1926-03-23-01 |
Previous | 1 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
iPiiiliiiiiiili^ iliipiililili^ IKKIEN MAITTEN TYÖNRAATAJAT YHTEISRINTAMAAN! Yoväen vapautus tap^tau ain sen itsensä, kaiitta! TYÖLÄISTEN JA TÄIX)NPOIKAIN KÄSIIN HALLITUSVAttÄ f Vain järjestyneenä joukkona voi työväenluokka voittaa!: iämsL mmm ! ' Is 35 — 1926 Federated Pressin jäsen Tiistaina, maalisk 23 p;nä^Tues., Mar. 23, 1926 Mcmber The' Federated Flress mirisiiaDtaiiien iDJkuGDi^letiy intnnect konetyölaicet pal&avat bio, joidsa jobdosta oa 'vEltet- 1,000.000 tyolHistB kotkeva asatktJ ;. itoo, Eng. — Englannin kone-niutta -uhkaava suurisuuntai-; työnsulku, jonka, työnantajat ivat alkaa viiine torstaina, on kst saapuneiden -tietojen mu-saatu vältettyä. \ kirjapainokonetyöläisen, j o t - rat olleet "laittonia;äsa" lakos-motetaan palaavan heti t5ih|n, tiedonannoissa ei tehdä; selrää ehdoista, joiden nojalla laket oT.-at suostuneet palaamaan kki taantumukselliset unioiden m e ^ t ovat olleet painostamas- :kolaisia, joten on syytä arvel-itäf konetyöläiset ovat joutu-petturijolitajain uhriksi. Työn-it olivat j o useita kertoja s i i r. ; tyonsulun alkamista, sillä he olleet epäilevällä kannalla sen iimisesta, mutta sensijaan u h - aia koettivat lannistaa työläi-a ovat siinä petturijohtajain Ilisella avustuksella • todennä-ti onnistuneetkin, empiä tietoja' asiasta puuttuu. -dein. edustajat ei-l halua ajaa työttömien jasiaa ^tfne«t allekirjottambsta. sos. r. ja pienviljelijäin tySttS-lyyskysymyksess^ tekemää välikysymyatä , Fordin riistosäalis huikea Canadassakin ' > Montreal. Ford yhtiö perusti v. 1904 Canadassa haarayhtiön, s i - jottaen siihen pääomaa ainoastaan $125,000, eikä yhtiö ole sen kooiÄ-min yhtiöönsä sijottanut senttiäkään, paitsi voittona saatuja taloja. €anadan Ford yhtiö on tähän mennessä jakanut voittoa osakkeissa 16,875,000 j a käteisessä ; rahassa $27„900,000. Viime vuonnaJrin y h tiö jakoi käteistä voittoa yli ^$5,000,- 000, lähelle 5,000 pros. alkuperäiselle pääomalle. • Paitsi huikeita jaettuja voitto- -osuijksia, ' F o r d yhtiön omaisuus. C a nadassa nyt arvioidaan y l i $40,000,- 000. — Riistäminen s i i s kannattaa. Sosialidemokraatit sekaantuneina Jyrgen- ^andaaliin Sak- ^ ' sassa Hallituskriisi uhkaa Belgiaa BrysseL — Vain ulkoministeri Vandervelden poissaolo. on estänyt hallituksen esittämästä kollektiivis. ta erohakemusta rahaministeriä -vastaan suunnattujen ankarien hyökkäysten johdosta. Rahaministerin arvostelu johtuu Belgian - rahan a r von alentumisesta. Häntä syytetään avoimesti edustajakamarin pettämisestä, selittäessään, että neuvottelut suuren, kansainvälisen lainan hankkimisesta Belgian frangin vakiinnuttamiseksi, ovat päättyneet^ iiUiaa B. C:n Vancouverin, «ai^reira. ilmenee merkkejä, jotka TOttäkvat uusiin palkanalennuksiin VT 50 ihmistä kupUut tul- ' vassa ROTUKYSYMYKSELLÄ KALASTELLAAN LIIKETTÄ Miksi "Vorvrärts" vaikenee asiasta skunnTn istumiossa'ilmbteltiin [olella päiväjärjestyksen, että mmin pöydälle ^pantuun sos. m j a pienviljelijäin ed. Nur- - j a Jokelan jväiikysymykseen, Lbski toimenpiteisiin ryhtymis-öttömyyden. - vastustamisejtsi, t y n y f i e edustajaa. Kun vä-nyksen saattamiseksi asian- »n hallituksen" jäsenten t i e - vaaditaan vähintään 20 alle- ;ajaa, raukesi"" siis kysymyk-oleva välikysymys. 1 sos. j a pienviljelijäin rylj-ei ole tuota sanottua 20 edus-määrää, n i i n odotettiin, että m.. p'hipässä olisi saatu lisää wsta näin-tärkeässä kysymyk-ja tarjottiin yhteistoimintaa. L ryhmän jäsenet kuitenkin tyivät kirjottamasta välikysy-ti alle, minkä-vuoksi, kuten s a - asia raukesi. Näin sos.-dem. jat kieltäytyn^isellään saivat sen, että hallituksen ei edes lut tulla -vastaamaan onko se tai aikooko se tehdä mitään nien asiassa. Sos.-demit an- 'siunanksensa hallituksen t o i - ouudelle. . i - caan välikysymyksillä ei pal-latane ;aikaan, niin olisihan tapauksessa -ainakin %'ähän hallitusta ravistella j a kah-duskuntaryhmän -vnatimuksel-laties hallitus ; olisi saatu a i - vähäa toimimaan työttömien , Nj-t 8ös.-deniit asettuivat ;amaan tätäkin -vähäistä t o i - lettä. J a tämän he tekivät i huolimatta, vaikka työttö-m. ttu.: helsinldläiaten työttö-a> ltous, on; huorastaan yelvot- 6jJ6.^ömi"-iryKm ' "yhtymään^ välikysymyksen ja toimi-äoa.: ja piet^vifj. iryhmän kans- (fc«a; tyo^ttöm^^ w-dem. .edästajÄin menettely niä kostean ort tylyä j a aur-rihelilUstäl^^^ osan-in seiv^mryostella; oikein-nVWA f HöS^iEAKIMPALE •nto, Önt. ' -r^. KeelynJcaiyok- )ntarJ0«ti^ ttiöhnottaiii löydet- «amohkäle, joka sis aaeiii luhdasta ho ja <>n 0 airroiijen; «ih^ Ontarion jpkrlamenttitalpn iän' ToMiitossiu; 1 initJL xbaajlinassa xAilUiin-ÄVBtta. "Se; vietiin niytteille nian' valtakJBnnallise*^ n»y*' puntt: takaisini Hok«akhiipa<- B e r l i n , S / H L — "Rote Fahne" kertoo uudesta paljastuksesta suuren häväistysjutun yhteydessä Saksan tuomarikunnassa.. - Petoksiin syypääksi osottautunut valtakunnanoikeuden tutkintotuomari Jyrgens antoi kaksi viikkoa sitten viedä a - sunnostaan kaksi suurta laatikollista hopeaesineitä erään pankin kassaholviin. Heti tämän jälkeen ilmotti hän poliisille j a vakuutusyhtiölle, että hänen asuntoonsa oli tehty murto j a että hopeaesineet oli tällöin varastettu. Vakuutusyhtiö oli kuitenkin jo saanut tiedon: a i kaisemmista petoksista j a piti t i l a i suutta sopivana Jyrgensin ilmianta-miseksi poliisille. Poliisien suorittama osa tässä häväistysjutussa on erittäin kiin-toinen. Joka kerta, kun Jyrgeijin asuntoon oli tehty "murto", kehotti hän poliiseja käymään käsiksi kommunisteihin rikosteon suorittajina, j a poliisi totteli sokeasti häur tä -ja toimitti-toimittamistaan- k o t i ' tarkastuksia johtavain j a tunnettujen kommunistien asunnoissa löytääkseen "varastettua tavaraa Tällaista : hyväuskoisuutta poliisi-maaUmassa on miltei mahdotonta ajatella; .päinvastoin on syytä olettaa, että poliisit ovat pikemminkin olleet mukana juonessa: E i , näet koskaan löydetty -rahtuakaan tällaista tavaraa, se kun o l i Jyrgensio omassa tallessa. On sattunut, että tämä taantumuksellinen veijari on vakuuttanut monin ottein samoja arvoesineitä j a antanut niiden kadota yhä uudelleen. Huijauksella on muitakin poliittisia piirteitä. Eräät porvarilehdet käsitjtelevät asiaa j a lausuvat J y r - genslUe jyrkän tuomion. Mutta sen sijaan on Sosialidemokraattien pää-äänenkannattaja * "Vorwärts" kokonaan vaiennut asiasta. Sosialidemokraatti, joka eräässä iltalehdessä mainitsi Jyrgensiä suurena konnana, erotettiin heti! Sosialidemokraattien äänettömyys tämän siivottoman häväistysjutun yhteydessä asettaa sen erittäin huonoon valoon. Samalla käy selväksi se hyvä suhde j a läheinen yhteistoiminta, mikä on vallannut Jyrgensin ja sosialidemokraattisten valtakunnan-okieuden jäsenten välillä. Rikollista tuomaria koskeva. skan« daali paisuu täten sosialidemokraattejakin käsittäväksi. Tästä skandaalista puhuessa ei kuitenkaan; p i dä unohtaa, että koko valtakunnanoikeus sosialidemokraattäine jäsenineen on oUut yksi ainoa suuri skandaali. Sehän on näet tullut tunnetuksi luokkatietoisille työläisille langettamistaan raaoista kos-totuOroioista. Vancouver, B. € . — Uusia vaiheita ilmenee siinä ryntäyksessä, -jonka työnantajat ovat alkaneet rotu-vihan lietsomiseksi työläisten keskuuteen, tun täkäläisissä sanomalehdissä i l - mottaa Canadian Coal & Wood Co., että "ainoastaan valkoihoista työvoimaa käytetään." Mainittua lausetta erikoisesti pai^ nostetaan mainitun yhtiön, san^ma-lehti- ilmotuksissa j a jonka nojalla pyritään kalastelemaan kundeja l i i k keelle.' • ' •. . . • Seppälä kunnostautu-tunut hyödykseen Alaskassa Nonie, Alaska. — Ensimäiset k u l lanetsijät, jotka_. ovat palannfeet Long Beachin alueelta, j o k a sijaitsee noin 60 m a i l i a täältä, kertovat t o - denperäiseksi . aikaisemmat tiedot uudesta kältalöydöstä. Noin viisi mailia Bering-meren rantamaa on j o satojen ' henkilöitten ylösottama sillä alueella, jossa kultapitoista maata, on tavattui Lisää kullanetsijöitä lähtee Nomesta tälle seudulle päivittäin. {Instniäisinä rientämään alueelle oli k|iuluisa suomalainen koiraval-jakkokilpailujen voittaja Leonard Seppälä;- jokavkerkeBiJLong-Beachit le ennen toisia sen jälkeen, kurt tieto löydöstä oli levinnyt.- Hän on rekisteröinyt nimiinsä maakaistaleen suosituinunal-ta paikalta. - PRESIDENTTI COOLIDGEN KUOLLUT ISÄ Plymouth, V t . Yhdysvaltain presidentti Coolidgert isä, John C. CoolidgCi kuoli kotonaan täällä -viime torstai-ilfana. Presidentti o l i ylimääräisellä .. j u n a l l a kiirehtinyt kuolinvnoteelk; saatuaan tiedon, e t tä Coolidge, Vanhempi, oli kuolemaisillaan, mutta kuolema o l i - e h t i -, nyt ennen presidenttiä. Nanaimo, B . C i : T ä k ä l ä i s i s s ä piireissä on liikkeellä huhuja, että Vancouver-saaren k i v e s t e n omistaj a t valmistautuvatff hyökkäykseen työläisiä vastaan; vtai^otuksella alentaa kaivostyöläisten fjentisestään, a l haisia palkkoja, jöifcä v. 1922 jälkeen op alennettu Ju^me e r i kertaa. Viimeiset kohne; palkanalennusta ovat tapahtuneet: rsnen, että joku kaivos o n pantu seiifOmaan j a mie. hiile ilmotettUj «tta^yhtiöt eivät v o i markkinoilla k i l p a i l i ^ ellei palkkoja ^aada alenemaan. :Sulä aikaa, kun yhtä kaivosta ; on ^öidetty seisaus-tilassa, on tilaukset^baytetty toiselta kaivokselta. ' - K u ^ y^den kaivoksen työläiset on st^^^öyryytettyä, on työt taas alotetta j j a samanlaisiin toimenpiteisiin; ryhdytty toiselta k a i voksella, kunned-kaikilla kaivoksilla on saatu palkat^ vältellen alerinet-tua. Sitten: alkaa s i m a kiertokulku uudelleen, jonka jäj^een hiilenkai-vajat tavallisesti - Joutuvat uuden hyökkäyksen alajsika. Uusi liyokldiyl atkanut Cruayaquil, Ecuador, i — V i i s i k y m . mentä ihmistä on menettänyt henkensä O r o Provinsessa Jubones-joen tulvien johdosta. Joki on tulvinut noin . .kahdeksantoista tuntia kestäneen rankkasateen johdosta. Omaisuuden menetys arvioidaai\ noin $2,- 000,000. Arnillasin, Chagrasin j a Santa R o san ilmotetaaif olevan muusta maailmasta eristetty tulvan takia. I h miset ovat näissä kauppaloissa suur i e n vaarojen ;alaisena, sillä vesi j o e s ^ nousee yhä. Nyt o-vat kaiyosj^jj-hot taas alkaneet tavanmukaisiin^ toimenpiteisiin, caivokselta on 'miestä j a t o i - myös ryhdytty Extension-nimiseltä jo -vähennetty, yli; 15 silla kaivannoilla on samanlaisiin ^toimenpiteisiin. H i i - lenkaivajain - odotgtain kyllä ryhtyvän- vastarintaan, mutta täkäläiset työläiset ovat suurimmaksi osaksi järjestymättömiä,''-.^»ten eivät voi torjua työnantajain'liyökkäyksiä, . , TyönantajiUii 1 vojg;'*-. kaivosmiesten keskuudessa kätsrreitä^ - j o t k a H^llä pitävät huolen siitä, että: työläisten vastarinta e i tule olemaan mistään merkityksestä niin kauan, kun tyÖ. Iäiset -ovat järjestymättömiä, ' V. 1912—^1914 lakon jälkeen ovat täkäläiset hiilenkaivajat olleet kokonaan -kaivosporhojen mielivallan alaisia, sillä mainitta lakko murs-k a ^ i i n valtion- sotajoukkojen j a unU on petturijohtajain suosiollisella avustuksella j a lakon murskaajain etunenässä toimi F r a n k Faftrington. Saman lakon aikana hajosi kaivosmiesten järjestö olemattomiin, jonka jälkeen kaivosmiehet ovat olleet kaikkea turvaa vailla työnaritajäin hyökkäyksiltä. Eräs ohranan miehiä . vastaan nostettu milrhasyyte Korkein oikeus palauttanut murha-hajutua tal^tisin kihlakun-^ > - . nanoikeute^n Joulukuun 1 p:nä 1919 noutivat ohranat G. Paussu j a E . Rautavaara Raudun pitäjän 'Huhdin k y lästä talollisen J . 3&ppisen, sanoen vievänsä hänet tutkittavako erään salakuljctusjutun yhteydessä. K u n Sappinen, jolla tiedettiin olleen mukanaan 8,000 mk. rahaa, katosi tälle. matkalleen, alkoivat^' hänen o-maisensa- häntä tiedustella etsiviltä keskuspoliiseilta; Tällöin nämä i l - mottivat ampuneensa Sappisen, koska hän o l i yrittänyt paeta rajan y l i Venäjälle. Huhtikuun puolivälissä seuraavana vuonna sai asia uuden: käänteen. Silloin |näe puheenaolevan Sappisen ruumik löydettiin Riiskan kylän rannasta Sakkolan pitäjässä. Myöhemmin etsiväpoliisi G. Paussu kuolinvuoteellaan tunnusti osajli-sirutensa Sappisen murhaan j a i l miantoi toiset mukana olleet he^i-kilot. Asia oli sittemmin esillä kihlakunnonaikeudessa, jpka hylkäsi yleisen syyttäjän etsiväpoliisi E . Rautavaaraa vastaan nostaman kanteen toteennäyttäniättömänS. ~, A s i asta vedottiin hovioikeuteen, ; j o ka vahvisti kihlakunnanoikeuden päätöksen. Nyttemmin on korkein oikeus, johon asiasta on vedottu, palauttanut jutun takaisin kihlakunnanoikeuteen j a tulee 6e esille piakkoin alkavilla Sakkolan talvi-käräjillä. ' " - Entinen etsiväpoliisi E. Rautavaara on parhaillaan Mikkelin lää-ninvankilassa kärsimässä hänelle jostakin muusta rikoksesta tuomittua vankeusrangaistusta j a tuodaan hänet sieltä'Sakkolan käräjille .vastaamaan asiassa. Hän kieltää edel-lee^ lkin syyllisyytensä Sappisen murhaan. • Lihanleikkaajat alkavat jarjeslya Toronto, Ont, —r J o k u päivä s i t . t e n L a b o r Temppelissä pidetyssä k o kouksessa perastJvat pilkalliset l i hanleikkaajat unio-osaston j a s a massa kokouksessa yhtyi »mihin n n i - oihin huomattava maarä uusia j ä seniä. , M.m. 150 työläistä, jotka työskentele-vät -täkäläisissä' lihanpak-kauslaitoksissa' yhtyivät unioon, kun täkäläiset organiseeraajat saivat mainitut työläiset vakuutctuksv, järjestäytymisen tarpeellisuudesta^ Caoadalaisia Iit SIIRTOLAISUUS CANADAAN Winnipeg, Man. ••— Siirtolaisia on alkanut tul-vimaan Canadaan entistä suuremmalla f vauhdilla, sillä -viime -viikon loppupuolella saapui tänne siirtolaisia kaikkiaan 3^500 kahden vuorokauden aikana. Kaikki siirtolaiset saapuivat t&nne ylimäät^i. sillä j u n i l l a j a y k s i junalasti o l i kokonaisuudessaan käsittänyt miespuo lisiä siirtolaisia, j o k a o l i ensimäinen lasti laatuaan sodan jälkeen; ' Ensimäinen osa siirtolaisista o l i melkein poikkeuksetta keskieuropa-laisia, mutta myöhemmin ^saapunei den joukossa oli uusia tulokkaita lahtosin Englannista, Ranskasta, Puolasta sekä Skandinavian maista, ollen joukossa muutamia suomalaisiakin. Tukholman kutoma^ö-läiset ojentamassa liittonsa luottamus-miestä Prdtesteeraavat kommaaistiajojah< din johdosta KOIRA OTTI KIINNI KETUN MUSTAN Port Arthur, Ont. — Eräs täkäläinen asukas, nfaneltä Albert N e l - son, ollessaan metsässä töissä Oliver tien varrella, huomasi koiransa joutuneen otteluun jonkun metsän elävän kanssa. Mentyään koiraansa iuttamaan oli Nelson huoanannnt, että koiralla oli tappelukumppanina musta kettu, jonka Nelson otti heti pola hengUtä. Ottelu ketun j a k o i ran väliUä oli ollut ankara, mntta k o i r a oK saanut ketun alleen. -Kun Nelson oli mennyt koiraansa auttamaan, oU kettu purrut häntä Stä-teen. n i i n pahasti, että hän - j o n t a i tulemaan kaupunkiin «^maan lainkarin apo$. Kotun nahan hinta Vioidaan nom 200 doU«ria axvoi-eeksx. * ' Ulkomaalaiseen työläisten kuristaminen Yhdysvalloissa Skandinavialaisen federationin vetoomus Skandinavian hallitukBiin Tulcholma, S / H L —^ Skandina-via-laincn federationi Yhdysvalloissa on lähettänyt Ruotsin, Tanskan j a N o r jan hallituksille vetoomuksen, missä se pyytää näitä ryhtymään näi. den Txiaiden kansalaisten turvaamistoimenpiteisiin -vainoja vastaan, j o i den alaisiksi nämä joutuvat lakiehdotusten kautta, jotka on jätetty kongressin käsiteltäväksi Washing-tonissa. Mainittujen lakiehdotusten, tarkotuksena on kaikkien vierasmaalaisten registeröiminen j a tämän perusteella tapahtuva mahdollinen karkottamineiT. Paitsi luetteloimista -ralokuvaln kera j a : ylimääräisen ve-? r o n säätämistä ulkomaalaisille, vaa; ditaan lakididotuksissa myös sormi-ku- vien ottamista siirtolaisten henki-* löllisyyderi todistamiseksi. Mitään tällaista ei ole j o s k a an «nnemmin tapahtunut Amerikassa lausutaan .Buöjtsin haUitekseUe osotetuBsa vetoomrfksessa ~ ja! yk-sinpä amerikalaiset demo^ä^aattiset; yksilöt ja j ä r j ^ ö t ovwt Utuniaeet hylkaystuomionsa hanldceen johdosta. Ja) kun nämä laUelidotäkset, tultuaan iMlksi, asettavat Bsotnn kansalaisten «nemnustöo Ametfius-sa asemaan, jota voidaan onn vtZ' rata rikollisten asemaan muissa jnaissa, ja Joka taimolDsessä anericit^ «evät oikettdotdckansta smtrta vSeä-tÖrThmia kohtsaa Thdysraltoiuta, on f«d«ratiom,,sitS ffiidti^r^tti on lcäi»aii9röUsestä JiBcsfidi^jriac^ välinpitämättömänä seurata moista hyökkäystä ruotsalaisia miehiä ja naisia vastaan -vieraassa maassa. Ruotsin hallitus voisi täten osot-taa harrastavansa kansainvälisten oikeussuhteiden humaanista järjestelyä j a nousta kauaskantavalla t a v a l l a . -vähemmistökansallismiksien sortoa vastaan. Asian pitäisi^ olla eritoten Ruotsin sosialidemokraattisen hallituksen sydämellä, lakiehdotukset kun merkitsevät suoranaista hyökkäystä ruotsalaista (ja myös m i i i t a kansallisuuksia olevaa) työ-yäenainesta vastaan, minkä kautta tämä Vleimataan paariaslnokaksi, oi*, keudettomaksi massaksi;"mikä on täysin alistettu työnOstajaln. n l i e l i - yältaan,, aitä kun maussa .-tapauksessa uhkaa maastakarkotus; .Lisäksi muodostavat nämä lakiehdotukset epäsjubrsn hyökkäyksen amerikalais-ta työväenluokkaa vastaan,: k u n täinen luodaan -ulkomaisista'%öläiid8tä olkeudfton reserviarmeija^^^^^^m on pakotetta nälkäkuolimAii; • t a i ^ ^ ^ kotaicsen uhalla tekemään ; työtä mflUlv iiälkäpalkalla h y v ä n s ä . ; )^ taas puolestaan tulee «lidottomasti Johtamaani palkkatason alenemiseen Yhdysvalloissa, koskien VtSma araeri-kalaistdcin tyoväenlaokksa. Tämän vaoksi pyytää federationi; ettS Root-sin halUtos, «dustsjansa Janit*« Yhdysvaltain halHttiksen IdoAa, tekisi tiett8vSk8l«,,«tta se.,, vastastaa jä im)testeera«,:keikkiea taflajs^n^oi; , . keiisIooUc«u«||en_^ Jobdosto Kiibtan hsllitns "irfin .^aaeii ir^Tntalaiyi^koht*?*)-. "Politiken" asaatu Samaan aikaan, k u n Ruotsin sosialidemokraattinen hallitus — kirr jotctaan "Politikenissä" — «bdottaä 50,000 kruunun määrärahaa kruu. nunprinssipuolisojen j a näiden, seurueen ma^akustannusten korvaamiseksi Amerikaan, suunnittelevat Y h dysvaltain taantumukselliset ainekset vastakohteliaiauuteiia m.m. Ruotsin kansalaisiin ulottuvaa poliisikontrollia. Skandina-vialaisen fede. ratiohin kirjelmässä esitetyt näkökohdat ovat sitä laatua, että niitä on jokaisen korostettava. Me puolestamme kannatamme niitä; j a l u u lemme , liiottelematta voivamme selittää, e t t l l Baoisin työläisten «nem-mistö on -myötätantoinen. Amerikaan siirtyneille luokkatovereilleen. /Sopii «et» vuoksi odottaa, että hallitiis ednstajansa kaatta ^Yhdysvalloissa nousee päättäväisesti suun. nitelmia jastaan, joita Mr. Coolid-gen reiigit ovat toteattamassa. Par-afkaiäian puH*-*aan kansainvälisestä moraalisesta k. nioitoksesta, «inkä Bnotoi olisi hai-Jcinat. TflssS on nyt tilaisnoa funmistella nit|l maa* ta tSnä knnnioitaa on ja minne asti «e rfittä». Jtt juuri "työläisten" ludlitiiksen on joka tapauksessa teh-tivä jofakijD maan kansaUisten suo» joamiseksL Tätenhäit olisi titolsaus jossaldnemiirin kohentaa haUitak-aen: ^SUisaSkSkannalta yhä ttin BuveamtttA'arvonafitoa» lausäti YkdysvaDoisib Yhdysvaltain . siirtolaisviranomalset toimittaneet vangitsemisia '^Delroi- ' ..tissa —-Canadalaisia toimii arkki» joina , \ ' Detroit,, Mich. — Täkäläiset siir-tolaisviranomaiset ova alottaneot ajojahdin ulkomaalaisia vastaan^' jo-'\; - ka tulee etupäässä kohdistumaan ' sellaisia canadalaisia -vastaan,; J o t ka W}sX. lakivastaisesti saapuneet , dysvaltain pUolelle. Canadan kansalaisia el tähän asti ole ahdistettu niin suuressa määrin k u i n tnuita.ulr komaalaisia j a ovat, siirtolalsviran.;^' ' ; omaiset antaneet kaikin puolin p a remman kohtelun canq^alaiiälle. J o i hin nähdett on o l l n t voimassa . e r i koisia asetuksia.' Tästä lähUen e i vät Yhdysvaltain siirtolaisviranomai^v. set tule kursailemaan canadalafsten,', enemmän kuin muidenkaan uiko- , maalaisten kanssa. : I^aksikymmentä-viisi naista oit: täi- ; lä hetkellä'pidätettynä poliisiasemat-lo, joista suurin osa .on.Canadian .: kansalaisia. , Heitä kaikkia fQryte-tään . Yhdysvaltain siirtolaislakien rikkomisesta, Maaliskuun aikana on jo karkotettu Qcalkkiaan 80 canada- ^ laista Detroitista. i - _ Yhdysvaltain siirtolaisvlranoihalset j . ovat antaneetiymmärtää, että heidän / palvoluksossaan on Detroitissa asuvia Canadan Ikansalaisia, J o t k a 4 o i - mivat urkkijoina J a tekeVät flmtan-: r toja selliiisten canadaläisten 8uht)l^^,^^ ^ j o t k a ovat laittomasti siirtyneet maahan, j a ilmotetaan, ettS -noin 500 henkilön suhteen tehdiLSniipV-^ ',' haillaan tutkimuksia Dotrottisea J a heidät tullaan piakkoin,pidattäm&an kaiOcotustä varten. mmi mm mm >- " ' . " - t i CaiiadassftHKetsottoit^ mOitarismia % Sault Ste. Marie, O n t . — JPaikka- .« kunnolle o n saapunut kaksi sotilas-i virkailijaa Canadan vakinaisesta'ar-' meijasta. Ja ovat alkaneet, a n t ^ a a i i ^ sotilasopetusta paikkakunnan ,miUi^' sirykmentin Jäsenille. Kurssit, J o i l la ohjausta ^ annetaan;^'tulevat kes- v tämiiän - k u u s i - v i i k k o a ' - j a ovat ne järjestetyt etup^ssä y l i - j a a l i u^ seereita varten. Kurssit /i^lkoivat, -viime ;viikon maanantaina. , Onkohan tiimakin sitä aseistaril-sumispolitiikkaat ) NEUVOSTOLllTONi-RUÖTSIN ^ KAUPPAVAIHTO . Tukholma, l/m. — Ruotsin ku-tomatyplälf liiton "luottamusmies" Ja?!^n;i:Jo|Ia m^ tyypilliset vastikkeensa suomalaisessa vcljeslii-tossai, on erittäin epävarmaa TitsO-^ yaltiasasemaansaparantaakseep ryhtynyt ^mitä-^Julkcimpniir^hyökkMllyrr hin liiton luokkatietoisia aineksia vastaan. Niinpä on hän; ro.m. levi-tyttänyt kiertokirjettä, jossa vilisee kommunisteihin kohdistettuja' syytöksiä. Kiertokirjeellä on kuiten^ kin ollut aivan päinvastainen vaikutu? kuin mitä liiton 'luoJttamus-mies" oli tarkottanut. Niinpä keskusteli Tukholman kutomatyöläisten keskusjärjestö'' eilisessä kokOukses. saan siinä Ja sos.-dem, lehdissä tehdyistä hyökkäyksistä, minkä jälkeen hyväksyttiin päätöslauselma. Tässä lausutaan ankara hylkäystuomio esiintuoduille ''alhaisille valheille jä luottamysmiestä alentaville -vihjailuille liiton suurta Jäsenistöosaa kohtaon." "LuQttamusraiehemme lausunnon eräässä kohdassa s a n o t a a n "— jatketaan päätöslauselmassa : " K om munistit tietävät, että meillä o n tänä vuonna kongressi, j j i sen -vuoksi ryhtyvät he kongressivalmisteluihin luonnollisesti toivomatta muuta kuin hajottamisra J a särkemistä." Kea. kusjärjestö lausun suuren kummasi tuksensa luottamusmiehemme julkean pätemättömyyden johdosta. Eslt^ tämSttä todistuksen rahtuakhan, olettaa Jansen olevan Itsellään o i keuden tehdä kunnialle käypiä syytöksiä liiton jäsehiä kohtaait. V a i haluaako. Janzen mahdollisesti v a laista, missä j a milloin kommunistit ovat hajottaneet j a särkeneet am. matillista «{kettä? Tässä suhteessa Joutuu Janzen auttamattomasti häpeään. Luottamusmiehen esiintyminen on mitä suurimmassa määrässä alentavaa, koska meidän on oletettava, että hän puhau vasten parempaa tietoaan, t.s., että hfin valehtelee tietoisesti osasta liiton jäsenistöä' — niistä, jotka ovat kom. munistisesti organisoituja — .kuinka nämä muka ovat liittomme ^ha-j o t t a j l a . Kehotamme luottamusmies- , . . i i . . . . . tämme lopuksi kSsittelemaän ivm^^l^^, t^^^^l : sissa lausunnoissaan tosiasioita M u kan varovaisemmin. Sill2 Jansenin käi^Hykset eivät ole koko l i i t o n ." Päätöslauselman takana oli en suuntia edustava enemmistä. Kokouksessa yritti monten muuan sos..dem. agentti ..soada keskusjärjestöä liittymään eosnJem. pnolaee-seen samojen "aisomenttlen*^ nojalla kain miiä Jaazenlfin bn käyttänyt. Matta mttoaa vaatäkkaiaen imltaJa osotti Jäftviämittömäsa ]iaäkke.en tolkuttominiden, niin^^ttä «08w-dem.: i^ntini , <^ luovuttava «aemnistft ponnistnkslsta hajotus-tfjMäSa eaoaialaisteh' sosderoien oäUa-omiläuin/^^-kuien • «'PoUtlken*' mmm' l i » Neuvostoliiton ^Tukholmassa ole, i i i vat} kauppaedustajistoa /Varajohtaja tov.'"Dittmaa' on lausunut sanoma-lehdistön edustajille neivostdvalr'.^ / lan ja Ruotsin kauppasuhteista m.m.. seuraavaa: ' ,, ' " Viime -vuonna tehtiin käiippaedus-tajiston välityksellä Ruotsia kanssa kauppoja 60,000,000 Ruotsin -kruunun arvosta. Tästä summasta lankeaa 40,000,000 ' tuonnin osalle Ruotsista Neuvostoliittoon ' ja 10,- 000,000 viennin osalle meiltä' Ruot- • siin. . Tämän -vuoden. suuaaitelma.; : käsittää 70,000,000 tuonnin Ruot- ' sista ja, 40,000,000 viennfn ' Buot- , siin. Ruotsista me tuomme pääasiassa koneita Ja muita' xautateol-isuuden tuotteita Ja viemme «inne ' puutavaraa, pellavasi maatalous- ' tuotteita, kumitavaroita Ja niistä r etupäässä autoreakalta: - - . ^ Ruotsista 'saamamme luotto suurenee jatkuvasti. Tällä hetkellä: ruotsalaiset liikkeet tarjoavat meille luottoa aina viiden vuoden mak- • suajalla. , Vain pankkUuotoa sub' teen on olemassa muutamia' väike- ' ^1 nksia Ja tämä Johtuu suureksi o- .^4 saksi siltä, että Ruotsin panidt ovat J riippuvaisia englantilaisista^ pankeis- :." ta. Suurimmat k a b p a t B i ^ ' \ kanssa on tehnyt Leningrad | a y - leensä luoteinen alue. . ' ' _ Viimeisistä kaupoista aasaltaeie . " |1 erikoisesti malalta • tehdyt-.koneiden ^^if^Mä ostot tulitikkuteollisuutta varten. ' f Nämä ostot nousevat 3,000^000 ; kruuBuun ja anta^rat rtiotitolaiset . 'm i i liikkeet tässä tapaaksessa 3 vuo-den luoton. Mitä tulee, tootteldei realisoimiseen Ruotsin markldooii- f' la^ alin oa edelleenkin kilnaftettä- ' ; 'tS vä • huomlota^tuotteidea.': laadun^ :'|>ii-' f,- ^:'^-^fS;|||f ^ raatamiseen,:'.'jotta • • ne-' :vDishral;'.'"mip- V:;;V;^:';:^'^tvff|5|' äestyksellä^. kUpaUla nlkonuuOairteii :
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 23, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-03-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260323 |
Description
Title | 1926-03-23-01 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | iPiiiliiiiiiili^ iliipiililili^ IKKIEN MAITTEN TYÖNRAATAJAT YHTEISRINTAMAAN! Yoväen vapautus tap^tau ain sen itsensä, kaiitta! TYÖLÄISTEN JA TÄIX)NPOIKAIN KÄSIIN HALLITUSVAttÄ f Vain järjestyneenä joukkona voi työväenluokka voittaa!: iämsL mmm ! ' Is 35 — 1926 Federated Pressin jäsen Tiistaina, maalisk 23 p;nä^Tues., Mar. 23, 1926 Mcmber The' Federated Flress mirisiiaDtaiiien iDJkuGDi^letiy intnnect konetyölaicet pal&avat bio, joidsa jobdosta oa 'vEltet- 1,000.000 tyolHistB kotkeva asatktJ ;. itoo, Eng. — Englannin kone-niutta -uhkaava suurisuuntai-; työnsulku, jonka, työnantajat ivat alkaa viiine torstaina, on kst saapuneiden -tietojen mu-saatu vältettyä. \ kirjapainokonetyöläisen, j o t - rat olleet "laittonia;äsa" lakos-motetaan palaavan heti t5ih|n, tiedonannoissa ei tehdä; selrää ehdoista, joiden nojalla laket oT.-at suostuneet palaamaan kki taantumukselliset unioiden m e ^ t ovat olleet painostamas- :kolaisia, joten on syytä arvel-itäf konetyöläiset ovat joutu-petturijolitajain uhriksi. Työn-it olivat j o useita kertoja s i i r. ; tyonsulun alkamista, sillä he olleet epäilevällä kannalla sen iimisesta, mutta sensijaan u h - aia koettivat lannistaa työläi-a ovat siinä petturijohtajain Ilisella avustuksella • todennä-ti onnistuneetkin, empiä tietoja' asiasta puuttuu. -dein. edustajat ei-l halua ajaa työttömien jasiaa ^tfne«t allekirjottambsta. sos. r. ja pienviljelijäin tySttS-lyyskysymyksess^ tekemää välikysymyatä , Fordin riistosäalis huikea Canadassakin ' > Montreal. Ford yhtiö perusti v. 1904 Canadassa haarayhtiön, s i - jottaen siihen pääomaa ainoastaan $125,000, eikä yhtiö ole sen kooiÄ-min yhtiöönsä sijottanut senttiäkään, paitsi voittona saatuja taloja. €anadan Ford yhtiö on tähän mennessä jakanut voittoa osakkeissa 16,875,000 j a käteisessä ; rahassa $27„900,000. Viime vuonnaJrin y h tiö jakoi käteistä voittoa yli ^$5,000,- 000, lähelle 5,000 pros. alkuperäiselle pääomalle. • Paitsi huikeita jaettuja voitto- -osuijksia, ' F o r d yhtiön omaisuus. C a nadassa nyt arvioidaan y l i $40,000,- 000. — Riistäminen s i i s kannattaa. Sosialidemokraatit sekaantuneina Jyrgen- ^andaaliin Sak- ^ ' sassa Hallituskriisi uhkaa Belgiaa BrysseL — Vain ulkoministeri Vandervelden poissaolo. on estänyt hallituksen esittämästä kollektiivis. ta erohakemusta rahaministeriä -vastaan suunnattujen ankarien hyökkäysten johdosta. Rahaministerin arvostelu johtuu Belgian - rahan a r von alentumisesta. Häntä syytetään avoimesti edustajakamarin pettämisestä, selittäessään, että neuvottelut suuren, kansainvälisen lainan hankkimisesta Belgian frangin vakiinnuttamiseksi, ovat päättyneet^ iiUiaa B. C:n Vancouverin, «ai^reira. ilmenee merkkejä, jotka TOttäkvat uusiin palkanalennuksiin VT 50 ihmistä kupUut tul- ' vassa ROTUKYSYMYKSELLÄ KALASTELLAAN LIIKETTÄ Miksi "Vorvrärts" vaikenee asiasta skunnTn istumiossa'ilmbteltiin [olella päiväjärjestyksen, että mmin pöydälle ^pantuun sos. m j a pienviljelijäin ed. Nur- - j a Jokelan jväiikysymykseen, Lbski toimenpiteisiin ryhtymis-öttömyyden. - vastustamisejtsi, t y n y f i e edustajaa. Kun vä-nyksen saattamiseksi asian- »n hallituksen" jäsenten t i e - vaaditaan vähintään 20 alle- ;ajaa, raukesi"" siis kysymyk-oleva välikysymys. 1 sos. j a pienviljelijäin rylj-ei ole tuota sanottua 20 edus-määrää, n i i n odotettiin, että m.. p'hipässä olisi saatu lisää wsta näin-tärkeässä kysymyk-ja tarjottiin yhteistoimintaa. L ryhmän jäsenet kuitenkin tyivät kirjottamasta välikysy-ti alle, minkä-vuoksi, kuten s a - asia raukesi. Näin sos.-dem. jat kieltäytyn^isellään saivat sen, että hallituksen ei edes lut tulla -vastaamaan onko se tai aikooko se tehdä mitään nien asiassa. Sos.-demit an- 'siunanksensa hallituksen t o i - ouudelle. . i - caan välikysymyksillä ei pal-latane ;aikaan, niin olisihan tapauksessa -ainakin %'ähän hallitusta ravistella j a kah-duskuntaryhmän -vnatimuksel-laties hallitus ; olisi saatu a i - vähäa toimimaan työttömien , Nj-t 8ös.-deniit asettuivat ;amaan tätäkin -vähäistä t o i - lettä. J a tämän he tekivät i huolimatta, vaikka työttö-m. ttu.: helsinldläiaten työttö-a> ltous, on; huorastaan yelvot- 6jJ6.^ömi"-iryKm ' "yhtymään^ välikysymyksen ja toimi-äoa.: ja piet^vifj. iryhmän kans- (fc«a; tyo^ttöm^^ w-dem. .edästajÄin menettely niä kostean ort tylyä j a aur-rihelilUstäl^^^ osan-in seiv^mryostella; oikein-nVWA f HöS^iEAKIMPALE •nto, Önt. ' -r^. KeelynJcaiyok- )ntarJ0«ti^ ttiöhnottaiii löydet- «amohkäle, joka sis aaeiii luhdasta ho ja <>n 0 airroiijen; «ih^ Ontarion jpkrlamenttitalpn iän' ToMiitossiu; 1 initJL xbaajlinassa xAilUiin-ÄVBtta. "Se; vietiin niytteille nian' valtakJBnnallise*^ n»y*' puntt: takaisini Hok«akhiipa<- B e r l i n , S / H L — "Rote Fahne" kertoo uudesta paljastuksesta suuren häväistysjutun yhteydessä Saksan tuomarikunnassa.. - Petoksiin syypääksi osottautunut valtakunnanoikeuden tutkintotuomari Jyrgens antoi kaksi viikkoa sitten viedä a - sunnostaan kaksi suurta laatikollista hopeaesineitä erään pankin kassaholviin. Heti tämän jälkeen ilmotti hän poliisille j a vakuutusyhtiölle, että hänen asuntoonsa oli tehty murto j a että hopeaesineet oli tällöin varastettu. Vakuutusyhtiö oli kuitenkin jo saanut tiedon: a i kaisemmista petoksista j a piti t i l a i suutta sopivana Jyrgensin ilmianta-miseksi poliisille. Poliisien suorittama osa tässä häväistysjutussa on erittäin kiin-toinen. Joka kerta, kun Jyrgeijin asuntoon oli tehty "murto", kehotti hän poliiseja käymään käsiksi kommunisteihin rikosteon suorittajina, j a poliisi totteli sokeasti häur tä -ja toimitti-toimittamistaan- k o t i ' tarkastuksia johtavain j a tunnettujen kommunistien asunnoissa löytääkseen "varastettua tavaraa Tällaista : hyväuskoisuutta poliisi-maaUmassa on miltei mahdotonta ajatella; .päinvastoin on syytä olettaa, että poliisit ovat pikemminkin olleet mukana juonessa: E i , näet koskaan löydetty -rahtuakaan tällaista tavaraa, se kun o l i Jyrgensio omassa tallessa. On sattunut, että tämä taantumuksellinen veijari on vakuuttanut monin ottein samoja arvoesineitä j a antanut niiden kadota yhä uudelleen. Huijauksella on muitakin poliittisia piirteitä. Eräät porvarilehdet käsitjtelevät asiaa j a lausuvat J y r - genslUe jyrkän tuomion. Mutta sen sijaan on Sosialidemokraattien pää-äänenkannattaja * "Vorwärts" kokonaan vaiennut asiasta. Sosialidemokraatti, joka eräässä iltalehdessä mainitsi Jyrgensiä suurena konnana, erotettiin heti! Sosialidemokraattien äänettömyys tämän siivottoman häväistysjutun yhteydessä asettaa sen erittäin huonoon valoon. Samalla käy selväksi se hyvä suhde j a läheinen yhteistoiminta, mikä on vallannut Jyrgensin ja sosialidemokraattisten valtakunnan-okieuden jäsenten välillä. Rikollista tuomaria koskeva. skan« daali paisuu täten sosialidemokraattejakin käsittäväksi. Tästä skandaalista puhuessa ei kuitenkaan; p i dä unohtaa, että koko valtakunnanoikeus sosialidemokraattäine jäsenineen on oUut yksi ainoa suuri skandaali. Sehän on näet tullut tunnetuksi luokkatietoisille työläisille langettamistaan raaoista kos-totuOroioista. Vancouver, B. € . — Uusia vaiheita ilmenee siinä ryntäyksessä, -jonka työnantajat ovat alkaneet rotu-vihan lietsomiseksi työläisten keskuuteen, tun täkäläisissä sanomalehdissä i l - mottaa Canadian Coal & Wood Co., että "ainoastaan valkoihoista työvoimaa käytetään." Mainittua lausetta erikoisesti pai^ nostetaan mainitun yhtiön, san^ma-lehti- ilmotuksissa j a jonka nojalla pyritään kalastelemaan kundeja l i i k keelle.' • ' •. . . • Seppälä kunnostautu-tunut hyödykseen Alaskassa Nonie, Alaska. — Ensimäiset k u l lanetsijät, jotka_. ovat palannfeet Long Beachin alueelta, j o k a sijaitsee noin 60 m a i l i a täältä, kertovat t o - denperäiseksi . aikaisemmat tiedot uudesta kältalöydöstä. Noin viisi mailia Bering-meren rantamaa on j o satojen ' henkilöitten ylösottama sillä alueella, jossa kultapitoista maata, on tavattui Lisää kullanetsijöitä lähtee Nomesta tälle seudulle päivittäin. {Instniäisinä rientämään alueelle oli k|iuluisa suomalainen koiraval-jakkokilpailujen voittaja Leonard Seppälä;- jokavkerkeBiJLong-Beachit le ennen toisia sen jälkeen, kurt tieto löydöstä oli levinnyt.- Hän on rekisteröinyt nimiinsä maakaistaleen suosituinunal-ta paikalta. - PRESIDENTTI COOLIDGEN KUOLLUT ISÄ Plymouth, V t . Yhdysvaltain presidentti Coolidgert isä, John C. CoolidgCi kuoli kotonaan täällä -viime torstai-ilfana. Presidentti o l i ylimääräisellä .. j u n a l l a kiirehtinyt kuolinvnoteelk; saatuaan tiedon, e t tä Coolidge, Vanhempi, oli kuolemaisillaan, mutta kuolema o l i - e h t i -, nyt ennen presidenttiä. Nanaimo, B . C i : T ä k ä l ä i s i s s ä piireissä on liikkeellä huhuja, että Vancouver-saaren k i v e s t e n omistaj a t valmistautuvatff hyökkäykseen työläisiä vastaan; vtai^otuksella alentaa kaivostyöläisten fjentisestään, a l haisia palkkoja, jöifcä v. 1922 jälkeen op alennettu Ju^me e r i kertaa. Viimeiset kohne; palkanalennusta ovat tapahtuneet: rsnen, että joku kaivos o n pantu seiifOmaan j a mie. hiile ilmotettUj «tta^yhtiöt eivät v o i markkinoilla k i l p a i l i ^ ellei palkkoja ^aada alenemaan. :Sulä aikaa, kun yhtä kaivosta ; on ^öidetty seisaus-tilassa, on tilaukset^baytetty toiselta kaivokselta. ' - K u ^ y^den kaivoksen työläiset on st^^^öyryytettyä, on työt taas alotetta j j a samanlaisiin toimenpiteisiin; ryhdytty toiselta k a i voksella, kunned-kaikilla kaivoksilla on saatu palkat^ vältellen alerinet-tua. Sitten: alkaa s i m a kiertokulku uudelleen, jonka jäj^een hiilenkai-vajat tavallisesti - Joutuvat uuden hyökkäyksen alajsika. Uusi liyokldiyl atkanut Cruayaquil, Ecuador, i — V i i s i k y m . mentä ihmistä on menettänyt henkensä O r o Provinsessa Jubones-joen tulvien johdosta. Joki on tulvinut noin . .kahdeksantoista tuntia kestäneen rankkasateen johdosta. Omaisuuden menetys arvioidaai\ noin $2,- 000,000. Arnillasin, Chagrasin j a Santa R o san ilmotetaaif olevan muusta maailmasta eristetty tulvan takia. I h miset ovat näissä kauppaloissa suur i e n vaarojen ;alaisena, sillä vesi j o e s ^ nousee yhä. Nyt o-vat kaiyosj^jj-hot taas alkaneet tavanmukaisiin^ toimenpiteisiin, caivokselta on 'miestä j a t o i - myös ryhdytty Extension-nimiseltä jo -vähennetty, yli; 15 silla kaivannoilla on samanlaisiin ^toimenpiteisiin. H i i - lenkaivajain - odotgtain kyllä ryhtyvän- vastarintaan, mutta täkäläiset työläiset ovat suurimmaksi osaksi järjestymättömiä,''-.^»ten eivät voi torjua työnantajain'liyökkäyksiä, . , TyönantajiUii 1 vojg;'*-. kaivosmiesten keskuudessa kätsrreitä^ - j o t k a H^llä pitävät huolen siitä, että: työläisten vastarinta e i tule olemaan mistään merkityksestä niin kauan, kun tyÖ. Iäiset -ovat järjestymättömiä, ' V. 1912—^1914 lakon jälkeen ovat täkäläiset hiilenkaivajat olleet kokonaan -kaivosporhojen mielivallan alaisia, sillä mainitta lakko murs-k a ^ i i n valtion- sotajoukkojen j a unU on petturijohtajain suosiollisella avustuksella j a lakon murskaajain etunenässä toimi F r a n k Faftrington. Saman lakon aikana hajosi kaivosmiesten järjestö olemattomiin, jonka jälkeen kaivosmiehet ovat olleet kaikkea turvaa vailla työnaritajäin hyökkäyksiltä. Eräs ohranan miehiä . vastaan nostettu milrhasyyte Korkein oikeus palauttanut murha-hajutua tal^tisin kihlakun-^ > - . nanoikeute^n Joulukuun 1 p:nä 1919 noutivat ohranat G. Paussu j a E . Rautavaara Raudun pitäjän 'Huhdin k y lästä talollisen J . 3&ppisen, sanoen vievänsä hänet tutkittavako erään salakuljctusjutun yhteydessä. K u n Sappinen, jolla tiedettiin olleen mukanaan 8,000 mk. rahaa, katosi tälle. matkalleen, alkoivat^' hänen o-maisensa- häntä tiedustella etsiviltä keskuspoliiseilta; Tällöin nämä i l - mottivat ampuneensa Sappisen, koska hän o l i yrittänyt paeta rajan y l i Venäjälle. Huhtikuun puolivälissä seuraavana vuonna sai asia uuden: käänteen. Silloin |näe puheenaolevan Sappisen ruumik löydettiin Riiskan kylän rannasta Sakkolan pitäjässä. Myöhemmin etsiväpoliisi G. Paussu kuolinvuoteellaan tunnusti osajli-sirutensa Sappisen murhaan j a i l miantoi toiset mukana olleet he^i-kilot. Asia oli sittemmin esillä kihlakunnonaikeudessa, jpka hylkäsi yleisen syyttäjän etsiväpoliisi E . Rautavaaraa vastaan nostaman kanteen toteennäyttäniättömänS. ~, A s i asta vedottiin hovioikeuteen, ; j o ka vahvisti kihlakunnanoikeuden päätöksen. Nyttemmin on korkein oikeus, johon asiasta on vedottu, palauttanut jutun takaisin kihlakunnanoikeuteen j a tulee 6e esille piakkoin alkavilla Sakkolan talvi-käräjillä. ' " - Entinen etsiväpoliisi E. Rautavaara on parhaillaan Mikkelin lää-ninvankilassa kärsimässä hänelle jostakin muusta rikoksesta tuomittua vankeusrangaistusta j a tuodaan hänet sieltä'Sakkolan käräjille .vastaamaan asiassa. Hän kieltää edel-lee^ lkin syyllisyytensä Sappisen murhaan. • Lihanleikkaajat alkavat jarjeslya Toronto, Ont, —r J o k u päivä s i t . t e n L a b o r Temppelissä pidetyssä k o kouksessa perastJvat pilkalliset l i hanleikkaajat unio-osaston j a s a massa kokouksessa yhtyi »mihin n n i - oihin huomattava maarä uusia j ä seniä. , M.m. 150 työläistä, jotka työskentele-vät -täkäläisissä' lihanpak-kauslaitoksissa' yhtyivät unioon, kun täkäläiset organiseeraajat saivat mainitut työläiset vakuutctuksv, järjestäytymisen tarpeellisuudesta^ Caoadalaisia Iit SIIRTOLAISUUS CANADAAN Winnipeg, Man. ••— Siirtolaisia on alkanut tul-vimaan Canadaan entistä suuremmalla f vauhdilla, sillä -viime -viikon loppupuolella saapui tänne siirtolaisia kaikkiaan 3^500 kahden vuorokauden aikana. Kaikki siirtolaiset saapuivat t&nne ylimäät^i. sillä j u n i l l a j a y k s i junalasti o l i kokonaisuudessaan käsittänyt miespuo lisiä siirtolaisia, j o k a o l i ensimäinen lasti laatuaan sodan jälkeen; ' Ensimäinen osa siirtolaisista o l i melkein poikkeuksetta keskieuropa-laisia, mutta myöhemmin ^saapunei den joukossa oli uusia tulokkaita lahtosin Englannista, Ranskasta, Puolasta sekä Skandinavian maista, ollen joukossa muutamia suomalaisiakin. Tukholman kutoma^ö-läiset ojentamassa liittonsa luottamus-miestä Prdtesteeraavat kommaaistiajojah< din johdosta KOIRA OTTI KIINNI KETUN MUSTAN Port Arthur, Ont. — Eräs täkäläinen asukas, nfaneltä Albert N e l - son, ollessaan metsässä töissä Oliver tien varrella, huomasi koiransa joutuneen otteluun jonkun metsän elävän kanssa. Mentyään koiraansa iuttamaan oli Nelson huoanannnt, että koiralla oli tappelukumppanina musta kettu, jonka Nelson otti heti pola hengUtä. Ottelu ketun j a k o i ran väliUä oli ollut ankara, mntta k o i r a oK saanut ketun alleen. -Kun Nelson oli mennyt koiraansa auttamaan, oU kettu purrut häntä Stä-teen. n i i n pahasti, että hän - j o n t a i tulemaan kaupunkiin «^maan lainkarin apo$. Kotun nahan hinta Vioidaan nom 200 doU«ria axvoi-eeksx. * ' Ulkomaalaiseen työläisten kuristaminen Yhdysvalloissa Skandinavialaisen federationin vetoomus Skandinavian hallitukBiin Tulcholma, S / H L —^ Skandina-via-laincn federationi Yhdysvalloissa on lähettänyt Ruotsin, Tanskan j a N o r jan hallituksille vetoomuksen, missä se pyytää näitä ryhtymään näi. den Txiaiden kansalaisten turvaamistoimenpiteisiin -vainoja vastaan, j o i den alaisiksi nämä joutuvat lakiehdotusten kautta, jotka on jätetty kongressin käsiteltäväksi Washing-tonissa. Mainittujen lakiehdotusten, tarkotuksena on kaikkien vierasmaalaisten registeröiminen j a tämän perusteella tapahtuva mahdollinen karkottamineiT. Paitsi luetteloimista -ralokuvaln kera j a : ylimääräisen ve-? r o n säätämistä ulkomaalaisille, vaa; ditaan lakididotuksissa myös sormi-ku- vien ottamista siirtolaisten henki-* löllisyyderi todistamiseksi. Mitään tällaista ei ole j o s k a an «nnemmin tapahtunut Amerikassa lausutaan .Buöjtsin haUitekseUe osotetuBsa vetoomrfksessa ~ ja! yk-sinpä amerikalaiset demo^ä^aattiset; yksilöt ja j ä r j ^ ö t ovwt Utuniaeet hylkaystuomionsa hanldceen johdosta. Ja) kun nämä laUelidotäkset, tultuaan iMlksi, asettavat Bsotnn kansalaisten «nemnustöo Ametfius-sa asemaan, jota voidaan onn vtZ' rata rikollisten asemaan muissa jnaissa, ja Joka taimolDsessä anericit^ «evät oikettdotdckansta smtrta vSeä-tÖrThmia kohtsaa Thdysraltoiuta, on f«d«ratiom,,sitS ffiidti^r^tti on lcäi»aii9röUsestä JiBcsfidi^jriac^ välinpitämättömänä seurata moista hyökkäystä ruotsalaisia miehiä ja naisia vastaan -vieraassa maassa. Ruotsin hallitus voisi täten osot-taa harrastavansa kansainvälisten oikeussuhteiden humaanista järjestelyä j a nousta kauaskantavalla t a v a l l a . -vähemmistökansallismiksien sortoa vastaan. Asian pitäisi^ olla eritoten Ruotsin sosialidemokraattisen hallituksen sydämellä, lakiehdotukset kun merkitsevät suoranaista hyökkäystä ruotsalaista (ja myös m i i i t a kansallisuuksia olevaa) työ-yäenainesta vastaan, minkä kautta tämä Vleimataan paariaslnokaksi, oi*, keudettomaksi massaksi;"mikä on täysin alistettu työnOstajaln. n l i e l i - yältaan,, aitä kun maussa .-tapauksessa uhkaa maastakarkotus; .Lisäksi muodostavat nämä lakiehdotukset epäsjubrsn hyökkäyksen amerikalais-ta työväenluokkaa vastaan,: k u n täinen luodaan -ulkomaisista'%öläiid8tä olkeudfton reserviarmeija^^^^^^m on pakotetta nälkäkuolimAii; • t a i ^ ^ ^ kotaicsen uhalla tekemään ; työtä mflUlv iiälkäpalkalla h y v ä n s ä . ; )^ taas puolestaan tulee «lidottomasti Johtamaani palkkatason alenemiseen Yhdysvalloissa, koskien VtSma araeri-kalaistdcin tyoväenlaokksa. Tämän vaoksi pyytää federationi; ettS Root-sin halUtos, «dustsjansa Janit*« Yhdysvaltain halHttiksen IdoAa, tekisi tiett8vSk8l«,,«tta se.,, vastastaa jä im)testeera«,:keikkiea taflajs^n^oi; , . keiisIooUc«u«||en_^ Jobdosto Kiibtan hsllitns "irfin .^aaeii ir^Tntalaiyi^koht*?*)-. "Politiken" asaatu Samaan aikaan, k u n Ruotsin sosialidemokraattinen hallitus — kirr jotctaan "Politikenissä" — «bdottaä 50,000 kruunun määrärahaa kruu. nunprinssipuolisojen j a näiden, seurueen ma^akustannusten korvaamiseksi Amerikaan, suunnittelevat Y h dysvaltain taantumukselliset ainekset vastakohteliaiauuteiia m.m. Ruotsin kansalaisiin ulottuvaa poliisikontrollia. Skandina-vialaisen fede. ratiohin kirjelmässä esitetyt näkökohdat ovat sitä laatua, että niitä on jokaisen korostettava. Me puolestamme kannatamme niitä; j a l u u lemme , liiottelematta voivamme selittää, e t t l l Baoisin työläisten «nem-mistö on -myötätantoinen. Amerikaan siirtyneille luokkatovereilleen. /Sopii «et» vuoksi odottaa, että hallitiis ednstajansa kaatta ^Yhdysvalloissa nousee päättäväisesti suun. nitelmia jastaan, joita Mr. Coolid-gen reiigit ovat toteattamassa. Par-afkaiäian puH*-*aan kansainvälisestä moraalisesta k. nioitoksesta, «inkä Bnotoi olisi hai-Jcinat. TflssS on nyt tilaisnoa funmistella nit|l maa* ta tSnä knnnioitaa on ja minne asti «e rfittä». Jtt juuri "työläisten" ludlitiiksen on joka tapauksessa teh-tivä jofakijD maan kansaUisten suo» joamiseksL Tätenhäit olisi titolsaus jossaldnemiirin kohentaa haUitak-aen: ^SUisaSkSkannalta yhä ttin BuveamtttA'arvonafitoa» lausäti YkdysvaDoisib Yhdysvaltain . siirtolaisviranomalset toimittaneet vangitsemisia '^Delroi- ' ..tissa —-Canadalaisia toimii arkki» joina , \ ' Detroit,, Mich. — Täkäläiset siir-tolaisviranomaiset ova alottaneot ajojahdin ulkomaalaisia vastaan^' jo-'\; - ka tulee etupäässä kohdistumaan ' sellaisia canadalaisia -vastaan,; J o t ka W}sX. lakivastaisesti saapuneet , dysvaltain pUolelle. Canadan kansalaisia el tähän asti ole ahdistettu niin suuressa määrin k u i n tnuita.ulr komaalaisia j a ovat, siirtolalsviran.;^' ' ; omaiset antaneet kaikin puolin p a remman kohtelun canq^alaiiälle. J o i hin nähdett on o l l n t voimassa . e r i koisia asetuksia.' Tästä lähUen e i vät Yhdysvaltain siirtolaisviranomai^v. set tule kursailemaan canadalafsten,', enemmän kuin muidenkaan uiko- , maalaisten kanssa. : I^aksikymmentä-viisi naista oit: täi- ; lä hetkellä'pidätettynä poliisiasemat-lo, joista suurin osa .on.Canadian .: kansalaisia. , Heitä kaikkia fQryte-tään . Yhdysvaltain siirtolaislakien rikkomisesta, Maaliskuun aikana on jo karkotettu Qcalkkiaan 80 canada- ^ laista Detroitista. i - _ Yhdysvaltain siirtolaisvlranoihalset j . ovat antaneetiymmärtää, että heidän / palvoluksossaan on Detroitissa asuvia Canadan Ikansalaisia, J o t k a 4 o i - mivat urkkijoina J a tekeVät flmtan-: r toja selliiisten canadaläisten 8uht)l^^,^^ ^ j o t k a ovat laittomasti siirtyneet maahan, j a ilmotetaan, ettS -noin 500 henkilön suhteen tehdiLSniipV-^ ',' haillaan tutkimuksia Dotrottisea J a heidät tullaan piakkoin,pidattäm&an kaiOcotustä varten. mmi mm mm >- " ' . " - t i CaiiadassftHKetsottoit^ mOitarismia % Sault Ste. Marie, O n t . — JPaikka- .« kunnolle o n saapunut kaksi sotilas-i virkailijaa Canadan vakinaisesta'ar-' meijasta. Ja ovat alkaneet, a n t ^ a a i i ^ sotilasopetusta paikkakunnan ,miUi^' sirykmentin Jäsenille. Kurssit, J o i l la ohjausta ^ annetaan;^'tulevat kes- v tämiiän - k u u s i - v i i k k o a ' - j a ovat ne järjestetyt etup^ssä y l i - j a a l i u^ seereita varten. Kurssit /i^lkoivat, -viime ;viikon maanantaina. , Onkohan tiimakin sitä aseistaril-sumispolitiikkaat ) NEUVOSTOLllTONi-RUÖTSIN ^ KAUPPAVAIHTO . Tukholma, l/m. — Ruotsin ku-tomatyplälf liiton "luottamusmies" Ja?!^n;i:Jo|Ia m^ tyypilliset vastikkeensa suomalaisessa vcljeslii-tossai, on erittäin epävarmaa TitsO-^ yaltiasasemaansaparantaakseep ryhtynyt ^mitä-^Julkcimpniir^hyökkMllyrr hin liiton luokkatietoisia aineksia vastaan. Niinpä on hän; ro.m. levi-tyttänyt kiertokirjettä, jossa vilisee kommunisteihin kohdistettuja' syytöksiä. Kiertokirjeellä on kuiten^ kin ollut aivan päinvastainen vaikutu? kuin mitä liiton 'luoJttamus-mies" oli tarkottanut. Niinpä keskusteli Tukholman kutomatyöläisten keskusjärjestö'' eilisessä kokOukses. saan siinä Ja sos.-dem, lehdissä tehdyistä hyökkäyksistä, minkä jälkeen hyväksyttiin päätöslauselma. Tässä lausutaan ankara hylkäystuomio esiintuoduille ''alhaisille valheille jä luottamysmiestä alentaville -vihjailuille liiton suurta Jäsenistöosaa kohtaon." "LuQttamusraiehemme lausunnon eräässä kohdassa s a n o t a a n "— jatketaan päätöslauselmassa : " K om munistit tietävät, että meillä o n tänä vuonna kongressi, j j i sen -vuoksi ryhtyvät he kongressivalmisteluihin luonnollisesti toivomatta muuta kuin hajottamisra J a särkemistä." Kea. kusjärjestö lausun suuren kummasi tuksensa luottamusmiehemme julkean pätemättömyyden johdosta. Eslt^ tämSttä todistuksen rahtuakhan, olettaa Jansen olevan Itsellään o i keuden tehdä kunnialle käypiä syytöksiä liiton jäsehiä kohtaait. V a i haluaako. Janzen mahdollisesti v a laista, missä j a milloin kommunistit ovat hajottaneet j a särkeneet am. matillista «{kettä? Tässä suhteessa Joutuu Janzen auttamattomasti häpeään. Luottamusmiehen esiintyminen on mitä suurimmassa määrässä alentavaa, koska meidän on oletettava, että hän puhau vasten parempaa tietoaan, t.s., että hfin valehtelee tietoisesti osasta liiton jäsenistöä' — niistä, jotka ovat kom. munistisesti organisoituja — .kuinka nämä muka ovat liittomme ^ha-j o t t a j l a . Kehotamme luottamusmies- , . . i i . . . . . tämme lopuksi kSsittelemaän ivm^^l^^, t^^^^l : sissa lausunnoissaan tosiasioita M u kan varovaisemmin. Sill2 Jansenin käi^Hykset eivät ole koko l i i t o n ." Päätöslauselman takana oli en suuntia edustava enemmistä. Kokouksessa yritti monten muuan sos..dem. agentti ..soada keskusjärjestöä liittymään eosnJem. pnolaee-seen samojen "aisomenttlen*^ nojalla kain miiä Jaazenlfin bn käyttänyt. Matta mttoaa vaatäkkaiaen imltaJa osotti Jäftviämittömäsa ]iaäkke.en tolkuttominiden, niin^^ttä «08w-dem.: i^ntini , <^ luovuttava «aemnistft ponnistnkslsta hajotus-tfjMäSa eaoaialaisteh' sosderoien oäUa-omiläuin/^^-kuien • «'PoUtlken*' mmm' l i » Neuvostoliiton ^Tukholmassa ole, i i i vat} kauppaedustajistoa /Varajohtaja tov.'"Dittmaa' on lausunut sanoma-lehdistön edustajille neivostdvalr'.^ / lan ja Ruotsin kauppasuhteista m.m.. seuraavaa: ' ,, ' " Viime -vuonna tehtiin käiippaedus-tajiston välityksellä Ruotsia kanssa kauppoja 60,000,000 Ruotsin -kruunun arvosta. Tästä summasta lankeaa 40,000,000 ' tuonnin osalle Ruotsista Neuvostoliittoon ' ja 10,- 000,000 viennin osalle meiltä' Ruot- • siin. . Tämän -vuoden. suuaaitelma.; : käsittää 70,000,000 tuonnin Ruot- ' sista ja, 40,000,000 viennfn ' Buot- , siin. Ruotsista me tuomme pääasiassa koneita Ja muita' xautateol-isuuden tuotteita Ja viemme «inne ' puutavaraa, pellavasi maatalous- ' tuotteita, kumitavaroita Ja niistä r etupäässä autoreakalta: - - . ^ Ruotsista 'saamamme luotto suurenee jatkuvasti. Tällä hetkellä: ruotsalaiset liikkeet tarjoavat meille luottoa aina viiden vuoden mak- • suajalla. , Vain pankkUuotoa sub' teen on olemassa muutamia' väike- ' ^1 nksia Ja tämä Johtuu suureksi o- .^4 saksi siltä, että Ruotsin panidt ovat J riippuvaisia englantilaisista^ pankeis- :." ta. Suurimmat k a b p a t B i ^ ' \ kanssa on tehnyt Leningrad | a y - leensä luoteinen alue. . ' ' _ Viimeisistä kaupoista aasaltaeie . " |1 erikoisesti malalta • tehdyt-.koneiden ^^if^Mä ostot tulitikkuteollisuutta varten. ' f Nämä ostot nousevat 3,000^000 ; kruuBuun ja anta^rat rtiotitolaiset . 'm i i liikkeet tässä tapaaksessa 3 vuo-den luoton. Mitä tulee, tootteldei realisoimiseen Ruotsin markldooii- f' la^ alin oa edelleenkin kilnaftettä- ' ; 'tS vä • huomlota^tuotteidea.': laadun^ :'|>ii-' f,- ^:'^-^fS;|||f ^ raatamiseen,:'.'jotta • • ne-' :vDishral;'.'"mip- V:;;V;^:';:^'^tvff|5|' äestyksellä^. kUpaUla nlkonuuOairteii : |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-03-23-01