Vapaus, March 19, 1968

              U^ moslyy itis,l aPienrau;s ttoetrtsuta 1in9a17 J a lauantaina Canada,n stuyoömva lal Itsenäinen
JAullMHbiid ä i ^ t ^ ^ tli« Post OfOM DoiiMrtiliUnt; Ottim^ fcr pnymcat pottac* In CIMII. V A P A U S . I M Eim S t W . , SudburyrOnt PoaUf» P«ld at Sudbiny.
No. 33 — Voi. LII vuosikeirta Sudbiuiry; Ont. Tiistai., maalj^ 19 p. — Tuesday, Mar. 19,1968
Nam sianoi NDP:n edustaja alahuoneen istunnossa —
•Pc^airsomn sil^teeri ja mr. Thompson puolustivat sotaa
, ottava. —^uden demokraatti­sen
puolueen (NDPn) ulkopoliit­tisten
asiain arvostelija Andrew
Brewln (Greenwood) snoi^tteli d-len
kSytännöllisenä toimenpiteenä
Yhdysvaltain Vietnam-sotaa vas­taan
Canadan ja Yhdysvaltain vä-
Bsen pnolttstus-tuotanto-sopimuk-sen
mitätöimistä ja, jos tarpeel­lista,
strategisten materiaalien
em|)argoa^ Yhdysvaltoja vastaan.
Hiin sanoi, että Canadan tulisi
osoittaa teoin, että meidän maam-me
ei ole Yhdysvaltain liittokd-nen
Vietnamin sodassa.
M^^ esitti näimä ehdotuk­sensa
kun alahuoneen istunnossa
järjestettiin päivän kestänyt keskus­telu
u)to>poHittisista ky^myiksistä.
NDPn toimesta ei ole aikaisemmin
Eläin voimakasta lausuntoa annettu
al^uoneeot istunnossa Ylidysvaltain
hyi%3cä!yssotaa vasaan Vietnamissa.
MäädteHen Yhdysvaltain ja Cana­dan
kesken Itelhdyn puolustu^tuo-tantcHsopimuksen
"läheisten liitto­laisten
hionaMlliseksi" yhteistoimin­naksi
mr. Brewiin jatkoi: "Mutta
Canada ei ole, eikä voi olla Yhdys­valtaa
liittolainen Vietnamissa ja
nunä ehdotan otettavajksi kontrol­liimme
sotaflnateiiaaHemane viertti-feaupan.
' " Se voidaan toteuttaa vain yhdel­lä
tavaOa — mitätöimällä puolustus-tuotanto^
pimus.
"Jos se toimenpide ei tuota tyy-dyttäivi&
tuloksia, Canadan tulisi ot­taa
k^ytänltöön valinnajllisen kaup-
JolmsfUk m. vainuina
viiliieiiitäinään liiemja
verojen ikoiiotidisae^
^ W8SlM^gton. — Viiikon vaihteessa
annettuaen tietof)^ presi­dentti
Johnson on valmiina vähen­tämään
erinäisiä menoja (muibta ei
Vietnamin sotatnenoja) $&^-$9 mil-iardilla,
jos kongressi suostuu vero­jen
korottamiseen.
Veroleni jkorotusky^ymykseen
ikylmäMskoiaästi suhtautuva kon­gressi
on kieltäytjyinyt tähän men­nessä
tekemästä asiasta ratkaisua.
Piresidientjm ehdotus verojen korofc-
•tamiseksi 0|n juuttunut kiinni kon­gressin
menettelytapakomitean kä­sittelyyn.
paMellon Vietnaanin sodassa käytetr
täviem; strategisten materiaalien
Lohdalta.
"Voidaan sanoa, että sellaista
liittolaisen kohtelua d tunneta
aikaisemmalta ajalta. Asia ei ole :
siten. Canada on jo rajoittanut
strategisten materiaalien viennin
PortugalMn, mikä on meidän yksi
NATO-Uittolaisemme, sillä perus­teella
kun niitä materiaaleja voi*
daan käyttää Afrikan siirtomaa-sodassa
eikä NATOn hyväksi.
Konservatiivipuolueen johtj^a' Ro.
berit Stanfield' vältti kuten taval-lista
esittämästä mitään selvää kam
taa Vietnanun sodasta. Häni sanoi
Vietnamin sotaa "suureiksi, tragedi­aksi"
jmiutta arveli Icuitenkin, että
tärkeintä on tällä kertaa kiinnittää
huomioita Canadan uUcomaa^aivun lala
jentamiseen.
Pääministeri Pearsonin porla-menttisihteeri
Jo(hn Matheson pw>-
lusiti Yhdysvaltain hy&kkäyspolitiik- laxk Viiötriamissa. Presidjeaiitti Joton-sq^};
jtQl^^ hjslborian liehdillä^muis-taoo^
aaii V Vsuuxmiehei^ seOlaisena
inJi^Jhenä, joita Texasin osavaltio voi tuottaa", hän sanoi.
pre-s
l ^ E ^ ' m CM Minfa <m pitkän eilä-mäns^
ajan nostaittainut helvetin
yol|rä« kaikkialla, missä hän on kui-kie
»uu^*,-;sanoi mr. Malheson.
vi;,Ki9(^iäervatiivi^ eduäbaja Terence
N ^ | i ^ - '(Bdmonton-^athcona) —
toiypuolueen- rauhankyyhkynen —-
a r v j f i i ^ terävästi mr. Mathesonia
ja^',i^aKii että Canadan tulisi vaatda
Yihi^ywalitoja vetäytymään pois Viet-nsÄusta.
; Bobert T b o m ^ ^ (SC, Red Deer)
piiolusti Yhdysvailtojen hyökkäyspo-litiikkaa
väittäen, ettäi Vietnamin
pulmana ei ole "Yhdysvaltain' impe­rialismi
vaan kommunistien hyök­käys"
(omassa maassaan!)
Kennedyn sanotaan vaaitinieen JdhnisMniiftia,
"suimnain miiutostia'* Vieteniin Jcyis^
Washington. — Senaattori Ro.
bert Kennedy tiedoitti perjantai­na,
että hän ryhtyy kilpailemaan
Lyndon B' Johnsonin kanssa puo­lueensa
(demokraattinen puolue)
presidentin ehdokkuudesta.
"Minä «ulen tavoittelemaan tätä
ehdokkuutta siksi lom olen va­kuuttunut
siltä, että tämä maa
on vaarallisessa smianassa, ja
siksi kun 'minulla on voimakas
tunnelma siitä mitä on tetalUivä
jotta minun on tehtävä kaiken
mitä voin tehdä", sanoi 42.vuotias
mr. Kennedy. Hänen veljensä
John F. Kennedy oli presidentti­nä
vv. 1960^-63 eU siihen asti
kun hän joutui salamurhan uh­riksi
Dallasissa, Tex.
Mr. Kennedy sanoi ryhtyvänsä
presidentin ehdokkaaSisi "lopettaak­seen
verenvuodatuksen Vietnamis­sa",
ja ''kaventaaikseen Yhdysval-
STANFIELD "YMMÄRTÄÄ"
USAn VIETNAM-SOTAA
Ei pidä USAta "hyökkääjänä" eikä tiumMa
"Kahden 'kamsan" jieriaatetta Oainadassa
Ottawa. ^ Konservatiivipuo­lueen,
kansallinen johtaja Robert
Stanfield sanoi viime torstaina,
että hSn on "melkoisessa määräs­sä
myötätuntoinen" Yhdysvaltain
pulalle Vietnamissa.
, (3aTlet<m yliopiston opiskelijoille
pitämänsä puheen yhteydessä mr.
Stanfield sanoi uskovansa Yhdysval­tain
sekaantuneen Vietnanun asioi­hin
hyvissä aikeissa käsittämättä
siitä feoituvia seuraamuksia.
Kysymsrasten ja vastausten aikana
mr; Stenfield sanoi myös oiettavan­sa
elttä kaikki pitäisivät mainiona
jos sota loppuisi. Hän sanoi Cana­dan
roolina olevan työskentelyn so-itatoimien
vähentämiseksi ja sodan
'lopettamiseksi.
Muitta Canadan ei tulisi omaksua
vihamielistä asennetta Yhdysvaltoja
kohtaan sen vuoksi kun USA on se-ikaanitunut
Vietnamin sotaan. "Minä
en pidä Yhdysvaltoja vihollisihyök-kää(
jäiiä'7 hän sanoi selittämättä, p i ­täisikö
hän vietnamilaisia "vihollis-hyökkääjinä"
jos he tulisivat Yh­dysvaltoihin
sotimaan.
Yksi opiskelija sanoi mr. Stanf iel-din
ikätkevänsä päänsä hiekkaan jät­täessä
huomioonoittamatta Yhdysval-itain
Vietnamin sodan ja Yhdysval­tain
>niaksu(taseva^lceudeit, puhuttaes-.
sa hetken tärkeimmiiatä kysym^yksis-tä.
Mr. Stanfield sanoi, että hän ei
hyväksy sellaisia määriitelmdä kuin
"erik<»sasema", tai "ikaksi kansaa"
siksi kun ne johtaisLvait väärlnynv-niärrykseen
Quebecin asemasta.
Opiskelijat tervehtivätt tyytymät­tömyyttä
osoiljtavalla suhinaäänellä
sitä kun mr. Sitanfield sanoi vastus­tavansa
äänestysiän alentamista 21
vuodesta 18 vuoteen.
Selittämättä kantaansa yksityis­kohtaisemmin
mr. Stanfield sahoi,
€ittei (Tanadan tuUsi kieltää yleis­piirtein
yhdystvaltalaisen pääoman
sijoittamista (Janadaan, vaikka ra-jcdtusta
on toteutettava erikoisaloil­la,
»kuten pankki- ja tiedonanto-aloilla.
loissa kuilua rikkaitten ja köyhien
selkä vanhojen ja nuorten välillä."
Vaaika-laudalla ei ole vain puo­lueemme
johto eikä edies vain mei­dän
maamme — vaan oikeutemme
moraaliseen johtioasemaan planee­tallamme."
New YorlL — Senaattori Robert
Kennedyn eräs avustada-sanoi sun.
mintaina, että mr; Kennedy el olisi
rylitynyit presidentin ehdolklkuiutta
(tavoittelemaan, jos mr- Johnson
olisi suostumut nimittämään ko-missionin
jolla olisi ollut valtuu­det
sutmnan muuttamiseksi Viet­namissa.
•Mutta presidentti Johnson hyl­käsi
tämän tarjouksen, sanoi mr.
Kennedyn sanomalehtiviricailija.
Tämä lausunto saatiin muutaman
tunnin kuluttua sen jälkeen kun
CBS, ABC, Time ja Newswe€lk j u l -
ka^ivat samai^lapaisen tiedonan­non.
Senaattori Kennedy sanoi asiaa
•koslkevia lehtitietoja "valitettavak­si
vääristelyksi".
iKennedyn lehtivhlkailijan Frank
Mnaikiewiczin selostuksen mukaan
senaattori Kennedy esitti viikko
sitten maanantaisessa kokouksessa
puolustusminMeri CHark Cliffordil-ile,
että presidentti nimittäisi ko-missionin
jolla olisi valtuudet suun­nan
nimittämiseksi Vietnamissa.
Senaattori Kennedyn kerrotaan
sanoneeuy että jos tällainen ko­missioni
muodostetaan, jos sen jä«
senyyteen tulee vastuuntuntoisia
henkilöitä j a jos presidentti suos­tuu
noudattamaan sen ehdotuksia,
hän (Kennedy) ei ryhdy kilvoitte­lemaan
presidentin ehdokkuudesta.
Mr. Man(kiewiczin selostuksen
mukaan presidentti oli luvannut har
kita asiaa — mutta sanoi myöhem­min
viikon lopulla "ei" väittäen,
että se auttaisi Hanoita, ja että
ehdotukseen sisältyy haju poliitti­sesta
kaupustelusta.
LBJ v(^i täheMä
50,000 Vtetnamiin
Washington. — Presidentti John­sonin
sanotaan valmisltelevan sitä,
että Yhdysvalloista lähetetään 30,-
OOOL-50.000 miestä lisää Etelä-Viet­namiin,
minne kenraali AVestmore-land
on v a ^ u t lähetettäväksi
206,000 miestä.
Aikaisempien smuinitelmaen mu­kaan
Vietnamissa o]fovien yhdysval-talaisjoukkojen
kattoraja on 525,-
000 miestä. Nyt siellä on noin 510,-
000 amerikkaltaista ja mainittu
"kattoraja" sivuutetaan pian.
Mitään virallisia tietoja ei ole vie­lä
saatu siitä, kuinka paljon Wa8h-ittgton
aikoo lähettiä lisää sotavoi­mia
Vietnamiin siinä mielessä, että
kenraali WestmoreIand liittolaisi­neen
saisi aloitteenteon käsiin^ ku­ten
on selitetty, mutta presidentti
Johnsonin sanotaan olevan 30,000—
50,000 miehen lähettämisen kan­nalla.
Tämän lisäksi Washington vaatii
Saigonia vetämään pakko-oton pe­rusteella
enemmän miehiä armei­jaan
ja myös muuta USAn liittolaisia
lähettämään lisää asevoimia Vietna­miin.
Tieto siitä, että Johnson on suos­tunut
lähettämää^ lisää ndehiä
Vietnamiin, saatiin lauantaina pian
sen jilkeen kun hän antoi sotaisen
lausunnon, että "voitto" on sittenkin
Yhdysvaltain tavoitteena Vietnamis­sa.
"Me tulemme voittamaan Viet­namissa",
sanoi presidentti Johnson
lauanitaina.
Presidentti Johnson, joka lähti
myöhemmin Texasiin viikonloppua
viettämään, sanoi liikemiesten kon­ferenssissa,
että " m e tulemme teke­m
ä kaiken tarpeellisen" Amerikan
taistelnndestett tarj^eiden tyydyttä­miseksi.
"AUcää erChtylcö siinä,me
tulemme voittamaan."
Puhuen kumdaUisen rauhan ha­lusta
presidentti Johnson väitti
komonunistton tehneen selväksi, et­teivät
he "halua mitään hvuuta kuin
ratkaisua taistelukentillä. Jos tämä
on se, mitä he haluavat, me tulem­me
hankkimaan, ratkaisun taislbelu-kenUltä,"
2,007 USAn kone<itia
menetetty Vieltlnainiitstsaa
Wa8hington. - - U S A n halUtuk-sen
antamat tiedot osoittavat, että
amerikkalaiset ilmavoimat olivat
Vietnamissa menettäneet maalis­kuun
12 päivään mennessä 2,007
lentokonetta, joista 809 Pohjoisr
Vietnamiin suoritetuissa pommi­tuslennoissa.
Etelä-Vietnamin sis­sien
sanotaan ampuneen alas 238
lentokonetta ja onnettomuuksissa
kerrotaan tuhoutuneen 960 konet­ta.
USAn sanotaan lisäksi mienettä-
»een 1,489 helikopteria, joista sissit
ampmvat alas 602 kappaletta.
Koska suurin osa USAn lentoko­neista,
joita on 'käytetty Pohjois-
Vietnamin pommitukseen, on noin
miljoonan dollarin arvoisia, niin tä­mä
nostaa menetettyjen lentokonei­den
kokonaisarvon yli 2 miljardin
dollarin.
VÄLIAIKAISENA RATKAISUNA
HaUitusiten väliseistsä kuiHialkikitpasBia {»ysj^ liinita enln^Ilaan
— Yiksityistein kohdiall!tia hiininialt ihneSläefit^ nouisievait
Washington.—Seitsemän maan
—^ kulta-poolin keskuspankkien
johtajat päättivät' sunnuntaina IJS
tuntia kestäneen kaksipäiväisen
kokouksen lopulla järjestää ^'kul­takuumeen*'
l ratkaisemiseksi kul­lan
kahdenlaisen hintajärjestel­män.
Samalla kertaa nämii pankki-johtajat
päättivät luopua 7 vuotta
voimassa olleesta suunnitelibasta^
minkä mukaan ne ovat varanneet
Lontoon ja minkä tahansa muun
kaupungin markkinoille kultaa yk­sityiskauppoja
varten, r
Kullan nykyinen hinta — $35.00
unssilta — pidetään voimassa kes­kuspankkien
ja kansainvälisten
rahaviranomaisten siirtojen ^tey-dessä
— mutta yksityiskaupoissa
tulee kullan hinta vaihtelemaan
"kysynnän ja tarjonnan lakien"
mukaisesti.
Englannin pankin kuvernööri sir
Leslie 0'Brien sanoi, että asiallislesti
puhuen nyt tehty, päätös tarkoittaa
fcansainväUsen kulta-poolin toimin­nan
lopettamista. Hänen selityksen­sä
mukaan tästä raha-järjestöstä "ei
ole mitään jälellä" ja "poolin toi-mesta
on suoritettu viimeinen fculta-reServilähetys".
Nyt Washingtonissa tehdyn'pää­töksien
tarkoituksena jOn (rajoittaa
yksEöiden liultaostot vaatatoivetta-van
kiillän hankkimiseen. Kultaa on
ostettavissa markkinoilla imuMa
yksilöjeffi ulottuman ulkopuolella on
kultarpooUn-madden haKusitien (ja
keskuspankkien), bailussa olieVat
kuiHareservitr-
Samalla kei4taa tiedoitettiin Ixm!-
feoosta, että ^kalaiset kultamarkM-
~]m -T maailman suurimmat kulta­markkinat
—• ovat kestoe^yksisisä
huhtikuun 1 päsvästä asti. vLontoon
Icultamarkkinat suljettiin Yhdysval­tain
pyynnöstä viime peiiartfcatoa
Washlngtonin pyrläessä estämään
yksiliiiden ennenkuulumattoman' suu
ret ladtaostot, niitlcä uhOcaaiviat kui­vata
Yhdysvaltain alati vähenevät
kultareservit, joiden yhteisarvo on
jo alle 12 miljardia dollaria.
Kultapooliin kuuluu Yhdysvallat
ja seitsemän Euroopan maata, mu-liaanlukien
Britannia ija LänsL^ksa
mutta- ei Ranska. .
Ranska, jonka kultareservien u s ­kotaan
olevan 5 miljardin dollarin
paikloedllla, jatkaa kultamailddnain:
toimintaa ja voi saada kultaostojen-sa
peruäbeella sievoiset voitot, jos
kullan hinta kohoaa yksityismaridd-^
tuomitaan
Ylemen mielipide vaaltii Yhdysvalltoja
vetämään asevoimansa pois Vieltnaiinls^
VIIME TIEDOT
Saigon. — Tavallisista tietoisista pidreistä kerrottiin maanantaina,
että Saigonin hallitus aikoo vetää pakko-oton avulla asevoimiensa ri­veihin
noin 125,000 miestä vielä tämän vuoden aikana. Tämä tulee
nostamaan Etelä-Vietnamin sotilaallisten ja puolisotilaallisten voimien
miesvoimamäärän 900,000:een. Etelä-Vietnamin asukasmäärä on 17.2
miljoonaa.
Ldatoo. — Britannian työväenpuolueen hallituksesta ulkoministe­rin
toimesta ilmeisesti erimielisyyksien vuoksi viikon lopulla eronnut
George Brown viittasi pääministeri Harold Wllsonin diktatuurisiin me­netelmiin
sanomalla eronsa syyksi sen, että demokraattiset menetel­mät
ovat halUtustbfmlnnassa vaarassa.
, Ottawa. Pääministeri Lester Pearson esitti maananta&na ala­huoneen
Istunnolle kopion Quebecin pääministeri Daniel Johnsonille
lähetetystä 12-sivuise8ta kirjeestä, missä Ilmaistaan lUttohalUtuksen
opposltioasenne mr. Johnsonin televisio-ohjelmaan nähden.
Taais lentolkone
pakoiiteittu lenitämään
KuitbaaiK
Havanna. — Kaksimootborinien
meksiikolainerrientokäne pakotettiin
lauantaina lentämään länttä kohti
ja laskemaan eräälle Kuuban lento­kentälle.
Viranomaiset sanovat, että
lentokone palautetaan Meksikoon.
Tämä oli neljäs, voimakeinoina
uhaten Kuubaan lennätetty lentoko­ne
vajaan kuulkauden kuluessa.'
Kuubalaiisviränomaiset sanoivat,
ettei heillä ole tietoa henkilöistä,
joitka pakottivat lentokoneen lasfce-m^
aan Kuubaan eikä siiitälcään Icuinka
monta matkustajaa^- lentokoneessa
oli.
Umsi ikauppasopimius
Romamiiain kainätsia
Oitawa. — Kauippamit^jstteri Ro­bert
Winters sanoi maanantaina; et­tä
Canada on allekdrjoittanut uur
den $9 miljoonan kauppasopimuk­sen
Romanian kanssa. Hän lisäsi
myös, että Canadalla on hyviä mah-dollisuulksia
myydä Romanialle $30
miljoonan arvoinen ydinvoimakäyt-töinen
voimalaitos..
Pearson nimilttänyt
NB:sta 2 senaatttoria
0ttawai — Pääministeri Lester B.
Pearson tiedoitti lauantaina, että
kaksi miestä — 55-vuotiias Herve
Michaud, Fredericfcorasta ja 61-vuo-tias
uonald Allan McLean Black
Harbourista, on nimitetty senaatiö
jäseniksi.
Bonn. T- Ensi kerran Länsi-Sak-r
san historiassa avattiin maan parla­mentissa
viime viikolla keskustelu
jonkun ulkovallan politiikasta.
Keskustelun alaisena oli Vietnam
ja tosiasia, että parlamentin työko­mitea
hyväicsyi tämän ityöjärJöBtylCi
seen, osoittaa kasvavaa huolestunei-;
suutta Amerikan Vietnamin politdik-kaa
kohtaan Länsi-Saksassa ja muu­alla
Euroopassa.
"Vietnamista on tullut yleinen
Iceskustelunaihe ympäri maata", sar
noi parlamentJn johtaja H e l m u t
Schmidt "Me emme täyttäisi ylei­sön
asettamia vaatimuksia elleiimne
Ixskustelisi tästä l^rsymyksestä."
' "Kuinka tämän maan nuoret voi­sivat
kunnioittaa meitä", kysyi Wal­ter
Shceel, joka on Vapaa demo­kraattisen
oppositiopuolueen johta­ja.
"He näkevät Vietnamin kysy-myksen
sanomalehtien etusivuilla
joka päivä. He ovat mdelenosoituk-sissa
ja tämä parlamentti ei ole sa­nonut
sanaakaan koko Vietnamin ky-symylcsestä."
Saksan Punaisen Ristin virkailijat
ovat ilmoittaneet ennenkuulumatto­man
suurista lahjoituksista Vietna­min
sodan uhreille. Hiljattain suo­ritetun
keräyksen aikana saatiin
kolmessa päivässä $125,000 arvosta
lahjoitulcsia.
Useimmissa tapauksissa lahjoituk­sia
annetaan ohjein, että rahan tu­lee
mennä sissien itai Pohjois-Viet-namin
uhrien hyväksi.
"Minä haluan, että tämä raha me­nee
amerikkalaisten pommitusten
ulireiksi joutuneiden hyväfcsd Poh-jois-
Vletnamiin", sanoi eräs dort-mundilainen
juustotehtailija, joka
lahjoitti $15,000.
Yksi joka neljästä länsisafcsalai-sesta
tkannattaa USAn ehdotonta ja
hetikohtaisita Vietnamista pois ve­täytymistä.
Y l i puolet on sitä mieltä,
että USAn maine tulee huonone­maan
jatkuvasti, jos sota jatkuu,
"USAn sotatoimien Vietnamissa
laajentaminen lisää kansainvälisttä
jännitystä ja kolmannen maailman­sodan
vaaraa", sanoi Vapaa demo­kraattinen
oppositiopuolue vaaties-saain
parlamentaarista keskustelua.
Puolue vaatii parlamentin päätös­tä,
feittä Bonnin, joko välitön tai vä­lillinen
avustus loppuu sodan eri
osapuolille. Humanistinen avunanto
olisi laillista niin kauan kuin sdi?
annettaisiin: molemmille osapuolille
siis Etelä-ja Pohjras-Vidnanulle,'
Ulkoministeri Willy Brandt on j u ­listanut,
että "Vietnamissa ei voida
saada aikaan minkäänlaista sotilaal^
lista ratkaisua." 83 prosenttia länsi-saksalaisista
on samaa mieltä Brand­tin
kanssa.
Bonn lopetti kaiken avunMinon
Saigonille Tet-hyöfckäyksen jälkeen,
koska "ei ole pienintäkään onnistu­misen
toivetta ennen kuin maa saa­daan
rauhoitettua".
Mutta Bonn kieltäytyi samanai­kaisesti
evakuoimasta 300 Lansi-
Saksan lähettämää, "aputyöläistä",
peläten yleisen poisvei^tlymisen
antavan loovan
neelle?
iskun USAn miu-nodiUa,
'kuten- oletetaan tapaMmtm. 'Seitsemän kulltappolin n m t päätti
että' ne eivät myy kultaa noille m ^ -
Ic, jotka ovat viinieksilculuneittein
viikkojen aikana miyyneet kultaansa
yksityisille keinottelijoiUe.
KetUoohtaisena seurauhsjena Wasb<
ingtonissa viikon vaihlteeissa tehdyis*
tä päätöksistä voi olla kullan hinnan
jyrkkä nousu yksityismarkldnDalla.;
Toisaalta, kun kulibapooliin; kaxiht'^
vait maat ovat päättäneet, että ne
eivät enää OGtba kultaa yksäjtyisniark-kinoilta,
tämä toimenpide vie kullan
lattiahliman pois, aiheuttaen kullan
ostajille' suunemanan risMn ainä ta-pauksessai
jos kullan hinta iaskiee
alle $35 unssilta.
Toronto. — Viikon vaiiteassa
täällä annettujen' ti'eltojen mukaan
canadi^toet kaivosyhtiöt' ovat sitä
mieltä, että kullan hinnan on nous­tava
yksityisnmrkkinoilla A ainakin
60 dollariin unssilta (UiSAn rahassa)
ennen kuin voidaan odottaa huoonat-tavampaa
kultakaivostoinunnan laa­jenemista
Canadassa.
Jios kullan hinta kohoaa y l i 50
dollarin unssilta, se lopettaa kulta­kaivosten
avustuslain mulkaisen val­tion
tuen jättäen kultalmvoikset
osapuiUeen samanlai;5een asemaan
missä ne olivat ennen odotejttavissa
olevan hinnan korotusta. Kultaa-vosyhtiöt
ovat Minmttäneet huomio­ta
myös siihen, eitttä jos kullan hinta
kohoaa, niin se tulee aiheultt^sQian
myös sen, että kultakaivoiksissa työs
kentelevät miehet tulevat vaatimaan
palkankorotuksia. (Kanadassa on nyt
noin 10,000 kultakaivostyöläista.
Dome Mines I M : n presidentti J .
R. Redpath sanoi, että jos kullan
hinta nousee $70 linssiltä,: se voi ai­heuttaa
laajakantoisen kultamahni-alueiden
kehittämisen Ganadiassa.
Nedson Rockefeller
haridts^ yhä
New York. — New Yorkin osa-v
a l t ^ kuvernööri Nelson Rocke­feller
sanoi sunnuntaina, että '*hän
tulee vakaasti harkitsemaan" osal-listumiäta
Oregonin osavaltion esi­vaaleihin
toukok. 29 pnä.
Republikaanit ovat yrittsoveet saada
RockefeUerin ryhtymään puolueen­sa
presidenttiehdokkuuden tavoitte^
lij^csi entistä varapresidentti R i ­chard
Nixonia vastaan. ;
Banksia Canadaan
Komissioneriile oli aimiettu koiikfeamman
tahon määräys Banlksiin vapauttaniiseik^
Newi York. -r- Hai Banks, Cana­dan
merimiesunionia hajoittamaan
tuotettu Seafarers' International
Unionin entinen canadalaispresi-dentti,
on n}l vapaa mies kun USAn
ulkoministeri Dean Rusk peruutti
määräyksen mr. Banlksin palautta­miseksi
Onadaan vastaamaan vää-ränvalan
teon syytöksesi;
Mutta yhdysvaltalainen komissio-
Tieri, joka hallituksensa, määräysten
mukaisesti vapautti Banksin^ ilmaisi
kuitenkin omana mielipiteenä, että
Banks olisi pitänyt lähetfää Cana­daan.,
Komissioneri Max Schifftnanin ker
rOtaan sanoneen, että hän vapautti
Banksin nimenomaan siksi, kun hän
oli saanut sellaiset määräykset.
"Banks on maailman onnellisin
miies", hän sanoi: "Jos asia olisi ol­lut
miniin vallassani, Banks olisi
lähetetty Canadaan vastaamaan syy­töksestä."
Ulkoministeri Rusk tiedoitti tors­taina,
että hän tulee mitätöimäSn
USAn komissionerin Salvatore Ab-ruMOn
viime marraskuusBa antaman
määräytksen, jotta 59-vuotias mr.
Banks palautetaan Canadan ja Yh­dysvaltain
välisen rikoksista ^ T i e t ­tyjen
palauttamista koskevan sopi­muksen
perusteella Canadaan.
Ontarion viranomaiset nostivat
Banksia vastaan syytöksen vääränva-lan
teosta Suurten järvien väkival­taisuuksia
tutkineelle kuninkaalli­selle
komissiomllc. Saatuaan CJana-dassa
5-vuotisen variidlaltuoimion
Banks pakeni $25,000 (takausmak­susta
välittämättä Yhdysvaltoihin.
Hänelle annettiin mainittu van­kilatuomio
syytettynä "salaivehkiei-lysltä
kjlpadlevan union erään johta­jan
pieksemiseksi".
Mr. Ruskin yUätys^nMnen päätös
ei miellyttänyt liioin Schiffmania,:
joka antoi marraskuussa Banksin
palauttamispäätöksen.
'^Hän (Rusk) on suurmies^ sanoi
komissioneri Schiffman,"ja hän voi
tehdä joitakin hyvin suuria virhei­tä
. . ."
Schiffman selitti, ettei hän halua
arvailla, mdtä on mr. Ruskin päätök­sen
takana, mutta New Yorkissa le­visi
huhuja, "että Canadalle annet­tiin
täten kuritusta" siitä kun joi­tain
asevelvollisuutta pakoilevia ame
rikkalaisia on saanut turvapaUcan
CJanadasta.
SOTAVASTÄINEN MIELENOSOITUS LONTOOSSA
Lontoo. —• Ratsu- ja muut po-
Jdisit olivat sunnuntaina verisessä
kaliakassa tuhansien nuorien mie­lenosoittajien
kanssa USAn suur-
'laihetystön edustalla, Lontoossa
opiskelijain ja muiden esittäessä
protestinoa Yiidysvaltain hyökkäys­sotaa
vastaan Vietnamissa.
Katutappelu poliisien ja mielen­osoittajien
välillä jaifikui noin tun­nin
hienon Grosvenor-aukion luona
ennen kuin poliisit saivat työnne­tyksi
mielenosoittajat sivukaduille.
Pidätetyt mielenosoirtltajat, joilta
moniltia juoksi veri kasvoista, vie-tiin
linja-auto kuormittain pois
mielenosoituspaiikalta. Useita polä-seija
oli myös louikkaantunut.
^MiieleaiiosoitukBessa oli'myös näyt-
Ibelljätär Vanesisa Redgrave, pu­huen
hän Vietnam-sotaa vastaan.
Yhteenotto sai alkunsa kun noin
lOiOOO henkilöä käsittäneen marssi-ryhmän
alkupää kokoontui maini­tulle
auikiolle heiluttaen Vietkong-lippmja
ja huutaen "menkää takai­sin
poliisit, menkää takaisin polii­sit."
Ratsupoliisit hyökkäsivät kah­deksan
rinnatusten väfldjoukkoon.
Valkoisessa turkissa esiintynyt eräs
neitonen iskettiin lievosen todttnest^
maahan. Tyttö sai päähänsä haavan
v e i ^ vuotaessa kadulle neitosen
maatessa liikkumattomana.
Useat ylidysvaltalaiset opiskeli­jat
poattivat fcutsukortUnsa. Myös
Yhdysvaltain lippu sytytettiin pa­lamaan.
Scotland Yai^inanltamiiein) tieto­jen
mukaan mielenosoituksesta
vangttlilin noin 300 henkilöä joista
n. 200 vastaan tufiiaan inostamaan
pahoinpitelysyytös tad syytös polii­sin
vastustamisesta. Tämän lähteen
mukaan nyt hajoitertitu mielenosoi-tusiparaati
o l i pisin mitä on Viet­nam-
sotaa vaataan Lontoossa aikai­semmin
järjestetty.
Mielenosoituksen järjestämiseen:
osalUsltiui noin 40 sotavasbaista ryh­mää.
Mielenosoittajat kokoontuivat
Trafalgar auikaoHa, jossa miss Red-grave
sanoi heille: "Vietkongin
voitto on ainoa <^i|e rauhaan."
Miss Redgrave marssi mimien
kieräyslista kädessä kulkueen etu-ipäässä.
Taistelujon alkaessa hän
meni pois rivistä poUislen anitaesr
sa näyttoliijälttänelle tilaiisuiuden
viedä kirjeensä Yhdystvaltain suur­lähetystön
ovelle.
Marssijain väitetään työntäneen/
2,000 midstä käsittänedn poliisiket.
jun taalcsepäin USAn suurlähetys­töä
kohti. Muitta 15 ratsupoliisia
hyökkäsi ja työnsi väläjoukon ta-
Ifcaisin. Pakoon ajetut mielenosoit-tajat
repivät seipäitä puiston air
diasta. Mini-hameiset tytöt kirkui­vat
kun heitä lyötin alas.
Sitten marssijain kerrotaan suo-rHitaneen
vastahyökkäyksen heltei­den
kiviä ja muitapaUoja. Joiitaikin
hiedstä kiipesi puihin saadakaeien
revityistä oksista itselleen "aseilta".
Yhdysvaltain hyökkäyssodan puo
lesta järjestettyyn vastamäelenosoi-tulkseen
osallistuneelt — heitä oli
noin 200 — huutelivat vi[hamieli-sesti
rauhan puolustajille.
Yhdysvaltain suurlähettiläs David
Bruce kiltti Britannian p K ) ^^
•%iitä mmnioäta itavasttan^
hyökkäystä käsittelivät".