1921-08-20-01 |
Previous | 1 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
M A i m imisram fEHMOHAlMOASfMMEAELE^ ^UTUS TAPAH. NSÄ KAUTTAI VÄIN smESfmEtm VQI rjojtukti» ianoina. erikoistieto) X: ,mr lehti osoittaa, tie todellisen avun lon kohtaamille BOU i porvarillisten.en. stamisessa ja avuh idon kohtaam. seu- Tiliaisuuden pohijal-j vahvasti tällaisen nahdollisuutta, Kös-ustavat venäläiset vahingoniloa; he i nälänhätä on aut-isten vastustajainsa Lehti huomauttaa rirkailijoista, joista laan olleet mukana länhätää vastaan irvarillinen Vönich on Juuri julkaissut unnetun avustuske-isen sanamuodon ja dosta: «Maksim Gor ;tää varmasti- vastji-ansan . sydämessä, •rauhallisen yhteis-na ennen vuotta 19- Saksan vä)illä käyn patavarain ja tietee! n vaihto. , Venäjän 3UU3, tiede ja musiik hedelmällisesti kum Ei kukaan, pientä lilijain koplaa lu-oivonut sotaa. Teh-naansodan kestäessä-siä rauhallisien suh- ;ksi Venäjän ja Sak ,pik6mmin.> Lehden kysymyksen vallasta äa ihmisyyden ääntä, iissä miljoonia ihmi-cuölema, siellä on in. Saksan kansan on tällä haavaa 16- ta huoli oinasta surul saa sammuttaa sää-ole mitään epäilvstä ; saksalaiset ovat Or-miiksi luovuttamaan stä minkä omaavat, toivoo vastaisuudes-ikin, yhteistoimintaa ensä kanssa. Saksan tä Venäjän tulevai-ropan - tulevaisuus, elii turvata vastaisen 'nsä venäläisten vel-iräqssä Mken alohuoneeOTa^pidetyssä parkmehtin jäsenten ja maiden asiaa hanrastavien kokoaksessa xnaodostet-iiia komitej^' Venäjän hädäalaisten a* vostamiseksi. Osanottajien joukossa pantiin merkille useimmat englantilaisten ja amerikkalaisten avustus-elinten edustajat Mainitussa kokous-tilaisuudessa selosti venäjän liauppa-valtuuskunnan sihteeri N. Elisheke tilannetta näIkäseuduill%4|L.yenäjän avuntarvetta ulkomailta, J^iinikään piiiettiih Berliinin insinööriliiton huoneustossa yk. 30 .valmis tava kokous, mihin otti osaa muudan neuvostohallituksen yaltuutettu. Ko-kokouksessa oli esillä kysymys Yleis-vehäläiseii Avustuskomitean saksalai sen osaston muodostamisesta. VeiiSJaUteii internatbualutien . Ulkomailla oleskelevain venäläisten vasemmisto-sosialivallankumouk-sellisten valtuuskuntia' on kääntyiiyt kaikkien mailman työtätekeväin at nestien puoleen seuraavalla kehoituk sella: 'T-- icKymmeniämiljoonia työläisiä ja talonpoikia kuolee yenä^'äliä nälkään ja kulkutauteihin. Ennenkuulumaton luonnonkatastrboffi uhkaa perin pohjin hävittää Venäjän viljavimmat kuvernementit. Mailmansota ja Venäjän työläisten 3-vuotinen taistelu yhteiskunnallisen ihanteensa toteuttamiseksi ovat tyhjentäneet kansan, voimat ja se voir. daan pelastaa tästä hädästä vain koko sivistyneen ihmiskunnan avulla. Mutta vallankupioiiksellinen Venäjä, panee ensimäisen ja painavimman\ toivonsa kaikkien maiden työläisten avun nojaan. Heidän on tehtävä aloite nälkäänäkevän Venäjän auttamiseksi. Heidän on opetettava muut kansankerrokset ja hallituksensa, huo maamaan, että ellei tämä apu saavu ajoissa, ellei ryhdytä toimenpiteisiin kulkutautien'; yastustamiseksi, ellei va rata mahdollisuutta kylvöjen tekoon -—niin muuttflu tämä Venäjän koetteleva onnettomuus mailmankata-strooffiksi, kriisiksi, joka tulee kestämään monia vuosia. Vasemmisto-sosialivallankuraouksel-listen (internationalistien), pjuolue kääntyy työtätekeväin puoleen, kaikissa, maissa puoluekantaan katsomatta mitä lämpimimmin vedoten, jpt ta ei vlivyieltäisi nälkään menehtyväin venäläisten veljiemme avustamisessa. Riiotsalaineii puolueto veri Venäjän koette- / Hiuksesta m-iiiiitti-iiter - •••4 n £ ejtarikirjailijan aomus. Vesalainen . kirjailija lann on kääntynyt.e-amerikkalaisen sanb-uoleeh seuraavasisäl-omalla: . 3vat aina olleet en- )in kysymys on kos-iten auttamista. Mik fin käyttäisi köyhyy-enenkin leivänkanni^ n voi vielä tänään sa ossa tulemme kanta- Venäjän avustami-denäköisesti lähetäm e kykeneviä lääkärei le heidät lääkeaineilla siellä ankara mtit-elu. Nälkään eivät he voittaa. Taistelu nä- 1 on niiden eriköis-n mailman vilja-ait- •^«"t ojentavat teniä. ka- -työläiset ovat pan-uremmoisen avDstus-osto- Venäjän hyväksyä varten valittu kö-entj- istä lehteä, joka ' päivä. nerikan avustusviras- •3 se on halukas hub Oonatta venäläisestä S. EnBlannb»a. •lehti ilmoittaa, että «Kiviä leivän asematta)». Yiläolevalla ptsikölla kirjoittaa Ra-dek «Pravdassa»: «Volgan alu.een nälänhätä on tullut koko EurOpan huomion polttopisteek si. Mutta erehdytään suuresti, jos luullaan, että tämä siiuri känsanon-nettomuus on saanut joitakin ihmisyyden tunteita ilmaisukseen kapitalistisessa sanomalehdistössä. Kapitalismi näkee Venäjän nälänhädän vain yhdeltä näkökannalta: 'onko se omiaan avustamaan tj/öläisten ja talonr poikain hallituksen kiistämistä? Ka pitalistinen sanomalehdistö levittää lakkaamatta vääriä tietoja Neuvosto- Venäjän mobiliseeriauksesta Puolaa vastaan. Viimeksi saapuu ilmoitus, että neuvostohailitus on lähettänyt 200,00.0 miestä vahvan armeijan Kaukasiaan ollakseen , yhteistoiminnassa Kemal Pashan .armeijan kanssa. Ja Ranskan hallitus ilmoittaa «varmoista lähteistä» «koko mailmälle valtavista bölshevikkivastaisista mielenosoituksista Moskovassa». Sveitnn työläisten toimenpiteet. Svieitsin sosiJalidemokratinen puolue ja Sveitsin ammattiliittojen hallin hot kehoittavät kiertokirjeeillä eri o-sastoja nälänhädän lieventämiseksi Venäjällä keräämään varoja ja vaate tarpeita, mitkä luovutetaan Moskovan komitealle. Ka<]on organisointi iUe Venäjällä. Moskova 2/7. Tarkoituksella tutkia nälänhädän laajuutta Vogan alu-_ eella on Samaraan matkustanut yleis-venäläisen toimeenpnevan komitean valitsema erikoiskömit^a. Se käsittää jäseniä • mainitusta toimeenpanevasta komiteasta sekä elintarve- ja maan-vilielyskomissariaatista. Komitjean Puheenjohtajana toimii Belkin. Sen toiminta-alueeseen kuuluvat Samara ja Simbirski.Tataaritafiavalta ja Tshu vasisen autonominen alue, Komissi-ooni on jo tarkastaiiut osan näistä a-lueiste. Yleinen asema on vaikea mut ta ei toivoton. Koniissiooni on muo dostanut eri avustuslaitoksia ja on kiinnittänyt erikoista huomiota työläisten ja talonpoikain lapsien siirtä- (Vapauden erikoistieto) Tukholma 27/7. Tämänpäiväisessä Politiken-lehdessä kirjoittaa toveri Otto Grimlund Venäjää kohdanneen kadon johdosta seuraavaa: Moniet kykertelevät näinä päivinä ilosta kämmeniänsä. Miten ihastuneita ovatkaan vastavallankumoiiksel liset ja bolshevismin vastustajat! Neu vosto-Venäjä ori vaarassa, kato. koettelee julmasti maan inupten niin hedelmällisiä seutuja, miljoonat ihmiset kärsivät nälän nimettömiä, tuskia. Koko mailman porvariston huonosti salatussa ilossa ei suinkaan ole mitään ihmisen myötätuntoa luonnon-katastroofin kohtaamia, onnettomiini eläimen nautintoa sen johdosta, että ihmisiä kohtaan mutta sitä enemmän pelätty ja vihattu vihollinen -r- tässä tapauksessa kommunismi Venäjällä ja sen kautta: kansainvälisen vallanku moaksellinen työväenliike — taistelee miltei voittamattomia vaikeuksi^k vastaan. Niin, Venäjä näkee nälkää! Tämän kansan miljoonat ja taas miljoonat ovat nälässä. Vaikeita aikoja taistellaan läpi ja vielä vaikeimpia aikoja on tulossa. Yleisvenäläisen toimeenpanevan keskuskomitean istunnossa tämän vuoden toukokuussa raporteerasi Oshinski tulevan sadon mahdbllisuuk sista. Hänen ilmoituksistaan näkyi, et tä toiveet olivat jo silloin kaikkea muuta kuin valoisat. Varhemmin oli sitävastoin puhuttu rekordisadosta. Siemenviljaa oli luoVutettu huomatta van paljon enemniän kuin edellisenä vuonna, kylvössä oli suurempia mää rja kuin aikaiseijjfl^in ja yleensä oltiin mitä parhaimpien odotusten yal lassa vuoden sadpn suhteeri. .Mutta sitten seurasi koko evääÄ>jä kesän kuivuus, ankarampi kuiri'milloinkaan ennen. Tässä On otettava lukuun Ve näjän erikoinen ilmanala, aito mannerilmasto, joka ulottuu yli koko tuon äärettömän maan. Osansa, dh-nettomuudessa on myös sillä alkuperäisellä tavalla, millä talonpojat viije levät maataan. Maata viljellään pe räti alkuperäisillä yälineiUä ejkä niin syvältä kuin esim. Ruotslsja oQja päha. Siitä syystä säilyttää maa siellä myös vähemmän kosteuttaan. Järki peräinen kastelujärjestelmä on niinikään täysin tuntematon Venäjällä. Tämä, samoin kuin kolmivuorojärjes-telmäkin pohjautuu suurelta osalta vanhaan poliittiseen ja yhteiskunnalli seen järjestelmään, kuten eräs kirjoittaja varsin oikein huomattaa. Kuivuus on kestänyt koko ajan Toukokuun lopussa kulki kuitenkin sadejakso yli Tyerin, .Moskovan ja parin muun kuvernementin, mikä o-sittain pelasti nämä joutumasta alle keskisadon. Siperiassa lienee sato keskulainen. Kaukaasiassa huono, Ukrainassa yleensä hyvä. Ankarimmat iskut ovat kuitenkin kohdanneet viljaa eniten tuottavia seutuja, jotka' muutoin .tavallisesti ovat varustaneet muun Venäjän •— aikaisemmin myös ulkomaat — ylijäämästään. Kasariin, Samaran, Saratovin ja Astrakanin piirit, sts. koko Volgan aliie, on täydellisen kadon'vallassa. Tämä kato, sitä seuraavan nälänhädän kera panee Venäjän kansantalous koneiston äärettömän kovalle koetuk selle. Kulkulaitosten huono tila pahentaa myös tavattomasti tilannetta. Bolshevikit ovat kuitenkin tehneet mi tä on voitu tehdä: ovat turvautuneet maan kaikkiin voimiin onnettomuuden torjumiseksi. On ryhdytty kaikkiin mahdollisiin keinoihin, joiden voi daan katsoa tuottavan apua ja lleven nystä. Trotski — mailman etevin organiseeraaja — on ottanut johtaakseen taistelua nälkäkuolemaa vastaan. Moskovassa on perustettu jäseninä henkilöjen kaikista puolueis-jäseninä henkilöjä liaikistapuuoleis-ta, ja joka ,toimii puolueettomasti jnyös Venäjän ulkopuolella; Kolmas Internationale on kehoittanut kaikkia siihen lukeutuvia puolueita rientämään apuun; ammattiyhdistykset päättävät kaikkialla monella tavoin ryhtyä avustnstoimintaan jne. Taistelu nälkää yastaan järjeistctään ja «Daily Heraldin» kirjeenvaihtaja tie dottaa lehdelleen Moskovasta, että punaisen ammatillisen intemationa-len korigressissa.esitti toveri Ovsky seuraavat viisi liittjrmisehtoa: l;ksi luokkataistelun käyminen käy iännössä eikä vain sanoissa; 2 :ksi proletariaatin diktatuurin hy-väksymij| fin; 3:ksiwtmansiikaisen Moskovan ja Amsterdamin Inteinationaleen kuulumisen kieltäminen; 4:ksi porvaristoa vastaan käytäyän taistelun yhteriäistyttäminen kussakin maassa ja • 5:ksi kansainvälisen proletaarisen kurin hyväksyminen, toisin sanoen kansallisten järjestön kongressin pää töksiln pakollisen alistumisen hyväksyminen. Tällä' perusteella; yoi kansainvälinen ammatillinen liike muodostua ja rakentua taistelun' internationaleksi, eikä rikkuri-interriationaleksi, kuten Amterdamin .keltainen' Internationale on.-.' Italian ja Venäjän väli set neuvottelut» Rooma — Messaggoro-lehti lausuu että neuvottelut Neuvosto-Venäjän täällä olevan kauppalähetystön ja I-talian hallituksen välillä ovat melkein loppuun saatetut. Sopimus joka ai lekirjoitetaan aivan kohdakkoin, si sältää neljä pointia: 1. Yhteisesti fipvitäan,-että pikaisesti aletaan neuvottelut mitä laajimman ja täydellislmmän taloudellisen ja kaupallisen söpimukseri aikaansaamiseksi. 2. Venäjä lupautuu antamaan I-talialle samat oikeudet kuin mitä se on jo myöntänyt toisille maille. a. Venäjä antaa .tasäarvoisen huo mlon Italian kre^ftttiyaatimuksillj Yenäjään nähden. ," ' • * * '" 4. Neuvostohallitus sitoutuu ettei vät sen lä,hetit Italiassa pyri harjoit-maan minkäänlaista propagandaa ku. ningaskunnän aineilla.. > Saksan iaeaih«TJätt«n. raahanbaijaas. miseen hedelmäHisemmille seuduille. Maamaljelys- ja elintarvekansan-komissariaatti on laatinut suunnitelman nälkääkärsivien kuvemement-tien varustamisesta syyskylvöviljalla. Tarkoitukseen vaaditaan 48 naa puutaa viljaa. suunniteljnallistutetaan Tämä raskfas isku Isaattaa aiheuttaa myös ulkopoliittisia seurauksia Venäjälle.' Voidaanko ajatella, ettei Ve-näjä voi täyttää niitä velvollisuuksia, joihin se on konsessiooni- ja hankintasopimuksissa sitoutunut. Mutta vaikkapa tämäkin voitaisiin välttää, niin jäisi joka tapauksessa.mäah niin lupaavasti alettu teollinen uutisraken nustyö sikseen pitkiksi ajoiksi eteen päin. Lisäksi tulee vaara, että kapitalistiset valtiot vainuavat huomen-säätä ja pyrkivät -käyttämään Venäjän ja sen hallituksen vaikeuksia pitääkseen vireillä ja taloudellisesti sekä sotilaallisesti tukeakseen levottomuutta ja tyytymättömyyttä, mitä täi laisessa apauksessa ei voi .olla ilmenemättä, miten paljon yiranoriiaiset sitten tekevätkin pelastaakseen-mitä on pelastettavissa. Niin, eipä edes ole mahdotonta, että suoranainen hyökkäys Länsi-Europasta saisi uudelleen kiinteän muodon. Tässä kohdassa on kansainvälisellä työväenliikkeellä ja sen määrätyn kannanotolla mitä suurin merkitys! ^r-— Kirjottaja huomauttaa sitten, kuin kä Norjan suurkäräjät ovat Venäjän nälkääkärsivien hyväksi päättäneet luovuttaa 700,000 kruunua, miten nälkiintynyt ja puhtaaksi rosvottu Saksakin ilmoittaa olevansa mukana avustustyössä kun taas Amerikka vas taa Hooverinivaisella suulla: päästäkää ensin vapaiksi amerikalaiset vangit! Ruotsiin nähden lausuu kirjoti taja, että tässä olisi hyvä tilaisuus m. m. 40,000 tynnyriä käsittövän silli-määrän käyttämiseen, jotka Bphus-läänin saaristossa turhaan odottavat ostajaa. Lisäksi ovat valtiopäivät myöntäneet 10 miljoonaa kruunua luoton järjestämiselcsi hätääkärsiville maille. Jos koskaan niin nyt tehtäisiin hyvä työ hankkimalla noilla 10 miljoonalla sekä sillejä että muita e-lintarpeita nälän kourissa olevalle Ve näjälle, teko mikä olisi Venäjän kansassa herättävä mitä syvimmän myötätunnon ja kiitollisuuden Ruotsia kohtaan. (Vapauden erikoistieto) Saksan oikeistolaisten, riippumatto main ja näiden vanavedssä kulkevain enemmän' tai vähemmän porvarillisten ainesten yiime kuuri lopussa toi-meenpanemain rauhanmielenosotus-ten johdosta antoi Saksan Kommunis tinen Puolue julistuksen,, jossa tuo-tiin esiin edellämainittuja aineksia ja niiden rauhanrakkautta kuvaavia seu vaavia kirpeliä totuuksia." Julistuksessa väinitaan ensin kuin ka keisari Wilhelm milettömässä pöyh keydesaaän vuonna 1914 lausui joh-tikvansa lansansa «kohti ihania aikoja », mitkä kyllä muodostuivat ihaniksi omistavalle luokalle, mutta merkitsivät kuolemaa ja kurjuutta omistamattomille. Nämä ihanat ajat — mailmansota —• merkitsivät ihmiskun nalle tnskain helvettiä ja kokonaista ihmisveren merta. Mutta silläkään el suinkaan ollut vielä sota lopussa. Suursodan päätyttyä korvattiin keisa rilliset kenraalit sosialidemokrateilia ja käännettiin ulkoista vihollista vas taan käytetyt aseet kotoista — pro letariaattia — vastaan. Sitten vuoden .1918 on Saksan sosialidemokraat tisen tasavallan ura ^työläisveren kostuttama. Kuuluisin kansalaisodan työ läismurhaajista on sosialideriiokraat-ti— Noske! «Ja nämä miehet - - lausutaan julistuksessa— toimeenpanevat nyt ilveilyn, joka kantaa nimeä: Ei kos kaan enään sotaa! Eivätkö he itse olleet sotarikollisia? Eivätkö he olleet puolustamassa jokaista omistavan luokan veritekoa, Belgian polkemisesta äina siviiliä^ sukkaiden murhiin, .veiei^aiäftsioai*^ Brest-Litovskin rauhaan ästj^ Bi^äti kö he olleet mukana kaikissa pakko, toimissa työtätekeviä k,an^nJQukkoja vastaan, nuorigosuojeluksen lakkani tamisesta aina «isärimaalliseen apu-palvelukseen », työläisten täydelliseen orjuuttamiseen asti? Eivätkö he ole aina kannattaneet, ihmigteUfÄlitusta ja puolysteneet §en jpysyttämlstU? .El vätkö he ole aina yhtyneet sotaroska-väen viha- ja kostonhuutoihin? Työläiset, työläisnaiset, nuoriso proletariatti! Voitteko te odottaa näiltä naamioiduilta kansalliskiihkojli joilta mitään turvaa imperialistista sodan vaaraa vastaan? Ette ja vIeH kerran ette! Riisukaa siis naamio petturien kasvoilta! Ajatelkaa vasta-vallankumouksen varustautumista! Ajatelkaa kaiken nimisiä lahtarikaär teja! Ajatelkaa riehuvaa sotaa Vähässä Aasiassa ! jne. . Porvaristo varustautuu paraikaa kaikkialla sotaan proletairiaatin tukah duttamiseksi. Joka päivä kasvaa hätä jä kurjuus. Kapitalistiluokka käy pit kin linjaa hyökkäykseen! Työväenluokan ja työtätekevän nuorison kur jistuttaminen saa yhä hirvittävimmät muodot. Yhä suuremmat joukot rien tävät ruumiillista, henkistä, moraalis ta perikatoa kohti, , Tällaisena hetkenä huutavat sosia-li- imperialistit, Saksan saaliinhimoi-sen finanssikapitalismin apurit Ebert, Scheideriiann, Noske, Crispien, y,m.: Ei koskaan enään sotaa j Älkää antako tämän menshevisti sen ulvonnan hämmentää itseänne! Porvaristo ei suinkaan ajattele luopua mahtikeinoistaan, aseista, ja sodankäynnistä. Ajatelkaa, että Venäjän sankarillisten työläisten ja talonpoikain on ollut pakko kolme vuotta puolustaa proletaarivaltiotaan, taistel la koko mailman kapitalistista ajo-koiraparvea vastaan. Kansinvälinen finanssikapital. kävi kaikin keinoin hirvittävää hävityssotaa 'Neuvosto- Venäjää vastaan. Ase kädessä, luomalla punaisen armeijan, onnistui Ve näjän proletariaatin karistaa raa'at palkkasoturijoukot, kansainväliset valkoiset kaartit kurkustaan. Ottakaa oppiaksenne Neuvosto- Venäjän taistelusta. Jokainen todelli nen proletaarivaltio joutuu kansainvälisen kansalaissodan uhkaamaksi. Saksakin työväenluokka tulee pakotetuksi ase kädessä puolustamaan niin Saksan kuin kansainvälistä vallankumousta. Kaikkien maiden kapitalistien sotilaallisen, taloudellisen ja poliittisen diktatuurin voi murtaa vain proletaarinen diktatuuri. Vasta ase kädessä on kansainvälinen proletariaatti toteuttava vapautuksensa. Pois siitä'^syygtä koko pasifistien rä hinä! Pois siitä syystä mitäänsanoma-on ja vain porvaristoa ja vastavallan kumousta palveleva iskulause: Ei kos kaari" enään sotaa! Suunnatkaa katseenne rohkeana, pelkäämättömänä ja kir]ckaana tulevaan taisteluun! Paljastakaa vapaadhtoiset ja vas-tentahtoiset vastavi^Hankumouksen apurit! Suojelkaa itsenne imperialistiselta sodanvaaralta ja valkoiselta terrorilta proletariaatin aseellisen taistelun kautta! Eläköön proletariaatin diktatuuri! Eläköön Neuvosto-Venäjä! : Eläköön Kommunistinen Intema- Eläköön mailmanvallankuroous»!', tionale! Kuusi miljoonaa työtöntä Yhdysvalloissa No«r YorUsia pidetyssä yhdessS' at* noassa bokoaluMsa keritty $4,- 000 osanottajia «Ilen 1|600 Wa^lngton — Kaikki entiset viralliset laskelmat työttömyyden laajuudesta Yhdysvalloissa osottautui-vat olevan paljon alempana siitä kuin nykyinen, työslhteeri Davisin Hmotta. essa työttömien lukumäärän virallis* ten laskelmien mukaan olevan 6,- 786,000. • • ' Työslhteeri Davis julkaisi tämän raportin työttömyydestä senaattori McCormickln esittämän päätöslauselman johdosta toimeenpannun tutkimuksen tuloksena. Kuten näkyy nou sevat näriiä hallituksen tilastot sen E miljoonan arvion yläpuolelle, minkä APL :n viranomaiset äskettäin arvioivat työttömien lukumääräksi. —o— Amerikälainen lahtari-kaaiii iärjesiyy >^ 2,000 chicagojiatata Uiijri ku Klux Klaniin Kosklvjlkkoa X^ten yöllä niissä serQtHonelss^ jotka yi^tettiin • Zurlchin JäifvestÄ "noin 6 mailla etelään, Anl^ra^^ sateesta huolimatta ri^alyät clucag^laiMVpor värit yhty^nJiii\ ftnfteritolaiä^ l^l^tft-rik «lör(||nt . •••..^\m^^:j, • Työväen uniot kehottavat presidenttiä tui»-. " mitsemaan Arne-rikan Legiohan Reading ^ Tämän kaupunfifin am mattiunioitten keskusneuvosto on juu rl kehottanut presidentti Hardingia «antamaan American Legionan tyh myydelle ja laittomuudelle sellaisen potkun, että tämän järjestön johtä-jain on lakattava kiihottamasta seuraajiaan enempikin laittomuuksiin.» Tähän toimenpiteeseen ovat nämä työväen uniot saaneet aiheen siitä, et tä American Legiona äskettäin uhkasi presidentille, että jos hän vapauttaa Debsin, tulee American Legiona pitämään sitä lupakirjana laittomuuk siin. New York — Sunnuntaina elokuun 14 p. täällä pidetyssä'kokouksessa, joka oli d^jestyneltten työläis, ten toimesta kokoonkutsuttu, tarko-tuksella alkaa voimakas keräys Venä jän nälänhätaisten hyväksi oli saapuvilla noin 1,500 henkilöä. Kokoukses sa selostettiin uselpsa piihelssa ja pu- ^ heenvuorolssa Venäjän nälänhätäti-lannetta ja mitä se tulee vaikutta- . maan Venäjän proletariaatin tnistela kuntoisuuteen kapitalistista niallmaa vastaan, jos venäläisiä tovereita ei eteen sattuneessa ankarassa vastoinkäymisessä ryhdytä voimakkaasti' a-vustamaan. Luettiin voimakas ponsiehdotus, jossa tuomittiin niin Amerikan kuin muittenkin mqltten kapitalistit mitä ankarammin ja päätettiin ryhtyä voimakkaaseen avustuic- ; seen nälänhätäjsten hyväksi. Kokouksessa kerattUn $4,000 Tässä kokouksessa huolimatta siltä, että'siinä oli vaan noin 1,500 osan ottajaa saatiin kolehtina toi keräyksellä 3,000 dollaria rahassa Ja 1,000 dollarin arvosta jalokiviä ja multa kalleuksia. ' Hoov^rin menettely tuomittiin. : Yhdysvaltain hallituksen edustajan Hooverin menettely suhtautuessaan Venäjän nälänhätäisten avustuspuu-haan, asettamalla kaikenlaisia ehtoja neuvostohallituksen täytettäväksi, ennenkuin minkäänlainen avustusto! mlnta voisi tulla kysymykseen sai o-sakseen ankaran kritiikin, m.m. sanoi kokouksen puheenjohtaja, että Hoover menettelyllään el ainoastaan- a-vusta vastavallankumouksellista het» ^ d^n toiminnassaan neuvostohallitus* ( ta vastaan, mutta ett^ 'se toiminnallaan järjestää vastavallankuDlftliltsel lisiä voimia sinne missä niitä ef M k ole olemassa. ]?unii3ä ideliien sanoi, cttU Jo; VonUjää et avusteta, tulee se olemAAn avuton ja Alttiina Valkoselle hirmuvallalle, joka tulisi tekemänä...,' lopun Venäj. Mutta, jos me voimme' saada hllle tarpeell. määrän ruokaa, el neuvostohallituksen tarvitse hyväk syä sille asetettuja kapitalistien ehtoja, eikä myöskään tarvitse pelätä vastavallankumouksellisten toimenpiteitä. Mailmankuulu kirjailija ei halua vierailla Yhdysvalloissa Milwaiukee — Yhdysvallat on liian vaarall. ja tyhmä maa vierailtavak si George Bernard Shawlle, mailman-kuululle brittiläiselle näytelmäkirjailijalle, joka on viime aikoina kirjoitta nut voimakkaita kirjotuksia bolshevis min ja Venäjän neuvostohällituk^n puolustamiseksi, Milwaukee Leaderin kutsuun, että Shaw ja riiuut europalaiset radikaalit tulisivat Amerikaan avustamaan tais-^ telua poliittisten vankien vapauttami seksi, Shaw vastaa: «Mitä. Tulla Amerikaan! Ei, kiitos. J6s he kerran ovat sulkeneet Eugene V. Debsin vankilaan 10 vuodeksi sangen lievistä huomautuksista, niin mitä he tekisivätkään minulle, joka en voi milloinkaan avata suutani yleisistä asioista, lausumatta sellaista, riiikä pelästyttäisi E. V. Deb sin hänen hellän sydämensä pohjia myöten? He mahdollisesti murhaisivat minut sähkötuolissa. «Ei; minä tiedän milloin minä olen turvassa; ja se ön silloin kun minä pysyn, ulkona Amerikasta. Te muistatte mitä minä asetin kalaerin sanoiksi sotanäytelmässäni: «Vapauden patsas on oikeassa palkassaan — Irlanti ei hyväksy Ison Britannian ehtoj; Ei ote kysymys eroamisesta koska u-niota ei ole olemassa vastaa tasavaltalaisten presidentti Dublin — «Me emme voi hyväksyä Britannian hallituksen ehtoja», lausui Eamon De Valera puheessaan Dail Eireanillc keskiviikkona, jolloin, Iriannin parlamentti kokoontui keskustelemaan Englannin esittämistä ehdoista. , De Valera huomautti, että brittiläisistä aamulehdistä näkyy, että Englannissa epäröidään ja aprikoidaan merkitseekö meidän vastauksemme Lloyd Georgelle hyväksymistä tai klel täytymistä; «Ei kenelläkään pitäisi olla siinä suhteessa mitään epätie-i toista», lausui De Valera. «Me emme voi hyväksyä emmekä halua hyväksyä tämän maan ja kansan edustajina noita ehtoja.» Sen jälkeen hän kertoi lausutun, että Iriannnllle on tarjottu Dömlnio-nin oikeuksia. Iriannille ei ole tarjottu mitään sellasta. Noissa ehdoissa el ollut Iriantia, vaan kaksi toisistaan erotettua Irlannin osaa. «Meille ei tarjottu edes Dominion oikeuksia, sillä myönnetään, että Dominio-nilla on oikeus erota jos niin haluavat, mutta meille sanotaan että meidän täytyy pysyä Englantiin sidottuina. Me. emme pyydä oikeutta erota, sillä me; emme milloinkaan ole liittyneet unlopn Englannin kanssa.» : Vapaude^<.:!h^utapat8aana.» Olinko minä vä'''*'''*" <OmpA'^'86: jjiaa! Pelkää Debsiä j ^ ylpeilee Dempseystä. Se on Illan typerää. » 'Mli im ii I 'Mi nm 'm ,f..V-rvtV-i5?.Vl ' 'J' •• mm rl.: ft
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 20, 1921 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1921-08-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus210820 |
Description
Title | 1921-08-20-01 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
M A i m imisram fEHMOHAlMOASfMMEAELE^
^UTUS TAPAH.
NSÄ KAUTTAI
VÄIN smESfmEtm VQI
rjojtukti» ianoina.
erikoistieto) X:
,mr lehti osoittaa,
tie todellisen avun
lon kohtaamille BOU
i porvarillisten.en.
stamisessa ja avuh
idon kohtaam. seu-
Tiliaisuuden pohijal-j
vahvasti tällaisen
nahdollisuutta, Kös-ustavat
venäläiset
vahingoniloa; he
i nälänhätä on aut-isten
vastustajainsa
Lehti huomauttaa
rirkailijoista, joista
laan olleet mukana
länhätää vastaan
irvarillinen Vönich
on Juuri julkaissut
unnetun avustuske-isen
sanamuodon ja
dosta: «Maksim Gor
;tää varmasti- vastji-ansan
. sydämessä,
•rauhallisen yhteis-na
ennen vuotta 19-
Saksan vä)illä käyn
patavarain ja tietee!
n vaihto. , Venäjän
3UU3, tiede ja musiik
hedelmällisesti kum
Ei kukaan, pientä
lilijain koplaa lu-oivonut
sotaa. Teh-naansodan
kestäessä-siä
rauhallisien suh-
;ksi Venäjän ja Sak
,pik6mmin.> Lehden
kysymyksen vallasta
äa ihmisyyden ääntä,
iissä miljoonia ihmi-cuölema,
siellä on
in. Saksan kansan
on tällä haavaa 16-
ta huoli oinasta surul
saa sammuttaa sää-ole
mitään epäilvstä
; saksalaiset ovat Or-miiksi
luovuttamaan
stä minkä omaavat,
toivoo vastaisuudes-ikin,
yhteistoimintaa
ensä kanssa. Saksan
tä Venäjän tulevai-ropan
- tulevaisuus,
elii turvata vastaisen
'nsä venäläisten vel-iräqssä
Mken alohuoneeOTa^pidetyssä
parkmehtin jäsenten ja maiden asiaa
hanrastavien kokoaksessa xnaodostet-iiia
komitej^' Venäjän hädäalaisten a*
vostamiseksi. Osanottajien joukossa
pantiin merkille useimmat englantilaisten
ja amerikkalaisten avustus-elinten
edustajat Mainitussa kokous-tilaisuudessa
selosti venäjän liauppa-valtuuskunnan
sihteeri N. Elisheke
tilannetta näIkäseuduill%4|L.yenäjän
avuntarvetta ulkomailta,
J^iinikään piiiettiih Berliinin insinööriliiton
huoneustossa yk. 30 .valmis
tava kokous, mihin otti osaa muudan
neuvostohallituksen yaltuutettu. Ko-kokouksessa
oli esillä kysymys Yleis-vehäläiseii
Avustuskomitean saksalai
sen osaston muodostamisesta.
VeiiSJaUteii internatbualutien
. Ulkomailla oleskelevain venäläisten
vasemmisto-sosialivallankumouk-sellisten
valtuuskuntia' on kääntyiiyt
kaikkien mailman työtätekeväin at
nestien puoleen seuraavalla kehoituk
sella: 'T--
icKymmeniämiljoonia työläisiä ja
talonpoikia kuolee yenä^'äliä nälkään
ja kulkutauteihin. Ennenkuulumaton
luonnonkatastrboffi uhkaa perin
pohjin hävittää Venäjän viljavimmat
kuvernementit.
Mailmansota ja Venäjän työläisten
3-vuotinen taistelu yhteiskunnallisen
ihanteensa toteuttamiseksi ovat tyhjentäneet
kansan, voimat ja se voir.
daan pelastaa tästä hädästä vain koko
sivistyneen ihmiskunnan avulla.
Mutta vallankupioiiksellinen Venäjä,
panee ensimäisen ja painavimman\
toivonsa kaikkien maiden työläisten
avun nojaan. Heidän on tehtävä aloite
nälkäänäkevän Venäjän auttamiseksi.
Heidän on opetettava muut
kansankerrokset ja hallituksensa, huo
maamaan, että ellei tämä apu saavu
ajoissa, ellei ryhdytä toimenpiteisiin
kulkutautien'; yastustamiseksi, ellei va
rata mahdollisuutta kylvöjen tekoon
-—niin muuttflu tämä Venäjän koetteleva
onnettomuus mailmankata-strooffiksi,
kriisiksi, joka tulee kestämään
monia vuosia.
Vasemmisto-sosialivallankuraouksel-listen
(internationalistien), pjuolue
kääntyy työtätekeväin puoleen, kaikissa,
maissa puoluekantaan katsomatta
mitä lämpimimmin vedoten, jpt
ta ei vlivyieltäisi nälkään menehtyväin
venäläisten veljiemme avustamisessa.
Riiotsalaineii puolueto
veri Venäjän koette-
/ Hiuksesta m-iiiiitti-iiter
- •••4 n £
ejtarikirjailijan
aomus.
Vesalainen
. kirjailija
lann on kääntynyt.e-amerikkalaisen
sanb-uoleeh
seuraavasisäl-omalla:
.
3vat aina olleet en-
)in kysymys on kos-iten
auttamista. Mik
fin käyttäisi köyhyy-enenkin
leivänkanni^
n voi vielä tänään sa
ossa tulemme kanta-
Venäjän avustami-denäköisesti
lähetäm
e kykeneviä lääkärei
le heidät lääkeaineilla
siellä ankara mtit-elu.
Nälkään eivät he
voittaa. Taistelu nä-
1 on niiden eriköis-n
mailman vilja-ait-
•^«"t ojentavat
teniä.
ka-
-työläiset ovat pan-uremmoisen
avDstus-osto-
Venäjän hyväksyä
varten valittu kö-entj-
istä lehteä, joka
' päivä.
nerikan avustusviras-
•3 se on halukas hub
Oonatta venäläisestä
S.
EnBlannb»a.
•lehti ilmoittaa, että
«Kiviä leivän asematta)».
Yiläolevalla ptsikölla kirjoittaa Ra-dek
«Pravdassa»:
«Volgan alu.een nälänhätä on tullut
koko EurOpan huomion polttopisteek
si. Mutta erehdytään suuresti, jos
luullaan, että tämä siiuri känsanon-nettomuus
on saanut joitakin ihmisyyden
tunteita ilmaisukseen kapitalistisessa
sanomalehdistössä. Kapitalismi
näkee Venäjän nälänhädän vain
yhdeltä näkökannalta: 'onko se omiaan
avustamaan tj/öläisten ja talonr
poikain hallituksen kiistämistä? Ka
pitalistinen sanomalehdistö levittää
lakkaamatta vääriä tietoja Neuvosto-
Venäjän mobiliseeriauksesta Puolaa
vastaan. Viimeksi saapuu ilmoitus,
että neuvostohailitus on lähettänyt
200,00.0 miestä vahvan armeijan Kaukasiaan
ollakseen , yhteistoiminnassa
Kemal Pashan .armeijan kanssa.
Ja Ranskan hallitus ilmoittaa «varmoista
lähteistä» «koko mailmälle
valtavista bölshevikkivastaisista mielenosoituksista
Moskovassa».
Sveitnn työläisten toimenpiteet.
Svieitsin sosiJalidemokratinen puolue
ja Sveitsin ammattiliittojen hallin
hot kehoittavät kiertokirjeeillä eri o-sastoja
nälänhädän lieventämiseksi
Venäjällä keräämään varoja ja vaate
tarpeita, mitkä luovutetaan Moskovan
komitealle.
Ka<]on organisointi iUe Venäjällä.
Moskova 2/7. Tarkoituksella tutkia
nälänhädän laajuutta Vogan alu-_
eella on Samaraan matkustanut yleis-venäläisen
toimeenpnevan komitean
valitsema erikoiskömit^a. Se käsittää
jäseniä • mainitusta toimeenpanevasta
komiteasta sekä elintarve- ja maan-vilielyskomissariaatista.
Komitjean
Puheenjohtajana toimii Belkin. Sen
toiminta-alueeseen kuuluvat Samara
ja Simbirski.Tataaritafiavalta ja Tshu
vasisen autonominen alue, Komissi-ooni
on jo tarkastaiiut osan näistä a-lueiste.
Yleinen asema on vaikea mut
ta ei toivoton. Koniissiooni on muo
dostanut eri avustuslaitoksia ja on
kiinnittänyt erikoista huomiota työläisten
ja talonpoikain lapsien siirtä-
(Vapauden erikoistieto)
Tukholma 27/7. Tämänpäiväisessä
Politiken-lehdessä kirjoittaa toveri
Otto Grimlund Venäjää kohdanneen
kadon johdosta seuraavaa:
Moniet kykertelevät näinä päivinä
ilosta kämmeniänsä. Miten ihastuneita
ovatkaan vastavallankumoiiksel
liset ja bolshevismin vastustajat! Neu
vosto-Venäjä ori vaarassa, kato. koettelee
julmasti maan inupten niin hedelmällisiä
seutuja, miljoonat ihmiset
kärsivät nälän nimettömiä, tuskia.
Koko mailman porvariston huonosti
salatussa ilossa ei suinkaan ole mitään
ihmisen myötätuntoa luonnon-katastroofin
kohtaamia, onnettomiini
eläimen nautintoa sen johdosta, että
ihmisiä kohtaan mutta sitä enemmän
pelätty ja vihattu vihollinen -r- tässä
tapauksessa kommunismi Venäjällä
ja sen kautta: kansainvälisen vallanku
moaksellinen työväenliike — taistelee
miltei voittamattomia vaikeuksi^k
vastaan.
Niin, Venäjä näkee nälkää! Tämän
kansan miljoonat ja taas miljoonat
ovat nälässä. Vaikeita aikoja taistellaan
läpi ja vielä vaikeimpia aikoja
on tulossa.
Yleisvenäläisen toimeenpanevan
keskuskomitean istunnossa tämän
vuoden toukokuussa raporteerasi
Oshinski tulevan sadon mahdbllisuuk
sista. Hänen ilmoituksistaan näkyi, et
tä toiveet olivat jo silloin kaikkea
muuta kuin valoisat. Varhemmin oli
sitävastoin puhuttu rekordisadosta.
Siemenviljaa oli luoVutettu huomatta
van paljon enemniän kuin edellisenä
vuonna, kylvössä oli suurempia mää
rja kuin aikaiseijjfl^in ja yleensä oltiin
mitä parhaimpien odotusten yal
lassa vuoden sadpn suhteeri. .Mutta
sitten seurasi koko evääÄ>jä kesän
kuivuus, ankarampi kuiri'milloinkaan
ennen. Tässä On otettava lukuun Ve
näjän erikoinen ilmanala, aito mannerilmasto,
joka ulottuu yli koko
tuon äärettömän maan. Osansa, dh-nettomuudessa
on myös sillä alkuperäisellä
tavalla, millä talonpojat viije
levät maataan. Maata viljellään pe
räti alkuperäisillä yälineiUä ejkä niin
syvältä kuin esim. Ruotslsja oQja
päha. Siitä syystä säilyttää maa siellä
myös vähemmän kosteuttaan. Järki
peräinen kastelujärjestelmä on niinikään
täysin tuntematon Venäjällä.
Tämä, samoin kuin kolmivuorojärjes-telmäkin
pohjautuu suurelta osalta
vanhaan poliittiseen ja yhteiskunnalli
seen järjestelmään, kuten eräs kirjoittaja
varsin oikein huomattaa.
Kuivuus on kestänyt koko ajan
Toukokuun lopussa kulki kuitenkin
sadejakso yli Tyerin, .Moskovan ja
parin muun kuvernementin, mikä o-sittain
pelasti nämä joutumasta alle
keskisadon. Siperiassa lienee sato
keskulainen. Kaukaasiassa huono,
Ukrainassa yleensä hyvä. Ankarimmat
iskut ovat kuitenkin kohdanneet
viljaa eniten tuottavia seutuja, jotka'
muutoin .tavallisesti ovat varustaneet
muun Venäjän •— aikaisemmin myös
ulkomaat — ylijäämästään. Kasariin,
Samaran, Saratovin ja Astrakanin
piirit, sts. koko Volgan aliie, on täydellisen
kadon'vallassa.
Tämä kato, sitä seuraavan nälänhädän
kera panee Venäjän kansantalous
koneiston äärettömän kovalle koetuk
selle. Kulkulaitosten huono tila pahentaa
myös tavattomasti tilannetta.
Bolshevikit ovat kuitenkin tehneet mi
tä on voitu tehdä: ovat turvautuneet
maan kaikkiin voimiin onnettomuuden
torjumiseksi. On ryhdytty kaikkiin
mahdollisiin keinoihin, joiden voi
daan katsoa tuottavan apua ja lleven
nystä. Trotski — mailman etevin
organiseeraaja — on ottanut johtaakseen
taistelua nälkäkuolemaa
vastaan. Moskovassa on perustettu
jäseninä henkilöjen kaikista puolueis-jäseninä
henkilöjä liaikistapuuoleis-ta,
ja joka ,toimii puolueettomasti
jnyös Venäjän ulkopuolella; Kolmas
Internationale on kehoittanut kaikkia
siihen lukeutuvia puolueita rientämään
apuun; ammattiyhdistykset
päättävät kaikkialla monella tavoin
ryhtyä avustnstoimintaan jne. Taistelu
nälkää yastaan järjeistctään ja
«Daily Heraldin» kirjeenvaihtaja tie
dottaa lehdelleen Moskovasta, että
punaisen ammatillisen intemationa-len
korigressissa.esitti toveri Ovsky
seuraavat viisi liittjrmisehtoa:
l;ksi luokkataistelun käyminen käy
iännössä eikä vain sanoissa;
2 :ksi proletariaatin diktatuurin hy-väksymij|
fin;
3:ksiwtmansiikaisen Moskovan ja
Amsterdamin Inteinationaleen kuulumisen
kieltäminen;
4:ksi porvaristoa vastaan käytäyän
taistelun yhteriäistyttäminen kussakin
maassa ja •
5:ksi kansainvälisen proletaarisen
kurin hyväksyminen, toisin sanoen
kansallisten järjestön kongressin pää
töksiln pakollisen alistumisen hyväksyminen.
Tällä' perusteella; yoi kansainvälinen
ammatillinen liike muodostua ja
rakentua taistelun' internationaleksi,
eikä rikkuri-interriationaleksi, kuten
Amterdamin .keltainen' Internationale
on.-.'
Italian ja Venäjän väli
set neuvottelut»
Rooma — Messaggoro-lehti lausuu
että neuvottelut Neuvosto-Venäjän
täällä olevan kauppalähetystön ja I-talian
hallituksen välillä ovat melkein
loppuun saatetut. Sopimus joka ai
lekirjoitetaan aivan kohdakkoin, si
sältää neljä pointia:
1. Yhteisesti fipvitäan,-että pikaisesti
aletaan neuvottelut mitä laajimman
ja täydellislmmän taloudellisen
ja kaupallisen söpimukseri aikaansaamiseksi.
2. Venäjä lupautuu antamaan I-talialle
samat oikeudet kuin mitä se
on jo myöntänyt toisille maille.
a. Venäjä antaa .tasäarvoisen huo
mlon Italian kre^ftttiyaatimuksillj
Yenäjään nähden. ," ' • * * '"
4. Neuvostohallitus sitoutuu ettei
vät sen lä,hetit Italiassa pyri harjoit-maan
minkäänlaista propagandaa ku.
ningaskunnän aineilla.. >
Saksan iaeaih«TJätt«n. raahanbaijaas.
miseen hedelmäHisemmille seuduille.
Maamaljelys- ja elintarvekansan-komissariaatti
on laatinut suunnitelman
nälkääkärsivien kuvemement-tien
varustamisesta syyskylvöviljalla.
Tarkoitukseen vaaditaan 48
naa puutaa viljaa.
suunniteljnallistutetaan
Tämä raskfas isku Isaattaa aiheuttaa
myös ulkopoliittisia seurauksia Venäjälle.'
Voidaanko ajatella, ettei Ve-näjä
voi täyttää niitä velvollisuuksia,
joihin se on konsessiooni- ja hankintasopimuksissa
sitoutunut. Mutta
vaikkapa tämäkin voitaisiin välttää,
niin jäisi joka tapauksessa.mäah niin
lupaavasti alettu teollinen uutisraken
nustyö sikseen pitkiksi ajoiksi eteen
päin. Lisäksi tulee vaara, että kapitalistiset
valtiot vainuavat huomen-säätä
ja pyrkivät -käyttämään Venäjän
ja sen hallituksen vaikeuksia pitääkseen
vireillä ja taloudellisesti sekä
sotilaallisesti tukeakseen levottomuutta
ja tyytymättömyyttä, mitä täi
laisessa apauksessa ei voi .olla ilmenemättä,
miten paljon yiranoriiaiset sitten
tekevätkin pelastaakseen-mitä on
pelastettavissa. Niin, eipä edes ole
mahdotonta, että suoranainen hyökkäys
Länsi-Europasta saisi uudelleen
kiinteän muodon. Tässä kohdassa on
kansainvälisellä työväenliikkeellä ja
sen määrätyn kannanotolla mitä suurin
merkitys! ^r-—
Kirjottaja huomauttaa sitten, kuin
kä Norjan suurkäräjät ovat Venäjän
nälkääkärsivien hyväksi päättäneet
luovuttaa 700,000 kruunua, miten
nälkiintynyt ja puhtaaksi rosvottu
Saksakin ilmoittaa olevansa mukana
avustustyössä kun taas Amerikka vas
taa Hooverinivaisella suulla: päästäkää
ensin vapaiksi amerikalaiset vangit!
Ruotsiin nähden lausuu kirjoti
taja, että tässä olisi hyvä tilaisuus m.
m. 40,000 tynnyriä käsittövän silli-määrän
käyttämiseen, jotka Bphus-läänin
saaristossa turhaan odottavat
ostajaa. Lisäksi ovat valtiopäivät
myöntäneet 10 miljoonaa kruunua
luoton järjestämiselcsi hätääkärsiville
maille. Jos koskaan niin nyt tehtäisiin
hyvä työ hankkimalla noilla 10
miljoonalla sekä sillejä että muita e-lintarpeita
nälän kourissa olevalle Ve
näjälle, teko mikä olisi Venäjän kansassa
herättävä mitä syvimmän myötätunnon
ja kiitollisuuden Ruotsia
kohtaan.
(Vapauden erikoistieto)
Saksan oikeistolaisten, riippumatto
main ja näiden vanavedssä kulkevain
enemmän' tai vähemmän porvarillisten
ainesten yiime kuuri lopussa toi-meenpanemain
rauhanmielenosotus-ten
johdosta antoi Saksan Kommunis
tinen Puolue julistuksen,, jossa tuo-tiin
esiin edellämainittuja aineksia ja
niiden rauhanrakkautta kuvaavia seu
vaavia kirpeliä totuuksia."
Julistuksessa väinitaan ensin kuin
ka keisari Wilhelm milettömässä pöyh
keydesaaän vuonna 1914 lausui joh-tikvansa
lansansa «kohti ihania aikoja
», mitkä kyllä muodostuivat ihaniksi
omistavalle luokalle, mutta merkitsivät
kuolemaa ja kurjuutta omistamattomille.
Nämä ihanat ajat —
mailmansota —• merkitsivät ihmiskun
nalle tnskain helvettiä ja kokonaista
ihmisveren merta. Mutta silläkään el
suinkaan ollut vielä sota lopussa.
Suursodan päätyttyä korvattiin keisa
rilliset kenraalit sosialidemokrateilia
ja käännettiin ulkoista vihollista vas
taan käytetyt aseet kotoista — pro
letariaattia — vastaan. Sitten vuoden
.1918 on Saksan sosialidemokraat
tisen tasavallan ura ^työläisveren kostuttama.
Kuuluisin kansalaisodan työ
läismurhaajista on sosialideriiokraat-ti—
Noske!
«Ja nämä miehet - - lausutaan julistuksessa—
toimeenpanevat nyt ilveilyn,
joka kantaa nimeä: Ei kos
kaan enään sotaa!
Eivätkö he itse olleet sotarikollisia?
Eivätkö he olleet puolustamassa
jokaista omistavan luokan veritekoa,
Belgian polkemisesta äina siviiliä^
sukkaiden murhiin, .veiei^aiäftsioai*^
Brest-Litovskin rauhaan ästj^ Bi^äti
kö he olleet mukana kaikissa pakko,
toimissa työtätekeviä k,an^nJQukkoja
vastaan, nuorigosuojeluksen lakkani
tamisesta aina «isärimaalliseen apu-palvelukseen
», työläisten täydelliseen
orjuuttamiseen asti? Eivätkö he ole
aina kannattaneet, ihmigteUfÄlitusta
ja puolysteneet §en jpysyttämlstU? .El
vätkö he ole aina yhtyneet sotaroska-väen
viha- ja kostonhuutoihin?
Työläiset, työläisnaiset, nuoriso
proletariatti! Voitteko te odottaa
näiltä naamioiduilta kansalliskiihkojli
joilta mitään turvaa imperialistista
sodan vaaraa vastaan? Ette ja vIeH
kerran ette! Riisukaa siis naamio
petturien kasvoilta! Ajatelkaa vasta-vallankumouksen
varustautumista!
Ajatelkaa kaiken nimisiä lahtarikaär
teja! Ajatelkaa riehuvaa sotaa Vähässä
Aasiassa ! jne. .
Porvaristo varustautuu paraikaa
kaikkialla sotaan proletairiaatin tukah
duttamiseksi. Joka päivä kasvaa hätä
jä kurjuus. Kapitalistiluokka käy pit
kin linjaa hyökkäykseen! Työväenluokan
ja työtätekevän nuorison kur
jistuttaminen saa yhä hirvittävimmät
muodot. Yhä suuremmat joukot rien
tävät ruumiillista, henkistä, moraalis
ta perikatoa kohti, ,
Tällaisena hetkenä huutavat sosia-li-
imperialistit, Saksan saaliinhimoi-sen
finanssikapitalismin apurit Ebert,
Scheideriiann, Noske, Crispien, y,m.:
Ei koskaan enään sotaa j
Älkää antako tämän menshevisti
sen ulvonnan hämmentää itseänne!
Porvaristo ei suinkaan ajattele luopua
mahtikeinoistaan, aseista, ja sodankäynnistä.
Ajatelkaa, että Venäjän
sankarillisten työläisten ja talonpoikain
on ollut pakko kolme vuotta
puolustaa proletaarivaltiotaan, taistel
la koko mailman kapitalistista ajo-koiraparvea
vastaan. Kansinvälinen
finanssikapital. kävi kaikin keinoin
hirvittävää hävityssotaa 'Neuvosto-
Venäjää vastaan. Ase kädessä, luomalla
punaisen armeijan, onnistui Ve
näjän proletariaatin karistaa raa'at
palkkasoturijoukot, kansainväliset
valkoiset kaartit kurkustaan.
Ottakaa oppiaksenne Neuvosto-
Venäjän taistelusta. Jokainen todelli
nen proletaarivaltio joutuu kansainvälisen
kansalaissodan uhkaamaksi.
Saksakin työväenluokka tulee pakotetuksi
ase kädessä puolustamaan
niin Saksan kuin kansainvälistä vallankumousta.
Kaikkien maiden kapitalistien
sotilaallisen, taloudellisen ja
poliittisen diktatuurin voi murtaa
vain proletaarinen diktatuuri. Vasta
ase kädessä on kansainvälinen proletariaatti
toteuttava vapautuksensa.
Pois siitä'^syygtä koko pasifistien rä
hinä! Pois siitä syystä mitäänsanoma-on
ja vain porvaristoa ja vastavallan
kumousta palveleva iskulause: Ei kos
kaari" enään sotaa!
Suunnatkaa katseenne rohkeana,
pelkäämättömänä ja kir]ckaana tulevaan
taisteluun!
Paljastakaa vapaadhtoiset ja vas-tentahtoiset
vastavi^Hankumouksen
apurit!
Suojelkaa itsenne imperialistiselta
sodanvaaralta ja valkoiselta terrorilta
proletariaatin aseellisen taistelun
kautta!
Eläköön proletariaatin diktatuuri!
Eläköön Neuvosto-Venäjä! :
Eläköön Kommunistinen Intema-
Eläköön mailmanvallankuroous»!',
tionale!
Kuusi miljoonaa työtöntä
Yhdysvalloissa
No«r YorUsia pidetyssä yhdessS' at*
noassa bokoaluMsa keritty $4,-
000 osanottajia «Ilen 1|600
Wa^lngton — Kaikki entiset viralliset
laskelmat työttömyyden laajuudesta
Yhdysvalloissa osottautui-vat
olevan paljon alempana siitä kuin
nykyinen, työslhteeri Davisin Hmotta.
essa työttömien lukumäärän virallis*
ten laskelmien mukaan olevan 6,-
786,000. • • '
Työslhteeri Davis julkaisi tämän
raportin työttömyydestä senaattori
McCormickln esittämän päätöslauselman
johdosta toimeenpannun tutkimuksen
tuloksena. Kuten näkyy nou
sevat näriiä hallituksen tilastot sen E
miljoonan arvion yläpuolelle, minkä
APL :n viranomaiset äskettäin arvioivat
työttömien lukumääräksi.
—o—
Amerikälainen lahtari-kaaiii
iärjesiyy
>^ 2,000 chicagojiatata
Uiijri ku Klux Klaniin Kosklvjlkkoa
X^ten yöllä niissä serQtHonelss^ jotka
yi^tettiin • Zurlchin JäifvestÄ "noin 6
mailla etelään, Anl^ra^^ sateesta
huolimatta ri^alyät clucag^laiMVpor
värit yhty^nJiii\ ftnfteritolaiä^ l^l^tft-rik
«lör(||nt . •••..^\m^^:j, •
Työväen uniot kehottavat
presidenttiä tui»-.
" mitsemaan Arne-rikan
Legiohan
Reading ^ Tämän kaupunfifin am
mattiunioitten keskusneuvosto on juu
rl kehottanut presidentti Hardingia
«antamaan American Legionan tyh
myydelle ja laittomuudelle sellaisen
potkun, että tämän järjestön johtä-jain
on lakattava kiihottamasta seuraajiaan
enempikin laittomuuksiin.»
Tähän toimenpiteeseen ovat nämä
työväen uniot saaneet aiheen siitä, et
tä American Legiona äskettäin uhkasi
presidentille, että jos hän vapauttaa
Debsin, tulee American Legiona
pitämään sitä lupakirjana laittomuuk
siin.
New York — Sunnuntaina elokuun
14 p. täällä pidetyssä'kokouksessa,
joka oli d^jestyneltten työläis,
ten toimesta kokoonkutsuttu, tarko-tuksella
alkaa voimakas keräys Venä
jän nälänhätaisten hyväksi oli saapuvilla
noin 1,500 henkilöä. Kokoukses
sa selostettiin uselpsa piihelssa ja pu- ^
heenvuorolssa Venäjän nälänhätäti-lannetta
ja mitä se tulee vaikutta- .
maan Venäjän proletariaatin tnistela
kuntoisuuteen kapitalistista niallmaa
vastaan, jos venäläisiä tovereita ei
eteen sattuneessa ankarassa vastoinkäymisessä
ryhdytä voimakkaasti' a-vustamaan.
Luettiin voimakas ponsiehdotus,
jossa tuomittiin niin Amerikan
kuin muittenkin mqltten kapitalistit
mitä ankarammin ja päätettiin
ryhtyä voimakkaaseen avustuic- ;
seen nälänhätäjsten hyväksi.
Kokouksessa kerattUn $4,000
Tässä kokouksessa huolimatta siltä,
että'siinä oli vaan noin 1,500 osan
ottajaa saatiin kolehtina toi keräyksellä
3,000 dollaria rahassa Ja 1,000
dollarin arvosta jalokiviä ja multa
kalleuksia. '
Hoov^rin menettely tuomittiin. :
Yhdysvaltain hallituksen edustajan
Hooverin menettely suhtautuessaan
Venäjän nälänhätäisten avustuspuu-haan,
asettamalla kaikenlaisia ehtoja
neuvostohallituksen täytettäväksi,
ennenkuin minkäänlainen avustusto!
mlnta voisi tulla kysymykseen sai o-sakseen
ankaran kritiikin, m.m. sanoi
kokouksen puheenjohtaja, että Hoover
menettelyllään el ainoastaan- a-vusta
vastavallankumouksellista het» ^
d^n toiminnassaan neuvostohallitus* (
ta vastaan, mutta ett^ 'se toiminnallaan
järjestää vastavallankuDlftliltsel
lisiä voimia sinne missä niitä ef M k
ole olemassa. ]?unii3ä ideliien sanoi,
cttU Jo; VonUjää et avusteta, tulee se
olemAAn avuton ja Alttiina Valkoselle
hirmuvallalle, joka tulisi tekemänä...,'
lopun Venäj. Mutta, jos me voimme'
saada hllle tarpeell. määrän ruokaa,
el neuvostohallituksen tarvitse hyväk
syä sille asetettuja kapitalistien ehtoja,
eikä myöskään tarvitse pelätä
vastavallankumouksellisten toimenpiteitä.
Mailmankuulu kirjailija
ei halua vierailla
Yhdysvalloissa
Milwaiukee — Yhdysvallat on liian
vaarall. ja tyhmä maa vierailtavak
si George Bernard Shawlle, mailman-kuululle
brittiläiselle näytelmäkirjailijalle,
joka on viime aikoina kirjoitta
nut voimakkaita kirjotuksia bolshevis
min ja Venäjän neuvostohällituk^n
puolustamiseksi,
Milwaukee Leaderin kutsuun, että
Shaw ja riiuut europalaiset radikaalit
tulisivat Amerikaan avustamaan tais-^
telua poliittisten vankien vapauttami
seksi, Shaw vastaa:
«Mitä. Tulla Amerikaan! Ei, kiitos.
J6s he kerran ovat sulkeneet
Eugene V. Debsin vankilaan 10 vuodeksi
sangen lievistä huomautuksista,
niin mitä he tekisivätkään minulle,
joka en voi milloinkaan avata
suutani yleisistä asioista, lausumatta
sellaista, riiikä pelästyttäisi E. V. Deb
sin hänen hellän sydämensä pohjia
myöten? He mahdollisesti murhaisivat
minut sähkötuolissa.
«Ei; minä tiedän milloin minä olen
turvassa; ja se ön silloin kun minä
pysyn, ulkona Amerikasta. Te muistatte
mitä minä asetin kalaerin sanoiksi
sotanäytelmässäni: «Vapauden
patsas on oikeassa palkassaan —
Irlanti ei hyväksy Ison
Britannian ehtoj;
Ei ote kysymys eroamisesta koska u-niota
ei ole olemassa vastaa
tasavaltalaisten presidentti
Dublin — «Me emme voi hyväksyä
Britannian hallituksen ehtoja», lausui
Eamon De Valera puheessaan
Dail Eireanillc keskiviikkona, jolloin,
Iriannin parlamentti kokoontui keskustelemaan
Englannin esittämistä
ehdoista. ,
De Valera huomautti, että brittiläisistä
aamulehdistä näkyy, että Englannissa
epäröidään ja aprikoidaan
merkitseekö meidän vastauksemme
Lloyd Georgelle hyväksymistä tai klel
täytymistä; «Ei kenelläkään pitäisi
olla siinä suhteessa mitään epätie-i
toista», lausui De Valera. «Me emme
voi hyväksyä emmekä halua hyväksyä
tämän maan ja kansan edustajina
noita ehtoja.»
Sen jälkeen hän kertoi lausutun,
että Iriannnllle on tarjottu Dömlnio-nin
oikeuksia. Iriannille ei ole tarjottu
mitään sellasta. Noissa ehdoissa
el ollut Iriantia, vaan kaksi toisistaan
erotettua Irlannin osaa. «Meille
ei tarjottu edes Dominion oikeuksia,
sillä myönnetään, että Dominio-nilla
on oikeus erota jos niin haluavat,
mutta meille sanotaan että meidän
täytyy pysyä Englantiin sidottuina.
Me. emme pyydä oikeutta erota,
sillä me; emme milloinkaan ole liittyneet
unlopn Englannin kanssa.» :
Vapaude^<.:!h^utapat8aana.» Olinko
minä vä'''*'''*"
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-08-20-01