista, uhka-peliluolista
ia porttoloista, joita
mitenkään muuten ei kyetä hä^^t-tämään.
Kun nämä rikolliselliset
eivät koskaan voi tietää, kuka mil­loinkin
on vakooja, eivät he ky­kene
salaamaan toimintaansa klani-laisilta,
jotka aikovat kerätä tilas­toja
viranomaisille sekä hankkia
vangitsemiskäskyjä j.n.ei Fithian
kumminkin myönsi, että klanijärjes­tön
toisena tarkoituksena on muo­dostua
poliittiseksi mahdiksi, joka
kykenisi "tunnin tai parin sisällä
antamaan ecim. vaaleille aivan toi­senlaisen
sisällön."
o———.—
Poika hukkunut isänsä
' kasun
Laivanlastiliinen ihmis-luita
''jalostetta­vaksi*-
Pariisi •— Marseillessa ollaan
kauhistuneita sen vuoksi, että kau
pungin /rantaan on saapunut eng-
Ibntilaisella lipuilla varattu Zan-nimir
nen laiva, jossa on 400 tonnia ih
misten luita. Luut ovat kerätyt
Mudanian seutuvilta, ^ Marmarame-ren
rannalta, ja ovat Vähän-Aasian
verilöylyissä surmansaaneiden Jään
nökiiä. Luut ovat aiotut sikäläisil­le
tehtailijoille samaa tarkoitus var­ten
kuin mihin käytetään, eläinten
kin luita. -
• ••'•:. • -o - • - •
Taantumus Unkarin
"järjestyksen tur­vaaminen
99
vaihdepultti, 'murehti junan vetu­rinkuljettaja
Harry J . ColwelI'^rftä
seikkaa, että tuo tapaus pilasi hä­nen
puhtaat paperinsa tämän radan
palveltiksessa; niii» 21 Tuotena mi
tä hän oli ollut veturimiehenä Min­neapolis—
St. Paul—Sault Stei J l a -
rie radalla, el hänen kuIjettanuUaan
junilla ollut sattunut ainoatakaan
tapaturmaa. Jouluk, 31 p. Mn
vaihtoi > palldcasekkinsä rahaksi lä-heisessä
kaupassa, palasi kotiinsa,
söi iUalUsen ja lähti käymään kel-larikerroksessa.
Puolen tnaaui kor .
fnttnit hänen tyttären» löysi €<*• wete«fin kolme kommunistia :flrj*-
weIKn röikkttvan tnun^na fairressä. teeseen, valtiopetoksests.
Melville, Sask, — Fred Graben
lO-vuotiaa ^oika hukkui isänsä sy­liin,
heidän ollessaan kaivamassa
kaivoa kotinsa läheisyydessä. Isä
oli juuri noussut' kuopasta, kun
äkkiarvaamatta vesi syöksyi kaivon
pohjasta suurella vauhdilla. Kaivo
oli vasta 12 jalkaa syvä, ja heti
poikansa hätähuudon kuultuaan isä
hyppäsi kaivoon, mutta samassa
sortui osa kaivon seinää, joten poi­ka
jäi pinteeseen, ja ennenkuin
apua kerkesi paikalle, oli vesi nous­sut
isälle rintaan asti j a tukehutta-nut
pojan, jota isä turhaan koetti
kiskoa vetelästä liejusta.
Kommunistiyaino alka­nut
JNdrjassa
Kristiaiifa. — Koumnnistivainot
alkavat Korjassakiii jo .käydä päi-vajäsjestykseeu.
Jenhikuun 30 pnä
Budapestista ilmoitetaan: Unka­rin
sisäasiainministeri on jättänyt
kansalliskokoukselle lakiehdotuksen
yleisen järjestyksen turvaamisestni
Lakiehdotuksessa on nykyisiä anka­ria
mäSräyksJä. eräissä kohdin lie­vennetty.
Lakiehdotus tarkoittaa
persoonallisen vapauden suojelemis­ta,
mutta samalla! myöskin yhteis­kunnan
turvaamista levottomiai ai­neksia
vastaan. Henkilöt, jotka
häiritseväi yleistä järjestystä lähe­tetään
poliisin toimesta kotiseuduil­leen.
Jos he tekevät vastarintaa,
viedään heidät pofliisivankilaan,
mutta korkeintaan kahdeksi kuu­kaudeksi.
Amerikalaisia joukkoja
: saapunut Kiinaan
Shanghai. — Joukko amerikalais-ta
meriväkeä ilmotetaan lasketun
maihin Nankinsissa suojelemaan ul­komaisia
asutusseutuja, sen jälkeen
kun entisen Kiangsun kuvernöörin
valtiojoukkue oli toimittanut useita
ryöstöjä kaupungin silkkikaupoissa,
aiheuttaen 800,000 dollarin tappion.
Kenraali Ohi on täällä Shanghaissa
pakolaisena. , '
Venäjä ostaa amerika­laisia
väriaineita
New York. — iNcuvostohallitus
on juuri tehnyt suuren väriaineti-lauksen
E. L .DnPont de Nemours
& Co:li8, ilmoittaa New Torkiasa
sijaitsevan AU-Bussian Textile «yn-dikatin
johtaja Alex Gnm!>eiv>ioA-ka
t^tykseSä tihm« on tehty.
Bri&li C'Ji laiflbatijabnlaa
toimesta on lalnlaatijakunnaUe esi­tetty
lakiehdotus,, Jonka 'mukaan
iiinaajayhtiöUlä tulisi olenuum en-simäinen
. pidättämfsoikeustuUdlaot-toihih
nähden ja sen jälkeen vasta
tulisivat toisten oikeudet.
Metsäparoonit ovat yhdessä tois­ten
työnantajain kanssa tehneet
myöskin hyökkäyksen 8-tunain ty$-
päivälakia vastaan. Kahtena päi­vänä
heidän edustajansa snruUisesti
ruikutti' 8-tunnin «. työpIrriUaki-ko-missionin
edessä siO» kuiok» B, C,
joutuisi ' vararikkoon ja punaiseen
bolshevismiin, jös 8-tunntn työpSi''
vä tehdään lailUBeksi työAJdcsi. Ko-missionille
kerrottiin mitä Julkeim-pia
valheita työoloista ym. Jotkut
työnantajat tunnustivat, Joskin vas­tahakoisesti,
että he voivat uudel­leen
järjestää tehtaansa ja työpaik­kansa.
Komissionissa oleva työnan­tajain
edustaja neuvoi erästä tydn>
antajaa rikkomaan lakia, joe ^le nim.
tulisi vähentämään hänen lilkevoit-tojaan,
•
Taaslilva Langniis»
Leningrad. — Toinen tulva hä­tyytti
kaupunkia tammik. alussa.
Jo toisena tulvapäiyfin aamuna oli
vesi noussut 8 jalkaa normaalikor­keutta
ylemmäksi. Laitakaupunsfil-la
.sijaitsevat suuret tehtaat, mm.
Putilovin konepajat, ovat tulvan
vallasfl^. Junien kul^u on lakan­nut.
V^stö on paennut korkeam­mille
seuduille^. ' •
Kaikki kommunistit on komen­nettu
avustamaan vaaraan joutunei­ta..
•.•••,.'<••.
Tunnustaisiko Neuvos­toliitto
Raiiskän
saatavat?
Pariisi Täällä ketrptaan, että
senaattori Demonzie, joka Ranskan
puolelta kävi neuvotteluja Neuvos­tovaltojen
Hiton- tunnustamisesta^
on onnistunut Moskovasta:, hankki­maan
suostumuksen koko Venäjän
Ranskalle maksettavan velan tnn-v
nustomisesta. Senaattori Demonzie
on nyt Berliinissä, jossa hän on
neuvotellut vartavasten häntä koh^
taamaan saapuneiden VenSjän vai-'
tiopankln edustajien kanssa.
Demonzie ajaa sellalKta Buun-'
nitclmaa, että Ranskan hallitus sai­si
niOärfttyn prosentin kaikilta Ve-'
näjän ostoksista mitä Ranskassa
tehdään, jonkunlaisen yaltfomono-poolin
avulla. Vastineeksi kerro­taan
Demonzien ottaneen Wikkiak-'
seen Venäjälle lainan r«nskatoiiilta
pankeilta; «vakuudeksT; tullet' U i -
ttbnant^jnt saamttän^osuuden iifihin^
kaivos- Ja öiJykaivo-yri^lttlJhr-JiJJ-don
kehittämlsoksi tuota ranskalais-:
ta lainarahaa käytetään.
Ylläoleva:vutInen on porvarillisis­ta
lähteistä. Siinä ei mainita mi­tään
' Venäjän: vastavaatinaksista,
eikä se muutenltfian tunna oikein:
luotettavalta. >
kJDipiissa. Ei^lantisainalh
petti r o s v ^^
Madridista tulleiden tietojen mu-kaan
ovat cspanjaJaiset veristen
taistelujen jälkeen Sydelleen me-nd;
täncet tärkeän Tetuanin kau­pungin
; aen lisäksi on Ceuta-Tan-gier
rautatie marokkolaisteili anka­ran
pommituksen alaisena. Muuan
vapaaehtoinen marokkolalsjoukko
on ajanut pakoon kaksi espanjalais­ta
pataljoonaa ja vallannut tärkeitä
asemia. Espanjan valta Marokossa
on oikeastaan lopussa, ja suurval­tain
diplomaattien ke^en jo neu­votellaan
siitä, kenen tehtäväksi
uskotaan "järjestyksen palauttami­nen"
Marokossa. V Varmuudella ole-tetaan,
että suurvallat antavat noin
mieluisan tehtävän Italialle, sillä
Englannin uusi ulkoministeri Cham-berlain
tahtoo tällä keinoin pelas­taa
Mussolinin. :
Tietysti on Englanti samalla pi­tänyt
huolta omista "oikeuksis­taan":
«e tulee kaiken varatta anas­tamaan
Ccutan, voidaksensa koko­naan
vallita pääsyn Välimerelle.
Ranska ei ehkä uskaltaisi tuota
"rauhottajan" ammattia ottaakaan,
sillä sen vaikutuspiiriin kuuluvassa
Marokon pohjois-osassa on jo alka­nut
voimakkaita vallankumousliik­keitä.
Jotka leviävät hirveällä vauh­dilla.
Imperialismin pelastamiseksi
Pohjois-Afrikassa pitävät diplomaa­tit
^välttämättömänä uhrata Espan­jan,
diktaattoreineen Ja antaa Mus­solinin
k<^ceilla fascistisilla konsteil­laan
Mardcon vuoristolaisten kans*
«a.
Kyseessä on imperialistisen yh-teisrintaman'
rakentaminen Pohjois-
Aifrikan herääviä . Jcansanheimoja
vastaan^ Jonka «Äessa Englannin
imperialisteilla on tatkotuksena lo-jittaa
ylen tärkeitä Välimeren ase­miaan.
Sentähden se mieleliään
antaa Ranskalle ko^aUksctkäi ya-paat
kädet Saksaa vastaan. Mutta'
samaan aikaan kertoo englantilainen
lehti JIanchcster Ouardiotv että
kaksi englantilaista, Pryse Ja €an-ning,
on matkustanut saiaisena lä­hetystönä
Abdel KrimlQ' tdOp joS"'.:
ta piiättiien Englanti ^IttolUa, a i -
kuasukkaita jatkamaan taisbelnaan
Ran^a Ja Espanjaa, noib Eng­lannin
"uskoilla ystäviä", vas­taan,
' [
Tämä uusi saaliinjakd vof helpos­ti
aiheuttaa varsin vakavia imperia­listisia
selkkauksia, sillä tilanne on
suuressa määrässä yhtäläinen kuVo
Marokko-riidan aikana v. 1906--
1D06.
Espanjan hallitus tosin on lähet*
tänyt virallisen julistuksen. Jossa
se ilmottaa aikovansa pitää alueen,
sa Marokossa ja kukistaa marokko^
laisten vastarinnan taloudellisella
saarrolla. Samaten ilmottaa dik­taattori
Rivera pysyvänsä vallan sa­tulassa,
niinkauan kuin hän katsoo
sen tarpeelliseksi
Kuitenkin tiedetään varmalta ta­holta,
että ent. pääministeri Maara
on laatinut esityksen uudeksi^ perus­tuslaiksi
Ja tehnyt en kuninkaan
määräyksestä. Uuden perustuslain
tarkotuksena on Järjestää koko. E s ­panja,
Yhdysvaltain mallin ;mu-kaan.
Jonkinlaiseksi taantamukselfi-seksi
maakuntain-liitoksi, . Jonka
korkeimpana päänä kuningas edel­leen
olisi, nmeisesti oScib&J^an-
Jassa taantumus tuntea 'titiki^Mria
pettävän JsDcainsa oUa, iMakn iiy-tyy
turvaotoa moisiin kotftitaiMn
kuin taon soaataiten. ponstedoiä
muotokseeo. ' " * ^