1952-10-07-01 |
Previous | 1 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Mi MM i •'£ -Äie,. '».i-- •.'•in- H J!!iC:S3 *~ S: iseeii;;:;::;";;.:|o MJ toimimaan ti» >eakIn,V;.;.y-;;:-r^;i^ vfhan lietOTnitt^ allunsa. joka fln», | 'Tribimessa. Jlla puolueen jä«. »tiBJen unioflla oi» toiikan^löyttäini.;^ 'anilaisten mm ;Ä•'•'•i-"•!?;^v^>v^'!•;lv!.^•"'^^C•'^•''" |Iinesi77 tiistaisin. loy8talg|n, ja tonnntalsln. M Ä Petnstelttt vnoana 1917 Canadan suomatall^en Stse&älnen tyoväenle] _ Juhlaan osallistui järjestöjen edustajia eri paikkakunnilta runsassti, ; V kielsivät i j ^ , nuodostaneet iwi>. iän ja ettähefca. m Jennie I*e, jo. In Bevanln vaimo, teluja vastaan, J^kki dollarit koko estä uutta niaaii-leurääinme ivääriS miss Lee. ''Meldsta kämme ahnendm minajaisiUe. Jotta delle veriselle po. iivästä tobeea ne iyokanmn yinyksiä, niin Toronto. — 'Viime lanantäinn. Ja ' sunnnntaina vietettiin täällä: hy- ; rtii oniiistnneelia tavalla ja. julila-mleliolan.: vallitessa Snomalaisen '< Seuran .SO-vaotisjnhla^ joka alkoi nne a on va-lekseime 18.25 JÄ ...87.50 ....87.50 ...98.00 ...98.00 TA ...30.25 79.95 89.95 YS-stystakkn Jälletar-ame eri -27.75 lauantaina edttämäUä^ensimmäl- ' sen kerran' Canadassa Hella Wao- Iijoen viimeisin näytelmänutnns •Niskavuoren Heta". .Väkeä oli kaikki paikat täynnä ja yleiäö tuntui pitäneen näytdUnästä. jolca-e. sitettiin verrattain'joustavalla ta- , valla. Sjen oli har^oitntlannt Aarto Latvala.^ ' ~ ' . Juhlaan oli saapunut .-vieraita Sud-buryn seudulta, Ikulia-älueela ja eri seuduilta Btelä-Ontariosta. Sunnuntaina oli jjublapäivälUnra Don-haainia, jossa' auainiot ruoat syötiin Joippuun. Sunnuntaina klo 4 ip. alkaneessa juhlakonserti^a ' piti juhlapuheen Johni Latva ja - monipuolinen ohjelma oli (kaikin puolin arvokasta. Juhlasalin näyttämön yhdellä s i vulla- oi seuran ^perustajajäsenen JaaMo liindalan suuri niu^tc&uva Ja toisella puolen OSJ:n isan. J . W. Ahlyistin kuva._^ \ ^ ' Useita vielä-elossa - olevia - seurah perustajajäseniä oli kumiiavieiraina saaipuvilla : tässä mieliin'. painuvassa: juhlassa. Useat toiäkidiset veljes- Järjestöt olivat myöskin lähettäneet edustajansa Juhlaan. . mm m I i i i puolia joita cäniadan työläiset omaavat, mutta jota nykyään ~puuttnö^p|rlauienUn Jäseniltä Ottavassa.' . JSTi^sBucfcväim^ ' « piiolii^sääntöfhin ja 5-vuotissuunnitcflma i i Mj^ova;:^ i qnmistlpuöiu^ ;19.|1^ bon ovat porvarillisetkin 'lehdet kiinnittäneet suurta huomiota •kautta maailman ju>koonttil täällä ? viikon vaihteessa. ' ^ , TäMn- kokoukseen on isaapu^^ puöluiejäsenten;'^^ kettu lukiräiäärä\idn 2,006i''Koneres- I sin ' e D s i m m ä i s ^ henkisen p i & e m l i B ^^ jä Tassin ^eldstuäcsen mUkaan puhe-r -liiiehistöön^ feiMi^ Ensimmäisenä: k<Äouq)äiyänä valittiin erinäiset valiokunnat, kuten kongressin sihteeristö, .valtaich*jain taiHcastajan; 'Ia- tobniiius^n 'täcjäin komissionit,: Jne. .Esitetty. ?työjärje5- tysehdotus; iiyväiksjrtpn'i ykslmleilsesi ti. " • • Tassin, tiedonannon, imukaan.tässä puoluekokouiksessa • f on ' iiuomattava iiläärä my^/ulbuimaiden edustajia.' J'^"'£toinmlfcÄ kous kestää.koko viikon'jakaen tehtäväksi :" tulee- minur ohella/se,' että 'munte&älä;;''jbW^^ •'l£€B*ntäK^^ jais^ht^äiäöö li^^^^ miehistö.''" ^ e : ' ' ' -'.,« Kokouksenv;a?5asjU lyhjfcim.tervehdi •'•Erikoinen huomio kiintyy: RUOÄ dyspiiheella vä^ Mbld- koteukseltööesite^^ uiitefen "viiisi- MalenkOT. puoiueön^k^ sihteeri^ piti: vko5^^ puheeni jossa viitöitetHin'i>ääpiirtei- •sestl puolufeen; edessä--(Hevät: tehtävät. vpiflaan työmisfehi^k^ 'intelektuaaUeii reaUtuloja Isätä ja kulutustavaran hntoja laskea. m g;-Sydri(0^ Siäte;rin :nä)^ti;rS1^^ päättänyt ahtaa kakille, (Moskovaan ;>'viSamalia'^ kaikiue [msttiust^^e^^^ ^J^niiett5^ i»ikpmjä^ti|>^^^ ^'^^AustMili^^ i£ieist':;^•an^^^ Pekingin rauliankongressiin aikoville henikUöilie. Ruotsin pääesikunta itsensä pussiin Krasnjd Flot osoittaa useita ristiriitaisuuksia, Riioisin selityksissä Moskova; ~Neuvost6liitioIainen :, KraqmiFlot^Iehtiron.vielä puut- - tanut: suurta^-huomiota' herättä- , neeseen Catalinar-kiistaan, Jonka varjolla mm; Ruotsissa Mihoitettiin viime vaaien aikana mieliä Neuvostoliittoa vastaan:.^ Ospitettuaan: ensin, että .Ruotsin puolustusvoimien- väitteet, jonka' mu- Jaan Catalina-kone olisi ollut etsimässä kadonnutta Dakotakonetta, lepäävät varsin hyllyvällä pohjalla, lehti puuttuu eräisin konkreettisiin tosiasioihin. Jotka tödistaivat Ruotsin puolustusvoimien ja. hallituksen pahasti sotkeutuneen sanoiiiinsa pyt- :*leasään pesemään puhtaaksi raja-loukkauksen tehneitä , lentäjiään. Krasnyi Flotln kirjoittaja A. Shugi- Din -toteaa tällöin mm. seuraavaa: ^ 'Ruotsin puolustnisrömuen esikun- *»an lausunnossa^'toistetaan Ruotsin PelastuiSomissIon läusuhto, että • Ca- ^alina GB käytti neuvostoliittolaisten häyVttäjäkoneiäen kohtaamisesta las- .keutumiseensa asti'aikaa"il—'13 minuuttia Ja että-soi veteeri^ laskeutu-niinen tapahtui'"noin kello '4.20". Tällaisen väitteen todistamiseksi lau^ «uunossa•vedotaansilhto; että ohjaaja oli muka sitoessaan .itseään .istul- "leen katsonut kelloaan. • Tämä väite', on ristttiidassa - muiden paljon usfeottavampfen-^ tietojen kanssa iiitä, kuiitita kauan len-t<& one Catallna, GB lensi kohdattuaan neuvostoliittolaiset tiävlttäjä-koneet. vRuotsin puolustusvoimien esikunta on -tietenkin tietoinen sUtä, että.len-tokoneen Catallna G B midiistö .on Nyheterin edustaijan ^. -haastateltua; miehistön Jäseniä, j "Dagens Nyheter kertoi kahdesti (kesäkuun ' 17 Ja -18 päivinä), että lentokoneen; cätälina GB laskeutuminen tapahtui l^ello 4.25 ja että neuvostoUlttolfiisten iJävittä-jäkoneiden tapaamisesta mereen 'las? keutumiseen kului 16 minuuttia.. ;I«ntaKoneen tajan Sven Törsrenin lausimnon mu-: kaan — lausunto julkaistiin kesäkuun 20 päivänä Kabnarissa ilmestyvässä Barometer-lebdessä' — .tämän ajan pituus ei ollut 16. vaan 20-min; Tämä lentokoneen komentajan laUr sunto asettaa. sangen epäedulliseen valoon Ruotsin ilmavoimien pelastus-kcmission myöhemmin laat&aan4ul-^ kiiman lentokonin Catallna GB Ien toajan pituudesta. On aivan ilmeistä, että ks^teeni Törgrenin maininta kaksikymmentä minuuttia kestäneestä lennosta on lähempänä tptuiitta kun Ruotsin pelas-^ ti^omission -täysin ^perustelematon väite, yksitoista ininuuttia kestäoees.' ta lennosta, ., '. Todellisuudessa ientokone^Catalina GB^ rikkoi kesäkuu» 16 pnä keUo 6 Moskovan aikaa Xlaello 4, Ruotsin^ aikaa) Neuvostoliiton rajaa tullen^ lähes 4 mailin päähän Hiidenmaasta. ^nnKcolla olevat tutkamme seurasivat Jonkin' aikaa kello 6 t s ^ lento* konetta ^ aluevesiemme; välittömässä läheisyydessä Ja sitten kello 6 alue-veslemme .yläpuolella, v Rannikolla olevat tutkamme' totesivat moneen kertaan keUo 6 :n Jälkeen lentokoneen olevan aluievesiemme Yläpuolella. X/en-tässään alnvesiemme, yläpuolella tä- . mä lentokone *uU sille alueelle. Jolla «skustelulsaan ruotsalaisten sano-: hävittäijäkoneemme suorittanrat var- «»alehtien ktojeeuvaihtajien kanssa fotanut lentoajan pituudesta aJvan toisenlaisia tietoja kuin <wat ne, Joista Ruotsin ilmavoimien'pelastuskin Uuhuu," ; • , / */. • lautamme in^e|lin^'- eil4 Dagens ticpavelua' rannikkomme ilmarajorja suojellen. ^ f v ' . Samaan aikaan rannikolla sijaitsevat tutkammer havaitsivat aluevesir esnnie> läheM toisei^Un ruotsalaisen, '3 Leslie Morris matiufstaniit NoskQväan : Toronto.' ---'LPP.-n fcesktiskomitean jäsen .jLcslIe ^Morris' < » ' matkustanut Moskovaan seuratakseen Neuvostoliiton Kommunlstipuplueen-yhdeksfän-nentoista kongressin-työtä. Päättäessään lähettää Leslie Morrisin Moskovan kokoukseen.LPP:n keskuskomitea katsoi.: että ko.; kongressin päätökset ja suunnitelmat ovat hyvin «lielenklintoisia Ja tärkeitä Canadan työväenliikkeelle. . _ , .Mii^' nut:h}^väksyä'Neuv<>stoliittoa pastaan tähdäjbtjnä hyökkäävää pplttUkkaa. ^ < Neuyostolilito muistutt£^^>Tanika4 $eeiu^^'^nsluallei«^1^^^ :g.itul(fei||^|^^ 'lia ; ulitömaalaistenl';:- aselstettojen Jbiifckdjen sijoittamista: Tainskatt-alueeUe', ilmoitti Tassin tohnisto. ' '„•'.' -iM^:; Vr^:u'i ' LV...';' 8 päivänä, löfegantMäÄtä^^^^^^^ ^ e n Ä t e n lausunnoistafOieinäkuus^l^^ji^ f n w s l ^ ; h | p n j ^ is^inieSuilcÄiaaiaÖ mistä, Tanskaan^ei^^n^oida: perustella •puohjstuksen nJmellä, siliä on tunnettua, ~ ettei TanskiCa uhkaa mikään muu ivaltip J a ettei kenelläkään ole' hyökkäyisaikeita Tanskaa, vastaan, sanotaan t^ootissa , .Neuvostoliiton hallitus pitää vält-tämättömänä'. kiinnittää: - Taitökaii hallituksen huomidtai siihen, että pää^ töstä/sallia ulkomaalaisten Joukkojen sijoittaminen Tanska^ alueelle . oh pidettyä muiden Itämeren maiden ^ ;turvalli-sui »telle, Neuvostoliitto selittää, että vastuu .tällaisen politiikan v seurauksista,: oiir:^^^ sella. , . ; i Neuvostoliiton •vastalaiise" Julkaistiin torstaina Moskovan ikailkssa. lehdissä ihnan mitään Jäikimanintoja. §tjoittaa>Tanskari JalueelifeA^r^ iTain^kasta' • tulee> ulkömaälaiiiiten • arr •meiJcOeniStaklk^ lauseessa;;-; 'jd^iA^iö^ää^^ do4sar'^ii;;Jätetty^^Mp^ J«r '"yais^an mintsteittlle'Hi^ov K geliUe. ' ' ; 'Tanskan 'iialiitusjOT tästä asiasta Yhdysvaltain hallituksen kanssa; sanotaan /vastalauseessa. Näihin neuvotteluihin on- ryhdytty siitä huolimatta, että Tanskan hal-litus on aikaisemmin vakuuttanut, ettei ulkomaalaisille: Joukoille annettaisi t/ukikohta Tanskaii; alueella. NeuvostöUiton hallitus "kUnnlttää Tanskan hallituksen huomiota siihen, että Atlantin liitto^ on: luonteeltaan hyöl<käävä Neuvostoliittoa vastaan. Se merkitsee niiden.vakuutusten rikko mlsta* (jotka; Tanskan hallitus antoi Partisaanijohtaja ';y3rtteessä Italiassa ^ Milano. Italia. — Toisen maailmansodan aikainen, partisaanijohtaja RuggeroMaltauro Ja seitsemän muuta partisaania on; asetettu syytteeseen poliittistei» vankien telott/miseen osallistumisesta Scbiossa v. 1045. V- Viisi -partisaania. on samasta ^ äsias!^ tia:' * trjomittu elinkautiseen / vaikeuteen.' » i j -'. ei rikkonut Neuvostoliiton rajaa ei-vä'tkä^ hävittäjäkoneet, lähestyneet si4 tä. . , , . -Tavattuaan .neuvostoliittolaiset hä-i vittäjäkoneet lentokoneet;; Catalhia; GB lensi laskeutinnispaikalle asti n;; iöo mailin nopeudella. Kuudessatois-; ta minuutissa/se lensi n. 40 mailia Ja; 20 minuutissa n, 50 maila., Tällanen on ;se todellinen asian-, tila. J o : ^ raUitessa^ ruotsalainen - sotilaskone Catallna :GB'kesäkuun 16 päivänä rikkoinNeuvrostoliitont^Jaä. Ruptain puolustusvoimien;;esikuma ei voi minkäSnlasilla keinottitolsUla tul-' kinnoillaan salata sitä vfoma^lj^h' dettua .asiaa^^etta ruotspJ^Onein'sotilaskone on'. fildconutr 'AfeUvostoliiton Ranslta irti Indp-Kiinan sodasta ' Pariisi. • Radikaallsosialistista puoluetta 'edustava Ranskan entinen pääministeri (Edouard Daladier, joka mm.. oli mukana tekemässä Mynche-nin sopimusta, on' kehoittanut puo-luettaaiv .vaatimaan Indo^inan sodan lopettamista, estämään (Länsi- Saksan aseistamisen ^'ja puolta'maan neljän' suurvallan konferenssia^ Radikaallsosiällstlnenv puolue on voimakkain tuki nykyisen pääministeri Pinayn takana J a j o s puolue' noudattaa?: 6S-ivuotIaan Daladlerin neuvoa se voi merkitä jälleen: uutta hallituäpulaa Ranskalle, >' Canadalaiiieii sotalaiva Itärsi-nyt vaurioita Oitawa. — Täällä ilmoitettiin laivaston taholta perjantaina; että^,^^^ rearii^ rannikkopatteristo-säi^osumäh^ eanadalaiseen risteillä: ^^i^iiol^^ jolloin upseeri Ja kaksitnerimiestä saivat .surmansa sekä Icolme merimiestä, loukkaantui - •diiraiansa saanut upseeri;on( ko-mentajaluutnantti John L. Quinn. Tapaiäcsen sanotaan sattuneen muutamia |>äI(vIäsIttOT.1^^ viranimaisten mukaan täs^' oli en« simmäinen- tapaus kun Canadan so-talatva^ tKorean sodan a l l i n a on ^ sinyt «nenetyksiä; taistelussa,' •n Se on''tlötebUiBeaUääreiSöman i ä ^^ kan8alii^ällnea^:merkIty8,:60lMtliJ»irB^^^^ mestyi Bolshevik-jiiikaisussJa, on tärkeä lisäys marxilais-IeninUälseen teo. rlaan. <Ja että' se on erittäin i&rkeä asakln)% teorian Ja käytännön {(annalta katsoen. Pravda kirjoitti:, ^ « , , puolin Sosialismin poliittisia talouskysymyksiä Jai ensimmäiseii, keriran marxllabessa klrJaUIsuude^a h a na nalysol sen (sosli^lsmin) tölousloklen olemusta, määritteiee soslallsmth pe-rustoivat talousiäit Ja sen' perustan mistä fiiinrytään asteettaisin-sosialismista konmiunismiin." .Lontoo w- Täkäläiset "Venäjftn pullia He iierusteievat tätä katsantäkan-täaÄ;\; silläI:'?e artikkeli, mikä ilmestyi viime^vllkol-i a ; <;Bolshevk-Jt^^ Stallit;^'korostaa : : ' t ä ^^ ^ saan, kuten' niia monesti, afkalsem-^^ minkin,'että NeuvostoUltto ei hyökkää, kapitalistimaita -vastaan ja esitti samassa yhteydessä adatuksen, ,että jos imeprlallstiset vallat jatkavat ny-kistä. aseistumiski^ailiiä, hiin se /voi h;yivinkin' päättyä (kapitalistimaiden väliseen sotaan, siliä sodanlietsojat tietävät, että. hyökkäys sosialistista maaiimanosoa pastaan; voi .meikitä tft vosenmiistolalsen Aneurln-Bevanln ja hiinen kannaitajalnisa suuri voitto viikko sitten pidetyssä LaixMr-paolueeii kansallisessa konventlonlssa tontau huomatta-tjn,: Jäsentä),,yifl onttetÄ .^hupmatta- Wall<'fitreetln sotdohjelmästa ju tautumalla' Itsenäiseksi' mäaidsl,''on tullutBritannian "SiihertkkaiaJsleh-dlstön' tB(boltft Iclhiatiiksi 'jciiVMitsl ^«Klys^ltäihSyasttota^ »tosiasia luonnollisdlti on,' ^ttä bevanln vaseminlstoryhmä' vaatii;'sota^, varustehm pienentämistä "Icösluk 'se käsittää, että'' nykjdiieii': aselsttänis-: kaii)panija vie maan taloudelliseen kaaostilaan Ja.>ehkä -sotaan \ Tässä mielessä Bevanln ryhmä Hraatll Britannialle "itsenäistä ulkopolitUkkaa". Juuri Bevanln vasönmistoryhmän aloitteesta Briitähiilan häbo^-tpuölue omaksuf kielteisen, (kannan^ lÄnsl- Saksan kan^^f tej^djyn -^'ylelsoplmuk-sen ratifioinnin suhteen. Bevanln «ryhmä tulee luultavasti vaatimaan kaiisainvällsenjännitysti-lan he^ittaanlsta -yllden suurvallan tasaivallan kanssa. Ja. kaupankäynnin laajentamista sinne mistä^ on «nark-kinbita•- saatavissa. / j ' ' " ' Kaikella tällä on se vaikutus, että liflihor puolue tulee sufhtautuniaan en.» tlst^ suuremmillä, VtoöulcsUla . tory- . Wa8hlnglon. --^ y$ltloslKteer.s2lsiä)i i i ^ i M p t l ^ f ä a t i l M ^S •:Q€0t«e^i;rIV:5!!Äenitt^^ tetäänsattpuinasta Moskova' «ufeil* \ le epämielulfiena.h'eii3ciiani:nsi^ ingtoni^:;i?ml»^| • - • - — • ^ • ^ - ' 5 2 ^ ' ^Petroskol.?::-:*^ grcsslln - tojaksi^ Iväilänfi^ii:^!^^ nustyön < m^e8t:^Kjei>;;k MP. Oal^bäccll,, osoitti :;öhjclmansa onttouden, iurvau^um^jl^ paheeUlseen ll>tsöhWan,seilttta^^ nin vB^utu^all^n ,li9ä^:ty^ tuti inuka komfnunM^n^uuresta vai»' kutiisvallästa puolueen alenunlssa or-gäanelssa Ja varsinaisissa' puolueyh-distyksissä. Mr. Gaitskell piti' erikoisen paha^ na sitä kun puoluajäsenteh", »valitsemat edustajat eivät, valinneet ame-rlkkalaismiellsyydeätään ^ tunnetiuä Hertiert Mon-isonla enää Jobtoktihnan jäseneksi./Morrlsoxiln slvuuttaiftinen oli, sanoi mr. GaltskeU "el vain suuri kuttämättjimyyden vaan myös sokean typeryyden opoltus". - ?:>.v V I I M E ^ T I E D OT : Toronto. IH^nanfaina annettajen.tietojen mukaan viime boan- ^fb3;ina jasnnriantäinasaltapaiormlssssarinansa42henkil5äItä-Canadassä : ' Enimmän'oii surmansa saaneita Onfaltossa, jossa Zl knoU, ^|iebeclssä ^ .20. Ja Nova läcotlassa yksi;. Uiketapatarmhis» «ai surmansa 27/&tildktimi-<^;: M a itauttx i t ja muiden tapatunnienkaatt* 4 beniblöä. -' M<^treaL — ' LiberaaUen ehdokkaat toUvat vaUtoksI maanantaina maakontaparlamenfin täytevaaleissa Oatn^ont-S(, Jeanin ja Bfchelfett- Vercberesln vaaUpUretesä, ]>', . Edellisessä vaUttiln Romoald Bour«ae fa, ^iklmmälsessä Loclen Cardln. Boon, Qa& Granadan kylässä, joka on 3 mailla O<ft cteiaän, paloi maanantaina kuoliaaksi Conrad ^«j^iitln::^18^k^^ poika Florin knn talipalotabosl heidän koifnsa. JUrs. Pepin onnistui pelastaa kaksi maiitariMtMn.^^^^ m palohaavoja. Mn Pepin oli tyotiä^onnettoiiianden «attoessa. \ ;:=y'V-fK3fy'v-'V':i''^*''^^ ' : Cfncfmtafi, — Täyllä alkof tänään Vnlfed, Mine Workendn 4U moAm . IJi^okonksen alas«a tnlee L7tfW;D preBMen'ttt^,ioJÖi'^^^^^^ ! JayleeiRsä bdoiefaan, että,hän i n l ^ flnuiseiiil8An:ä^^ *eiiitBg^|^^ :^£i|pw«r^^ valta on viettänyt loludioan 1 jpnä 3-vaotIs|^vaä ja ttyA fifiyAA' j,i:;iä;;-k<M^^ omaisen rakennastyön kalklUa aloilla vuoden 106(3 ensfanmäineh puöll-vuotlssuuniteima saatiin teollisu)iiden alalla täytetyksi 104 prosenttisesti. Baman vuoden syksyyn mennessä on raskas teollisuus, kevyen teollisuuden ^^tflixtöU^^^ tu täy^lHsesti \iäUeen rakennetuksi. Vuoden 1062 le^^iljasato on parempi aktiin kosisiaan^(Kiinanakb(ko'hist^ rian aikana, Syksyllä 1050 alkuunpa titiial-fvt^^ on edistynyt 'suurenmoisella tavalla. Sräät lisänumrot valaisevat tarkemmin tapahtunutta kehitystä. Ku-' luheen;d -vuoden aiScana on oraudan, teräksm >Ja koneiden tuotanto lisään-tyny* O-O-kertalseksI. Kivihiilen ja sähkövoiman tuotanto on kaicsinlcer-täistunut,. Tekstiilejä, lasia, kuparia) lan&aa Ja «noniä työkaluja tuotetaan imemmäh kuin sodan edellä. Paperini tuotanto oh ndttutut, 3,5-lcertaisek8i. Ensloräoäist^ k ^ Kiinan historiassa tuotetaan maassa :koneitavuo-rityötä ja teollisuutta varten, diese-leitä, autoja, traktoreja, joluUnauto- Ja, moottoripyöriä ijrie. Yli.; i4;000 km. rätitatietä on «Jälleenrakentiettu, uusia rautateitä raicMnettu, 1/i^ km. Jo iOSl' oli leipäviljan tuotanto lähellä parasta, eodanedellistä tasoa Ja idn imenapi oli piiuvillasato' ^11 2fi^: Icertalneh vuoteen. luvana! Hriionha on le^ävlijfasato lyö^ ' " aikalseimnat — - vuoteen, *1049 ^ Vemten. JSrinomalsiä tuloksia on saavutettu ntyös' tupakan, hampun Ja papukasvien viije-lyn alalla. (Maareformin ansiosta on talonpolkalsväestön elintaso huomattavasti noussut, niiii että 60—70 prosenttia talohpolkalstosta kuuluu nyt keskivarakkaisiin. ^ ^ ' Yhtä suurennioisla ovat tulokset kulttuuri- ja sosiaalisella alalla. (Kansantasavallassa toimii yli 400X100 al^ keis-, keski- Ja oppikoulua Ja n. 200 korkeakoulua. Teknikumeissa Jaop-pilcotilulssa opiskeli i d s i ^ 2 ^^^^ naa henkeä,/alkelSkduluissa 43^^^ lasftOvi {erikoisissa' 4ukutaidonopetuä'- kouluIssav3S mllj. talonpoikaa Ja n. 2 miU. työläistä — yhteensä 80 mUj. ihmistä ropiskelemassa, SaitaalaVer-^ icostoa ön/Kiinassa laajennettu niin, että «5 pros. kaikista: kurmjsta' on nyt sairaaloita.^ lOXXM) synnytyslaitosta!; .42 lääketieteellistä koxkeakoti<i lua 'Ja''a28sa|raanhoitaJakoultta on avattu.; 180,000 lääkäriä ^^^^^^^ö^ lifiä^ulutusta. . ' ' - '' ' - Kun vielä n^ulstamme,'että 344 mUjoonaa ^inalaista oh allekirjoittanut viiden suupva^an ratdiansopi-^ .niiisti»; täyteläisen kuvan Kihum rakennustyön iiiönteesta^ rauhan rakennustyötä! ::;^'V:-:-v:;>,V; f'^ ; ^^^r- ;r USA:n jpääimien / tiinkeutiiniiiteii alkaneeseen Aasian ja tSrjnfegtttria^ alueenkäsittävään räitfianStoiijressilxi Kon;;r6ssipaikka^ on' kHnalalsten^"'^'* " " * laan käsittelemän Täubaa;.':tttri^ s u u t t a . . k a^ ta sekäJcqlttuun>Ul8la J a ; ( a ä ^ S-:vuotlas veUeiisä - Lorm^ 'fiiita^ palo tuhosi Heidän kotiiisa.pe^iu^ ta t a ^ t a n u a » » t ^ I a | » ^ . StuYeir'.<jl'U.-r-.-.. .T^v»i?7:r^.^- vene^nk joutui viiriiii ^yörtee^^^ 1 Yi ^ Jr r 1 K f • _ . i ' ^ . . . te
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 7, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-10-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus521007 |
Description
Title | 1952-10-07-01 |
OCR text |
Mi MM i
•'£ -Äie,.
'».i-- •.'•in- H J!!iC:S3 *~
S:
iseeii;;:;::;";;.:|o
MJ toimimaan ti»
>eakIn,V;.;.y-;;:-r^;i^
vfhan lietOTnitt^
allunsa. joka fln», |
'Tribimessa.
Jlla puolueen jä«.
»tiBJen unioflla oi»
toiikan^löyttäini.;^
'anilaisten
mm
;Ä•'•'•i-"•!?;^v^>v^'!•;lv!.^•"'^^C•'^•''"
|Iinesi77 tiistaisin. loy8talg|n, ja tonnntalsln.
M Ä
Petnstelttt vnoana 1917 Canadan suomatall^en Stse&älnen tyoväenle] _
Juhlaan osallistui järjestöjen
edustajia eri paikkakunnilta runsassti,
; V kielsivät i j ^ ,
nuodostaneet iwi>.
iän ja ettähefca.
m Jennie I*e, jo.
In Bevanln vaimo,
teluja vastaan,
J^kki dollarit koko
estä uutta niaaii-leurääinme
ivääriS
miss Lee. ''Meldsta
kämme ahnendm
minajaisiUe. Jotta
delle veriselle po.
iivästä tobeea
ne iyokanmn
yinyksiä, niin
Toronto. — 'Viime lanantäinn. Ja
' sunnnntaina vietettiin täällä: hy-
; rtii oniiistnneelia tavalla ja. julila-mleliolan.:
vallitessa Snomalaisen
'< Seuran .SO-vaotisjnhla^ joka alkoi
nne
a on va-lekseime
18.25
JÄ
...87.50
....87.50
...98.00
...98.00
TA
...30.25
79.95
89.95
YS-stystakkn
Jälletar-ame
eri
-27.75
lauantaina edttämäUä^ensimmäl-
' sen kerran' Canadassa Hella Wao-
Iijoen viimeisin näytelmänutnns
•Niskavuoren Heta". .Väkeä oli
kaikki paikat täynnä ja yleiäö tuntui
pitäneen näytdUnästä. jolca-e.
sitettiin verrattain'joustavalla ta-
, valla. Sjen oli har^oitntlannt Aarto
Latvala.^ ' ~ ' .
Juhlaan oli saapunut .-vieraita Sud-buryn
seudulta, Ikulia-älueela ja eri
seuduilta Btelä-Ontariosta.
Sunnuntaina oli jjublapäivälUnra
Don-haainia, jossa' auainiot ruoat
syötiin Joippuun.
Sunnuntaina klo 4 ip. alkaneessa
juhlakonserti^a ' piti juhlapuheen
Johni Latva ja - monipuolinen ohjelma
oli (kaikin puolin arvokasta.
Juhlasalin näyttämön yhdellä s i vulla-
oi seuran ^perustajajäsenen
JaaMo liindalan suuri niu^tc&uva Ja
toisella puolen OSJ:n isan. J . W.
Ahlyistin kuva._^ \ ^
' Useita vielä-elossa - olevia - seurah
perustajajäseniä oli kumiiavieiraina
saaipuvilla : tässä mieliin'. painuvassa:
juhlassa. Useat toiäkidiset veljes-
Järjestöt olivat myöskin lähettäneet
edustajansa Juhlaan. .
mm
m
I i i i
puolia joita cäniadan työläiset omaavat, mutta jota nykyään ~puuttnö^p|rlauienUn Jäseniltä Ottavassa.' .
JSTi^sBucfcväim^ ' «
piiolii^sääntöfhin ja 5-vuotissuunnitcflma
i i Mj^ova;:^
i qnmistlpuöiu^ ;19.|1^
bon ovat porvarillisetkin 'lehdet
kiinnittäneet suurta huomiota
•kautta maailman ju>koonttil täällä
? viikon vaihteessa. ' ^ ,
TäMn- kokoukseen on isaapu^^
puöluiejäsenten;'^^
kettu lukiräiäärä\idn 2,006i''Koneres-
I sin ' e D s i m m ä i s ^
henkisen p i & e m l i B ^^
jä Tassin ^eldstuäcsen mUkaan puhe-r
-liiiehistöön^ feiMi^
Ensimmäisenä: k<Äouq)äiyänä valittiin
erinäiset valiokunnat, kuten
kongressin sihteeristö, .valtaich*jain
taiHcastajan; 'Ia- tobniiius^n 'täcjäin
komissionit,: Jne. .Esitetty. ?työjärje5-
tysehdotus; iiyväiksjrtpn'i ykslmleilsesi
ti. "
• • Tassin, tiedonannon, imukaan.tässä
puoluekokouiksessa • f on ' iiuomattava
iiläärä my^/ulbuimaiden edustajia.'
J'^"'£toinmlfcÄ
kous kestää.koko viikon'jakaen tehtäväksi
:" tulee- minur ohella/se,' että
'munte&älä;;''jbW^^
•'l£€B*ntäK^^
jais^ht^äiäöö li^^^^
miehistö.''" ^ e : ' ' ' -'.,«
Kokouksenv;a?5asjU lyhjfcim.tervehdi •'•Erikoinen huomio kiintyy: RUOÄ
dyspiiheella vä^ Mbld- koteukseltööesite^^ uiitefen "viiisi-
MalenkOT. puoiueön^k^
sihteeri^ piti: vko5^^
puheeni jossa viitöitetHin'i>ääpiirtei-
•sestl puolufeen; edessä--(Hevät: tehtävät.
vpiflaan työmisfehi^k^
'intelektuaaUeii reaUtuloja Isätä ja
kulutustavaran hntoja laskea.
m
g;-Sydri(0^
Siäte;rin
:nä)^ti;rS1^^
päättänyt ahtaa kakille, (Moskovaan
;>'viSamalia'^
kaikiue
[msttiust^^e^^^
^J^niiett5^ i»ikpmjä^ti|>^^^
^'^^AustMili^^
i£ieist':;^•an^^^
Pekingin rauliankongressiin aikoville
henikUöilie.
Ruotsin pääesikunta
itsensä pussiin
Krasnjd Flot osoittaa useita ristiriitaisuuksia,
Riioisin selityksissä
Moskova; ~Neuvost6liitioIainen
:, KraqmiFlot^Iehtiron.vielä puut-
- tanut: suurta^-huomiota' herättä-
, neeseen Catalinar-kiistaan, Jonka
varjolla mm; Ruotsissa Mihoitettiin
viime vaaien aikana mieliä Neuvostoliittoa
vastaan:.^
Ospitettuaan: ensin, että .Ruotsin
puolustusvoimien- väitteet, jonka' mu-
Jaan Catalina-kone olisi ollut etsimässä
kadonnutta Dakotakonetta, lepäävät
varsin hyllyvällä pohjalla, lehti
puuttuu eräisin konkreettisiin tosiasioihin.
Jotka tödistaivat Ruotsin
puolustusvoimien ja. hallituksen pahasti
sotkeutuneen sanoiiiinsa pyt-
:*leasään pesemään puhtaaksi raja-loukkauksen
tehneitä , lentäjiään.
Krasnyi Flotln kirjoittaja A. Shugi-
Din -toteaa tällöin mm. seuraavaa:
^ 'Ruotsin puolustnisrömuen esikun-
*»an lausunnossa^'toistetaan Ruotsin
PelastuiSomissIon läusuhto, että • Ca-
^alina GB käytti neuvostoliittolaisten
häyVttäjäkoneiäen kohtaamisesta las-
.keutumiseensa asti'aikaa"il—'13 minuuttia
Ja että-soi veteeri^ laskeutu-niinen
tapahtui'"noin kello '4.20".
Tällaisen väitteen todistamiseksi lau^
«uunossa•vedotaansilhto; että ohjaaja
oli muka sitoessaan .itseään .istul-
"leen katsonut kelloaan. •
Tämä väite', on ristttiidassa - muiden
paljon usfeottavampfen-^ tietojen
kanssa iiitä, kuiitita kauan len-t<&
one Catallna, GB lensi kohdattuaan
neuvostoliittolaiset tiävlttäjä-koneet.
vRuotsin puolustusvoimien esikunta
on -tietenkin tietoinen sUtä, että.len-tokoneen
Catallna G B midiistö .on
Nyheterin edustaijan ^. -haastateltua;
miehistön Jäseniä, j "Dagens Nyheter
kertoi kahdesti (kesäkuun ' 17 Ja -18
päivinä), että lentokoneen; cätälina
GB laskeutuminen tapahtui l^ello 4.25
ja että neuvostoUlttolfiisten iJävittä-jäkoneiden
tapaamisesta mereen 'las?
keutumiseen kului 16 minuuttia..
;I«ntaKoneen
tajan Sven Törsrenin lausimnon mu-:
kaan — lausunto julkaistiin kesäkuun
20 päivänä Kabnarissa ilmestyvässä
Barometer-lebdessä' — .tämän
ajan pituus ei ollut 16. vaan 20-min;
Tämä lentokoneen komentajan laUr
sunto asettaa. sangen epäedulliseen
valoon Ruotsin ilmavoimien pelastus-kcmission
myöhemmin laat&aan4ul-^
kiiman lentokonin Catallna GB Ien
toajan pituudesta.
On aivan ilmeistä, että ks^teeni
Törgrenin maininta kaksikymmentä
minuuttia kestäneestä lennosta on lähempänä
tptuiitta kun Ruotsin pelas-^
ti^omission -täysin ^perustelematon
väite, yksitoista ininuuttia kestäoees.'
ta lennosta, .,
'. Todellisuudessa ientokone^Catalina
GB^ rikkoi kesäkuu» 16 pnä keUo 6
Moskovan aikaa Xlaello 4, Ruotsin^ aikaa)
Neuvostoliiton rajaa tullen^ lähes
4 mailin päähän Hiidenmaasta.
^nnKcolla olevat tutkamme seurasivat
Jonkin' aikaa kello 6 t s ^ lento*
konetta ^ aluevesiemme; välittömässä
läheisyydessä Ja sitten kello 6 alue-veslemme
.yläpuolella, v Rannikolla
olevat tutkamme' totesivat moneen
kertaan keUo 6 :n Jälkeen lentokoneen
olevan aluievesiemme Yläpuolella. X/en-tässään
alnvesiemme, yläpuolella tä-
. mä lentokone *uU sille alueelle. Jolla
«skustelulsaan ruotsalaisten sano-: hävittäijäkoneemme suorittanrat var-
«»alehtien ktojeeuvaihtajien kanssa
fotanut lentoajan pituudesta aJvan
toisenlaisia tietoja kuin |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-10-07-01