Vapaus, February 8, 1949

              Pvnutetla 1917 IIIHMUI t««t«trin. tunUJOn S& UqinUMn
Jo. 16 — 1949 ~ Voi. XXXn vk.
rimBuck Saostanut
SanM että r a u h ^ toinii^n
estää imperialistien siiunnitleleiii^ uuden sodaii
Tiistaina, hetattk. 8 p:nä ~ r Tuesday Feb. 8.
Toronto. — (Onalto UrJecnnUh.
ujalU) — LPP:a koians kansal*
tinen kotmnttnBl alkoi ttglli per.
jantai.iltu». Kokovx pideti&a
jPO:n kAoniiss» toimipaikassa, ea.
tisessä. kirkossa 83 Christie St.
Kokoaluen avajaistilaisinis oli
erittiin juhlava Ja innost^Ta. Iso
jublasaU, m i s u on tohatknnta
istointo. oU ääriälB niTÖten täjm-na.
PuhnJabiTan takan» oli iso
punainen viiri Ja siinä kirjoitos:
-Belmilc 1922 — 27 matta Can«.
dan kommgnirtisen pnolaeen tol>
mintaa — Belmik. i m "
Punaisen viirin vleressK oli iso­kokoinen
Tim Backin rintalnv» Ja
vUrin takana Canadm demokra­tian
esitaistelijaia Maekeoxien J»
Fapineann kovat. Fohojalavan va­semmalla
pualtOtk eli Leqlnin knva
ja sen aUa: -TtnAdj» aoslallsti.
seUe Neavostoliitone." OlkcaDa
puolella oli Mao Tse-tonfln Irava
ja sen aUa: *^ervehdys voittoiaaDe
kansandemokraattiseUe KUnaDe."
Muissa tnnnslaaseissa oU "Ban-han,
demokratian Ja Canadan itse­näisyyden
pnolesto". '«Liiietakää
ranlian puolesta taisidiijoita par­lamenttiin—
valitkaa Hirn Back."
Kokouksen avasi ranskan. Ja en^-
lanninidelöUä puhuen IiPP:o kansal­linen
järjestäjä Stanley Ryerson, jon­ka
johdolla laulettiin yhteisesti Ja voi-m
a k k ^ t i Canadan Icansalllslaulu
"OCanacfa".
Quebecin maakuntajaoston Johtaja
Gul Carön v a l i t t i in yksimlelfsesti ava-jalsistiinnon
puheenjohtajaksi'Ja sen
jSIke^ Stewart Smith' Ja A . A . iSfac-
Leod lausuivat vieraspaikkakuntalai­set
tervetulleiksi Torontoon Ja. t<FP:n
kolmanteen konventibziun; • TämiLn
Pearson puhunut A t l a n t in
Jälkeen puolueen kansallinen Jc^tgjä
Tim Buck esitti mainion analyysinsa
^Uitssvasta tilanteesta Ja v i i t o i t^
yleisen linjan, minkk perusteella koh-ventIonissa'
laaditaan ohjelina puo­lueen
toimintaa varten.
Toronto. — (Omalta kirjeenvaih-tajalU)
— Kohokohto, minkä a i -
heattamaa innostasta'Ja solidaari-snnstunnetta
oli hyvin valkea kn-vaU;
oU LPP:n kolmannessa koä-ventfon<
ssa lanantaipiivin istun­nossa
Kreikan kommunistipoo-laeen
lähettämä onnitttinsähke,
missä toivottiin LPPrlle hyviä me­nestystä
sekä rauhan Ja solidaari-sunsaattelden
voittoa kaikkialla
maailmassa.
Valtavat suosionosoitukset ter­vehtivät
myöskin Ranskan Ja Yh­dysvaltain
fcommonistlpuolneiden
sähkösanomatervehdyksiJL
Lauantaipäivän istunto oli kuiten­kin
Tftrsinalnen kok<mspälTä, jolloin
eri puolilta maat^ .saapuneet edusta­jat
asallisituivat puolueohjelman " t a ­komiseen".
,
On suuri elämys nähdä L P P : n edus­tajakokous
työssään Ja verrata sen
eloisaa, vainata Ja silti vakavahen­kistä
väittelyä ja keskustelua vanho­jen
puolueiden luutuneisuuteen. Y l i
30 edustajaa osallistui lauantaina var­sinaiseen
ohjelmakeskusteluun, mikä
jatkui vielä sunnuntaina.
Toinen erikoispiirre on havaittavis­sa
siinä, että suuri enemmistö noin 200
edustajasta on nuoria. 20-30 \aioden
ikäisi miehiä ja naisia. Joilla on
hjrvin huomattava elämänkokemus
työvänlilkkeessä. E s i m e r k i t mainit­takoon,
että suuri enemmis^ lauan­taiseen
keskusteluun osallistuneista oli
Juiurl noita nuoria mieUä ja naisia
ja 19-heistä oli sotaveteraaneja. Oli
todella ihailtavaa nähdä miten roh­keasti,
monipuolisesti ja tieto's?sti he
käsittelivät maamme monimutkaisia
poliittisia probleemeja. Seuraavassa
on joltain "viittauksia käytettyihin pu­heenvuoroihin:
Bob Laxter Torontosta kuvasi
suunnitteilla olevan P'ohjois-Atlantin
turvallisuussopimuksen "uudeksi ak-seUUitoksi".
Hän varoitti, että työ­väenliikkeen
ei pidä aliarvioida so­dan
vaaraa eikä kansanjoa^ckojec
rauhantahtoa.
Nelson Clark Saskatcbewanlsta sa-opi,
että "taistelu maatalousmarkkl-naln
hyväksi on taistelua rauhan puo.
lesta", sillä Marshallin avun suunnl-tehna
ja -Jcyhnä sota" ovat Jo riistä­neet
farmareiltamme, paljon markki-namahdollisuuksla.
Nonaan Penner J r pnhni erikoi.
. scsti nnorlsokysymylueatä ja sa­noi,
ettei mikiän mnn ole niin
raakaa tneipio kapitalismille kuin
ae, ettt Bnttfisoa edessä pidetään
nyi yhteni parhaana tnlevalsnu-dea
mahdollinntena armeijaaa
Dtttymistä. NttorlsosU yritetään
saada.' tyldnrookaa Amerikan Im-pcrtaUaoille,
muA hän.
S. äwanski Albertasta sanoi, että
Albertai^a 14 vuotta sitten valittu
Socredlt-puolueen hallitus ei ole vie­läkään
maksanut $25 kuukausittaista
"kredittlä" tnlnkä se lupasi — mutta
se on ruvennut antamaan joukkomi­tassa
Albertan öljyresursscja Yhdy--
valtain imperialismille, jolla on soti­laallisiakin
laitoksia Albertassa.
Tilanpuvitteen takia ei voida lainata
enempää tässä yhteydessä käytetyistä
puheenvuoroista.
Itse kokousjärjestys- on myö.skin
es^mcrkiillnen. Erikoisalojen käsitte­lyä
varten on järjestetty /seuraavat
komLisiot: VaaU- ja puoluetyön. opis-kelxm
j a kirjallisuuden. teoIU.suu5a=i-aix^,
sekä nuorison la naisten komis­siot.
Ne kokoontuvat väliajoilla kä­sittelemään
näitä erlko?sasioita ja
tekevät ehdotuksensa yleiskokouksel­le,
mikä näistä asioista lopullisesti
raanien~ probleemeja, sekä monia
muita erikoisastcäta.
Lauanui-Utana kello 9 Jälkeen QU
erikoinen kulttuuritilaisuus jossa näh­tiin
ukrainalaisten kauniita kansan­tanhuja
ja osia näytehnästä "Waltlng
for Lef t y .
Toronto. >- <OiiialU| kirjeenvaibta.
jalt» — Noin txihat henkeä 800 to-rontolaista
j a arviolta 200 VirallisU
edustajaa — oli t P P i n kolmannen
konventionln avajaisistunnossa, missä
puolueen johtaja T im Buck esitti po­liittisen
raportin tilanteesta Ja tehtä­vistä.
Lukuisat suosionosoitukset tervehti»
vät Tim Buckin vaatimattomalla,
mutta selvällä Ja vakuuttaralia t a ­valla
esittämiä kannanottoja Ja n i i ­den
perusteluja. Kun hänen y l i kak­si
tuntia kestänyt puheensa lAättfi,
nousi yleisö seisomaan Ja suoslonosoi^
tukset raikuivat useita minuutteja,
päättyen spontaaniseen lauluun "Por
he is a good fellow".
Laajassa j a selv^Hiiiirteisessä rapor*
Ussaan T im Bitek tähdensi jatkuva^rti
rauhan asian tärkeyttä. Samalla hän
viitoitti puolueensa uuden linjan tule­vissa
llittovaalelssa.
T im Buck sanoi, että. L P P : n viime­vuotinen
tunnuslause 'Valitkaa C C '
P:R hallitus" oli väärä Ja virheellinen,
sillä se oli omiaan iKbittimään e l -
kritikoivaa suhtautumista C C P : n oj-keistojohtoon.
Palavassa yhtenäl-syyshalussa
me teimme oikeisto-op­portunistisen
virheen, sanoi T im Buclt.
mutta samalla hän ||Ilevilvasi s l t i.
että taistelu yhtenl^isyyden saaviitta*
miseksi on edelleen Ja pysyy puolue­ohjelman
peruskjrsymyksenä.
-Mr. Buckin luonnehtiman - nudeo
vaaliohjelman ytimenä on ae. «ttä.
UPP keskittää kaikki vohnansa r a o '
haa kannattavien CCF:n; unipltlen
Jä muiden järjestöjen ec|ustajien var
lltsemlseksi, erikoisesti aneviivatdi,
että näiden rauhanvoimien joukossa
tulee valita UPP-.n otnat puhemiehet.
RATKAISUN VUOSI
VnosI 1919 on ratkaisun vuosi
jolloin päätetään sodaoto Ja raa-hasU.
seUtti Butk raporttinsa
alussa ja sanoi: "Jo^int» Cana­dan
poliittinen pntdae pmuiitaan
- ja arvostetaaq tolevalfaadessa sen
perusteella mifä se Oiyt' tekee r a i -
han tai soda^ hyviksi. .LFP ael-soo
horjumatta Ja kalkdia veiBUil-laan
rauhan säliyttiadsen paoMl-la."
T im Buck viittasi siihen laajaan
keskusteluun mitä on kulunftn 3 kk.
aikana käyty puolueessa ohjelinaky-symykssstä.
Tämä laaja keslcustelu
on merkki puolueen demokraattisesta
ilitfiriliiton puolesta
R l l Q ^ konservatiiveja sen takia
^tt^emtt he ole tarpeeksi paljon
Uetspneet sodanpelon hysteriaa
Ott»wa. — Ulkoministeri Pearson; pelon hysteriaa ja puhuneet Atlantin
piti ensimmäisen puheensa alahtio- ! militariltiton puolesta. Hän Mainitsi
neessa perjantaina. Hän selosti Ca-isiltä miten CCF:n johtaja Coldwell
iiadan uQcopolititkkaa j a mainosti Iän- j ja Social Creditin johtaja Low ovat
sivaltain nykyistä kylmän sodan jat­kamisen
politiikkaa rauhan asian edis­tämisen
nimessä, sekä vaati cana-dalalsla
kannattamaan sitä.
puhimeet Atlantin miliUrisopimuksen
puolesta, mutta konservatiivit ovat o i -
leet vaiti siitä asiasta., paitsi yhtä
edustajaa.
Pearson teki selväksi sen. etteivät j Pearson vihjasi, että konservatiivit
Neuvostoliiton taholta tulevat rauhan-esitykset
voi -"jäähdyttää Canadan
halUtaksen innostusta Atlantin sopi­musta
kohtaan". Hän kuvaili tuon
sopimuksen välttämättömäksi Cana­dan
turvallisuudelle ja sanoi sen an­tavan
mahdollisuuden rauhan saarni»
selle vastaisuudessa.
Pearson korosti myöskin sitä, että
Jos kaikesta huolimalta S3^tyy sota
länsivaltahi ja NeuvostoUiton väUlUi.
W Canada voi olla puolueeton sellai-seasa
sodassa ja sen vuoksi on tehtttvfi
Valmistuu ja siltä varalta.
. Puhuessaan länsivaltain asenteies-ta
NenvostoUittba kohtaan ulkominis­teri'korosti
erikoisesti'sitä, että n i i ­den.
poUtilkan täytyy olla määrätie­toista
ihnan mitään sivuhyppäyksiä
^helppoon opUn^smiin sen takia, eUä
ModDovafita tulee kauniita sanoja".
'Mitä taas tu^e Canadan omafn
rooliin tuossa politiikassa, n i i n Pear­son
ruoski n i l t i piirejä, jotka eslttä-
V|it eristäytymistä tai puolueettomuut­ta*
Hän oOi kuitenkin sitä mieltä, et­tä
koskal Canada on kumnmni A t -
U n t l n 'Hmvänteuiisryhmissä"^ on-Äsii
j n i t a y a "täyideUinen ääni kaikissa
pifttölcsifl^, Ja Canadan suoritusten
on oltava linjassa Canadan resurssien
"Epäilemättä pelko piulstaa taas
maailmaa, pelko. Joka aitteutuu pää­asiassa
vallankumouksellisen kommu­nismin
julmasta vallasta, mikä perus-ttiu
totalitäärisen Venäjän massiivi­seen
Ja l|iajenevaan militarismiin".
Julisti Pearson.
Pearson sai tämän töstä suosiono­soituksia
liberaalien taholta ja toisi­naan
oppositionkin taholta; Mutta
konservatiivit eivät osoittaneet hänelle
erikolsenunln suosiota, sillä hän ruos­ki
ankarasti konservatiiveja sen joh­dosta,
etteivät he, ole nykyään hänen
pemsluonteestä Ja siitä, että sen po-päättää.
Täten tehostuu ja konkrstl- {liittinen taso on paUon noussut,
soltuu kokoustyö. ^ Osoitettuaan miten maailma on Ja-
Tämän lisäksi on useita konventio- kautunut kahtia, raulian Ja sodan,
komiteoita, jotka käsittelevät farmi- imperialismin ja anti-imperialismin
asioita, kulttuurikysymyksiä ja vete- «-Jatkuu £. sivulla)
Merimiehet valmistuvat
uuteen kamppailuiiii
Yrittävät saada yleisen sopimuksen
tulevaa laivaliikennekauttä varten
Samia, Ont. — C S U : n sisivesijaos-ion
Johtaja Michael Jackson sanoi
täällä pidetyssä kokouksessa, että jos
«ivat kaikki Järvilaivayhtiöt tee yleistä
sopimusta C S U : n kanssa tänä vuonna,
niin saattaa tulla merimiesten yleis­lakko
tulevan laivaliikennekauden a i ­kana.
Jackson sanoi kuitenkin samalla,
etteivät merimiehet ryhdy lakkcon s a ­manaikaisesti
Suurilla järviUä j a v a l -
tamerisatamis^. S? antaisi laivayh­tiöille
mahdollisuuden käyttää ulko­maalaisia
merimiehiä, kuten ne te­kevät
jo muutamissa tapauksissa.
Jacksonin selostuksen mukaan on
sinäkin 13 laivan miehistöt maksettu
ulos ulkomaiden satamissa ja tilalle
otettu ulkomaalaiset merimltdiet
huonommalla palkalla.
Jackson sanoi, että ennen tulevan
laivaliikennekauden alkamisu otetaan
yhteys kaikkiin merimiehlhi Ja esite­kään
tämä ^symys heille. Ensim­mäinen
toimenpide siihen suuntaan
<ällä alueella oli C S U : n paiimlli^en
osaston mnsdostaminen.
"Yhtiöt oimistoivat hämäämään
monta nuorta merimiestä viime vuon­na
punakauhun lietsomisella ja ne
saivat monet canadalaiset uskomaan,
että C S U OQ p u n s s i e n baUitaema",
»Qoi Jackson Ja hiusui lisäJoI:
"Jos jäsenistö tahtoo, voi se hyvin
helposti äänestää- johtajansa pois v i ­rasta."
C S U käy myös edelleen kampanjaa
sen puolesta, että saataisiin yleinen
mielipide vaatimaan vankilaan tuo­mittujen
merimiesten vapauttamista.
Huomion kohteeksi tuodaan erikoises­ti
se. että Point Edvrardissa Sämian
lähellä viime tKlnäloiusEa haavoitetut
lakkovahdit tuomittiin vankilaan, ja
ampuja vapautettiin. .
Intiaani vaatii oikeut­ta
vedota tuomiosta
Qaebee. r~ Jules Sioul. joka tuo­mittiin
äskettäin "kapinallisesta veh­keilystä",
on ihnolttanut lakimlehen-sä
kautta vaativansa oikeutta vedoU
bätteDe annetun kahden vuoden van­keustuomion
JcäHlosta.
Suomalainen up­seeri
pii
eivät nykyään halua riunmuttaa A t ­lantin
militarilllton puolesta siltä
syystä, että he jTittävät saada kanna­tusta
vaaleissa Quebecin maakuhnassa
sotaa vastustavan väestön taholta.
Konservatiivien edustaja Smith pa­heksui
sitä. että ulkoministeri tekee
poliittisen kysymyksen ulkopolitiikas­ta.
"Jonka pitäisi olla yhteistoiminnan
asian".
Toinen konservatiivien edustaja.
George Nowlan, joka valittiin äsket­täin
alahuoneeseen Nova Scotlasta
entisen ministerin nsleyn tilalle, r y h ­tyi
käsittelemään ulkoministeriä. Hän
ensiksikin "muistutti kunnioitettavaa
ulkoministeriä siltä, että edustajahuo­neen
tällä puolella olevat, voidakseen
pitää asian ulkona politiikasta, vältti­vät
kilpailemasta vaaleissa. Jotta ulko­ministeri
pääsisi alahuoneeseen, kuten
tapahtuikin". Hän tahtoi täten s a ­noa,
että ulkoministeri on alahuonees­sa
konservatiivien ansiosta. Ja hänen
pitäisi olla heille siitä kiitollinen, eikä
ruoskia tieltä kuten Pearson teki vast­ikään.
Nowlan varoitti myOsKtn hallitasta
siltä, että se menetti Digbyn vaalipii­rin
edustajapaikan välittömästi seh
takia, kun se on asettanut raskaan
verotaakan ihmisille ja jatkaa edelleen
hurjaa varojen tuhlaamisen politiik­kaa.
Hän sanoi, että Canadan kansa
on "valmis maksamaan puolustukses­t
a " , mutta hän varoitti samalla f i ­nanssiministeriä,
että on vaarallista
Jiuutaa jatkuvasta "susi. susi". ^
Puhutaan paljon rautaesiripusta,
mutta maailmassa on nykyään toinen­k
in esirippu, "nimittäin sellainen esi­rippu,
jonka toieella puolella on dol­larin
merkki ja toisella puolella pun­nan
merkki", sanoi hän ja lausui l i ­säksi:
"Tämä esirippu on nostettava. 'Joa
ei sitä tehdä, niin uhkaa tämän maan
mielestään lietsoneet tarpeeksi sodan- ' penistuottajla tuho."
KatpJikkipuolueen
jo^taia paennut
Unkarista /
halituk-srn
hajotetun
Budapest. — Unkarin
ilmolttiJcsen mtfkaan on
katolilaisen puolueen johtaja Istvan
Barankovics paennut maasta.
"Pääministeri Istvan IXA>i sanoi, et­tä
Baränkovicsln pako merkitsee ka-tOlikkipuolueen
"vähemmän loistavaa"
loppua, puolueen, mikä "teki kaik­kensa,
estääkseen meidän kansande-mokntlamme
edistystä".
MontreaL — Täällä viikon vaihtees­sa
saatujen tietojen mukaan on e r is
suomalainen upseeri. Väinö Poutiai­nen,
pidätettynä täkäläisellä siirto-laisasemalla.
Hänen sanotaan cdleen
pidätettynä täällä Jo ndjä kuukautta,
eikä slirtolaisdqiMrimentti ole anta­nut
hänelle maahanpiäsylupaa.
Poutiaisen kerrotaan sanoneen, että
liän pakeni kotimaastaan Ja lähti e t ­simään
tur\'apaikk^, "ktm venäläi­set
hallitsevat hänen kotimaatansa''.
Poutiainen on oman kertomansa mu­kaan
^uuri sotapäällikkö. Hän sanoo
komentaneensa "useita pataljocHiia ve­näläisiä
vastaan" Suomen ja Venäjän
sodassa.^ Hän sanoo "kommunistien
vaikutuksen riistäneen häneltä työ­paikan
sodan päj^tyt^".
Poutiainen sanoo menneensä ensin
laivassa Suomesta Lontooseen Ja siel­tä
Newcastleen. missä hän n»eni slt^
ten ruotsalaiseen laivaan j a karkasi
siltä Mont liOtiisissa, Qne.
Siirtolalsdepartmentin täkälähien
apulaistarkastaja L. Chevrier sanoi*,
ettei hän tiedä mistä syystä ei tälle
suemalaiselle pakolaiselle ole annettu
maahanpääsylupaa.
Influenssa raivoaa
Itävallassa
Vieni. ~ Täällä on ilmoitettu 32,-
000 influenssatapausta Ja tauti rai­voaa
ankarana Itävallan eteläisessä
Styrian maakunnassa. Vlener K u -
rier-lehtl sanoo uutisessaan, että G r a -
zln. Styrian pääkaupungin sairaalat
ovat täynnä influenssapotllaita.
Sairaalain käytävät ovat täynnä
sairasvuoteita. Maakunnassa on i l ­moitettu
yli 2.000 influenssatapausta
kolmen päivän aikana.
V I I M E TIEDOT
Farmari ampui vai­monsa
Ja itsensä
Bcgiaa. — Batsupoliisln toimesta on
ilnaoltetta. että J a n ^ Hitclia. K i p l i n ­gin
piirin farmari ampui vaimonsa
koollaaksi viikonlapnlla j a k un rat*
supoBisit saapuivat Hitchan farmille nut vaimonsa. Kun poiUstt aaapuivat,
saortttafflaan ''tutkimusta, ampui B l t - näyttäytyi ffiodia ulkatu, nmtto meni
cha myöskla itseni.
^adapcst. — Kardinaali JoMf .Mindssenty. Unkarin roomalaiskatoli-
Ben^UrJkön priäoiaaiti; Jota syytettiin maanpetoksesta, vakoilusta Ja mus-
• taa penniä valmtttakaopan harjoittamisesta, tuomlUUn tänään kansan-
•ikeodena ettnkaaUseen vaakeoteen Ja menettämään omaixaatensa val-tloBe.
Kaydfiiaalin" kanssa syytetyt kansi moaU henkilöä taotnittlin van-luufBBcaiataliähi.
Jotka vaihtelevat kohnerta vuodetta eUnkaotiscen asti
ia ÖMmAtiotiUin kansalalsluottamukseasa sekä mnaisooteua. Tuomioi­den
Johdosta vedotaan Ja korkein oikeaa on määrätty tarkistamaan tuo­miot.
Sorto ja temirl
Teheran. — Iranin halUtos on
ryhtynyt Jyrkkiin so^totoimenpi-teisUn
Ja terroriin ''shahia'* vas­taan
tehdyn epäonnistunen mor-hayrityksen
Jälkeea aallitas Ju­listi
laittomaksi Tudeh-puolneen
(kaasanpoohieen) Ja kiiholtetat
väkijoukot tekivät hävitystä B u i -
nltan puolueen toimlsti^sm.
Tttdeh-puohiecn 14 JohUJaa van.
stttUa Ja lisää pidätyksiä odotet­tiin
upaktovaa.. SotUuvtraae-maiaet
Julistivat Tadeh-pnolaeen
lalttoBiakat Ja vftitUvit. että se
levittää «vallaBkaaiQak^lisU
komonudstteU ideolociaa".
PaohMea takolsat jteenet. JoiU
d mafttta heU pakeniVat paniikin
ivaOasaa.
Saaaoatalaa UmottettUn. että
yU M «aaoBHOehtli on Ukfcautet-t
«MlaintbiatoiarittaJb»aettMi.' '
U ichtttiichift « a Taadtta. ]
Morhayrityftsca tddji rOSam \
BaJee, eriäa
valokairaalK. kaoB
ta häa sai kantaltaaB kaartlhlrt—^
Ja poUhdea haltatma hAatiL
"Shahi" haavoUtal vala Se*
väsU ja hoviherrat taaoivat, cttt
häaen tmeydoitllaaaa «a tyydyi-tävä.
NJIItto tarjoaa Norjalle
hyökkääinättSfflyyssopiniusta
Mutta Norjan valtuuskunta on mennyt Washingto]
neuvottelemaan siitä minkälaisilla ehdoilla Norja
voisi osallistua länsivaltain ^Icylmään ^taan''
"N
Osio. — Olion sanomalehdet sa­noivat
nuumantaina. ettei Neuvos.
toUiton tiirjotts hyökkäämättö.
myyssopimuksen tekemisestä estä
Norjaa osallistumasta länsivalUta
mlUtarilUtttMin Ja kyhnään sotaan.
Washln(toa. — Norjan valtuus-kunta.
Jota Johtaa ulkominist^
Ualvard Lange, saapui sunnuntai­na
lentoteitse WaBhingtoniin. Nor­jan
valtuuskunU viipyy täällä
useiu päiviä Ja neuvottelee valUo-sihteeri
Achesonin kanssa siitä
minkäiaiaet takuut YhdysvaiUt an­taa
Norjalle siinä tapauksessa Jos
Norja osaUistuu länsivalUin miU-tarUiittoon
Ja kylmään sotaan
Neuvostoliitto avastaan.
Juuri ennenkuin ulkoministeri L a n ­ge
lähti Oslosta lauantaina, sai hän
Neuvostoliiton lähettiläältä nootin,
missä tarjotaan Norjalle hyökkäämät-tömyyssopimusta
j a varoitetaan uu­delleen
Norjaa länsivaltain militari-llittoon
yhtymisestä. Lange tuli kui­tenkin
siitä huolimatta Washingtonlln
tiedustelemaan minkälaisilla ehdoilla
N«frJa voisi liittyä Pohjois-Atlantln
mllitarlliittoon.
Moskova. ~ Nenvostoliittb tar.
Josi viikon vaihteexsa Norjalle
hyökkäämätt&myyssopimusu va-roitettuaan
Skandinaviaa malta,
etteivät'ne lilltylst länsivalUin nd-
UttriUUtoon Ja kylmään sotaan
Neuvostoliittoa vastaan.
Tass UedoitU, että NeuvostoUlton
ifootti Jätettiin Norjan ulkominis­terille,
ennenkuin hän lähti Os-
. losta WashingtoniIn lauantaina
neuvottelemaan Norjan lllttyml.
Mstä PohJois-AUantin miUUrillit.
toon Neuvostoliiton nootissa tar.
JoUan Norjalle hyökkäämättö-niyysM>
plmusia, Joka poistaisi kalk­ki
cpäilyknet Neuvostoliiton aiko­musten
suhteen.
Neuvostoliitto tledu.stell Norjalta
tammikuun 23 p:nä miten s? asennoi­tuu
Atlantin soplpiuksccn ja korosti
.samalla sitä, «ttä Norjalla ja Neuvos­toliitolla
on yBteinen raja. Norja an­toi
vastauksen tähän tiedusteluun t.V
1 p:nä.
Neuvostoliiton äskelscs-sä nootls.s
sanotaan, ettei Neuvo.?toIiitto ole Nor
Jan kanssa samaa mieltä .'>llr.i. ett:
-Atlantin sopimus olLsl Y K : n tarkoi
tu.stcn mukainen. Neuvostoliitto £3
noo myöskin. ctt?i Norja antmutsel
vää vastausta .siihen tlcdu.stcluun. et­tä
.salliiko se ulkovaltaln perustaa tu-kikohUa
Norjan alueelle^
NeuvostolKtan r.ooti«ia ^ipnot^ai
edelleen: 'Norjan liittyminen Atlantin
sopimukseen voi saattaa Norjan ee-kanttuhaan
sellais:^n valtaryhmän po­litiikkaan.
Joka ajaa kauaskantoisia
hyökkäyipjrkUnyks.ä "
NeuvostoUltto sanoo lisäksi, etteivät
Atlantin sopimukseen liittyvät maat
pyri lujittamaan rauhaa Ja kansain»
välistä turvallisuutu. NeuvostolUtto
sanoo, että Norjan vastauksessa vii­tattiin
siihen, että hyökkäys saatuisi
tulla Neuvostoliiton Uholta. Neu­vostoliitto
sanoo sellaisen oUlcsuman
olevan perättömän Ja mainitsee siltä
miten Neuvostoliitto on omaksunut ys­tävällisen
asenteen Norjaa kohtaan.
PoisUakseen kaikki epäilykset Neu­vostoliiton
aikomusten suhteen. Neu­vostoliitto
ehdotUa sen vuoksi Norjtn
hallitukseUe hyökkäämättömyyssopl-musta.
Prava arvosteli sunnuntaina Poh­jois-
Atlantln EoplmusU Ja Yhdysval­toja.
Se sanoi pääkirJoitukse.ssaan:
"Miksi Yhdysvallat hylkäsi eh.^tuk-sen
rauhansopimuksesU?"
"Nyt on Jo lapsUlekln selvä se. että
YhdysvalUin haUltuksen politiikka
pyrkii edelleen kärjistämään kansain,
välisiä s\|htelU". sanoi Pravda Ja ko­rosti
sitä, että NeuvostoUltto johUa
edelleen Ja entistä Urmokkaammin
Uistelua kalkkia Bodanlletsojia vas-
Uan.
Niagara Falls, O n t — Puhuessaan
täällä lauanUi-UUna pääministeri St.
Laurent sanoi, että "venäläisille on
sanotuva Jollakin muulla U v a l l a kuin
sanoilla, eftä länsivallat urkolttavat
bisnestä Ja saattavat Venäjän tap­piolle
8linä*Ujpiau1csessa jos «e a l o i t ug
kolmannen maailmansodan".
Hän sanoi lisäksi, että Atlantin m i -
Ittariliitto on paras Ukuu sitä tarkoi­tusta
varten, "vaikka se saatuakin
merkitä suurempaa riskiä kuin mitä
Y K : n peruskirja edellyttää".
St. Laurent sanoi myöskin, että
K c j k i - Ja Etelä-Amerikan maat aio­taan
vetää länsivaltain miUUrilllt-loon.
Moskova. — Täällä ollaan sitä miel­tä,
ettei pääministeri Stalin tee enää
mitään uusia esityksiä Neuvostoliiton
ja Yhdysvaltsln välisen rauhansopi­muksen
aikaansaamista U i Stalinin Ja
residentti Trumanin kohtaamista
artcn.
Länsivaltain täkäläiset havainnoit-jat
uskovat Kremlin omaksuneen
«Haisen kannan, että uusien cslty<-
en tässä s^uhtccs-^a on tultava länsi-altain
taholta.
Ma<jkovas.si ollaan sitä mieltä, että
Pruman on ehdottomasti hylännyt
auhanUrJouksen ja ettei Yhdysvallat
ralua vUpittÖnubti rauhaa.
B e r l i n . ,— Sanomalehti Berlin Zei­tung
sanoi lauantaina, että anglo-
•mi?rlkkalal5et ovat vastanneet Stali­nin
rauhanaloitteeseen tiukentamalla
itäisen Saksan saartoa. Lehti ennusti
lisäksi, että se toimenpide aiheuttaa
lisää vaikeuksia Saksan itäiaelli ryi^
hykkeellä. ^
WashlngtoB. — Ybdysvalteln vitaA'
omaiset hylkäsivät perjantaina Vtott*
vostolllton "inspiroiman" uuden nu-han^
unnltelman Ja he sanoivat miO'
raan. että kylmä sota jatkuu sUhen
osti kunnes Venäjä lopettaa SeriltUa
saarron. , .
Erää Berllnlssä ilmestyvä venäläis­t
i kontrolloima lehti esitti Idän Jft
lännen välisten erimielisyyksien sopi*
mista varten seuraavat ehdot:
Yhdysvaltain sotajoukot on poistet--
tava Kreikasta Ja Koreasta, sekä by*
väksyttävä (Moskovan suunnitelma
aseista riisumista varten.
Pohjois-Atlantln turvallisuussopi­muksesta
on luovuttava Ja lyUlttftWfc
suunnitalmat. Joita on laadittu l i n s l -
Saksan valtion penistamlsU varten.
Länsivaltain politiikka on muutet»
tava Berlinlssä j a muutettava mjröskla
länsivaltain ohjelmaa Ruhrin suhteen.
Sanomalehti Taeglicbe BundsCttiltt
sanof presidentti Tnimanin olevan
tekopyhän väittäessään, ettei Ybdf»^
vallat yol ryhtyä neuvottelemaan rau­hasta
Y K : n ulkopuolella. Se sanoi
Yhdysvaltain politiikan estävän ^81:0
positiivisen toiminnan, j a konsti
myöskin slta. että A t u n t i n sopimua
syrjäyttää Y K : n .
Mlndszentyn fflaanpetosjutun
käsittely päättynyt
Oikeuden päätös annetaan tänään;
kardinaali p3r3rtänyt armoa
Lontoo. — Lontoossa eilisUUna pideiysu katolisen kiriun johtomies,
tea jUJeatänllsn. Joakkokokoak.v»sa toomittiin Unkarin halUtas sen Joh-dorta,
että jkardlaaali Mindszenty pidätettUn Ja paaUin oikeuden eteen
vastaaotaaa tec^staais. Ulkoministeri jBevia sanoi Britannian hallituk-sea
pitäviä Miadszeaiya UpaasU hyviä valtavana asiaaa;
Jakhotaaa. — Skaadlaaviao maidea porvarilehdfsti. erikoisesti Ruot­sia
fchdbtö, hyMuM eUea koin yliteisestä sopiarafcaesta Neavostolilttin
vastsaa. toonilea IfeavosfoIiitOD tabeUa Norjalle tarjotvn fiyökkääinät-
UMayjasopiasajuea fcelvottaaiafcsi ja rinnastaen Nenv«rtoiiiton Hitlerin
Saksaa
Washiagtoa. — Norjaa alkoaiinisteri Halvani Loage neuvotteU eilen
vatliosihteerf Aehesmfai kanssa. Hän aaaoi lehtlmiehiile. e t a se oU vasta
alostava aeavoltela. matta häa aikoo aeovotdia aodestaan Achesonin
fciarni w»fSbitmmin tällä viifcolla. Lange voinee neavotella myöskin Ruot­sia
Ja Tamfcaa Bbettiläiden kanssa Atlantin mJiitarililtoa Joiidosta.
Poliisien lausunnon miduan o l i
Hitciia soittanut Kiplingin ratsupo­liisin
päämajaan, e t t i hän on ampu-sen
Jälkeen sisälle ja ampui itsensä.
meotei, Qoe. — Hoaservatiivien dkMuui Renaad Chapdelaine voltti
liittopaviaäeatla täydeaaysvaateisM meetet-Yamaska-vaalipiirisiä eilen.
~ Uakaria balUtas hylkisf eilisiltaaa BritaonUn ballitok-mem
tntattn, Jska CBft4rttifa Mindsxeatya tapaafcsea Johdosta. Unkarin
lumv ^frrU^ Brftaaalaa, että se yrittiä avostoa Uakaria tasavallan
liMistbia vihollisia.
Kiinan hallituksen
rauhanpyynnöt
teeskentelyä
Kanton. — Päämlnl-stcri Sun Fo sa­noi
sunnuntaina, että Kiinan hallitus
käy .sisällissotaa viimeiseen asti mie­luummin
kuin luovuttaa sotarikollisia • »o«i»|H»t. - Kardinaali Mindszen-kc/
mmunLsteille. Koska kommunistit! raaapetosjutun käsittely päättyi
ovat vaatineet. <?ttä Chiang KaJ-shek .' olkeix(iBS«i lauantai-lltana ja oikeuden
ja muut KotarikolDfict on pidätettävä i Päätös j u t u t a annetaan tiistaina,
crmenkujn ryhdytään neuvottelemaan • Kardinaali Minaszcnty pyysi armoa
rauhasta, ja koska hallltUÄ ei suostu j yleisen syytUJän vaadittua iiänellc
siihen, niin on hyvin vähän toiveita | kovaa iUomiöta. Hän latisui mm.:
rauhan aikaausaamlKc^ta nykyään. j "Antakoon He^a viisautta oikeudelle.
"Me odotamme kunniallista rauhaa,
eikä ehdotonta antautumista. Me eh- talsi sopimukseen pää*emlsta koti-dottopiastl
kieltäydymme luovutta- maansa ja ulkomailla."
ma^ta sotarikollisia. ^ Jos kommunistit f Vaatiessaan kovaa tuomiota kardl-tahtovat
pakottaa meidät hyväksy- naalille ja hänen kanssaan syytetyii-mään
sellaiset ehdot, täytyy sodan le kuudelle muulle henkilölle, yleinen
siinä tapatikse>:£a jatkua", sanoi pää- syyttajä sanoi, ettei k<Ao maailmassa
ministeri Sun lehtimiehille. ole yhtään sellaista valtiota, missä ei
Kommunistien r a d i o lähetyk-siissä j vaadittaisi kovimpaa rangaistusta sei-vaadittiin
jälleen »otarikolllsten luo- i laisista rikoksista mitä vastaajat ovat
vuttamista Ja syytettiin hallitusta, e t - i t«hneet.
tä sen rauhanpyynnöt ovat pelkkää! SyytUjä sanoi mm* kardinaalin p>'y-tekopyhyyttä.
j täneen Yhdysvaltoja sekaantumaan
Shanghain epävirallinen raulianval- i Unlcarin sisäisiin asioihin Ja Jopa U I l^
tuuskunta on saanut kommunisteilta | toneen sodan jtillstamistakln. Hän
luvan lentää Pelpingiin, mutta s^ on j sanoi kardinaalin menneen niiii pit-iykännyt
matkaansa kahdella tai k o i - ikälle. että Yhdysvaltain eoUsen m i -
mella päivällä. • nlsterin oli pakko ryhtyä hillitsemään
Moskova. ~ Asioista tietoiset piirit
sanovat uskovansa, että pftimlnisterl
Stalin suostuu osallistumaan nelJBii
vallan konferenssiin presidentt) Tm*
manUt.^päKndnl8teri A t t k e n Ja p i f t -
mlnlsterr Queulllen Icanssa. Siteu
poistettaisiin sellaiset esteet. Joldea
perusteella Yhdysvallat v i i t t A i , atiel
se voi ryhtyä keskustelemaan..iNedV
vostolilton kanssa IcahdenkesUseatI,
sellaisista asioista, j o i h in morfisUa tol«
set maat ovat kiinnostuneet. ^ ,
Kalkki Neuvostoliiton sanomalehdet
Julkaisivat perjanUlna Tass-tolnHUi-tolle
New Yorkista lähetetyn uuttsm,^
missä sanottiin presidentti Triunaain
hylänneen NeuvostoUlton j a YbdjBK
valtain välisen rauhansopimuksen.
Tau-toimiston uutlsiessa eanottUn,
että>valtioslhteerl Acheson antaessaan
tehtimiehllle haastattelun, puhui kMU
teisesti rauhansopimuksesta Ja viifMk,
muista kysymyksistä, Jolta klsitcltll»
mr. Klngsbury SmiUUn pKämlnlsteft.
Stalinille lähettämässä kk-Jeessl. T r u ­manin
sanottiin kannattaneen Aeh»r.
sonin mielipiteitä sanomalehtlkonte.-
rensstssa, •
"Palkalliset piirit ovat sltk mielti,
että Trumanin Ja Achesonin aaenn»
Johtuu slttt seikasta, ettei tauluin*
sopimus olisi sopivainen hyOkUsrf<rv
suunnitelmille Atlantin hloUn Jirjea*
tämisessä", sanotuin uutlseasa.
mm
kai-dinaaim kaikkein kiihkeimpiä h a ­luja.
Syyttäjä vaati, että on poistettava
i ne taantumuksen Jätteet, joita kat<K.
Ilsen kirkon eräät Johtajat ja lähthnft
kardinaali Mindszenty edustavat. H l h
sanoi Unicarin kansan vaativan sttil;
Syyttäjä sanoi aikaisemmin, ettd
kun se antaa tuomionsa, että se a u t - ! kardinaali ole syytetyn paikaDa Itato*
Ilsen kirkon Johtajana, vaan yksitgri-senä
henkilönä, jcdca on telmyt rilu>l^'
Bia.
"Lännessä he tahtovat'osoittaai. et--:
ta tamä oikeudenkäynti on tuktniUifk
vastaan, mutta tiskpnnolla el ole B d -
tään yhteyttä tähän asiaan. O t t ^
dessa el ole esitetty mitään Mindszen-tyn
paimenkirjeita tai häiieri saaJTEui*.;
jaan. Me emxnc ole tahtoneet kiyt-;;^
tää nilta, koska olemme tahtooeelfc
välttää sellaista väitettä, ettft - t i t ^ j
on tukonnoUinen oIkeUsjttttu%
syyttäjä. Hän latucui sainalM; etttt<«
vät vastaajat ole toimineet ittkonnai»
puoIuEtamteeksi. vaan saadat^^äilji^^;
(Jatkuu 5. sivulla) ^"^'Ä.K^S