Vapaus, August 31, 1957

              Canadan ammatillisesti j^jestyneeii työväestön taholta
ori iesiteti^^j^ näitä unkäriläiäiajä saisaliai-
;^ii4:siirtpla5si
jkäytiäjiksi ?lakkbläisia^^^^y
peilisie^a es^ toista iililjö<9häa jär-'
>. ^ — f^usläv;Mi Gah^^
n rieetkin. •"Xiv
palvelukseen hankitut ja än^
keskuuteen
"Siii-tcflaiket 'ovat
!»'..-'rJi;^lii/ v ^ i i i ^ i L ' : > » i i i - i _ - . • • f _ i _ ^ i t i i . - . ; : i _ ' . ' i . i t . i . : . ; ' _ _ i i •^'.m^s.L-iiJ—' :
telmijöitä j r h t i ^
' ^ siirtolalsrylunieri keskuudessa suhtaudutaan . rikkureihin,
igj::i(tya; jotka öyat^y^ riääpiiiiÄsa
^ ja vaikka oman äitinsä muutamasta höpeapienhlngistä pitääk-
Z seen kurjan sielunsa ja ruumiinsa jonkun aikaa saman,lakin
|^^^aä^M^ällateia:Ä
p kansallisuuksien mieliharmina. ^ ^ . ,
j-; ' Mutta' kaiken tämän huomioiden. meidän täytyy. sanoa,'
rl 6ttä Claude'Jodoin ja kuftipi)anit käsittelevät tätä rikkurlky-iig:|
f|syni^^tä:sh3^^
p^J;|^}Mt^^sU^^
' 1 villessa. Kukaan ei. halua liioin väittää; että liittohallituksen
f| r siirtolaisvirasto olisi ajanut unkarilaisia ja'säkiätais^siirto-
I laisia rikkureiksi;,J?ut'fri, paimen ajaa l^mpait?, jkeritläväksi.
1^ Mutta näissä,molemmissa seikoissa oni myös »toinenkin'
Mi^ iiMiiit sanovat
iSmm käynnissi^Dlerva oikeus-liu&:
WtydDtäDi^ uutisät^
teista ydinasärak^ ja juiäeä
-Me emme fi^^^
^oäpäivä tänä vuonna saapuu | niibiiiniat ja yaraftoicta inSi^ täipai-aiheuttamaa
radioaktiivista sadetta
Vastaan.: Sensijaan^ että lehdistössä
tjä radiossa kerrottaisiin näistä pro-fektbläfz,'
ne öVat tulvillaan hälpa-mäi^
sk^ndaalitarinoita,^ juttuja
madaciieista ja pukufaubnevakoili-joista,
jtittjuja, joita höystetään seka
aj»iköhtana. jolloin jäijes^yt^&
väestö CanadaSsa on ry^tjoiyt todel­liseen
ja käytännölliseen toimin­taan
inUakäudenkehittymis^ estä­miseksi.
Usein pn tehty sama kysymys —
orikö täystyöllisyys mahdölliiien?
Voivatko kaivokset ja tehtaat vara­ta
työtä kaikille ilman sotatuöt^n-nön
tai sodahvaaran kii.hoitusta?
Nyt vaiinistaudutaan västaainaan
Hollywoodin, toul^isÄ liimU- L tänän_^ky^^ ^ -I^r^eriUike
iä että aivan tuntemattomilla n i i l ­lä,
joista osa m ;^tä iKölbrim
ryvetyksen ulu^einai toisten ryömies-säicsun
ryvetyskurasta;heid^ s j ^ ;
täjinään. Keirotaaii: kirjailijoista,
pblii^iMa^ iebtijau i prosU^
tuoiduiita ja ainmal^ti-iln^
jotka hyvällä paikalla ovat nyt l i ­kaisen
tirkistysbisneksen palveluk­sessa
sellaisten katuöjaskandaali-julkaisujen
kuin "Confidential" ja
sen sisarjulkaisun 'Whisper" pait
kääminä. •• •
lläliä todella inhöiitavalla sotku
la öii iogiikkansa maailinässa, missä
raha öD häluttunpäa kuiri slveys-öppi,
missä; doiläria palvotaan siinä
fliäärin, että ;ali^i^an vaikka kuin­ka
matalälie niiden kasaamiseksi.
Sitäpaitsi r sekaantumisesta henld-iän
poiatiisQea yksityiseläniään ei
bie kuin vain lyhyt askel siihen,
etä sekaaiririutaä^n hänen persöonal
liseeri ykiityisfeiäinään. Jä tieten-kiii;,
asiaänkuuiuyaa se, että koko
sqtkus^ kongressin i^pitakomitean
fiuuskija Howard Rushin^
}^ palkattuna ilriiiaiitajaria — tie-t
«iqikitt vieläkin iihävämnialla pal-kaUa!'
Tiedämriie, että hävyttömyyttä on
jos riiinkSlaista, muita tätä noita-jahdin
inripittiamaä nUuskintäa ja
^ r i esittelyä julkisuudessa yhtenä
döllarimetsästyksen keinona riie pir
dämme eräänlaisena huippusaavu­tuksena^
Mutta kaikesta huolimatta
se ön päivittäin esillä eräänlaisena
herkkupalana kaikissa johtavissa
päivälebdiissä, radiossa ja televisios­sa.
Sitä on kai pidettävä eräänlai­sen
» ajarimerkkiriä.' Työraies-
•Eteenpäin ••••^^"••J • • '»
.f' • i ' .
::'*.f ^:
m
i i i
i i 5
Z Moraalisesti on Quebecin maakuntahallitus vastuussa' nSiden |
z rikkurieh värväämisestä sillä sanotaanhan'ikaamatussa^^
1 eUä "myllynkivi; pitäisi ripustaa?'sen ^kaulaan jdka pahentaa |
?r yhden pienemmistä. ' s ,.< . ...o i\ '^xf'' '
t ,„Ja vaikka pääministeri/Diefehbaker yritti'piiloittau
Z maan perustuslain taakse ja pestä Pilatuksen I M
2 julistaen, että "siirtolaisvirasto ei ole millään tavalla" avus-
''Z: tanut rikkurien värvääinlsestä, vaan huolehtinut siitä, että
;^ ko. siirtolaiset ovat saaneet tietää lakkotilan vallitsemisesta
^ —niin liittbhallituskaan ei ole vallan niin "viaton", miksi se
^ nyt. tel<;eytyy. Tunnettu tosiasia nimittäin on, että sodan, jäl-keen>
on siirtolaisuuden "aatteellisena" ehtona ollut se, että
^ siirtolaiseksi pyrkivää henkilöä ei tunneta aktiivisena työ-
*« väenmiehenä ja -naisena. "Kommunistinimen" on saanut
•moni siirtolaiseksi pyrkinyt henkilö, joka ph psallistunut jo-jllionMn^
hu^ kirjcttttänui-ihii^^ 'i
^atomipornrm tehnyt jotakin miiuta
sellaista» mikä ei ole poliittisesti miellyttänyt Ottawan her­roja.
Jos tällaisen "siirtolaisohj^lmän" perusteella on sitten
tullut Unkarista ja Saksasta sellaisiakin siirtolaisiaii joita \:bi^
daan: helposti värvätä ; i ^ w e i i ^ pa^jaa^^
*^äijyiksi'V kiiten
^ niin pelkkää tekovanhurskautta on silloin näytellä viattomuu-
^ den naamaa. . , ^ '
. Ja ottaen huomioon sen ehdottoman tosiasian, että niin
« i U ^
vtuusöa^
;Vbi kaildki ori
»»muka hyvään,, jos Gaspe Copper. yhtiön rikkureiksi antautii-
^ neet siritolaiset karkoltetaan pois Canadasta. Tällaisella karr
hypittariiismenet^ säaviiteta^ s Miit^
I; ttäniä tjapausjU^
sille ;|if^e^ rikku-
»^l reille,^että niin kaunista päänsilitystä kuiri rikkurit väliaika!-
S «esti - t y ^ ä i ^^
: > >ielä eneriMneai pma^^^
-—Tunnettu tosiasia ^nimittäin on, että^rlkkui:oimalla saa yk-
;^ silö työläistoveriensa" joukkovihan ja halve^umisen osak-
«. seen — ja kuri "taistelu päättyy'jä savii laskee taistelutante-
V: ^ ' tungen miekkosen .katuojaan. - ^ V
työripäiyäri kulkueista ja-juhlista on tullut kaikista pinnalli-iraasitiiyan
dllj^te
HelänJki.''
iF*entti Ylösjoki bn ris^ blyriipiava-uritta-
jutussa antanut haasteetcyup-den
1952 olympialaisten järjestipily-tbimlkurinäri
p i i hM
ptinginjohtaja Erik von<Erenckellil-b;
sekä sosiääliheuvbs' Akseli J Kas­kelalle/
tbimitusohtaja ; *ptö^-SU:
yaiijiblie ja varatun
icakseiie. Jiittu trilee esille Ö^lsi^
gin 'räästuy^npikeudessa ^syy^uri
23 päivänä; ^JCysyriiyat on ^näiden
henkilöiden kbiidalta nbin 150 mii-"
jbbrian' riiärkäri - kbt^ausvaatimu
se8ta;•v•;^(•v-.•^;^ ••
ori päättäväirieri siinä, ett|i sodan
vitMiis hävitcftäiUi;^ e^^ riiajiri tuo-tannbn
kapasiteetti tullaan käyttär
mään .Canadan kansan e)intaspn ko­hottamiseksi
ja, että meillä tiiflee
bleriiaari rauhaisa inaailmia:;
'S Me,: jotka työskenteienuneCa
dari luonnonresurssieni perusmetal­lien
kaivos-, sulatto- ja jalostus­aloilla,
tiedämme,; että nikkelillä,
kuparilla, sinkillä, hopealla ja k<J-ialla;
pn rauhanaikbisetkih tarkoi­tuksensa
ihmiskunnan asian' ^edis­tämiseksi,
mutta ainbastaan sota­vuosina
ja sotaan valmistelujen ai­kana
menneisyydessä olemme tiin-teneet
täystyöllisyyden.
Kbkb maailriia puhuu aseisbirii-sumisbstai
Kaikkien maiden valtio­miehet
neuvottelevat tästä kysy­myksestä.
Maailman kansat halua­vat
reuhaär ja tämä halu ori tyydiy-tettäyä.
Tätä kehitystä me terveh­dimme.';,
' ''^i
Metallien hinnat laskevat, kai­vosyhtiöt
rajoittavat tubtantoa ^ia
meitä vastassa on pakkolomautii|c-set.
Maatamme on vastassa vaihtb-ehto,
ja se on metalliemme käyt­täminen
rauhanomaisiin tarkoituk­siin.
Canadan suunnattomia lubn-nonresursseja
voitaisiin käyttää
rauhaisassa maailmassa ja tämäl^bn
se rpolitiikka, jota Mine MiU uiio
ehdottaa Canadan hallitukselle. ;f
Koska meitä uhkaa lyijyn, sintön
ja kuparin tiiotiarinon supistamin^,
niin hallit^kseri^tulisi asettaa mai­leja,
^jbtta voisiinriie pitää täriiän
tärkeän teollisutiiileri^^t^
Me einme ehdota, että varastoja yl-läpitfettäisiin
jatkuvasti ja että me
tulisimme vain istumaan niiden
päällä. Me ehdotamme, että Cana­dan
hallituksen' tulisi ryhtyä kau­pankäyntiin
niiden maiden kanssa,
joiden kaupasta. me olemme kiel­täytyneet
Washirigtonin painostuk
sen Johdostani •
.Kauko-Idän, Euroopan ja-Britfri-niari
kanspjenyhteisöri kansat — sa­dat
riniUPpriat ihmiset pyrkivät, pa­rempaan
eläinääri. He tarvitsevat
niitä metalleja, joita vpidaan-.tuot­taa
Canadan'kaivoksissa ja sulatoil­la.
Ei ole välttämätöntä, bttä tyo-ipiehemmie
olisivat työttöminä. E i
ole välttämätöritä, ettäjpuduttaisiiri
luopumaan kodeista ja kokonaisis­ta
yhdyskunnista. Markkinoita on
olemassa ja rauhaisa inaallma kai­paa
kipeästi meidän nietallejamme.
Autotyöläiset, tekstiilityöläiset,
kuinityÖläiset, iöv^
set Ja terästyöläiset Canada^' voi­vat
tuottaa nykyaikaisen koneiston
avulla rauhaisan, maailman ja 'Ca-nädari
tarvitsemat tuotteet.'.
Tämä ori Työripäiyän sanoinamme
vuodelle 1957. Me emme tule hy­väksymään
pulakatitta.', Me. emiie
tule hyväksymään sitä; että sota ja
sodanuhka takaisi; työllisyytemme.
Me tiedämme, että inaaflma tarvit­see
sitä -mitä me tubtaihmb 'jä nije
häiuariune; parantaa olbsuhteemme
tässä oriiassa suuressa kaassamriie.
Mine Mill union
kansallinen johtokunta. ^
Nt^lir|b$i Lätisi^
7 miiiardin
Berlin, elpk. (KU) — Itä-Berlii­nissä
ilmestyvä "Berlirier Zeitimg"
kertbo, että Neuvostoliiton hallituk­sella
oli jo Neuvostoliiton ja Länsi-
Saksan neuvpttelujen äöcaessa val-riitina
esitys -asianomaisten riiaiäen
välillä solmittavasta kauppaisopi-muksesta,
joka edellytti kokonais­vaihdon
arvoksi 7 miljardia Länsi-markkaa.
. ' •
Bonnin Mpskovassa olevaa lähe­tystöä
lähellä olevat piirit ovat saa­neet
tietää, eUä Neuvostoliiton val­tuuskunta
esitti niBuvottelujen en-siminäisenä
päivänä, 24. päivänä
heinäkuuta yksityiskohtaisen ehdo
tuksen käuppasPpimukseksi, jonka
mukaan Neuvostoliitto ilmoitti ole­vansa
halukas ostamaan laivoja,
valssauslaitoksia, putkia,- prässejä
ja muita raskaan koneteollisuuden
tuotteita, sekä kemiallisen ja far-
Englantilainen ies^eriohjaäja
vieri
Helsinki. — KU — Tunnettu epg-lantilainen'-'
teattierimlesy - Ku ^ FI .e rynald;<1'oji^?l^^^ 'f i"^" t a j aKt o S f f i Sm
maseuttisen teollisuuden tuotteita.
Vastätoimitukslksi Neuvostoliitto
tarjosi, viljaa, puutavaraa, selluloo­saa,
raakapuuviliaa ja villaa, jbtkä
tähänkin asti ovat olleet perinteel­lisiä
Neuvbstoliitbn vientitavaroita.
Tämän lisäksi Neuvostoliiton Vien-titarjoukset
-käsittävät öljyä, öljy^
tuotteita, kromia, kuparia, sinkkiä,
lyijyä. Näiden pääryhmien ja ras­kaiden
kiintiöiden lisäksi vaihtotar­joukset
sisälsivät myös huomatta­vasti
kevyen teollisuuden tuotteita.
Lehden kertoman mukaan Länsi-
Saksan valtuuskunta ja Bonriin hal­litus
olivat selvästi hämmentyneitä
Neuvostoliiton kauppasopimustar-jouksesta,
joka bli yksityiskohtia
myöten huolellisesti laadittu. Mitä
eri tavaroiden laatuuri ja määriin
tulee, länsisaksalaisten oli helppo
todeta, että Neuvostoliiton vienti-tarjoukset
vastasivat Larisi Saksan
tuontitarpeita ja niiden suhteen
Neuvostoliitto on myös vakuuttavas­ti
toimituskykyinen.' Toisaalta Neu­vostoliiton
tuontitoivoniiikset' blivat
< ]fui^yjl,äI^Msak^alai :itse)f|f ei, l ^ t i -
raia,. . , Cv."-; '"-v
nan joh-ahrilla
ei
läntilainenv teatterinUes/i lftiffln-M^«™^
kiailikeri tcatteriakatemian johftja ""f^LÄf^lS muksen ^l^^dm^l^^eai. vi:
töihini
Hänet qn kuteuttu tänne oh^^^-
määri Kansanteatterissa Peter Usti-libviri
"Neljä everstiä",näs-telniän,
joka Englannissa esitettiiri 1% viio-'
den ajan ja paraikaa pyprtL Paii^si
sa ,sensaatibmai$ena kassakappalee^
na. Upsalassakin se Pn esitettyä ja
syyskuun 26 pnä .on Helsinki #pi
rossa.
^ 0 i J | | ^ ^ j ^ ^ a | t i l 9Ä
' 4 "ihailemaan'; työn tuloksia, jotka jäävät työnantajain yksin-
^-^ . sista ilmiöistä Huolimatta työväen taloudellista järjestymistä
Z. ikäyttöön voittojen hankkimisen mielessä, vaan' vaaditaan
"t ^työtätekeville entistä suurempaa osuutta tuottamistaan rik-
^€£/'v(; iköiifcsistfl ja tämän saayuttamiiseksi tähdennetään aamusta
l p, ^. , T^ssä mielessä äntaa.työnpäivä varteenotettavan opetuk-
{ ' . s e n n^ös.siirtolaisille. Työväen solidaarisuus ja järjestjnni-
-tteat-öd noussut arvoon tämän riiaan työläisten <:käskuudessa
_ >^ic>i||i^r^^ jäijesty^eenrjps ,
f S; ; 3 ^ ^ > » e ^ joutua s i i l i e n ; ^ ^ ^ ^^ema^. .naisia
m
Moskova. XStB) — Moskovassa
Neuvostoliiton kuUtuuriministe-riön
kutsumana vierailevat Suo­men
Eduskunnan jäseriet ovat
jatkaneet tutus tiiriiistaan kaupun­gin
nähtävyyksiin. Elokuun 22.
pi^ä suomalaiset vieraat kävivät
Moskovan ^ yliopistossa Leninin
vnorilia- featnstu^ri bpetusjärjes-
' telmään, ylioppilaiden asunto-oloihin
ym. lUat on yletetty teat-
•-• teretssa Jontseidariimen esityk­sessä
Stanlslayskln' ja Nemiro-yitsh-
Dantshenkpn teatterissa se­kä
Obraztsovba^riiiikket^
Vierailevat* 'edUskuririari jäseriet
ovat yksimielisesti selittäneet, että
kaikki heidän nakemärisä on teh­nyt
heihin suiirejinioisen vaikutuk­sen.
Esim. kansanedustaja Turu-
, Mikäli ön taä|.puhe siitä, että
Murdochvillen. ladcko ei kuulu
perustuslaillisesti liittovaltion
toimipiiiriin, mihin pääministe­r
i Diefenbaker vetosi, niin se
pitää paikkansa'' teknillisesti.
Mutta pääministeri Diefenba­ker
erehtyy varmasti jos häh
luulee, 4ttä tällainen sananseli­tys
tyydyttää canadalaisia enää
herran vuonna 1957. Viaikka
liittohallitus ei voisikaan tek­nillisesti
sekaantua Murddch-villen
lakkoon, sillä on tuhat ja
yksi muuta keinoa^jniillä se voi
auttaa järj^tykseh .ylläpitä­mistä
ja ennenkaikkea palaut­taa
lakkolaisille kansalaispii
keuk$ien turvan*
Me puolestamme yhdymme
tänä työnpäivänä niihiri satoi-hin
.vaatimuksiin, mitä Cana­dan
ammatillisesti järjestynet
työväestön toimesta, esitetään
Murdochvillen urheiden lakl«v
Iaist6ri puolesta: Mufpdostukoon
tämä työnpäivä suureksi ispli-daarisuudenosoitukseksi
näille
liiriiähtairia^ S^
• j l ^ ^ ISmeyät: UertomMkaUCLfit- kaan. ettei ple
rien, joka kävi Moskovassa kaksi ja
puoli viiotta sitten, sanoi nyt SIB:ri
kirjeenvaihtajalle vaikutelmistaan
seuraavaa:
— Vierailu Neuvostoliiton pää­kaupungissa
on jättänyt minulle
unohtumattoman vaikutelman. Ori
sanottava, että viimeisten kahden
ja puolen vuoden aikj na Neuvosto­liitossa
on tapahtunut, «tuuria muu­toksia.
Olen huomannut, että raken­nustoiminta
Moskovassa on laajen­tunut
entisestään. On syntynyt uu­sia
asuinkortteleja, uusia stadione­ja.
Otaksun, ettei tällaista kehityk­sen
vauhtia ole missään muualla
maailmassa. ; c
Puhuessaan Suomen ja Neuvosto­liiton
; suhteista, kansanedustaja Tu­runen
korosti, että yleistä rauhaa
silmälläpitäen on edelleenkin luji­tettava
Suomen ja Neuvostoliitoni
välisiä suhteita. v ;'?
Perjantaina suomalaiset vieraat
kävivät yleisliittolaisessa maatalous­näyttelyssä.
Heitä hämmästyttivät
näyttelyn kokonaispinta-alan suu­ruus,
yli 200 hehtaaria/ja näyttely-;
alueen 300 eri rakennusta, -r •
Eräs vieraista sanoi, että näytte­ly
antaa erinomaisen käsityksen
neuvostomaan suuruudesta, voimas­ta,
mahdpllisuuksista ja tulevaisuu­desta.
-'^'xf^S-Vieraat
viipyivät., näyttelyssä!
mPnta tuntia kiertäen, autoilla ..kp^j
ko näyttelyalueen. Grusian SNlä~
paviljongissa heille tarjottiin viine-jä^
ja hedelmiä. Pöydässä lausuttiin
monia kauniita sanoja. Neuvostäii-:
ton Ja Suöriien ystävyydestä; s ^
taistelusta rauhari putesta. ' ; • • '
Kertoessaan yaikuteJmistaan näyt­telystä
kansanedustaja E. Koivustt-ta
sanoi:
—.Hpilla suomalaisilla on pHnt;;
fSbäD asti vaara lusitjls Nenvosr
^ I l i t i ^ Hrifte^^
enää, meidän pitää oseammln:
vierailla toistemme Inonau Kedtif ^
naiset vierailut edistävät lähi^
tyrnistä. ,
maila oli suurlähettiläs WtKffi
jliirjestanyt vastaan jolla: ^iö-litst
lfimmin>3^välliri^ loielitäii^;
tenkouluniVtyöskeriteljBtäv . N . , "230
oppilastai-JptHa. Joutuvat" rkäyn^än
ankaran karsiniian läpi; saavat, siellä
näyttelijäppetusta. • Akat
tii jonkinvyerramyaltipriapiiar ja^ o-piskelijat
yoiyat kunnan avustusten •
turyin päästä yapaappiiiilaiksi;-Työn '
saanti on joskusyaikeaai »varsinkin
25 vuotta t^-ttäneiderinaispuoiistcri
näyttelijöiden kohdalla;
Näytelmäkö ::Sb pn "hauska, ke-yyt,
satiirinen, inhimiilisen lämmön
ja ymmärtämyksen läpiturikeina".
"Neljä everstiä" on yiehättävä satu
jossa tehdään vaaratonta pilaa nel
jän eri kansaUisuiiden — englauti-laisen,
yeriäläiseri, ranskaialsen ja
amerikkalaisena, -r • j kustannuksella.
Pabinimin kolhitaan ehkä amerikka­laisten
karisallisia piii-teitä, joita
esitetään HpllywPpdin tyyliini Ve­näläisessä
osassa . näytelmää on lii-venen
veiranTsbehövia^ rariskäiai-sessa
Mariva(ix'ta' eriglantiläisejäk
Shakespearea;: 'Kunhan näin nau>
rämme toisillemme, rije maailman
eri kansalUsuudetf',:sariöb oh.^jaaja
Fernald, "nUn riähdäJcseni tuleriime
lähemmäksi tbisiämriie. Käsittääk­seni
se onkin näytelmän äjanviete-
•neri esitys 'saksalaisten palauttami­sesta
Neuvbstotiitosta. ' r-;- -'-^ [f
'•päättivät uhmata valkoihoisten ;rptiisyrjiritämieiiw;
' syyt^ Levittov^nissa, Pennsylvaniassa.- i ftp rolivät ,
juuri ostaneet uuden Irotinsaktm.paikalle kerääntyi.rV
/ joiikkö paikkakunnan,valkoihoisia ^asukkaita huudel-
• ;leh ^heille ilkeäim^
* • kuii' poliisi oli hajoittanut ilkeämielisen joukon, että ;
perhe tulee kaikesta huolimatta asumaan
kodissaan, i - i - - ^ ' : j : !v''!'^;''...''^^^-M-iv^^^ omassa:
10 he^flöä
.tulva- jä sad^vahinkoa SälciEissa
Helsinki. —• Viime yiikonvaih-teessä
Polijänmerellä raivonnut
myrsky teki suurta aineellista tii
hoa ja vaati lukuisia ihmisubreja
useissa Pohjanmpreri r; Irannikko-maissä.
Tanskasta ilmoitetaan, että
kymmenen benlcilöä -menetti: hen\
kensä hukkuen merellä, jonne S U IK
rin osa oli lähtenyt epävarmoilla
aluksilla. Myrsky raiyoMf :vielä ^sun­nuntai
iltana väheritymättömlbiif i^bit-mäkkaana
Eriglarininjit^^a^js^ri
minkä johdosta TM^|iä^fiia;>Hp^r'
lannista Härwichiin'j^TOi^
tat olivat 6—9 tiintla^lrtiyöh^äi
Englantilainen junalautflb .^|^ter
darii" kärsi niin paiu^jä'r^t]^pitä^^
ettei sitä voida toistatebiöi^äil^tt^l
iikenteeseeri. -Mjo^k^l
tieet pilasivat sunn^pä|i . s e p ^
uhansilta' viikbrilbppua%iett^^
ähteneiltä hoUantilaisUta::- <<^c^-
Haag. — Myrskyt ja kaa.
pilasivat sunnuntain seu'
.rrj>:]i'.
Silta viikonloppua viettämSSn I&
tette^tä: bpUäntiläisUta: ^Tid^^
patti useita:; .cairipiug-aläelta Iji
huuhtoi telttoja mukaansa.'Ysselis
järvellä ;(eritirien: Ziiydeizee); iit
tbi myrekyäallbMco" purjevaiee^
Jossa olleet'kaiksi>lienkil(iiiit^
yat, ja Drentheri maakunnassa sur­masi
salama erään rinaanvlljelijia
I /Häagis^rolivat kadut veden alin
ja;:>^i^il.tui^^
listii; osissa iriyös kellarikerroksia}
vBaringvjUetissä .ttuNavesi'!^ Mohkll
mpimessään uutta patprakeiuieliiui|
ao[Q^metön|jjiituUdelta. . j
r il^ii}^lti|t;^|myi^
: tifös^^^tel^risä,. niutta useinimisii 1
satamissa jouduttiin:yrityksesti joi
]^amU^yän : kuluessa liiÖpuouiB 1
••-^-^•-^^jäUeen ypin^tucfssa. j
.llniät aiheuttivat päU)jäTii-|
. , J ^ ; : ^ ä n ö e i r m a an
-p^ariniriC^älisessä kanaaU^
tebäsä/foskiri myrsky 'alkoiiuäa^
tairia bbikentyä Eriglanjdn'^ttoI^|
kanaalia.'''" •• ' \
aiheen pinnan alla piiieyä tarkbi-tus'V.
v; /;^.^;::^';;.;-;-v:^;:y^^^
raivoaa Afrikassa ja Etelä-Amerikassa
. Geneve '— Influenssa bn nyt
taantnmasisa : Aasiassa — siinä
maanosassa, jossa viimeisin epide­mia
alkdt — mutta' sen sijaan se
leviää yhä Afrikassa ja Etetä-Äme-rlkassai
Ilmoittaa maaliman 'ter­veysjärjestö.
Tauti ori- saapunat
Etiopiaan Ja leviää Nigeriaan Ja
Etelä-Afrikfcian. TantitapanksIa^Pn
ilmoitetta myös Colombiasta, Ar-geritilnasta;
Ja Boliviasta!.- • ' f.
Välimeren itäpuolella olevista mais­ta
oh tähän • merineHsä vain.;Israel
selviytynyt taudista, r Euroopassa In­fluenssa
ön ollut rajoitettua. Joskin
useita tapauksia on esiintynyt Ttur-kissa.
'•^'•••••'•r':^:^^^^^^
Kahdiesta Englannissa blsvasta
amerikkalaisesta tukikohdasta ilmoi-
300 miestä pn sairastunut. ..; .
Japanissa näyttää puhkeavan;, po-
Uöepideriila Ja teirveydeiihUoItominIs<:
teriön edustaja ilmoitti. lauantaina,
että 647 lasta ori joutunut taudin uh­riksi
ja SÖ9 on kuollut; eiokuiiri 2.
päivästä fiUitlen. Epideriiia on ra­joittunut
Länsi-Japanlln.
tettiin perjantai-lltana« että lähes | jalkaa -pitkä.
JättilälskjliiilcÖnnä
saatu Kimaii
rannikkovesiltä •
l;önlopf-|^ Pekingin rädibViedois
sa saffdlt|nr kesi^vlikkoria; e^^ kii-n
a l Ä föfästajätbvät
reniri läheltä rifierestä kilpikonnan,
joka: painaa puoli tonnia ja ahrioi-daan
.plej^i^n 1,500 vuoden ikäisen.
Sen kiTpi' ori yksistääri yli seitsemän
;;:;-^;-.:-;?»Was^
• Pappi kysyi.kerhossa Esalta: H^j
kalaista bh tipdeiiiiifn lähirnjjiitaj
rakkkus {
Esa: Äjatteiin Vain, kmi f » ö||
lä Suomessa siaimme välirauhan;»; j
kana viljaa Neuvostoliitosta j f l^
dissä • Sanottiin, että slelli te It?
näkevät hurveätä' nälkää. :; '
Naisia ''nuorennetaan ff
Muiden toisinaan epämieluisten
seikkojen lisäksi on meidän syväl­lä
surulla ja: nöelOT |n^^
moitettava, että ne^iyaitt^
tyttöihmiset, . jotlu ovat toivoneet
"nuortumista" visseistä vpiteista Ja
yrteistä, ovait sittenkiri nähneet uri­ta
keskellä kirkasta päivää.. «
; Tosiasiassa tamäp
paistaja ^ kpkb), naislut^akunta^^^
siis misusta;—että paljon mainos­tetut
voiteet ia yrtit, joiden pitäid
tehdä vanhoista naiivista .riubria kpo-lutyttpjä^;
eiväf.:Ole juuri; kärryn-iräsvaa
parempaa tavaraa, eiyätkä
kovan tullen kelpaa siihCTkään.^
Näin seUtää p i ^ m p ^ Viiikei^^^
mintaa ediistävä kansallineii toiriiis-tb;'(
Nationäät
johtavia ja yhä lisääntyviä, mainos
tuksia, joiden avulla yritetään myy-dänäläUeerffifäliS^
tisia aineita ja laihdntnslääkkeitiL.
>. Mainitun toimistoi| läacbr ja kps-meettisten
aineiden JabstbiS^ joUta.
Ja Maye V Ä : Bnss 'ninöi erääii äs-pulmissa
kuin naisten ihon vänhen-tumismerkkien.
.ehkäisyssä. Miss
Russ korosti myös, että YhdysVal-tairi
kauppakomissio /Jä ^postihal-jellakseen
!pIeiso9 pubsk^utta vias­taan.
Ei ole lääketieteellistä perus
taa useimnulla niillä lääkkeillä, joi­den
sanotaan' iauttav^' ^iaihtiurii^
tai antavan, apua hivelrerimatismiln,
sanoi hän' pelillisiä ilnmittinn^eiie-telmiä
tutkivan: Yhdysvaltain
gre^ini aUvalipkunnan 'kuul;
• Että nykyisenä valistuskautena
on; yiel| ^etisiinimiiäiiä''. Jotka
rikastuvat herkkäuskoisten ihmis­ten
bädänalaisuuden ja sairauden
kustamiuksell^,-se. näkyy myös
eräästä toisesta Washingipnin au-tistiedosta,
missä kerrottiin, että si-kaläineri
MittPva1[tion kanppakomis-tintistiedbii
Yker
sio on sanonut ajib-Wa Medictne
yhtiiSUe ja Continental Pröduct yh­tiöille,
jotta niiden täytyy h>pet-ta,
a"p Ji^Wa hitfers^ Ja "Oscöda
tiitters" lääkkeitten^'etiiisuuk^en
t^hattttava» 'mainiastfls. Yhtiöft
mainosväitaBistS HimlinMtta^i^Qdbai^
hpkäS^^/hPidettaessa nivelreinriatis-mia,
rbumatisniia jrie., tiedoitti mai­nittu
kauppakomissio. .
Mutta^«'^'oka Imdee, että ainoas­taan
naiset Ja raibnäiset sairaat jou­tuvat
harhauttavien mainosten uh­reiksi,
hän on täydbUisesti petty­nyt,
sillä esim."bwiä autokauppo­ja"
etsivät miehiset miebeUun jou­tuvat
iniotemä kpvripairieisen auto-myyimMi^^
sdkkereiksi'^ eU: nhralu^
Täinä ilrii^eeii S s k e i s^
tolaisesta uutistiedösta. missärsikä-liiried^
paitempaä liiketohnirita-edis.
tävä toimiisto (Better Businiess Bii-reau)
ja Toronton .^tbaftörxjien
yhdistys j^broitt^at: kansalaitfH Yh-dysval
««pj/>ko?apataeisiavantokä^Bp-piaitac
»w»tan^.Jetlia ynttavät kmi^
lema tunkeutua -ygnhaan: ^ystiSn.
Torontoonua.perustaa sinne. kaUiin
fli?
Poika ;vastbsr: . . . .
— Se on yhtä paUon kulo '»'I
akkuiaaa' ja yfci, pulu.
jokakiiimostuu? ''ebdPttbinarö *|
maiseksi"- .saatavaan: autoon.'^]
riiies ttiiee%kariiEipaan — 'perii«e»|
kanssa, kuten bSrietori kutmtte^^j
hänet viedään liikkeen
•«aksi turitiiil ke8tää>~^. ^,
ta.; Asiakas saa/uuden auton, jal^j
kaisesta asiakkaasta, jonka l u n j jl
bstariiaan; sainarilaiseri ««toB^ " P j
sa^ $I0o: PoliriaiuL on s6, etti ^1
ta. päivää inyöliennnin asialtasj^l
viitsee,'-jattä hinbn. jolI<^ 1*1
toybttöUe yehissa auton jJnMJ^I
että häh «a; ^iivattrii «100 £ ^
auton CjTEttäviOieai. <
;'TSm& oh IttOhnöl"
fomiaäa. Ohiossa, New Yo*J|
j a ; ; i j » i ^ : ^Ä Me k
ehl^lll^sra W f
fll^in^lfaan:: .TiMJaaja on,; *
.vippa-ja
petoskemona on. ^ että jokaisesta
auton ostajasta* tulee myös auton
Ikftpfeet t^edoitttiäit:^-
erienuriän Jokaisesta autosta,
iniä kiyttäen jnakfamaatt,
on lähestynyt suunni- fceen ttytyisi maksaa tastl 1
Tähän' ijatiifitti.'
tämän-lutvajj^^ttii^
tokseii teosima ryksir
tyishnone" ja Ifikkeen kirjelbmak-keissa
tery<! t^oa Irehpitus , asiik-
: Autoiiiyyjäi^ yhdistyksen
ja A. E . Kress sanoi tästä sniitttä-lelmatfa-:''
Smrimmaigenpnbe«A8bl-iavat"
naisia: hratla meitä*
Mm