Vapaus, December 12, 1925

              i i
liyöväen vapautus tapahtuu
vain sen itsensä kautta!
Vain järjestyneenä joukkona
voi työväenluokica voittaa!
-1925 Federated Pressin jääen. Lauantaina jouliik. 12 p:nä — Sat.. Dee 12,1925 tr
. chfoago, ni. — Keskiviikkoha päi-
^:iIisIoTn2n jälkeen jatkua "uudÄl-jgen
järies'telyn käsittely. Omai-
«BskySTinyksestä on lausuttu mie-
Ipiteita. Tuodaan esiin uuria seik-iDJä:
On muutakin omaisuutta, e i -
^ ainoastaan ' liaaleja. On yhdis-joita
on pidetty yllä puolu­een
nimessä ja pidetty tapsseja ja
ätea^sÄatu rahaa puolueen nimeen.
Oaaisuus'kuuluu luonrtbstaan puo-
Saöinaläisten järjestön osastojen
omaisuudet on hankittu palyelemaan
yksinomaan puolueen etua ja sitä
Jarteit tulee ne käyttää. Omaisuu-kontrolli
kuuluu siis puolu-
•eelfe."
Tämän ja jo aikaisemmin kerro­tan
läpäisen keskustelun pohjalla
jontaii kysymys valiokuntaain.
jlioneapotuia kiertokirje tuomitaan
Ylempänä olevaa kysymystä käsi-;
teltäessä esitti ponaiväliokunta, laati^^
junsa ponnen Minneapolisin Idertor
1 örjecii, johdosta.' Ponnessavtubmjifcr-
^ Öin ankarasti kiertokirje hajotris-jrityksefcsi
j a vedotaan^jJ^^^
sin osaston jäseniin, :10(6fiien heti&
larkitsemaan asiaa pa^nitnin ja hyl-^
käämään harkitsemattomasti otta­mansa
fcinnan. • •
Ponsi lähetettiin kuitenkin" valio­kuntaan
takaisin muiitamia pieniä
iDuatokflia varten. Öe julkaistaan
tuonnempana kokonaisi^iidessaan.
Verotusb^^syimyj^etsä hyvalMyta^ti
rerot ontisellaän ^
Verotuskysymys esitettiin myos-lin
kokoukselle, pohdittavaksi, vaik­ka
69 fei 'ole tä'hTän kokouksen r a t -
fcus^yip^a, Ve.rotuskysyinyksesn
«sille, ottainistakin vastustettiin,: kos­ka
66 ei ole järjestoiv kokouksen
asia. Toiselta puolen taas selitet­tiin,
että siitäkin voi keskustella ja
!^osuai (toivomu!|c^! puoJtreeri*' - tp;
.. Asiaista testi keskustelua vain vä-.
hän aikaa. Puheenvuorotkin rajor
tcttiin päätöksellä kolmeen minuutr
tiin ' • - •
Oregön-Washingtonin alueen edus­taja-
esitti alueensa evästykset, eh­dottaen
puolueen "toiftiieenpanevan
komitean harkittavaksi, eikö verota­soa
voitaisi hiernan.lieventää.': ,
Tämä mielipide sai jossain määrin'
kannatusta. " -Piihuttiini. ;etupäässa
maanviljelijäin puolesta, jotka! ovat
Iraonoihraassa asemassa kuin teolli-snuB^
öläiset tuloihin nähden.
Vuoristoalueen :€dustajia~puliui h i i -
lenbaivajain puolesta' sötittäen näit-tenkih
olosuhteitten olevan sellaiset,
että verohuojennus ei- tekisi pahaa,
samoin. Maösan alueen .edustaja
Janhonen. : • " -
Toiselta puolen taas tuotiin esiin,
;että verojen suurutitta on nureksit-'
tu etupäässä fcaupunkiosastojen Jces-iuadessa.
joitten jäseniliä u-sein, apv
Mattimiehiä kun. oyaif, on paremmat
f^t. Mitä paremmin: voipia,ySJtä
enemmän nureksivat,>sanottiin. Huo­mautettiin,-
ötta puolueasioissa näh­dään
kymmenen senttiä .usein myl-lynldven
kokoisena, vailsia "sitä
muissa asioissa tuskin huömataan-kaan.
piioluekysymyksissä, . v ^ n on otet­tava
- kanta. Minä otin kantani
enemmistön puolesta j a lähdi|i
puolesta tappelemaan kaikint".^ei-noin.
Siinä tuli käytettyä aseita,
mitkä e;vät osota kaikkein kehitty­neintä
kommunistin astetta. Siitä
virheestä on 0|tettava vastaisuudes­sa
oppia Kantani on osotettu vää­räksi,
,^ikä siitä ole; enää riitaa,
mutta järjestömme lehdet olivat
väärässä siinä, että koettivat olla
puolueettomia.
Verotuskysymys uudelleen esillä
Järjestön sihteerin raportin kes­täessä
toi toveri Lovestone veroky­symyksen'
uudelleen esille selittäen
sitä toimeenpanevan komitean puo­lesta.
Hän esitti toimeenpanevan
komitean puoleka, ^että tämä kon-yentsioni
;joko nimittää erikoiskomi-tean,
tai f määrää tulevan fractio-byroon
laatimaan yksityiskohtaisen
iapprti.n olosuhteista kullakin paii-i;
i^akurinallä • ja tp. k. voi sitten sen
7iii^I(aah laatia uudet säädökset
; maanviljelysalueita ja kaivosalueita
varten, samoin Massan alueella. Ee-ruBsäännöt
määrittelevät yleiset
suunnat, mutta ne eivät ol,e^ niin
kiinteät, ettei niitä tule olosuhteit­ten
mukaan mukaannuttaa. yPäätet-
Viisitoista tsaarinai­kuista
hirttomies-tä
timiä
Moskova. — Tsaarin palvelukses­sa
olleen \'iidentoista telottajan van­gitseminen,
joiden väitetään teilan­neen
vähintäinkin 500 vallankumo-uJssellista,
osottaa sitä seikkaa, min­kälaiseen
asemaan hirttomiehet jou­tuvat
neuvostomaassa.
Paikallisissa sanomalehdissä on
julkaistu heitä vastaan esitetyt to-distujcset.
Niistä käy ilmi, että te­lottajille
on maksettu kymmenestä
aina viiteenkymmeneen dollariin
apanin metallimiesval-tuuskunta
Mos­kovassa
\
Pariisi. — Samaaii aikaan kuin
Ranskan ja Englannin valtiomiehet
ovat maailmanrauhalle laulelleet
voittolauluja, ovat urkkijat nuuski-
'^eet tietoihinsa Ranskan sotilaallisia
saakka itsekustakin telotuksesta. Ja j ^^^^'suuksia, joiden kautta valmen-eräälle
Rosanov-nimiselle piispalle, haudutaan seuraavaan,; majdlmanlaa-joka
jumalan edustajana antoi hir^ J"*seen teurastukseen. ]
tettäville viimeisen voitelun, oli i J ^ " " a n nainen on/tunnustanut,
maksettu doflari viisikymmentä sent-1^*^ miehet lähettivät hänet
tiä jokaisesta pitämästään rukouk- ^^"P^"'^^" ^^F^^J»" "P^ee-r
tiin yksimielisesti jättää raportin
laatiminen tulevalle fractibbyrooUe.
.^rvosteliua '
/ Arvostelussa rajotettiin puheen­vuorot
kolmeen minuuttiin. Yleises­ti
oltiin sitä mieltä, että kun sihr
teeri on virheensä tunnustanut, ei
niistä kannata puhua muutei^ kuin
oppiaksemme entisistä virheistä. Sii­nä
, mielessä on tuomittava ne vir­heelliset
menettelytavat, joita Burr
man sihteerinä käytti puolueriidas­s
a . ' Mitä sihteerin lähettämiin kier­tokirjeisiin
tulee, niin ne ovat jä-
,sfinis*pll6 t>Söttäheet,i imssä ollaan ja
epäsuorasti johtaneet jäsenistön tut­kimaan
puoluekysyTnyksiä ja johta­neet
jäsenistön' lopuksi oikealle to­lalle.
Marquetin alueen edustaja tuo^
mitsi järjestön toimeenpanevan ko­mitean
suhtautumista Työmiehen
sohlaamiseen. Mikäli sihteerin toi­minta,
kansalliskonventsionin jälkeen
on kysymyksessä, niin se on ollut
lamassa. • Useat edustajat lukivat
älustuksiäah. Oltiin sitä mieltä, et­tä
järjestön tp. k . ' ' on ollut vain
sihteerin tappelun hyväksyjänä. Täs­sä
* komiteassa. on poliittinen arvio-kyky
ollut hyvin heikko, joten sih­teeri
on Esiintynyt vasemmistossa,
mutta hänenkin kantansa on virheel­linen.
Hän ön sen tunnustaut ja
sitä on tervehdittävä ilomielin
Eteenpäin lehden taholta moitittiin
tp. . k :n suhtautumista Eteenpäin
liikkeeseen.
Puolustusta ^
Tuhkanen tunnusti tp. k. "puoles­ta,
että väärässä on oltu, ftiutta se-litti>
että Kommunistipuolueen osana
sen virallinen velvoUisöus oli tapella
enemmistön puolesta. Sielitti vai­keuksia
luerin<?it^jain ja kiertokir-jeitten
lähettämisessä. Puolueriidas-
, „ I ta lähetetyistä kirjeistä vain kaksi
sesta.
Telotuspaikkana sanotaan olleen
er|än yksityisasunnon kellarin, jossa
oli. suuri >öytä ja sen päällä tuoli.
Välikattoon oli kiinnitetty luja köy­si,
johon uhrit jäivät roikkumaan,
kun- tuoli altaan temmattiin pois.
Uhrien ruumiit oli kuljetettu salai­sesti
lähellä olevaan hautauslupa­han.
Venäjä on valmis aseis­tariisumiseen
MosUova. — Puhuessaan Kommu­nistipuolueen
Moskovan piirin kon­ferenssille,
lausui kansakomisaarien
neuvoston puheenjohtaja tov. Rykov,
että Venäjä on milloin hyvään val­miina
luopumaan Punaisessa armei­jasta,
tuhoamaan ammuketehtaat ja
yleensä sotateollisuudjsn, edellyttäen,
että porvarilliset valtakunnat teke­vät
salvialla tavalla.
• Rykov kuvasi Kansainliiton sodan
ja alistamisen, eikä vapauttamisen
välikappleeksi. Europan suurvallat
koettavat saada Venäjää yhtymään
Kansainliittoon, toivoen Venäjän ot­tavan
poliittisia taka-askeleita idäs­sä
ja tekevän taloudellisia uhrauk­sia
lännessä. Locarnon sopimuksen
sanoin hän olevan merkityksettömän
Kansainliitolle maailmanrauhan kan­nalta
katkottuna."
Sitten selitti Rykov, miten Yh*
^j^svallat kontrolloi Europaa.
' "Huolimatta siitä, ettei Yhdysval­lat
sekaannu Europan asioihin, 'ei
ole edes Kansainliiton jäsenenä,"
sanoi hän, "on se itse asiassa Ver­saillesin
rauhan jälkeisen Europan
isäntä. Yksikään valtakunta ei us­kalla
tehdä toisen kanssa sopimusta,
saamatta ensin suostumusta Yhdys­valloilta.
Sen hallussa on kaksi kol­masosaa
maailman kullasta ja on se
vallottanut kansainväliset markkina­paikat
Europan mailta. Yhdysvallat
on ainoa maa maailmassa, joka pys­tyy
antamaan suurempia lainoja, ol­len
samalla kertaa imperialismin
vahvin linrfake. Sen taloudellisissa
kahleissa on suurin osa maailmaa,
j a Europa on nopeasti muodostu­massa
Yhdysvaltain siirtomaaksi."
reita, korpraaleista aijfia kenraalei-hin
saakka, saadakseen siten tie­toonsa
sellaisia «otilassalaisuuksia,
jotka sodan puhjetessa olisivat käy­tännöllisiä
Englannille. Pääasiassa
kohdistuu urkkijain toiminta lento­koneita
koskevien salaisuuksien sel­ville
saamiseen. Tuo. nainen kuu­luu
Pariisin huonompaan väestöker­rokseen,
ja tunnetaan hänet latina­laisella
alueella nimellä^ " M a l l i " , toi­sinaan
taas häntä niftfitetään Mer-ceille
Monseiliksi ja ny| väittää hän
nimensä olevan MarthaniMöreuil
• . . •', 4
Urkkijasakin ' johtajana toimii Jean
Leather, joka sodanaikana toimi
luutnantin arvolla Britannian intel-ligenssitoimistpn
(armeijan urkkija-toimiston)
palveluksessa. Hänen
tiedetään edelleenkin olevan arvok­kaassa
toimessaan. Mutta sensijaan,
että hän urkkisi saksalaisia tai B r i ­tannian
armeijassa löytyviä, kapinal­lisia
sotilaita, tiedetään hänen mo­nien
kuukausien aikana vakqilleen
entistä liittolaistaan, Ranskaa.
Vakoilijatovereinaan on hänellä
muuan William Fisher niminen,
Englannin kansalaisoikeudet itsel­leen
hankkinut puolalainen ja eräs
Ernest Oliver Philliips niminen eng­lantilainen.
Moskova. ^ Japanin raetallimies-valtuuskunta
saapui marrask. 23
pnä Moskovaan ja oli sitä vastaan­ottamassa
suuret ihmisjoukot. Val­tuuskunnan
pulieenjohtaja Kavasi
piti myöhemmin metallityöläiskon-gressissa
suuren puheen. Hän kos­ketteli
m.m. vainoja, joita taantu­muksellisten
viranomaisten taholta
pantiin käyntiin työläisiä vastaan
Venäjän ammatillisen valtuuskun­nan
vierailun yhteydessä Japanissa.
Vainot ovat olleet raakalaismaisia,
mutta mikään ajojahti ei voi lan­nistaa
japanilaisten työläisten roh­keutta
ja jatkuvaa taistelutahtoa.
Japanilaisten työläisten usko Neu­vostoliiton
tulevaisuuteen on valoisa
j a yhteistoiminta n&iden kansaa käy
yhä läheisemmäksi. Kavasi '-ehdotti
'm.m. japanilais-venäläiseit toiminta-komitean
muodostamista. .
Esihistoriallisen valaan
luuranko löydetty
Kööpenhamina. — Esihistoriallisen
valaan luuranko on löydetty sisä­maasta,-
24 mailin päässä' Pohjan­meren
rauTiikolta, hautautuneena
suohon, kuuden, jalan syvyjrteen,
'North Schles>Vigissa
Kööpenhaminassa sijaitsevan maan*
muodostumisoppia tutkivan laitoksen
asiantuntijat ovat ryhtyneet toimit­tamaan
kaivaustöitä,' toivoen pää­sevänsä
selville siitä, miten merien
jättiläisnisäkäs on kulkeutunut niin
kauaksi sisämaahan. Heillä on sel­lainen
ennakkokäsitys, että joku ta­vattoman
suuri, hyökyaalto on sy-sännjrt
-valaan maalle tuhansia .vuo­sia
öitten, koska luurangon tpdgtaan
kuuluvan sellaisiin valaslajeihin, jot^
ka jo aikoja sitten ovat ^kuolleet su­kupuuttoon....
*•
tämätön -asian suhteen. On -toden­näköistä,
että , Ulkomaavirasto ja
Leather on,toimimat, " j t e a ^ t o m a n l ^ ^ Yard >^si8sä .tuqixiij» koet-sähköttimeri
tehta^ijän^rTHlveh: a ^ ^ tavar^aada liikkeelie i u t t u j s '
Pariisin hienoimmassa liikekeskuk- jjuinka ranskalaisia urkkijoita toi­sessa,
käyttäen nimeä "Bleriot mji Englannissa, saadakseen siten
Barndebt". Toiset unkkijat ovat Ranfekari vaikenemaan koko jutusta,
esiintyneet hänen liikekumppanei- guiä se on ankara koljaus paljo huu-naan.
Leather juuri oli pestannut I detulle Locarnon rauhanhengelle.
tuon huonompaan väestökerrokseen Hallituksen avustuksella pystyssä
kuuluvan naisen,' laittanut hänelle
kallisarvoiset vaatteet sekä antanut
hänelle rahaa, jotta hän voi vierailla
tärkeillä lentoasemilla, j'a päästä lä­heisempään
yhteyteen upseerien
kanssa, saadakseen niiltä sotasalaiX
suuksia. ' .,
* « *
Lontoossa ei tiedetä mitään
Lontoo. — Kuten odottaa voitiin­kin,
ei Chamberlainen johdon alai­sena
toimivassa ulkoasiain -virastossa
sanota-tiedettävän mitään Pariisissa
vakoilun tähden vangituista henki-löis*
tä. Scotland Yard ön yhtä tie- tautuvaf sotaan.
pysyvä Evening 'News lehti, kertoo,
että; Pariisissa, vakoilemisesta vanu­tut
henkilöt ovat Burhdept V^irelefs,
•Limited, toairtirifmen palvelulcs^ssa'
olevia työläisiä;' • • - '
Työväeiriedustäjat tulevat'paria-'
raentissa tekemään kyselyjä .Pariisia-!
S3 tehtyjen paljastusten ^johdoEsta:.
Kummankin maan koinnimii,8tit .vai?
mistautuvat tekemään hyöklcaykseh
molempien maiden hallitusta vastaan
ulkokultaisten räuhahvetsiiidensa
johdosta, vaikka samaan afkaa^ kai­killa
mahdollisilla keinoilla varus-
00 aiiiiiii®!! Eaivaj o e
Kokous hwäksyi ajatuksen ' että I ~ »»"cwc.,j-io«i i v « j « o « » »o»» ».««.o.
verokysymyksestä ei kannata^ nuris- ^ ^ ^ ^ f^^'
vaan jätetään se entiseUeen. ^^^^^^^^ ^'
JJiobeen'toimeenpanevalle 'komitea
^toivomuksen lausuminen vero-
^qiBnnyksen tarkistamisesta» Byljä-•
^ 11 äänellä 5 ääntä-vastaan.
!cirjeenTai|iiajain Irolshevi-soimiBeB.
.
«autus Työmiehelle oli tarkötettu
johtokunnalle. Se oli Kominternin
IcatsomukSeien nähden vinoon menoa.
Hän ilmaisi tyytyväisyytensä koko­uksen
menoon sen johdosta, ettö ön
päästy yksiipielisyyteen. Oli va-kuutefTi,
ettla järjisstön suuri enem­mistö
tulee :^setturaaan uudelleen
— kirjeenvaihtajien
öolshevieoimiseen, mistä. Heikldnen
j«i filastavasti selkoa. -Olisi saa-
^ kirjeenvaihtajat kiinnittämään
faemmän huomiota "muihin asioihin
pelfckii.n huvitilaisuuksiinV Käy-'
^ l l i n e n elänia j a työmaaolot on
«ettava etualaUe ja huvireklaamit
»^ttävä taka-alalle. .
Täffli kj-symys. jätettiin sanoma-
**«eft edostigiUe ponnen laatimista
•^varten. , '••-•.•>••
ipaaevaii komitean raportti
^ ^ e s t o ö toimeenpanevan komite-.
fj^taportjssa. j a ; Woktdussa
^M«PäivB.,,Sihtee^tirman esitti,
^»Mttuisa, sanoen että järjestömme
^ - ^ t puolueessa .yinni löyhästi;
^ vume vuonna,* jolloin hän o li
^ « e e n , toimeenpanevas^ kottUte-
Sfcl iäsityjsensäon^,.et-
' '^'«««Hinisti ei voi ofla.pnQlaeeton
•Sihteeri Burman vastasi lyhyesti
tehtyihin kysymyksiin järjestöllisel­lä
adalla ja selitti olleensa. Työmie­hen
jijpälcassa johtokunnan kannalla.
Ponnen laatimineh asiasta jäi ppn-sivalipkurinalle.
Istunto loppui.
Lisäät setelirahaa Rans-
V Pariisi v-^ Parlamentissa hyväk­syttiin
196 äaiiellä 59 ääntä vastaan
hallituksen esitys sietellston kohot­tamisesta
7,500;0b0,000 frangiin,
i^nestys toimitettiin lyhyen keskus­telun-
jälkeen.^
. Senaatissa on hyväksytty ^päätös
Nyeröje» korottamisesta. Kun «dust
tajakanaari on hyväksyt saman
p a a ^ i s e n äikaisemniin, tulee se, n y t
l a i ^ • - -
lifiesto
Scranton, Pa. — Perjantai-iltana
toimittamansa äänestyksen kautta i l ­maisivat
Pennsylvania Coal Co:n
kaivosmiehet Pittstonissa kannatta­vansa
kutsuttavaksi hetimiten .lak­koon
myös kunnossapitomiehet, jot­ka
pitävät hyvää huolta kovanhiilen
kaivannoista, hiiliparoonien samaan
aikaan pyrkiessä tuhoamaan kaivos­miesten
järjestön. Pittstonin mies­ten
ehdotus esitetään Hiilenkaiva-jain
järjestön presidentin, John L.
Lewisin harkittavaksi. Tähän men­nessä
ei vielä yksikään toinen pai­kallisosasto
ole vaatinut sellaisim
toimenpiteisiin ryhtymistä. Jos Le­wis
ei ot^ huomioon heidän ehdo­tustaan,
arvellaan Kaivosmiesten
järjestön osastojen toimivan omnn
nimiinsä.
Union TirkailijoJHa hätä kädessä
Se seikka, että Lewisin masiinan
miehet ovat perin huolissaan tilan­teen
suhteen, käy ihnt HiUenkaiva-jäin
järjestön sihtcerirahastonhoita-ian
Thomas Kennedyn, puheesta,
jonka hän oli pitänyt Hazeltonissa.
Hän oK lausunut: "Huliparoonien
Jäämäärä on selvä. He tahtmrat
murskata järjestömme, j a pa^pttaa
kaivosmiehet hyväksymään palkkain
alennuksen." Näyttää siis siltä, etfa
masiinan • HnnarauhapoKtlikka ja
«riitaisuuksien selvitOminen keskui-tfelmtten
ävullä l a i on asetiaästa," ön
osottautuniit armottomaksi petty­mykseksi
itselleen sen esittäjillekin.
Hiiliparoonien yhdistyksen pu­heenjohtaja,
M^or W. W. Inglis, on
paroonien pu.olesta julkaissut selos­tuksen,
vertaillen kuvernööri^ P i n -
chojin esittämiä ja Lewisin hyväk­symiä
ehdotelmia oman yhdistyksen­sä
si^unnitelmiin., '
PIncliot-Leyris suunnitelma.
"1. Viisivuotinen sopim*us.
"2. Miesten on ryhdyttävä tyo^
hön sopimuksen allekirjottamisen-jälkeen.
*~
"3. Palkat määrättävä viiden vuo­den
ajaksi — kaikista toisista vaa­timuksista
neuvoteltakoon.
"4. Jäsenverojen pidättäminen t i -
teistä.
"5. Sovittelut rajotettakoon palk­kain
korottamiseen. . .
"a. Ratkaisematfdmien riitaisuuk­sien
suhteen älköön säädettäkö mi­tään"
• /
- N Paroonien sannaiti^ma
"1. Viisivuotinen sopimus.
"2. - Töihin on ryhdyttävä, heti.
"3. Nykyiset, palkka- ja muut
suhteet olkoot voimassa siksi, kun­nes
ne muutetaan neuvottelujen ja
sovittelujen Icautta..:
"4. Jäsenveroja alkö^a .pidätettä­kö
tUeistä ^ • • . r
"5. Kaikista riidanalaisista kysy­myksistä
so-viteltakoon ehdoitta.
"6. Tehtäköön säädös ratkaisee
mattomien riitain suhteen."
Edistysmielisten itaivosmi^sten
»aunnitelmft • *
1. Kolmen piirin yhteisen, kon-ventsionin.
asettamista vaatimuksita
älköön peräydyttäkö sovittelujen tai
muiden keinojen kautta. Laaditta­koon
ainoastaan yksi, koko jiiilitub-
, tj^ntoa, käsittävä, sopimus. Hiilipa-rooneilta
kiellettäköön hallituksen
apu.
2. Kaivosmiesten järjestön täy­dellinen
tunnustaminen. P a l l i t ko-i-
otettava j a . työsuhteet parannetta­va
vaatimusten mukaisesti. Alin-palkka
ei saa olla union määräämää
tasoa pienempi
3. Kuusituntinen työpäivä j a -vii-:
sipäiväinen työ-viikko. Valtion tai
liittohallituksen on varattava työt­tömyysavustusta,
jota jaetaan union
koneiston välityksellä.
4. Sovittelulautakuntain poista­minen.
' ;'
5. .Kaivosten Jcansallistuttaminen
työläisten kontrollin alaiseksi. .
' 6. Eunnossapitomlefeten lakkoon-liittymisen
ikantta sataprosenttinen
lakko; kansaltinen, kaikkia hiilenkai-vajia
Icäsittava yleislakko j a rikkuri-hiilen
&ulettattilsen^' ehkäisemiseksi
liitto mntati^l^dläisten kanssa. '
] Puutavaraparooii J . R.
B<H>th kuollut
Ottawa.<i=^ Canadalainen puutava-raparooni,
monimiljonääri, ja laa­jimpien
metsäyaltauksien - omistaja
koko Britannian valtakunnassa, John
R. Boöth, kuoli tustai-iltapäivällä,
ollen kuollessaan lähes 99 vuoden
ikäinen. .
J . R. Boothin nimi on Quebecin
j a Ontarion maakuntain metsä- ja
sahatyöläisten keskuudessa hyvin
tunnettu. Useat heistä ovat joutu­neet
terveytensä ja sydänverensä
uhraamaan^; työskennellessään pit­kiä
päiviä Boothin omistamissa saha­laitoksissa,
. uitto- ja metsätöissä,-
asuntoinaan kurjia hökkeleitä, ra­vintonaan
papuja j a silavaa. Tok­kopa
yksikään heistä on elänyt niin
kauaa, kuin parooni Booth. Moni
isä, j a isän poikakin on ehtinyt kaa­tumaan
muuttaessaan hikeään siksi
kullaksi, joka on valunut Boothin
kassaholveihin, kohottaen hänen al­kuperäisen
pääomansa,'kuusi dolla­ria,
monoksi mfljponaksi doEärik-s
i . . .,•
Nyt Boothin kuoltua näkevät täl­lä
kertaa elossa olevat metsätyöläi-set,
kuinka varat edeltäjSfnsä ja
heidän itsensä ' hankkimat ovat va­luneet
Boothin kukkaroon...
Eikä Bopth ryöstänjrt ainoastaan
puutavaratyöläisiä. Hän oli aikoi­naan
myös riistänyt rautatietyöläisiä
laajassa mittakaavassa. 'Samaten
merimiehiä y. m. Rautatieliikentees­tään
luopui han 1904, myyden "hal­lussaan
olevan radan Grand Trunk
rÄutatielle, saaden siinäkin kaupas­sa
puhtaaksi 14 miljoonaa dollaria.
BpDth oli yksi kapitalistisen jär­jestelmin
ihannoimia miehiä. Siksi­pä
, porvarien lokaviemSrilehdet kul­taisin
Jsanoin ylistävätkin häntä. Hän
onkin kyllä toimittanut suurtyön,
Anutta iBinoa^an^omaa,-ja
lisen järjestelmän etua sQmällä pi­täen,
tuhansien iyöläiisuhrien kus­tannuksella.
Vasta kapitalistisen
järjestelmän kukisiiuttua tulee 'Boot­hin
kaltaisten suurryöstäjäin nouse­minen
j a olemassaolo mahdottotnak-si.
Suomessa' x>hrana jat­kaa
raivoaihistaan
(Radiosanoma Työmiehelle)
Tukholma. — Suomen ohrana rai­voaa
myös Vaasassa. - Poliisiketju
on pitänyt piirityksessä Kansantaloa
kokonaisen pSiyän. Kptitarkastuksia
toimitetaan bobrikovilaisajan mal­liin.'
• ^ .
Suomen lahtariston ohjelma on
estää työväenluokan nousemasta,
järjestymästä j a valistumasta. Lah­tariston
tärkötus on pitää työväes­tö
ainaisesti paariaisluokkana, joka
tyytyväisenä raataa, ruoskan.alaise­na.,
f '
L L. Garment Workers
union konventsioni tuo­mitsee
Oitlowin van­gitsemisen
Philadelphia, Pa. — International
Ladies Garment Workers union kon-ventsionin
ensimäisenä päivänä ta­pahtui
suurin miel^iiosotus, kun J u ­lius
Hochman esitti konventsipnille
päätöslauselman, jossa tuomitaan
Benjamin Gitlowin vangitseminen ja
vankilassa pitäminen. Gitlowille, jo­ka
on mainitun unioti jäsen, päätet­tiin
lähettää osanotto- ja tervehdys-säbkösanoima.
Tämä hsrvaks^iin
yksunielisesti.
Esitys'kisivostyöläisten lakon avus­tamisesta
meni läpi yhtä suurella J sella maksulla,
.voimalla' kuin edellinenldn. Kon­ventsioni
päätti myös lähettää ter-vehdyssanoman
Eugene. V . Debsille.
Union jäsenille, j o t k a ovat vankilois­sa,
päätettiin lähettää tervehdyssa-noniat,
samoin Sacolle, Van2settllle
j a Thomas Mooneylle.
New York. — New Yorkin sata­maan
saapui ensimäinen diesel-ko-neistoUa
kulkeva, Ruotsin-Amerikän
linjalle kuuluva linjalaiva, 23,500
tonnin kantoinen -Grispholm, jota
voidaan meriliikenteen alalla pitää
viimeisenä sanana työtäsäästäviin
koneisiin näh^den. Grispholmissa
käytännössä oTeva ' diesel-koneisto
tulee aiheuttamaan täydellisen val­lankumouksen
meriliikenteen alalla,
ryöstäen työn 'tuhansilta konehuo­neen
miehiltä. Sen ensimäinen ko-'
neenkäyttäjä kertoi, miten Örisp-holmin
Burtneister & Wain tekoiset
kaksoiskoneet, joiden ' sisässä öljy
palaa, tarvitsee matkalla ollessaan
ainoastaan 39 miestä hoitajanaan: -
"22,000 hevosvoimainen, 17 3/4
solmua tunnissa -kulkeva, hiilellä
lämmitettävä laiva tärvits^'vähin­täin
160 niiestä hoyrypannuja ja
koneistoa hoitamassa," sanoi hän.
" J a noin 75 miestä öljyHä lämmi­tettävissä
höyrylaivoissa. , Me tar-y
vitsomme ainoastaan 11 kobeenkäyt-täj'aä,
j a 2S öljyajaa, mekanikkoa ja
nuiita konehuoneapulaisia. Ajatel­kaa,
mikä siitä on seurauksena.^'
Se tarkottaa sitä, että'noini puo­let
tai kaksi kolmasosaa merimiesten
unioon kuuluvista lämmittäjistä, oU^
jyäjistä, vedestä huolehtijoista, pyyh­kijöistä
j a hiflenluojfsta huomaavat,
jotta heidän työnsä on kadonnut.
Ja ne häviävät nopeaan. Diesel-ko-neistoa
käyttävien laivojen raken­tamisessa
on Ruotsi etualptla. ,Kai­kista
siellä rakennettavain laivain
tonnimäärästä varustetaan B5 pros*
diesel-koneistolla ja koko maailman
rakenteilla ole-vista laivoista ^ 0 prosji
Nyttemmin jo on Bethlehem terSs^
yhtiöllä kaksi Hamburgissa Jraken-nuttua
22,000 tonnin kantbista, die-sel-
koneistoa"käyttävää, rahtilaivaa^ ^
jotka kulkevat Chilen, .Spay^ows;
Pointin j a Marylaiidin .väliä; j a Y h ­dysvaltain
hallitukgen 14 laivaan
ttiflaah asettamaan dieset-koneet. ^
Miesten vähentäminen' «I rajotu
ainoastaan konehuoneen ^ tydläisiin; •
Täkkin^iehiä tarvitaan myös huomat­tavasti
-vähemmän^ sillä dtesel-lai-voillia
ei ole savua paremmin kilin,
nokeakaan. Grispholmilla olevat
kaksi savutornia ovat vain näön
vuoksi; myönnytyksiä; vallalla ole­valla
laivojen arkkitehtuurille ;Polt-toaineena
käytettävää raakaöljyä e i :
polteta höyrypannujpn pesissä^ valin
se palaa korkean paineen alaisena
koneistossa itsessään, vähä äamaan
tapaan kuin gasoliini autojen ko^^
neissa. ;
OieseUkoneet käyttävät ainoastaan
noin puolet siitä pljymääräBtä, kuin
öljyllä käyvät höyrylaivat, joten ei
ainoastaan pialkbissa, vaan myös
polttoaineissa hyötyvät laivain omis­tajat
Lisäksi jää vielä takinalla
enempi tilaa tavaralle, kun e i ' eri­koista
lämmityshuonettaeikä höyry- ,
pannuja lainkaan tarvita. , '
Grispholmissa, tuossa uudessa sa­vuttomassa
linjalaivassa, ön myös
sähkö käytännössä ehkä suuremmas­sa,
mittakaavassa,'' kuin yhdessäkään
toisessa laivassa. Lastia käsittelevät
koneet käyvät sähköllä. Samaten
keittäminen ja lämmittäminen ta­pahtuu
sen avulla. Grispholmilla'ei
ole paljoa tärinää eikä värinää.
Kaikki' on puhdasta. Mutta työläi- :
isiin nähden ovat alhaiset p a l^t —-
kaikkieti työselkkauksien perussyy
—- edelleen .vallalla; Amerikan ra-hankurssin
mukaan. maJcBetaan Grisp;
Holmin, (koneenkäyttäjille 62 dollaria
ja toisille konehuoneen miehille ai­noastaan
40 dollaria kuukaudessa.
Moista palkkaa' nätittivat merimiehet
eivät . maissa ollessaan aäar tehdä
montiakaan ostosta, ennenkun ovat
rahattomana, j a valmiina pestautu­maan
uudelle mätkallo yhtä alhai-
Vaatetyöläiset voi^vat
lakkonsa
•New York.'^*^:^Am&ljramated Cloth-ing
Workew('unioii^^päämajasta i l -
motetaan, «ttä sen nnfo-osasto Mon­trealissa
on voittanut lakon, joka
alkoi tydsttlnlla, jonka julisti Gold
'Bros. niminen liike. Tarkotuksena
>o^ saada avoin tydpaja&äytäntdön.
Sopiinns edd^yttää Mitenkin, union
kontroIHa liikkeessä.
Klara Zetkin jälleen
Berliinissä
Berliini. —-/IClara Zetkin on saa­punut
Venäjältä Berliiniin, hoidet-^
tuapn neuvostomaassa parisen vuot^
ta terveyttään. Hän saapui ter- i
veenä j a valmiina hfeti ryhtymään ;
toimintaan. Tuhansia hänen puolue-toverejaan
oli saapunut ^aöemalle^
lausumaan hänelle ' tervehdyksensä. >
Puheen piti Pieck;. Kirjeenvaihta­jallanne.)
ofi lyhyt keskustelu lUara , ^
Zetkittin kanssa, joka mainitsi ryh- ]
tyvänsä heti kaikin voimin :tehtä-^^
viinsä.^^^Hän joutuu jo searaaVanft^^^
päivänäyoltiopäiviUä ^esiintymään j ^
toisena kommunistisena päapohuj»-'
na ijocamokeskustelössa. . ' \