Vapaus, May 17, 1951

              snosnalalsien lisenäinen työväenleliti Penistettu vuonna 1917 Ilmesiyy t»»talBln, iontäioin )a lauantaisin
KT56 Voi- XXXXV vuosikerta Torstaina, toukokuun, 17 p. -— Thursday, May 17, 1951
Slaa- ja metsätaallitnksen lentokoneilla on viime päivinä oUat idire mies ten ja tarvikkeiden kuljettamisessa Ontarion pohjoisosissa metsäpalopai-
• koille. Keskiviikkona vallinnut sade auttoi tnkahdnttamaan riehuvia metsäpaloja.
[oreafaiset suorittavat
lunnusteluhyökkäyksiä
[uono lentosää on estänyt amerikkalaisten
mtovoimien toimintaa viime päivinä
iTokio. — Korealaiset ovat tayöäcän-ct
Ja edenneet I n j e n suunalla, i l -
utettiin täällä keskiviiltkona. Inje
tärkeä liikennekeslnis 11 m a i l ia
(akkoon Yanggusta itäpuolella H w a -
ivesivarastoaluetta.
?:n kirjeenvaihtaja N . Poliwetzky
[armeijan päämajasta raportteeraa,
i korealaisten uskotaan olevan t ä l -
I hetkellä voimaklcaampia s o t U a a l l l -
Isti kuin he ovat •koskaan olleet t ä -
sodan aikana. -.
elUä on enemmän tankkeja, e-an
lentokoneita s i j o i t e t t u n a . K q -
an, kum heillä on k o s k a a n a i k a i -
oUut tiämän sodan aikgna";
oi han.
&realaiset j a k i i n a l a i s e t vapaaeh-ylittivät
j o e n ICorean r i n t a m an
uosalla ameriidcalaisten asejnlen
Icssä osoittafen. että: heiden..tartjoir^
tiaan'on käyttää t ä k l ^ k k S y s -
ohtanaan suuremmassa i i y ö k ^ -
i.-'- ,. • . •• •• • r: • ,
rmtamalla oleva Mq>seerl piti
että varmana entcetiä siltä/ että
[merkitsee hyökkäystä, j o k a voi o l la
Icam mita koskaan • K o r e an
an aikana on nähty. '
|"Odotettu hyökkäys e i ole vielä a i ­nut',
sanoi han.
korealaiset tekivät r a j o i t e t t u j a t u n -
steluhyofckay*ksiä tiistaina C h u n -
Jbnin sunnaUa./ Chunchon on 45
ailia koilliseen Seoulista. ; E i k u m ­ienkaan
puoli kontrolloi tätä tär-
.keskusta. •/ v- •'
Tuntematon määrä korealaisia y b t -
t i P u k h a n j o e n lounaaseen Chuncho-n
l s t a . Korealaiset ylittivät joen s a ­teen
j a a l h a a l l a olevien p i l v i e n suo­j
a a m a n a j a v a l l o t t i v a t j o en eteläpuo­l
e l l a olevat kukkulat.
. K o r e a l a i s e t ovat myöskin edenneet
Choyattgin Joen - y l i h u o l i m a t t a ame­r
i k k a l a i s t e n ' a n k a r a s t a tykistötulesta.
Tämä k o h t a o n 15 m a i l i a itään C h u n -
chonlsta. •
K a a k k o o n ' C h u n c h o n i s t a amerikka­laiset'
o t t i v a t k i i v a a s t i y l i t e e n korea­l
a i s t en kanssa. Tämä oli k a i k k e i n
tärkein mitä tapahtui t i i s t a i n a , mujita
s e n s u r i : estää saamasta tietoa jouk­k
o j e n suuruudesta j a t a r k e m m i n m i s ­sä
t^mä ^taistelu t a p a h t u i.
Vijonglburi/^suunxi^ll^^^aime^^
n e n t a n k k i p a r t i o eteni feoibttuimatta
vastnstual»7~^ " , ' ' -
* H u o n o lentosää: r a j o i t t i lentotoi­m
i n t a a t i i s t a i n a . Viides ilmavoima
i l m o i t t a a , että v a i n 100 l e n t o a suo­r
i t e t t i i n .
Yhteiskuorialilnen vakuutus
ensimmliseii kerran voimaan
Kiinan Kansantasavallassa
Työnantajat maksavat 3 prosenttia
työläisen ansiosta vakautumassaan
Fekins:. — - T o u k o k u u n 1: päivästä
-lähtien ensimmäisen kerran K i i n an
h i s t o r i a n a i k a n a s a a t e t t i i n voimaan
y h t e i s k u n n a l l i n e n / vakuutus. Uuden
l a i n mukaan työläisten e i . e n ä ä t a r -
vitse pelätä vanhuuttaan, s a i r a u t t a a n ,
kuolemaa^ loukkaantumista, r a a j a r i k -
koisuutta j a lapsen 'synnytystä siksi
ettei ole varoja.
Y h t e i s k u r m a l l i s e n ^vakuutuksen mak­saa
työnantaja, o l i p a kysymyksessä
y k s i t y i n e n t a i k k a v a l t i o eikä työläiset
t a r v i t s e maksaa permiäkään;
' Sitten m a a l i s k u u n ensimmäisen päi­vän
, o v a t työnantajat^ J o i l l a on : 100
työläistä taikka- enemmän, maksaneet
vakuutuskassaan 3 prosenttia > työläi­sen
ansiosta. Sekä vakuutusrahastoa
että sen h o i t o a valvovat itse työläiset
unioittensa kautta. .
Toukokuun l p :stä lähtien 70 p r o ­s
e n t t i a näin kootuista varoista o n o i -:
l u t k u k i n tuotantolaitoksen u n l o n e r i -
kolskomitean käytettävissä j a loput
on s i j o i t e t t u Y l e i s k i i n a l a i s c n Työväen-
Uiton käytettäväksi.
Vakuutusasioista huolehtivat v i r k a i ­l
i j a t . ovat saaneet ammattikoulutuk­s
e n hoitamaan kysymyksessä: olevia
vakuutusasioita.
K a i v o k s i s s a j a t e h t a i s s a o n p a r a n ­n
e t t u lääkintähoitoa Ja a i l i i ^ a k l i n i ­k
o i t a o n a v a t t u . •
Tokio. Korealaifet vapauttivat
kaJcsi b r i t t i l a i s t a s o t i l a s t a viime l a u ­a
n t a i n a , ilmoitetaan täällä. Vapau­tetut
miehet kertoivat, että korea­l
a i n e n eversti oli s a n o n u t : "Teidän
kuljettamisessa P o h j o l s - K o r e a a n on
l i i a n suuria y a i k l u k s i a . "
Moleaimät kuuluivat Gloucester-shire
i3ataljoonaän j a molemmiat o li
otettu vangiksi l^uhtikuun 25 pnä.
astaan
[kenraali Bradley ilmaisi tämän selvästi
|un Yhdysvaltain senaatti häntä kuulusteli
IWashlngton.— Y h d i s t e t y n yleisesi-
Innan päällikkö k e n r a a l i Omar N .
adley; senaatin kuulusteluissa i l m a i -
[ selvästi; että. Y h d y s v a l t a i n t a r k o l -
sena on valmistaa sota - Neuvbstb-
|toa vastaan. Puhuessaan K o r e an
äästä sanoi hän, että "me olemme
antuncet väärään sotaan, vää-paika.
s.sa.. vääränä aikana ja
ärän vihollisen kanssa f
Jän hylkäsi MacÄrthuriri
voimakkaista toimcripltcistä K i i -
1 Kansantaöävaltaa vastaan; Sei.-
|neii merkitc;ce inaailmansbdah: r i s -
aik;.na jolloin Yhdysvallat c i olc
llmis HJihen, ; anoi Bradlny. {
r'Mc uskomme"; sanoi hän. / ' e t tä
mc voimme kylHn va!£ava.sti k u ­ltaa
K i i n a n Korea:;;5a..;; n i i n s i l l o in
•.olpinipe-.ascmasssi Ja se o h v a l -
jolJoin jonkiJilainen JärJcBlclv
|laa:An tehdä ja saada a i k a a n s o v i n -
3raclJcy yaiio!, ettei kukaan voi
^•ala '•ratkai'»cvia tuloksia sen k a n l -
jmitd ine nykyään teemme", mut-t-i
|n Ijsäsi, että yleisesikunta o n sitä
elta ettei -Nillä .suunnitelmalla, j o n -
MacArtliur esitti päästä paljoh­an
lälicmmäk.si.
än sanoi, että ellei n y i t j i s c n o h -
nan k a u t t a s a a d a ratkaistuksi K o -,
kyf:ymystä. niin-täytj-y ryhtvä
siin toimenpiteisiin. •
leiseajkunta on y k s i r a i e l i i i en siinä.
oi Bradley, eitä NcuvostoUitoh s e -
ntuminen korean asioihin ön
Phdollincn jos M a c A r t h u r i n esitys-
I seurataan.. : ",;
iän myöskin sanoi, että NeuvoBto-
«sa tiedetää h , ettei , A m e r i k ka
valmis maailmänÄotäan. "Joekin
• voisimme pahasU loukata aitä. Jos
[hyökkää meitä taildca meidän y s -
pämme vastaan".
fMeldän mahdollisuudet ovat t u n -
ftuja komrounJsteiUe'*, hän Jatkoi.
" H e ovat t a i t a v i a sota-asioiden tut­k
i j o i t a j a he; täydeUisesti käsititävät
ettemme me o2e ?valmiitä emmekä
ole valmiita antama.an heille u l t i -
maattumia;
. " H e myöskin tietävät meidän ja
meidäh liittolaistemme; potensiaalisen
voimah j a etteivät he v o i pitkän
p p l l e v o i t t a a k u n v a i n A m e r i k k a on
valpas j a v a l m i s t a u t u n u t ."
Rosvo Hirtetty
yleisellä paikalla
Pakistanissa
Sl^käpnr, Pakistan. — K y i m n e n c n -
t u i i a t t a henkilöä, -seurasi m a a n a n t a i ­na
täällä k u n p a i k a l l i n e n , rosvojohtä-j
ä K i r t e t t i in yleisellä jxtikallä; Tä­mä
öli ensimmäinen tämän k a l t a h i cn
tapaifö Sinetin m ä a k u n n a s - s ä ..
M a a k u n t a h a l l i t u s antoi mäiiräyk-
5cn teloittaa rosvo yleisellä paikalla
pelotu-kseksl toisille rosvoille;
Roayo Idoo B u r d i j a Iiänen j o u k ­konsa
ovat pitkän aikaa terrorLsoi-hect
yäcstöä S i n d i n ' maakunnassa
ryövääiiräUä Ja m u r h a a m a l l a ilmiisiä.
Kiinan saärloä
pusketaan läpi
YK:$sa
U n i t e d Nations, N . Y . — M a a n a n ­t
a i n a pitämässään kokouksessa Y K : n
n.s. erikolskomitea. Johon 60 Y K : n
m a a s t a kuuluu v a i n 12 m a a t a ; päätti
hyväksyä koko maailmaa käsittävä
aseiden, gäsolilnln jä m u i d e n sotama­t
e r i a a l i e n saarron K i i i i a a vastaan,
E g y p t i pidättyi äänestyksestä. Seu­raavat
maat k a n n a t t i v a t saartoa'!
A m e r i k k a , B r i t a r i h i a . Cäfaada, Rar^^^
k a , A u s t r a a l i a , B e l g i a , - B r a s i l i a ; r*ilip-p
i i n i t , T i a - k k i , Meksiko; j ä yenezuela.
Tämän jälkeen i^lno^^
edustaja Eriiest A . G r q s s , että h u o l i ­m
a t t a tästä päätöksestä / e d e l i e en ynri-tetään
saadia r a u h a a i k a a n Koreassa.
Y K : n erikolskomitea nittiitettiin
v i i m e syksynä vastoin' YK:n%ääntöjä.
Sääntöjen mukaan / k a i k i s t a itämän,
luontoisista asioiista Vql^ päättää v a in
turvallisuusneuvosto.; ^ /
Tämä päätös Jätetää§^YK:ii y l e i s,
istumme»! hyVäksyttävälöl Ja se tulee
esUle t o r s t a i n a .•
A i v a n varmaaupn, e t tä Neuvostoliitto
j a kansandenookraattisct, maat tulevat
jyrkästi v a s t ^ t a m a a n ; tätä päätöstä.
M a h d o l l i s t a o n myöskin, että 12 A a ­s
i a n - A r a b i a n maata vastustavat - sitä.
NäcArthiirin ja
Trumanin välillä ei
ole erimielisyyttä
Moskova. — M a a n a n t a i n a ilmesty­neessä
Pravdassa oli ensimmäisen
k e r r a n k i r j o i t u s k e n r a a l i M a c A r t h u r i n
j a k e n r a a l i M a r s h a l l i n a n t a m i s t a t o ­distuksista
senaatin komitean edessä.
ToioUtuskijoituksessa sanottiin, e t ­tä
yhteisen y l e i s e s i k u n n a n t a m m i k u un
12 pnä 1951 a n t a m a 16 k o h t a a käsit­tävä
ohjelma osoittaa, että A m e r i k ah
h a l l i t u s a j a a "uuden sodan alkamisen
suoraa ohjelmaa".
Tämä pii .se o h j e l m a , jota' M a c -
A r t h u r vei eteenfjäin, sanotaan k i r j o i ­tuksessa,
j a tätä samaa; ohjelmaa pre­s
i d e n t t i T r u m a n , M a r s h a l l j a k e n r a a l i
M a t h e w B . R i d g w a y toteuttavat K o ­reassa.
;;•
"Tpdeilisuudessä" • s a n o t a a n Prav­d
a n toimituskirjoituksessa, " h a l l l t s e -
-vlssa piireissä ei väitellä näiden k y ­symysten
sisällöstä/ Sama yhteinen
ohjehna, jonka peruistalla A m e r i k an
i m p e r i a l i s t i e n e r i ryhmät ovat y h t y ­neet
Kauko-Idän poliUikassa, perus­tuu
sodan laajentamiseen/' ^
iNeuvostoliiton
4iimarit ennätysten
kimpussa
, iMoskova. — Neuvostoliiton lurheilu-l
i i t t o i l m o i t t i maanantaina, c t t a N e u ­vostoliiton
u i m a r i t tekivät U n k a r i n -
Ncuvostoluton u h i t i k i l p a i l u s s a >-hden
'maailmanennätyksen, yhden Neuvos­t
o l i i t o n ennätyksen j a k o l m e Euroo-
/pan. ennätystä viime l a u a n t a i n a . :
:, Neuvostoliiton viestinjoukikue, jossa
^olivat Leonid Meslikov. V i c t o r Folo-vviev
j a A n a t o l i Dratz. saavutti 300
m: vapaauinnin viestissä 3 m i n . 11.1
'sekunnin ajan. j o k a o n m a a i l m a n e n ­nätys.
,400 m. viestinuinnissa s a a v u t t h N e u -
vostoliiton Joukkue, Jossa o l i v a t M e s h -
kov, Dratzy. A r t e m i Leibel V i t a l l n ja
X^shakov. tuloksen 3 m i n . 50 sekunttia,
j o k a on Euroopan ennätys.
-400 m. perhosuinnissa saavutti
Neuvostoliiton joukkue, Jossa olivat
Meshkov, N i k o l a i ' K r y u k o v . Y u r i K o rp
Ja Peter Skrlpohenkov, m5'öskln E u ­roopan
ennätyksen a j a l l a 4 m i n . 34.9
sekunttia.
Meskovin hallussa on r i n t a u i n n in
maailmanennätys 100 m . r i n t a u i n n i s ­sa
a j a l l a i l . m i n . €.8 s e k u n t t i a .
f; Neuvostoliiton viestin j o u k k u e saa­v
u t t i Euroopan ennätyksen 4O0 m.
rintauiniiLssa a j a l l a 3 m i n . 51.6 sekunt­t
i a .
• U n k a r i n JouKkue, jossa o l i v a t Geroe
Czordas, Imre tNeki, Laszlo Gyoen-
?yesi ja G z a Kadas, saavutti myös-
Icin 600 m. v i e s t i n u i n n i s s a iVaroopan
exmätyksen a j a l l a min. 4 5 S sekunt­t
i a .
c U n k a r i t a r E v a Szekeky r i k k o i naLs-t
e n maailmanennätyksen 100 m , r i n ­tauinnissa
saavuttamalla a j a n 1 m i n .
16.9 sekunttia. (Bnnäl^ksen omisti
aikaisemmin ranskalainen G . V a l l e r y
a j a l l a 1 m i n . 17.4 s e k u n t t i a .
Brittiläiset
:;j^iraanit rauhan
puolesta
Lontoo.— S i r l a n iPraser. brittiläis­ten
sotaveteraanien Johtaja tarjoutui
s u n n i m t a i n a matkustamaan Neuvos­t
o l i i t t o on neuvotellakseen siellä so­taveteraanien
kanssa r a u h a n säilyt­tämisestä.
F r a s e r , joka: on •parlamentin jäsen,
sanoi B r i t a n n i a n Legioxian kokouk­sessa
puheenjohtajan ominaisuudessa,
etta L ^ i o n a n o n pyrittävä o s a l l i s t u ­maan
taisteluun maailman rauhan
säilyttämiseksi. . • ;
" V o i o l l a n i i n , että neuvottelut kor­keammassa
astee.ssa,taik3£a sellaises­s
a k i n tasossa k u i n entisten s o t i l a i t ­ten
Järjestössä taikka unioisisa, v o i
auttaa r a u h a n asiaa", l i än sanoi.
" O l e n valmis kohtaamaan Venäjän
Legionan Venäjällä t a i k k a B r i t a n -
nia.ssa, sillä jos k a i k i s s a asteissa neu­votellaan
n i i n se ori p a r e n i p l k u i n j os
t a i s t e l t a l s U n . " "
Fasisti kiroaa kun
työläiset taistelevat
M a d r i d . — K e n r a a l i ' Franciisco
F r a n c o sanoi täällä Royal Palaccssa
pidetyssä f a l a n g i s t i c n k o k o i | k s ^ a , e t ­tä
äskettäin e r i p u o l i l l a m a a t a puhje-ricct
lakot ovat "rikbfcsia isähniaata
vastaan".',
Hän vakuutti k u i t e n k i n , että h a l l i ­tus
tekee kaikkensa talpudeliteeh t i ­lanteen
parantamiseksi. Barcelonan.
B i l b a o n j a Pamploinan lakot i l m o i t e ­t
a a n alkaneen protestiksi elixJEUstan-nusten
alentamista vastaan. .
F a l a n g i s t i t (osoittivat suosiotaan
F t a h c o n puheille j a laiuloivat f a l a n -
gistipuolueen h y m n i n.
Raivohullu tappanut
5 henkilöä Marokossa
P a r i i s i . , — . R a n s k a n tietotoiihisfco i l ­m
o i t t a a RabalLsta, Marokosta maa­n
a n t a i n a , että marokicolaiset poliisit
etsiyät aseistettua raivohullua. Joka
tappoi v i i s i henkilöä J a h a a v o i t t i k a h ­t
a A f o u r r r c s s a . - -:''::-;.-.'\:/,'^\ •••
P o l i i s i t l l r a o i l t a v a t että; mies ampui
cnslicsi erään naisen, j o n k a jälkeen
hän meni tien-viereen, J a ampui ohi^
k u l k i j o i t a .
Elinkustannukset
nousevat Ruotsissa
Tukholma. — R u o t s i n v i r a l l i s t e n t i ­lastojen
muk.ian nousi R u o t s i n c l i n -
ku-slannukset ;v. 1951 kolmen cnsim-mäisen
kuukauden a i k a n a 10 prosen­t
i l l a . Jos v. 1935 ruokata.yarain c l i n -
kustahnusindeksiksl otetaain 100, n i in
viime joulukuussa o l i e l i n k u s t a n n u s ­indeksi
189 Ja maalisiujussa 210 p l s -
t e t t ä . ' ' .;
Burma ei osallistu
kumin vientikieltoon
, Rankoon, Bamuu - 7 - , y i r a l l i n e n S u r ­i
n a n haUituJcsenpuhciniies^^^s^^ sun­n
u n t a i n a , että B u r m a el flkseta m i n ­käänlaista
v i e n t i k i e l t o a I m m ^ J a sitä
s a a viedä m i h i n ogaari maatlmjua h y ­vänsä,
vieläpä K i i n a a n.
Poikanen vangiksi
postilaatikkoon
l « m l o n . ,— Neljän vuoden ikäinen
D a v i d Lces ryömi , täällä Woimcen
suureen postilaatikkoon, j o n k a jälkeen
hänen si.skonsa liidä s u l k i l u u k u n . J o ­k
a ftieni l u k k o o n . ' ;
P o l i i s i t Ja u t e l i a a t o h i k u l k i j a t p u ­d
o t t i v a t l a a t i k k o o n s u k l a a t a J a h e d e l ­miä
kunnas p o s t i v i r k a i l i j a saapui Ja
avasi piustilaatikon l u u k u n .
"Sosialisti" Moeh
rukoilee kyyne­leitä
ja hikeä
F a r i l s L — R a n s k a n puolustusminis­teri
J u l e s M o c h sanoi t ä ä l l ä puhees­saan
Soslallstipuolueeri edustajako­kouksessa,
että R a n s k a n t ä y t y y vuo­dattaa
vähemmän kyyneleitä ja
enemmän hikeä välttääkseen veren­vuodatuksen
tulevaisuudessa.
Edustajakokouksen tärkein tehtävä
on l a a t i a vaaliohjelma .kesäkuun 17
pnä t o i m i t e t t a v i a vaaleja varten.
"Meillä J r ä y t y y o l l a r o h k e u t t a sanoa
maallemme", hän j a t k o i , " e t tä meidän
pitää ponnistaa enemmän tulevina
vufj^ina koska vieläkin Itauempana
vaara-alueesta olevat liittolaisemme
tekevät enemmän."
Tokio. ---Korealaiset alkoivat ankaran hyöldiäyfcscn Korean rintaman
keskioMii itäisellä siviuUlla Ja vallottivat Injen, Ilmoitettiin täällä tänään.
Eteläkorealaisten rintama ilmoitetaan murtuneen, matta mitään tietoa «1
ole annettu tilanteen vaJcavaudesta. • •
IlyökkäyK kehity! länteen Ja tointm suurempi byökkäy» mioritctliin
nni'>f'ki(nl(iis]a vaxtaan Cunchonin loona.
\ä>tiä«i !«:itä,^ttä ncljä»jianrefflpi korealaisten »uorittama hyökkäyK
sitten sodan alkamisen on alkannt.
Lcbanop. Ont. — Kuuden vuoden ikäinen David HovreN Joutui täällä
trokin aUe Ja ennenkuin, |iäJi<;i ehdittiin Kaarnaan sairaalaan kuoli hän
.matkaUa."
GorAan ViAnnoLn, Joka oli kuoleman aiheuttaneen trokin ajuri, «anoi
pöiiialkiralustcruiaa, että hänen edellään ajaneen tr<ddn noytaitama pöly
peitti pojan niin ettei hän nähnyt ennenkuin onnettomuutta ei voinut
:viittää.' , '•. ;
Teheran. — PoUlsit van«itBivat keskiviikkona täällä laukausten vaih­don
Jälkeen Fcdeyän lalamin, jota sy>-t«(ääa «alaliitosta pääministerin
.henkeä''vastaan.''
' Oslo. — Norjalainen kenttäialraalahenklUMuiata, Johon kuulua 32
Jämta, lähti l o n ^ ^ nutlulleKoreaan. Toinen kvoXiä^
mmm^mmmsmmm
Wall Street on valmistanut
Japanin
luonnoksen ilman muita
MacArthur ei ole koskaan pyrkinytkään toteuttaniaan
Japanin demokratisoimista ja demilitarisoimista ^
Wa8h!>Dn. —- Hylläiessään Neuvosloltiton ehdotuksen
rauhansopimuksesta .-Japanin kaii88a>^W
osoittanut päättäneensä pitää Japanin kansan.siirtomaaorjuur
dessa ia käyttää sitä maata sotatukikohtana hyökkäyJcselle.
M u t t a sitä J a p a n i n d e m o k r a t i s o i m i ­s
i a 4iJa:<^^
j o n k a näiden m^^^
päättivat, ei; o l e : koskaan, kenraali
IMÄcArtii^
i e u t t a m a a n . F^invästölh hän kohotti
MM:
'M
i i i
Neuvostoliiton ehdotus, hyljättiin
seuraa;rana päivänä sen jälkeen k un
(Neuvostoliitto jätti nootin Mosko­vassa
olevalle. Yhd.vsvaltahi lähettl-
Ihälle A l a n G . K h - k i l l e.
Nootissa* e l v a i n arvosteltu A m e r i ­k
a n rauhansopimusluonnoksen sisäl­töä,
vaan myöskin sitä m i e l i v a l t a i s ta
j a laitonta tapaa millä s i i h e n on v a l -
m s t a u d u t t u .
y h d y s v a l t a i n luonnoksen valmisti
W a l l S t r e e t i n p a n k k i i r i J o h n Poster
Dullcs K i i n a n j a Neuvostoliiton o t t a ­matta
osaa s i i h e n . Kauko-Idän ^ko­missioni
päätti V. 1947,~ että luonnok­sen
laatimiseen tulee Neuvostoliiton j a
K i i n a n osallistua.
Tämän elimen muodostivat v. 1945
Y h d y s v a l l a t , Neuvostoliitto, K i i n a.
B r i t a n n i a . R a n s k a . H o l l a n t i , Canadiji,
A u s t r a a l i a , U u s i Seelanti, I n t i a j a F i ­l
i p p i i n i t .
valtaan Zaibatsun (ylimysperheiden
-puolueen).
Y h d y s v a l t a i n rauhanluonnos, Jos
sellainen toteutetaan; s a a t t a a J a p a n in
amerikkalaisten politiikkojen sekä
p a n k k i i r i e n taloudelliseen sekä soti­laalliseen
k o n t r o l l i i n.
Neuvostoliitto vaatii^ että rauhanso.
pimuksen J a p a n i A kanssa täytyy p e ­rustua
K a i r o n , J a l t a n Ja P o t s d a m in
sopimusten perustalle, j o t k a sisältyvät
seuraaviin k o h t i i n :
U l k o m i n i s t e r i e n neuv,osto, johon
osallistuvat koikiUen n i i d e n ivaltain
edustajat, Jotka osallistuivat sotaan
J a p a n i a vastttön,; v a l m i s t a a Jai>anln
rauhansopimuksen luonnoksen. ' '
J a p a n i s t a on valmistettava demo-k
r a a t t i n c n v a l t i o . . .......
R a u t i a h a j a n talouden kehittäminen^.::^
eikä kauppakieltoa' minkään maan
kanssa.
Rauhansopiniukseen tulee t«hdä s e l ­l
a i n e n v a r a u s , ' e t t d J a p a n i e i s a a l i i t ­tyä
mihinkään Uittoon, Joka v a l m i s t aa
äotaa Jotahi niitä m a i t a vastaan, j o t ­k
a olivat sodassa J a p a n i n kanssa..'
, Neuvostoliiton nootissa sanotaan,"
että Y h d y s v a l t a i n miehitysjoukkoja'
käytetään Koreassa vastohi sopimusta
koska ne ovat y k s i n o m a a n - n t i e h l t y s -
j o u k k o j a . Samalla sUnä sanotaan, .
että. Kauko-Idän probleemien selvittä- v
m i n e n l i m a n K i i n a n K a n s a n t a s a v a l ­l
a n osallistumista o n mahdoton.
P e k i n g i n K a n s a n l e h t i k i r j o i t t i ' t o i -
m i t u s p a l s t o l l a a n Y h d y s v a l t a i n J a p a - ;^
n i n rauhanluonnoksesta, että^ s e , on
" u l t i m a a t t u m l Neuvostoliiton^ K i i n a n ^ :
J a p a n i n Ja k a i k i l l e A a s i a n r a u h a a r a -
k a s t a v i l l e k a n s o i l l e " . ^
JM
Taistelu sotaa vastaan
on nyt siirtynyt
ratkaisevaan vaiheeseen
''Ei mikään ole tärkeämpää kuin 3aada ihmiset ymmär­tämään
aikakautemme perusprobleemeja" ^ Hromadka
V
Pariisi. — Maailman Rauhanneuvosto on Juuri äskettäin ]ul«^
kaissut vetoomuksen» jossa sanotaan, että "taistelu sotaa vastaan
on sirtynyt ratkaisevaan vaiheeseen" Ja vetoaa kokomaaihnaa
kamppailuun viiden suurvallan rauhan puolesta. Joka nykyään
on ratkaisevin tekijä Ja Joka voI<"heiitää palttoti vaaVssa rauhan
puolelle". • ; -
Tämä tärkeä j u l i s t u s a n n e t t i i n h e ti
senjälkeen kun M a a i l m a n R a i i h a n.
neuvoston johtokunta p i t i kokouksen­sa
Kööpenhaminassa toukok. 5-8 pnä.
Tähän kokoukseen osallistui 50 edus­t
a j a a eri p u o l i l t a m a a l l n A a .
E r i k o i s e n suuri merkitys neuvoston
julistuksessa o n se, että siinä vedo­t
a a n " k a i k k i i n järjestöihin j a r a u h a n ­l
i i k k e i s i i n , yhteLskunnallisiin, k u l t t u u ­r
i - j a u s k o n n o l l i s i i n järjestöihin o s a l ­listumaan
aktiivisesti, niillä k e i n o i l la
k u i n ne parhaaksi arvelevat, taiste­l
u u n viiden suuren rauhansoplmukseri
puolesta. ;
" K u k i n kansakunta voi tehokkaasti
t a a t a oman turvalllsuut€n.sa", sano­t
a a n julistuksessa, "tekemällä työtä
sellaisen sopimuksen isaamlseksl." S i i ­nä
sanotaan edelleen, että v i i d e n s u u ­r
e n kokous bn a v a i n "rehelliselle r a u -
hanpyrklmykselle", joka lopettaa k y l ­män
sodan j a avaa tien tpdelllselle
aseistariisumiselle.
Tätä selvää m a a i l m a n k r i i s i n J a sen
todellisen Jlevittämlsen mahdoIUsuit.
den korostusta pidetään täällä e r i k o i ­sen
tärkeänä samaan aikaan k u n i h ­m
i s t e n hUomlo ; on kilnt^jnyt Palafe
Roseen, Jossa neljän v a l l a n ' u l k p m i n l s -
t e r i t neuvottelevat ja Joka päättyy
t a v a l l a t a i k k a toisella m i l l o i n hyvänsä.
J o h t o k u n n a n puheenjohtajana tolnii
Yves Farge, Ranskan raulianllllckeen
Jolitäja jä e n t i n e n R a n s k a n m i n i s t e r i.
Joka o l i seuraamassa B i k i n i n a t o m l -
pommikokellua.
Huomattavien cdustajich joukossa
olivat «nm. protestanttinen piispa J o ­sef
Hromadka Tshekkoslovakiasta;
Rev. D u n c a n Sandy, Joka edusti B r i ­t
a n n i a n kveekkareita; Madame L i
T e h - c h u a n , K i i n a n terveysministeri;
Alexander Klomeichuk, t i k r a i n a l a i n en
näytelmäkh-JäUija Ja d i p l o m a a t t i Ja
Rev. J o h n D a r r Y h d y s v a l l o i s t a.
Kööpenhaminassa Järjestetjr;3sä r a u -
iiankokouksessa; Johon o s a l l i s t u i 15,000
ihmistä. Madame LI s a n o i , että J a p a ­nissa
kerättiin T u k h o l m a n vetoomuk­sen
alle 6,000,000 nimeä Ja e s i t t i r a ­p
o r t i n miten K i i n a s s a t o i m i t a a n v i i ­den
suurvallan rauhansopimuksen
puolesta.. .
P i i s p a Hromadka sanoi, että hän
o n l i i t t y n y t rauhanliikkeeseen " p u h ­taasti
humaanisista, teoloogisista Ja
kristillisistä vaikutteista".
Hän sanoi kokemuksensa tuoneen
hänen siihen johtopäätökseen, että
y h t e i s t o i m i n t a e r i voimien kesken on
m a h d o l l i s t a Ja J a t k o i :
" E i mikään olc tärkeämpää kuin
saada itimiset ymmärtämään a l k a k a a ,
tcmme. perusprobleemeja. Meidän
täytyy puhua yksinkertaisesti j a s e l ­västi,
j o t t a k a i k k i ymmärtäisivät. V i e ­läpä
meidänkin keskuudessamme on
e r I miclisyyttä : velvollisuuksistamme
nykyiseen tilanteeseen, Mutta Jotain
on tehtävä. Siksi me sanomme, h u o ­l
i m a t t a siitä minkä me ajattelemme
olevan Jännityksen syynä: allcakaam-me
rauhan* r i s t i r e t k i pakoittaaksemmc
v i i s i suurvaltaa tekemään rauhansopi­muksen."
Julmaa terroria
liarjWaan
Irtdo-Kilnassa
Bntahhia|le ja
kallista väpaustaiste
tukatidiittamisyritykset
Yhden malakkalaisen 8
maksaa Britannialle noin $500,000
HvXeon. — P o l i i t t i n e n sensuuri o n •
estänyt tähän : santeka . ipääBemästa 7
tietoon ranskalaisen poliisin, h a r j o i t ­tamaa
Julmaa terroria. Viime maa-»
n a n t a l n a i l m o i t e t t i i n . että.Tanökalal-.
set poliisit olivat i l m a n tutkimusta
ampimeet 16 miestä Ja 4 n a i s t a!
A s l a t u l i tietoon k u n yletnamllalset
v a l i t t i v a t asiasta R a n s k a n y l i k o m i S ':
s l o n e r i k e n r a a l i J e a n de Lattre? d e ;
Tassignylle.
Tutkimuksessa o n käynyt selville,
että p o l i i s i t panivat odirit seisomaan
r i v i i n Ja ampuivat heidät konekivää"
rillä. Vietnamilaiset a m m u t t i i n k o s ­toksi
sen johdosta k u n vletnaxnllalset
sissit olivat tappaneet ranskalaisen;
p o l i i s i n .
Tapetut olivat olleet vankehia epäil­tynä
v i e t n a m i l a i s t e n sissien auttaml-^
sesta.
T i i s t a i n a Ilmoitetaan, että D a l a t i n ;
jossa teloitus t a p a h t u i , poliisipäällikkö
j a useita p o l i i s e j a o n pidätetty . t o i ­m
i s t a a n s i k s i ktmnes tutkimus t o i m i ­tetaan.
Tapaus on herättänyt s u u r t a v i h a ­mielisyy
ttä k a i k k i a l l a I n d o - K i l n a s s a.
l l a n o i , I n d o - K l i n a , — B r i t a n n i a n Ja
R a n s k a n I n d o - K i l n a n Ja M a l a k a n v a -
paustalstclun tukahduttamlsyTltykset
rasittaa hyvin raskaasti kummankin
maan resursseja. Ranskalaisissa jä
brlttiläIste.',äplircIs.'Jä selitetään, että
nämä taLstelut raslttai/at k u m p a a k in
maata Ja ailoil n i i d e n on valkea antaa
suurempaa tukea Kr/rea»sa käytä­vään
sotaan.
E r i k o i s e s t i Ranskalle maksaa sota
vietnamilaisia vastaan Indo-KIInassa
p a l j o n . Ranskalla on täällä suurin
osa armeijansa voimista, '
I n d o - K l i n a s s a on 150,000 R a n s k an
Ja «en «lirtomaiden sotilasta. Noin
y k s i vlidCKOsa tästä o n ranskalaliJla
upseereita Ja allupe«ercita,U>put s i i r ­tomaista
värvättyjä Ja t u o t u j a miehiä.
R a n s k a n vh-alllslMa |)llrel«sä « a n o ­t
a a n , e t iA R a n s k a suurimmalta osalr
t a a n maksaa 150,000 a l k u a s u k a s a r m e l -
Jan k u l u t Viet Namissa, Cambodlassa
j a Laosissa.
Näiden lisäksi R a n s k a l l a o n Indo-
K i i n a s s a 200 s o t i l a s - j a t r a n s p o r t t i -
lentokorKjtta, Lentovolmlcn miehistö
o n pääa/iiassa r a n s k a l a i s i a.
I n d o - K i l n a n sota on kestänyt y l i
neljä vuotta. Menetyksistä c i olc kos­itaan
annettu v i r a l l i s t a tietoa,
P r e s k l e n t t i A u r i o i sanoi maallskuus-na,
Washingtonls£a, että R a n s k a on
menettänyt I n d o - K l i n a s s a 28,000 p a r ­h
a i n t a s o t i l a s t a Ja että R a n s k a o n l ä ­hettänyt
I n d o - K i i n a a n M im miestä
Banslcan J a Välimeren voimistaan.
Brittiläisten taistelu Malakassa cl
ole taloudellisesti n i i n raskasta k u in
R a n s k a n taistelu l i i d o - K l h i a i s s a eikä
t a l s t e iu ole myöskään n i i n l a a j a . B r l .
t a n n l a o n keskittänyt M a & i c k a a n v a i n
72flQ0 sotilasta vakinai«esta armeijas­t
a . Tämän lisäksi brittiläisillä on
240 miljoonaa
allekirjoitusta
rauhanadressissa
Lontoo. — Neuvostoliiton kommu- c i'
nistlpuoKicen pää-äänenkännattajas-sa
Pravdassa j u l k a i s t i b i l i u t i n c n m a a ­n
a n t a i n a , Jossa sanottiin, että 240,-
000.000 a l l e k i r j o i t u s t a o n »aatu r a u - ' „
hanadrcssiln, jossa v a a d i t a a n viiden
suuren v a l l a n sopimusta, i l i n o i t t i jMos- 'v
kovan radio maanantaina.
siellä aseissa noin 100,000 p o l i i s i a j a
tilapäisiä joukkoja,
Lcntovolmat muodostavat noin 100 ' 3
lentokonetta. Malakkalaisten s i s s i - .;
»voimien vahvuuden Iiskolaan olevana VV
n o i n 3,000 miestä.
'Brittiläisten menetykset ovat myös-k
i n suhteellisen pienet.
Brittiläisten menetykset. Johon U i t - vvic
t y y alkuasukasojukot sekä p o l i i s i t , 11-. i . '
m o i t e t t i i n nousseen v , 1948 taistelun^^^^9^
puhkcmisesta maaliskuuhun saakka r : ;
1,045 miestä, K u l t e n k h i sanotaan, e t - ' ' .f
ta vakinaificn armeijan mcnetykset^^^^^^^y»
ovat " m u u t a m i a satoja lisää".
M a l a k a n l i i t t o v a l t i o n puolustusme- -
not olivat V. 1949 85,000.000 M a l a k a n
d o l l a r i a (yksi U S A : n doUari o n kolme
M a l a k a n d o l l a r i a ) , v. 1050 80,000,00(»
d o l l a r i a J a V. 1051158,0004)00: .
N,s. " R o s v o j e n k o n t r o U i " syö puolet
m a a n budjetista. O n laskettu,, <ett&^
y h d e n s i s s i n tappaminen maksaa n o i n ' u