Vapaus, November 14, 1929

              ••'^••'-'•W-%*'ayirrTi.ro^^^
Torstaina, marrask. 14 p;iiä — Thu., Nov, 14
VAPAUS
T A T A D S (UbcrtT) „ ^
XacSeetad « t k * P o « O f C e * D«p«itaest. Otttw«. «« » l e o o d el««» mtttet. • . .
1 i k . t4J0. 6 k k . t J J C » k k . n.75 > 1 k k - $1-00. - TUijttiXoailM {> S i w i a e « «ekS » « » B«
1 T k . I6Ä. 6 k k - » J O . a k k . » i » j « 1 k k . » M . • '
n.MbrUSHIN.iJAT V A f A U O E S S A - . .a ... «v
K M c t a f l i t o n a i X a k M t UM k o t » , f 2 J » k«k*l kertM — A r i o U i t t o o n m e o M n U « " " " " ' f
5S?TKun. - X S Ä » o . ^ t2M i«xi. VM k - k - i « f « - - '"•^"»'»'"^ÄJtn;
— ICBoUmManiotokiet «2Ä» k m » . 50e l U i n u O u o kiito«l»a«*lu UJ i»til«tflTi»rlU. — H«fcU*art»4ot J»
U k c t c t a f l IbbotiubiBU c t s k l u e a.
C c a a n l •<!»ertl»ia« » t e » . 7Se p e r e o l . iaeh. M i n i j a B B dUtrti» tot ( i s c l * i n m t i » , « e . T h t V«t>«n»
/ ( M «tte miJloln U b u u . M * n « u a > t * e o i J B i ' . » e e o k>rie««eno». Virjotuk»» o»<!e!i
U M l l a D i i D c U i : J. V . K A N N A S T O , liiUusedJuUaja.
l U k k M s M u J C B
U f t t s e a «Jottnjen Omrnaua» p i i i » o ! U k o a t t o r . M . ki-llo 4 i p . np««tytal«plW£a «UOlMn» «rklpllTJUa.
Nuoret työMsef taistehssa iaqierialidi^
sotia rastaan
N u o r t e n työläisten t a i s t e l u l l a i m ­p
e r i a l i s t i s i a sotia vastaan c n syvät
j u i u ^ t kansainvälisen sosialistiisen n u o ­r
i s o l i i k k e e n historiassa. Ne u l o t t u ­v
a t a i n a l i i k k e e n s y n t y y n vv. 1835
T w « d n i t o i a d t M i B n o M t u t o W . lUcker B a i U i n f . 4 Dnrb«m S t . PukeUa SÄW.
T . » t < . d « i l o a t t o r i : m, « ty B u i U i a f c 37 t>r.o. S . . PahelJn 1038. P o ö J o ^ e . B o . M , S a d b m . O » . .
» « f M t e i I « i « o {• U t o » . o ; Uberty B o l l d i n j . <7 Lcrn» S t . PakeUn SXni. ^
Xuri—joukot—iohio--oikeisiolai^^
Kysymys puoluekurista, kysymys joukkoihin suhtautumisesta, kysy-mys
leniniläisestä johdosta on tällä haavaa päivän polttavimpia Canadan
vallankumouksellisille työläisille yleensä ja eritoten suomea puhuville lyo-läisille.
Yhtä tärkeänä ilmenee myös kysymys työläisten luokkaliikkeen
johdon suhtautumisesta puoliprolelaarisiin aineksiin, kansallisiin työläis­ten
joukkojärjcslöihin ja työläisten osuustoiminnalUsiin liikkeisiin nähden.
Kehittyneimmissä kapitalistisissa maissa on kommunistinen like ratkaissut
nämä kysymykset jo useita vucsia sitten. Me, Canadassa, jälessä laahus-tajinä,
olemme nyt vasta joutuneet niitä ratkaisemaan. Jälessä kulkien
on meillä se etuisuus, että voimme käyttää Hyväksemme loisien kokemuk­sia
— jos ehdimme ja kvkcnemme niihin syventymään taistelun tuoksi­nassa.
Kirjasessaan PENIKKATAUTI käsittelee Lenin yllämainituita
kysymyksiä länsi-Europan maitten kommunistisen liikkeen kokemuksen
. perusteella. Pidämme Leninin auktoriteettia ehdottomasti ylimpänä näis­sä
asioissa. Näin ollen lainaamme kohdan tai kaksi PENIKKATAUDIS­TA,
antamaan valoa ja ohjetta käynnissä olevalle sisäiselle taistelulle.
Kas näin:
'•Ja ennen kaikkea nousee kysymys: millä pysyy yllä proletariaatin
Vallankumouksellisen puolueen kuri? Millä sitä tarkistetaan? Millä luji­tetaan?
Ensinnäkin proletaarisen etujoukon tietoisuudella ja sen uskol­lisuudella
vallankumousta kohtaan, sen lujuudella, ilsenhrautuvaisuudella,
'sankaruudella. Toiseksi sen taidolla sitoutua, lähestyä vississä määrässä,
jos niin saa sanoa, sulautua työtätekevien mitä laajimpien jciukkojen
kanssa, ensi kädessä proletaarisen, muita myöskin eirproletaarisen työtä­tekevän
massan kanssa. Kolmanneksi sillä, että tämän etujoukon toteut­tama
poliittinen johto toimii oikein, että sen poliittinen strategia ja tak­tiikka
ovat, oikeita, ehdolla, että mitä laajin massa oman kokemuksensa
nojalla vakuuttautuu tästä oikeudesta. Ilman näitä ehtoja on mahdotonta
toteuttaa kuria vailankuniouksellisessa puolueessa, joka todella kykenee
olemaan kehittyneimmän luokan puolueena tämän aikoessa kukistaa por­varisto
ja uudestiluoda koko yhteiskunta.. Ilman näitä ehtoja yritykset
luoda kuria kiertämättömästi muuttuvat onttoudeksi, korulauseeksi, irvi­kuvaksi.
Multa, toisaalta, nämä ehdot eivät saata syntyä yht'äkkiä. Ne
muodostuvat vain pitkäaikaisella työllä, raskaan kokemuksen kautta; nii­den
muokkaantumista helpottaa oikea vallankumouksellinen teoria, joka,
vuorostaan, ci esiinny dogmina, vaan lopullisesti muodostuu ainoaslaan
^ Hkiinteässä yhteydessä todella joukkojen tukeman ja todella vallanku­mouksellisen
liikkeen käytännön Icanssa." (Ss. 8—9;)
Missä määrin erinäiset j'ohtajakaaderimme, poliittinen johtomme,
täyttävät yllä esitetyt perusvaatimi^kset? Tietääkö laaja pohjajoukko
oman kokemuksensa perusteella, eXlä poliittinen johtomme toimii oikein?
Tai ovatko johtajaimme jutut kurista silkkoja onttouksia, korulauseita,
irvikuvia? Nämä ovat kysymyksiä, joihin rivimiesteri oh vaötattäva, mää­rätessään
kantansa nykyiseen sisäiseen taisteluun nähden.
Ja toiäelta puolen kysymys oikeistolaisuudestä
Sitä ehdottomasti löiytyy Canadan'kommunistisessa puolueessa seka käy­tännössä
että teoriana. Mutta miten sen hävittäminen käy laatuun? Saa-tdlaanko
se hävittää äkkijyrkillä toimenpiteillä ja räikeillä fraaseilla?
Lienin sanoo näiden olevan vahingollisia toimenpiteitä. Lainaamme taasen
kappaleen PENIKKAtAUpiStA.
"Kapitalismi ei olisi kapitalismia, ellei ^puhdasta' proletariaattia ym­päröisi
joukko tavattoman kirjavia välimuotoja proletaarista puoliprole-taariin
(sellaiseen, joka puolittain hankkii elatuksensa työvoiman myyn­nillä)
, puoliproletaarista pikkutalonpdikaah (ja pikkukäsityöläiseen, pik-kuisäntään
yleensä), pikkutalonpojästa keskivarakkaaseen j.n.e.; ellei
itsensä proletaria/itin keskuudessa olisi, jakauturiiista enemmän tai vä­hemmän
kehittyneisiin kerroksiin, maakuiinallisiin, ammatillisiin, toisi-naak
uskonnollisiin j.n.e. jakautumisiin. Ja kaikesta- tästä jolituu eh­dottomasti
välttämätlömyysi, ja ehdoton välttämättömyys, proletariaatin
«tujoukoille, sen tietoiselle osalle kommunistiselle puolueelle, turvau­tua
luovimiseen, sovitteluun, köraproniisseihih eri. proletaariryhmien,
työläisten ja pikkuisäntien eri puolueitten kanssa. Koko juttu'. on siinä,
eXlä osataan, sovelluttaa tätä taktiikkaa kohottaakseen eikä alentaakseen
proletaarisen tietoiisuudeh, vallankumouksellisuuden, taisteluun ja voit­toon
kykeneväisyydeny/eis^' tasoa. Täytyy huomauttaa, muun muassa^
että bolshevikkien voitto menshevikeistä vaati ei ainoastaan ennen v.
1917 lokakuun vallahkumousita, vaan myosXr/n sen jälkeen, luovimisen,
sovittelun, kompromissien taktiikkaa, tietenkin sellaista, joka helpotti,
kiirehti, lujitti, voimistutti bolshevikkeja menshevikkien kustannuksella.
Pikkuporvarilliset demokraatit (jp niiden jpukosisa myöskin menshevi-kit)
ehdottomasti horjuvat porvariston ja prpleUriaatinyälilla,^^ porva­rillisen
demokratian ja neuvostojärjestelmän välillä, \ röformismin ja
Yallankumouksel isuudeh välillä, työväen rakastamisen ja proletariaatin
diktatuurin pel :ä&nisen välillä j.u-e; l^Jommunistien pikeän, tak­tiikat!
tulee olla siinä, &tä hyväkseen käytetään näitä horju*
•iiai^i iaidcaan jättämättä niitä huomioonottamatta; hyväksera käyttämi-
Bcn vaatii myomnytyksia niille aineksille, silloin ja siinä määrin, mitkä,
milloin ja missä määrin kääntyvät proletariaattiin päin, — samalla kun
tatstellcan niitä vastaani jotka kääntyvät porvaristoon päin. Oikean
taJktiikan soveUuttamiseui tuloksena menshey^isini luhistiiu nieilla yhä
enemmän, eristäen' itsepintaisen opportunistiset johtajat ja siirtäen
parhaimmat työläiset meidän leiriimme. Se on: pfitkäaikalnen prosessi,
ja: äkkijyrkällä "ratkaisulla^'»; joka tunnussanaksi' ahtaa: "ei mitään
kompromisseja, ei mitään luoyiinista'^ Widäan väin vahingoittaa val-lönläimoukseUiseh
projlet» voimistumisen asiaa ja
scB voimien^ iiaaäntyö^
. ' Leninin oppilaina oh'meidän -•' mäarät(»sahune suhdettamme
1886 a s t i . j o s k i n sodanvastaisen t a i s ­t
e l u n periaatteet j a menettelytavat
senjälkeen ovat käyneet m o n i v a i h e i s en
k e h i t y s s a r j a a läpL
Enslmäisten s o s i a l i s t i s t e n nuorisojär­jestöjen
(Nuorten k a a r t i t Belgiassa)
t a i s t e l u p o r v a r i l l i s t a s o t a l a i t o s t a vas­t
a a n ei o l l u t s o d a n v a s t a i s t a työtä n y ­k
y a i k a i s e s s a mielessä. B e l g i a n nuoret
n o u s i v a t taisteluun senyuoksl, ett?
heidän, m a a s s a a n käytettiin sotaväkeä
l a k k o l a i s i a vastaan. Senvuoksi o l i t a r -
p e e l i s t a selittää a r m e i j a a n meneville
työväenluokan pojille, ettei heidän
v e l v o l l i s u u t e n s a o l l u t t o t e l l a upseere­j
a s i l l o i n k u n nämä komensivat heitä
r a a t e l e m a a n työlälsveljlään. Sittem­m
i n laajeni l i i k e n ^ . a n t t a i i l i t a r t s t i -
s e k s i , käsittäen se sUs k i e l t e i s e n k a n ­n
a n nlyöskln sotaan nähden toisten
m a i d e n työläisiä vastaan.
T o i s e e n valheeseen j o u t u i sodanvas­t
a i n e n t a i s t e l u senjälkeen k u n se k a n ­sainvälisen
Sosialistisen n u o r i s o l i i k ­k
e e n o h j e l m a a n t u l t u a a n kehlttsd y h ­teistyössä
r e v i s i o n i s t i s t e n sosderii j o h -
t a j a l n kanssa. Muutama vuosi e n ­n
e n m a a i l m a n s o t a a v a l l i n n e e n työ­väenliikkeen
rämettjmulsen a i k a k a u ­t
e n a t e h t i i n äntlmiltarlsmista p e t t u r i -
j o h t a j a l n käsissä j o t a i n s e l l a i s t a , joka
häpäisi koko "antlmllitarlsml"-käslt-teen.
Niinpä pitää luokkatietoinen
n u o r i työläinen tänäpälvänä nimeä
" a n t i m i l i t a r i s t i " miltei h a u k k u m a n i -
menä. ' S a n o o , e t t e i hän o l e a n t i m i l i ­t
a r i s t i , vaan taistelee i m p e r i a l i s t i s ia
s o t i a vastaan.
Tällaista a n t l m l l t a r l s m l n irvikuvaa
edustavat tällä hetkellä m . m . Suomen
sosdem puolue j a - S o s d em Työläisnuo-r
l s o l l l t t o Suomessa. Minkälaista tä­mä
a n t l m i l l t a r l s m i on? Päältäpäin sc
näyttää p e r i a a t t e e l l i s e s t i s e k a v a l t a v l -
klsemlseltä k a i k k e a väkivaltaa j a - v e ­r
e n v u o d a t u s t a vastaan. Käytännössä
se osoittautuu i m p e r i a l i s m i n palveli-^
j a k s i . Missä ikinä o n t a p e l t u , o n v e ­r
e n v u o d a t u s t a k a u h e a s t i pelfcääyä s o ­s
i a l i d e m o k r a t i a a i n a ottanut kiväärin
käteensär^valkoisten. I m p e r i a l i s t i e n p u o ­l
e s t a . N i i n kävi maailmansodassa. Jol­l
o i n sotaakäyplen m a i d e n h a l l i t u k s i s ­s
a Istuvat sosdem " t o v e r i t " Johtivat
työläisiä t e u r a s t a m a a n veljiään toisis­s
a m a i s s a (tietysti Joka maassa " p u o -
liistussodän" nimellä) j ä " t o v e r i t " p a r ­l
a m e n t e i s s a myöiisivät u i i s l a m i l j o o ­n
i a yhdessä'porvariston kanssa, ettii
k u u l a r u i s k u t olisivat edelleen voineet
l a u l a a . N i i n kävi ratkaisevallaj het­kellä
Venäjän vallankumouksessa. Jol­l
o i n mensheviiklt Ja s o s l a l i v a l l a n k u -
m o u k s e l l l s e t (es-errät) v a l k o i s t e n u p ­s
e e r i e n r i n n a l l a b a r r i k a a d i e h takaia
a m p u i v a t .bolshevlkeja. N i i t i Säksasas
Jossa työväen v a l l a n k u m o u s t u k a h d u -
tetitiln> y e r i i h |so^lalIdemokraattis1Ila
p a n o k s i l l a^
P e r i a a t t e e s s a o n sosdem a Q t i m i l i -
t a r i s m i t a i s t e l u a k a i k k e a a s e i d e n käyt­t
ö ä vastaan. Käytännössä se antaa
p o r v a r i s t o l l e oikeuden käyttää väki­v
a l t a a mielinmäärin, j o p a o n v a l m is
a s t u m a a n kivääri k o u r a s s a p o r v a r i s t on
r i n n a l l e .
I ^ m ä antimllitEuismi J o h t i Jo m a a ­i
l m a n s o d a s s a perinpohjaiseen katas-t
r o o f i m . Se j o h t i sodanvastaisen t a i s ­t
e l u n j a s e n m e n e t t e l y t a p o j e n u u d e l ­l
e e n a r v i o i m i s e e n . -Alkusysäyksen tä­hän
a n t o i n u o r t e n työläisten k a n s a i n -
välinen. sodanvastainen konferenssi
Bernissä pääsiäisenä v. 1915. Tässä
k o n f e r e n s s i s s a v a a t i v a t eräät puhujat
" a s e i s t a r i i s u m i s e n asemasta köyhälis­t
ö n aseistamista v a l t i o l l i s e n vallan
v a l l o l t t a m l t s a v a r t e n " ( W i l l y M u n z e n -
b e r g " S o s i a l i s t i n e n N u o r i s o l n t e m a t l o -
n a l e ' ' Sosdem N u o r i s o l i i t t o 1920 siv
30). Asiasta k u i t e n k i n hyväksyttiin
vielä melko "pyöreä" päätöslauselma.
Z I m m e r w a l d l n (5—8 syysk. 1915) ja
K i e n t h a l l n (24—30 h u h t i k . 1916) k o n ­f
e r e n s s i n jälkeen.. j o i h i n osallistuivat
J o k a i k k i ne työväen ryhmät, jotka
o l i v a t nousseet o p p o s i t i o o n s o s d em p e t ­t
u r u u t t a ^vastaan, s a n o t t i i n jo asiat
s e l v e m m i n . "Joko isänmaan puolus-t
u s v e l v o l l i s u u d e n . t u n n u s t a m m e n ja
s e n t i e n seuraaminen atoa k a t k e r a an
l o p p u u n , k a l k k i e n t o i v e i t t e n t u h o u t u ­m
i s e e n saakka, N t a h i kieltä3rtymlnen
siitä j a y h t a i k a i n e n , y h t e i n e n p o n ­n
i s t u s s o t a a v a s t a a n ; ponnistus. Jonka
l i i o n n o l l i s e s t i samalla kertaa täytyi
j o h t a a t a i s t e l u u n s o s i a l i s m i n puoles­t
a . " (Robert G r l m m . " Z l m m e n v a l d ja
K l e n t h a l " Savon Työväen k l r j a p . 1917
Siv. 21).
T a i s t e l u I m p e r i a l i s t i s i a sotia vas­t
a a n o n o l l u t j a o n tänäpäivänäkin
y k s i sosialistisen n u o r i s o l i i k k e e n kes­keisimpiä
kysymyksiä. J a t o i s i n h a n el
s a a t a ollakaan. J u u r i työläisnuoriso
k a n t a a sodan r a s k a i m m a t seuraukset.
Se o n se elävä v o i m a , k a n u u n a n r u o ka
j o k a u h r a t a a n sodan j u m a l a l l e . Por­v
a r i s t o puolestaan ei t u l e Jättämään
a n k a r i m p i a k e i n o j a a n käyttämättä t u ­k
a h d u t t a a k s e e n tämän t a i s t e l u n . T i e ­t
o i n e n , ' t a i s t e l u y a l m i s p i m a l n e n u n o -
r l s o on se, j o k a tekee Imeprialistlset
sodat k o k o n a a n m a h d o t t o m i k s i.
I m p e r i a l i s t i s t e n s o t i e n v a s t u s t a j a ei
o l e vielä s e l l a i n e n n u o r i työläinen, J o ­k
a v a l h ottaa o p p i a sodanvastaisten
t a i s t e l u m m e h i s t o r i a s t a . Toveri joka
v a l h periaatteessa tämän t a i s t e l u n h y ­väksyy,
el ole meidäii toverimme.
Asetamme hänet samaan Joukkoon
h a i h a t t e l e v i e n a n t i m i l i t a r i s t i e n J a rios-k
e l a l s t e n p e t t u r i e n kanssa. Meidän t o ­verimme
o n v a i n se. J o k a k ä j ^ n n ö s sä
k u l k e e oikeata tietä. V a i n se. Jolla
tänä -päivänä o n Joku tehtävä t a i s ­t
e l u s s a lmp€^riallstlsta sotaa vastaan
o n meidäh veljemme Ja sisaremme.
H i i t e e n k a l k l d lörpöetelevät J a s o d an
k a u h e u d e s t a höpisevät raukat, jotka
eivät p a n e ' r i s t n n uuden m a a i l m a n ­p
a l o n ehkäisemiseksi!
L U D V I G K O S O N E N;
o s o t u k s i l l a . j o t k a "häiritsivät" k a l k ­k
i a s e u r a a v i a k i n esityksiä. Puheen-
J o h t a j a k s i , e s l t e t t im Robert Dunn
N e u v o s t o l i i t o s s a v i e r a i l l e e n a m m a t t i -
u n i c i d e n lähetystön jäsen. D u n n piti
v i i s i m i n u u t t i a kestävän puheen, jos­s
a hän s e l o s t i N e u v o s t o l i i t o n olemas­s
a o l o n merkitystä koko maailman
työväenluokkaan nähden. M i t e n N . -
l i i t t o on noussut sodan hävityksen
r a u n i o i s t a ; _ k a t o v u o s i s t a , pitkästä s i ­sällissodasta
j a k a p i t a l i s t i s t e n mai­d
e n s a a r r o i s t a h u o l i m a t t a o n k u l k e ­n
u t t e o l l i s e n j a k u l t t u u r i s e n k e h i t y k ­sen
a l a l l a eteenpäin tavalla.^ Jonka
v e r t a i s t a minkään k a p i t a l i s t i s e n m a an
h i s t o r i a el v o i esittää. Nämä neljä
n e u v o s t o i l m a l l i j a a ovat Työväenmaan
s a a v u t u k s i e n - tyypiilllslä edustajia.
L a s t e n kulkue
O r k e s t e r i n soittaessa lähti eräästä
c s a a parveketta l i i k k e e l l e lasten ja
n u o r t e n kulkue. Joka kiersi lavan
jossa I l m a i l i j a t o l i v a t Lapset lau­l
o i v a t k u m o u k s e l l i s i a l a u l u j a , h e i l u t ­t
a e n punaisia • viirejä. Paljastetuin
päin i l m a i l i j a t tervehtivät lasten k u l -
iliioille
40,000 TYÖLÄISTÄ O T T A N U T O S A A J U H L A T I L A I S U U T E EN
N E W Y O R K I S SA
( E t e e n p ^ i n - e l h d e n k i r j e e n v a i h t a j an
• m u k a a n . )
New York, marrask. 10. — " N e u ­v
o s t o j e n M a a " - l e n t o k o n e e l l a Mosko-
VBstSk N e w Y o r k i i n lentäneiden n e u -
v o s t o i i m a l l i j a i n , Shestakovin, Boloto-v
i n , S t e r l i g o v l n j a iPufaevIn vastaan­o
t t o j u h l a ellen, lauantaina, Polc
G r o u n d s ' l l l a täällä muodostui yhdek­s
i v a l t a v i h i m a k s l tilaisuudeksi Y h ­d
y s v a l t a i n työväenlllkkeeri -.historias­s
a . Yhdeksi k a i k k e m i u n o s t a v i m m i s -
liiisten ösuiisliikkeeseen, yjb. tySläisteh HjbukköjSrj^t^ ' hähden —
pidettävä siimalla juuri sitä, että takliikkäinme talee^ kohottamaan, eikä
alentamaan, niiden proletaarista tietobuutta, vallankumouksellisuutta se­kä
taistduun ja \ voittoon kykeneväisyyden yleistä tasoa. Muunlainen
taktiikka,, olkoonpa sillä kilpenään reforraismi tai äärimainen radikaali­suus,
o n vaaraa taktiikkaa!
TyiäämoD! Ole&o ««^'siaBOt t2aid(sesi?
t a j u h l i s t a , jossa työläiset kymmen-t
u h a t l u k u l s i n a ' hurjalla i l o l l a terveh­tivät
työläisten ja t a l o n p o i k a i n maan
"et>äyirallisla" lähettiläitä, - J o i d e n k o ­t
i m a a t a , ' m a a i l m a n ensUnäistä Työ­väen
T a s a v a l t a a Y h d y s v a l t a i n k a p i -
tellstlt eivät vieäkään ole tunriustar
heet. Eälen - illalla; valtfiya^ työläis­j
o u k k o tervehti T^yöväenmiaan' "epä­v
i r a l l i s i a " lähettejä t a v a l l a . Jonka v e ­r
o i s t a vastaanottoa eivät minkään
nnaan " v i r a l l i s e t lähettiläät" ole s a a ­net
osakseen työläisten t a h o l t a.
P o l o GrpnndsUla
A i k a i s e m m i n joli ilinoitetI)u, «ttä
P o l o G r o u n d s i n portit a v a t a a n kello
6:30. K l o 6, tämän k l r j o t t a j a n saa­puessa
paikalle, oU s u u r i - väkijoukko
kerääntynyt sisäänkäytävän kohdalle
J a tungos j a t k u v a s t i kasvoi, vaikka
ihmisöt m o n e n a rivinä työntyivät p a l ­lokentän
jättUäismäisiin s u o j i in
H i n a o l i selkeä, . m u t t a jäätävän
kylmä. Siksi tolmit^jät Jo pelkäsi-vätkM
tilaisuuden "eiäoimlstomista-sillä
Jokainen t i e s i , että t u i f l e l l e avoi-^
millä k o r k e i l l a isfuinparvökkeilia j o u ­t
u u kylmissään värjötteleihääh v a h -
VMnmillakin v a a t t e i l l a . 'Köimatta t u n ­t
i a väkeä k u i t e n k i n saapui l a a j o j en
p o r t t i e n täydettä levfeydeltS. ;Öli
helppo h a v ^ t a , että tyiJläiset ovat
v a l t a v a n a «leimnlsbläiS tilaisuuteen
saapuneiden jöukosssu
O h j e l m a n alkaessa, vähän jälkeen
k l o 8 i l l a l l a , a r v i o i t i i n s a n o m a l e h t i -
r a p o r t i i e n pöydässä, että kärtäHä on
n o i n 35,000-^.000 h e n k ^ . Jos i l ma
o l i s i ollut lämpimämpi, n i i n yleisö^
määrä olisi varmaan oUut sitäkin
huomattavasti suurempL
OmaOijat saapuvat
P o l o Grounds on y k s i m a ^ l m an
s u u r i m m i s t a l a i t o k s i s t a ftiftnf.nn kä­sittäen
useita katuneliöitä. keskellä
o n l a a j a paUokenttä, Jota ympäröivfit
h u i m a a v a n korkeat Istulnkorokkeet
j o i s s a sanotaan olevan i s t u i m i a 65,-
000 hengelle. P a l l o k e n t i n keiskelle o l i
s i j o i t e t t u kaksi suurta lavaa, ensi-mäinen
v i r a l l i s i a edustajia varten
siinä o l l e n p i e n i a i t i o i l i h a J i l l j b l t a v a r ­t
e n , j a t o i n e n l a u l u k u o r o a Ja s o i t t o -
k i m t a a v a r t e n . Ensimälsen korokkeen
edessä o l i pöytärivi s a n o m a l e h t i e n r a -
portterelUe. Kentän toisessa sivussa
o l i kolme v o i m a k a s t a valonheittäjää.
I l m a i l i j o i t a 'Odotellessa, k u u l u i k a t ­somosta
t u o n t u o s t a k i n kumouslaulun
säveleet, erittäinkin siltä osasta k a t ­somoa,.
Jossa n u o r i s o l i i t t o l a i s e t J a p i o ­n
e e r i t : o l i v a t kokoontuneet. P M v e k -
keeUa olivat k i r j a l l i s u u d e i u p u n a v i i -
rien Ja m u i d e n m u i s t o m e r k k i e n m y y ­j
ä t ahkerassa työsöä.
O b i e l m a alkaa
Vähän jälkeen k l o 8 o r k e s t e r i n ^sä­veleet
tä3^tävät i l m a n . Vastaanotto-lähetystö
Järjestyy valonehittäjän v a ­lossa
riviin i a a l k a a marssia kohti
kentän d s ä & i k ä y t ä Ä Lähetystön
edessä kanneliäan ^suurta k u k k a l a i t e t ­t
a . . Lähetgstön lähetessä slsäänkäy-tävää,
työntyy sieltä, esUn neljä n e u ­v
o s t o i l m a l l i j a a . Katsomossa syntyy
suoslpnosoitiisten myrsky, j o k a t ^ ee
s u u r e n o r k e s t e r i n säveleet a i v a n k u u -
lumattomikä. VastaanottolähetystÖn
edessä i l m a i l i j a t kävelevät n d j ä rin-^
n a n kentän k e s k i o s a a n Ja nousevat
k u e t t a .
Tällöin t a p a h t u i j o t a k i n o d o t t a m a -
t o i n t a . Lasten kulkueen perässä a l ­k
a a a i k u i s t a k i n väkeä v i r r a t a k e n -
täUe, " e s i m e r k k i " t a r t t u u koko y l e i ­söön
j a v a s t u s t a m a t t o m a l l a voimalla
k y m m e n e t t u h a i m e t Ihmiset työntyvät
kentälle. Mikään voima el v o i sitä
estää. K a l k k i haluavat nähdä i l m a i ­l
i j a t m a h d o l l i s i m m a n läheltä. Pian
o n k o k o kenttä m u s t a n a ihmlsmerenä
( s a n o m a l e h t i r a p o r t t e r i e n pöydässäkin
j o u d u t a a n l u j a a n puristukseen). " K u ­r
i ' ' on m u r t u n u f . j a millään keinolla
sitä el v o i d a p a l a u t t a a . Minkäänlai­s
i a v o i m a k e i n o j a ei 3n:ltetäkään. I h ­m
i s m e r i täytti avaran kentän koko
loppuillan?. S u u r e l l a v a i v a l l a saatiin
I h m i s j o u k k o o n senverran rakoa, että
u r h e i l i j a t kykenivät esUntymään. U r -
h e U i j a i n Joukko käsitti y l i 200 m i e s ­tä
j a n a i s t a . U r h e i l i j a i n muodosta­massa
kehässä j o u k k o notkeusvolmis-t
e l l j o l t a ensiksi s u o r i t t i joukon ensi­l
u o k k a i s i a , a k r o b a a t t l t e m p p u j a , v o l -
mamlehet väänsivät r a u t o j a , jne. L o ­p
u k s i s u o r i t e t t i i n s a r j a v a p a a l i i k k e i -
tä.
M a i n a r i e n edustaja
K u n F r e i h e l t l n suUrl l a u l u k u o ro o l i
orkestei*in säestyksellä esittänyt kak­s
i kumoushenkistä laulua, esitettiin
p u h u m a a n P a t T o o h e y , N a t i o n a l M l -
ners nlon sihteeri. Toohey lausui
i l m a i l i j o i l l e Amerikan m i l i t a n t t i s t en
h i a i n a r i e n tervehdyksen. Osoitti sat­t
u v i n esimerkein, m i t e n suuri ero on
N e u v o s t o l i i t o n j a Y h d y s v a l t a i n k a i ­vosmiesten
työsuhteiden välillä, e n -
s l k s i m a l n i t t u j e n eduksi Ja m i t e n vain
k u m o u k s e l l i s e n l u o k k a t a i s t e l u n kaut­t
a Y h d y s v a l l o i s s a k i n m a i n a r i t pääse­vät
Neuvostoliiton saavutuksiin. P u ­he
kesti v i i s i m i n u u t t i a . Johon mää­rään
s u u r i n psa p u h e i s t a r a j o i t t u i.
Puheet i l m a i l i j o i l ie
S e u r a a v i n a puhuivat venäjäksi K
Rad2d, N e w Y o r k i n venäläisten työ­läisten
koiiferenssto edustaja j a N .
K n i a z e v i c h , N e w Y o r k i n u k r a l n a l a i s -
I l n x a i l l j a t pnhnvat
S u o s i o i d e n myrsky kohosi huip­puunsa,
k u n n e u v o s t o i l m a l l i j a t esitet­tiin
p u h u m a a n . • Ensimäiseksi puhui
ensimäinen o h j a a j a Shestakov, N e u ­v
o s t o l i i t o n i l m a i l u l i i t o n nimessä
K a l k k i I l m a i l i j a t puhuivat venäjäksi
lavalle, asettuen h e i l l e varattuun ai­tioon.
J o k a ; o n ympäröity punaisella
kankaalla. Siioslonpsptukset Jaa­v
a t J a i l m a i l i j a t h a t t u j a a n h e i l u t t a en
tervehtivät yMsöä. Melu katsMnos-s
a cOl koorviä poUlseilla J a Jär-jestyKmlehnie
on a n k a r a työ estää
yleisön tsröntyininen kentäUe.
; ATaaspohe
B m a i U j ^ . aitiossa oli radio-kova­ääninen,
j o o l s ^ v a i i i y k s e l l&^^p^ vai­v
a t t a kuuluu p a r v d d t e M e n kaikkiin
osiin. K o l m e m i n u u t t i a -kest&Deessä
avahspuheessah F r i e h d s of t h e S 6 -
v i e t Union-Järjestön yleissihteeri L
L a n d a y v a l i t u i n s a n o i n selosti t i l a i ­s
u u d e n ineridtystä: T ^ o i t u k s e n a ei
o l e ainoastaan lausua uhkarohkean
l e i m o n ' s u o r i t t a n e e t i l m a i l i j a t terve-t
u l l e e k d , vaan myöskin vahvistaa
n i i t ä siteitä, j o t k a yhdistävät Y h d y s ­v
a l t a i n j a k a l k k i e n m a i d e n työläiset
työväenluokan ensimaiseen isämnaa-h
a n , Neuvostoliittoon- Puhe keskey­t
e t t i i n useilla myrskyisillä suosion-t
e n työläisten' k o n f e r e n s s i n edustaja.
Venäjää ymmärtävät toverit s e l i t t i ­vät,
että nämä mölenimat puheet o-
Uvat terävän v a l l a n k u m o u k s e l l i s i a s i ­sällöltään.
• Y e l i s ön Joukossa täytyi
o l l a paljon venäjänkielen taitoisia
msrrskyisistä aploodelsta päättäen. '
S e u r a a v a puhuja o l i neekeri O t ti
Huiswood, A m e r i c a n Negro Labor
C o n g r e s s i n edustaja. Hän o s o i t t i , m i ­t
e n k a p i t a l i s t i t ylläpitävät rotuvihaa,
j o s t a työväenluokka maksaa k a l l i in
hixman. S e l i t t i , m i t e n Neuvostoliitos­s
a v a l l i t s e e r o t u j e n tasa-arypisui», y s -
täv3rys j a v i h o l l i s u u s määritellään a i ­n
o a s t a a n l u o k k a j a o n perustalla. Ame­r
i k a n neekerityöläisten ^puolesta lausui
i l m a i l i j a t tervetulleeksi."
N e u v o s t o i l m a i l i j a i n vastaanottoko­m
i t e a n - tervehdyksen esitti Roger
B3ldwln. '
Joukot laulavat
K u n . orkesteri oU esittänyt kaksi
sävellystä, e s i t e t t i i n l a u l a m a a n venä­läinen
bassolaulaja I v a n SteschenkO:
e h i c a g o n G r a n d Operasta. S u u r i k o ­m
e a riiies'ja erinomainen l a u l a ja
Hän l a u l o i kaksi laulua, moleinmat
luokkahenkislä. Jälkimäinen l a u l u o l i
nimeltä " l ^ u n m i p u u " , j o n k a loppusä-keet
vapaasti suomennettuna k u u l u ­v
a t : " P r o l e t a r i a a t t i voimassa; (nousee
k u i n t a m m i p u u , s e n eessä itsevaltiaat
J a riistäjät; l u h i s t u u . " K a u t t a ; l a a j an
kentän y h d y t t i i n näihin loppusäkei-s
i i n . Se l o i suuremmoisen t i m n e l -
m a n . M a ^ l m a h k a u p i m g i n sydämes­sä,
kuutamoisena ; s y y s i l t a n a , v a l o n ­heittäjäin
valossa • k a i k u i valtavana
venäläinen kumouslaulu. Aploodelsta
e i t a h t o n u t thlia loppua.
A i t i o s s a i l m a i l i j a t Tpaljastetuin päin
k u u n t e l i v a t l a u l u a , h e k i n yhtyen l o p -
pnsäkeldin.-
j o k a kääxmsttiin e n g l a n n i n k i e l e l l e.
Shestakov e;:siksi k i i t t i sUtä v a l ­t
a v a s t a huomiosta. Jota New, Y o r k in
työläiset (huom. työläiset) ovat
h e i l l e o s o i t t a n e e t V a k u u t t i , että h än
e i kosteaan tule u n h o i t t a m a a n tätä
t i l a i s u u t t a . Sanoi, että l a a j a n N e u ­v
o s t o l i i t o n alueiden M o s k o v a s t a T y y ­n
e l l e m e r e l l e lentäessään olivat työ­läiset
Ja t a l o n p o j a t jokaisessa m a a -
h a n l a s k u p a i k a s s a järjestäneet heille
v a s t a a n o t t o t i l a i s u u k s i a , Jois§a poik­k
e u k s e t t a oU k ^ o l t e t t u viemään läm­pimät
terveiset A m e r i k a n työläisille Ja
työtä^k}eville plenviljeiyöille. S u u -
remmolsesta huomaavaisuudesta lausui
kUtokset myöskin F . S. U.-järjestölle.
M a t k a n v a i h e i s ta
K e r t o i heidän lentomatkansa val­h
e i s t a . S u u r i m m a n osan k a h d e n k u u ­k
a u d e n ajasta veivät sopivien sää-s
u h t e l d e n odottaminen, m a a h a n l a s k u -
pyörien j a ponttoonlen valhtamine-j
a muut korjaustyöt, V9,rsinalseksl
l e n t o a j a k s i t u l i 142 t u n t i a . Sääsuh
teet olivat epäedulliset s u u r i m m a n o-s
a n matkasta. H u o m a t t a v a osa l e n t o -
reittlstä o l i a l u e i l l a . Joita ei ole t u t ­k
i t t u , i l m a i l u n k a n n a l t a k a t s o t t u n a ja
l e n t o s u o r i t e t t i i n vuodenaikana, j o l -
loirx.;a Tyynenmeren ' p o h j o i s o s a t a r ­j
o a a t a v a t l c m a n s u u r i a v a i k e u k s i a U -
m a i l l j o i U e . Siperiassa i l m a m j a t koh­t
a s i v a t pakkasia, Tyynellämerellä
myrskyä j a sumua s e k a ' vielä Y h ­d
y s v a l l o i s s a k i n sateita ja sumua
N e u v o s t o l i i t o n a l u e i l l a j a Y h d y s v a l ­l
o i s s a k i n I l m a i l i j a t sumun vuoksi o l i ­vat
monesti lentäneet a i v a n puunlat-v
o j e n yläpuolella. ,^
" M a t k a n vaivat ovat jo kuitenkin,
o h i t s e , " s e l i t t i Shestakov, "Jja Y h d y s ­v
a l l o i s s a saamamme lämmin v a s t a a n ­otto
saattaa meidät unhoittamaan
m a t k a n valkeudet. Kotimaahamme
palattuamme me katsomme v e l v o l l i ­suudeksemme
kertoa näistä monista
s u u r e n m o i s i s t a vastaanotoista! Neu­v
o s t o l i i t o n a s u k k a i l l e ."
L o p u k s i Shestakov k i l t t i l i p u i s t a ja
t r a k t o r e i s t a . Sanoi, että l i p u t he t u -
v u t t a v a t M o s k o v a n V a l l a n k u m o u k s e l ­l
i s e l l e Museolle. Jonne on järjestetty
e r i osasto M o s k o v a - N e w Y o r k len­non
muistolle. T r a k t o r i t t u l l a a n si­j
o i t t a m a a n n e u v o s t o h a l l i t u k s e n m a a n -
v l l j e l y s t l l o m e .
M u u t I l m a i l i j at
S h e s t a k o v i n puhe k e s t i n o i n 15 mi­n
u u t t i a . Seuraava p u h u j a oll^ t o i ­nen
ohjaaja, B o l o t o v . L y h y e s t i , m u t ­t
a v a l i t u i n s a n o i n hän k i l t t i k a l k k i en
n e u v o s t o i l m a i l i j a i n puolesta kaikesta
siitä huomiosta. Jota he oVat osak­seen
saaneet Y h d y s v a l l o i s s a ja toi­v
o i , että he Neuvostoliitossa vielä
saavat tilaisuuden ' o s o i t t a a samal-l
a i s t a huomaavaisuutta a m e r l k a l a l s U -
le i l m a i l i j o i l l e . Toivoi, että m a h d o l ­l
i s i m m a n monet työläiset tulisivat
v i e r a i l e m a a n Neuvostoliitossa Ja si­t
e n yhä v a h v i s t a i s i v a t niitä t o y e r i s l -
teltä. Joita tässäkin tilaisuudessa on
s o l m i t t u N e u v o s t o l i i t o n Jä Y h d y s v a l ­t
a i n työmisten välillä. .
Samoissa puitteissa puhuivat pari
m i n u u t t i a my:öskin Sterligov, " N e u ­v
o s t o j e n M a a n " luotsi, j a Pufaev,
m e k a h i k k o ; V i i m e k s i m a i n i t t u leUdUi-sesti
huomautti, että hän halhalsl
p u h u a enempikki, " m u t t a minä' eh
o l e mikään p u h u j a j a senllsäksl minä
o l e n p u o l i t t a i n Jäässä,"
H m a l l i j a i n e s i i h t j m i i s e n jälkeen k a i ­k
u i v a t ^ m a h t a v a s t i "Kansainvälisen'
säveleet,. Johon kymmentuhantinen
yleisö yhtyL Siten, k e l l o n näyttäessä
puoltayötä, P p f t y i y k s i . I n n o s t u t t a -
v i m m l s t a t i l a i s u u k s i s t a , mitä Y h d y s -
neuvottelukokouksQi pöytäkirjasta
Vi&as k e s k u s t e l u sukeutad osuustS
mintakysymyksestä %;Ja kaimattamlses-t
a . O l t i i n sitä mieltä, että naisliiton
Jäsoilen tulee tehdä ostoksensa osaus
liikkeestämme, sillä meidän tulee en
n e n k a i k k e a t u k e a o m a a kauppaamme
K u n keskustelussa I l m e n i j o i t a k i n koh­t
i a . J o i s t a emme o l l e e t k y l l i n tietoisia"
n i i n päätettiin v a l i t a henkilö osuus­k
a u p a n J o h t o k u n n a n kokoukseen, että
s a a d a a n p e r i n p o h j a n e n selostus, niin
k o e t e t a a n järjestyä parhaamme mu-k
a a n näissä ky^miykslssä. 'Organlsee-r
a a j a n h u o l e k s i jäi Työläis j a talon­p
o i k a i s lehden jouluonnentoivotusten
p a r i l l e lähettäminen. V a l i t t i i n 2 rsi ke-rääjää
Suomen n a i s v a n k i e n hyväkM.
N a i s l i i t o n kbkohkset pidetään joka t o i ­n
e n ' k e s k i v i i k k o k l o p u oU 8. Muista­k
a a t u l l a k a i k k i kokoukseen vanhat ja
p a l j o n ^ o h t i l a a u u s i l l e Jäsenille, o t t a ­k
a a sydän asiaksenne j a yhtykää Ca­n
a d a n T y ö l ä i s n a i s t e n liittoon, lUir
j o u k k o n a voimme k a t k o a kahleet pääl­lämme
m u r t a m a l l a k i r o t u n riistojär-
Jestelmän j a s a a v u t a m m e v o i t on työ­väen
l u o k a l l e.
N a i s l i i t t o m m e jäsen Onni Ylitalc
m a t k u s t i Suomeen t k . 10 p. Toivomme
hälle h a u s k a a m a t k a a .:
S. Järjestön kokouksessa hyväksyt­t
i i n j o i t a k i n u u s i a Jäseniä, vaars usei-t
e n jäsenien hyväksyminen jäi seu­r
a a v a a n kokoukseen syystä kun eivät
olleet p a i k a l l a.
E n g l a i m l n k i e l i k o u l u k c m i t e a a i i vel­v
o i t e t t i i n t u o m a a n r a p o r t t i seuraaraan
kokoukseen.
J o h t o k u n n a n t a h o l t a huomautettiin
s a n o m a l e h t i r a p o r t t e r i a , että raport- j
t e e r a t a kokousasiat v a a n supistetum­massa
muodossa. Myöskin valittiin
t o i n e n r a p o r t t e r l , j o k a tiedottaa leli-dessä
työmaaololsta j a niiden tapah­t
u m i s t a .
Näytelmäseuralle muutettiin nimi:
S ; Järjestön näyttämö.
L u e t t i i n jäsenluettelo j a samalla ras­t
i l i s t a J a pyydetään, että katsokaa jä­senet
k i r j a n n e . Ja k e n e n on rästissä
n i i n käykää suorittamassa maksumie |
jäsenklrjurille.
" K a n s a l a i s s o t a " , , 5-näytöskappale, E.
O. L a p i n s a l o n k i r j o i t t a m a , esitettiin t.
k. 3 p. Yleisö s e u r a s i kappaletta mie-lenkilTmolla
j a täytyy sanoa että kap­p
a l e o n parhaintipla agltatsionikappa-l
e l t a tänä päivänä työväen näyttä­möllä,
joten voitte ottaa kaikkialla
tämän h u o m i o o n.
Venäjän vaTlanknmons j u l i l a a vietet-,
t l l n t l c 7. p. kansainvälisissä mer-'
kelssä. U k r a n l a l a i s e t miestoverit a-v
u s t i v a t p a l j o n m u s i k a a l l i s e l l a olijel-m
a i l a Ja myöskin o l i puhe heiltä.
Myöskin s u o m a l a i s e t . esittivät paljon
o h j e l m a n a . Tov. L a p i n s a l o piti, kau­n
i i n puheen.-.—' V a l i t t u .
Ft; Wiiliaii!m uiitisia
Näyttämön ensi lauantaisesta iloi­s
e s t a A l a s t a " N e i t i Pönttisen avioliitto"!
h u o m a u t a m m e vielä yleisölle. Mainit­t
u k i i p E a l e k u u l u u j u u r i n i i h i n kevyi-j
s l l n , j o i l l a o h a i n o a päämäärä saada 1
i h m i s e t iloiseksi j a " N e i t i Pönttiseaj
a v i o l i i t t o " sen kyllä varmasti tekee.!
M a i n i t s e m m e 'vielä erikoisesti, ettäl
näyttämörbme ei a l j ö ; tällaisia näy-|
telmilä k o v i n k a a n iisein esittää niiDJ
sitä s u u r e m m a l l a syyllä pitäisi jO: I
k a l s e n icäydä katsomassa myös iloisetl
e n s i - i l t a m m e . 'iarkoituksemjne ml
myöskih' saada sijaa n.k. työväfflj
l u b k k a h e n k l s i l l e näytelmille, rautej
vielä näin s y y s k a u d e n alkaessa ja il-j
m o j e n o l l ^ a k a u n i i t ; koetamme sai
d a a l u k s i keveämpää. Yleisöstä didl
kltketlÄvä. s e l a i m e n ajatus pois, e ö l
a j a t t e l i s i Jotain keveämpää näytd-l
mää y l i olkaisesfci, sillä niissä on kai-I
k i s s a näytelmissä vuokrat juuri samatl
j ä monesti täUaiset iloiset ^tmm-l
v ^ l t a l n työläiset ovat k o s k a a n järjes- telmät t a r v i t s e v a t enemmän vielä ai-l
täneet. v ,kaa h a r j o i t u k s e e n k i n mennäkseen hy|
vässä tahdissa.
Pääosan N e i t i Pönttisen näyttel«J
A i n o T m t m e n , joka "Närkkeläis^j
e n s l - i l l a s s a v a l l o i t t i täydelleen F.
U a m l n teatteriyleisön. Kauppaseu
Pönttistä Wäinö Kaäriänen, rooffl»!
H i l j a K o r h o n e n . Sulhasmiehen
s u i h i n On ' i ä l lä k e r t a a pantu Wilit^
T u o m i , Jack Jakson ja Benja
L l p p a j e n Inovotus'
P r i e n d s oiT t h e Soviet Union-Jär­jestön
t e r v d i d y k s e n esitti Jacques
B u i t e n k a n t . F . s. U : n s i h t e e r i - r a h a s ­t
o n h o i t a j a . ;
E r i työväenjärjestöt oUvat l a h j o i t ­taneet
ilmallfJÖife lippuja; J o i t a o l i
tfaftMflftTi noin- 4 0 - ^ ; monet hiistä
v a h i i l s t e t t u erikoisen taiteedUsestL
Nämä l i p u t l u o v u t t i i l m a i l i j o i l l e M i l ­t
o n Goodman, F . S . U : n y l e i s d r g a n l -
seeraaja.
F . S. U : n edustaja E d i t h R u d q u l si
seUtti i h n a H i j a l n lennon merkitystä
työväenluokan kansainväUsteh siteit-t
e n j a solidaarisuuden k a s v a t t a j a na
L o p u k s i kiinnittäen jokaisen i l m a U i -
j a n rintaan punaisella n a u h a l l a v a ­r
u s t e t u n m i t a l i i n.
Alexaaäer Trachtenberg puhui i l -
o n a s e t t a h u t e r i k o i s e n k p i h i t e an
h u o l i e h t i m a a n v a r o j e n kokoami-^
s e s t a työläisten p u o l u s t u s - ja
avustustärfcöituksiih J a t ä^
miteä o n n ; ! ^ p a n n u t käyntiin
v i i s i k y m t n e h s e n t t i s t e n Iceräyk-s
e n . K u l t t i k i r j a tähän Iceirayk-seen
on'Ot^
la, .Sundbolmin kiellosepanliik-keeasa
j ä liaalilla:^^^
n e n kefäyjs kestää xam tämaa
v i i k o n , v j a niitä : ^ o l a i s t o v e r e i -
t a , j o t k a l a h j o i t t a v a t tähän k e -
räykseen," kutautaaai täteijt saa­p
u m a a n ^ a n h u h t a i - i l t a n a , 17
päivänä, • Döh-luiaia ' i » t s o . ^N
m a a n i h a n vapaäati; hsrväa^' v i i s i -
-^^i-ii. ^. n i m e l t » :
sEr
Se on hyvä na3^Iihä kaildai-sa
suhteissa. Siinä on asiallista
ja hauskaa. Suuri lukamäarä
näytteli joitä, • ioistä oä J^^^
useita vastäJäHmjia, mutta? har­joituksiin
oh-- voitu täyttää
enempi aikaa, kuin tavallisesti,
jotta toivotaäh voitavan yleisöä
tyydyttää. Lahjoittakaa ja tul­kaa!
(Dm.)
H e n e l .
Pönttisen perheen ystävänä,
miehenä L a u r i Simelius, joka.
n i b t o e "mehuin ' Jänkytetty" i
k e l M e h t u l e e saäihaan yleisöstä'
k a i k u n s a , — F . — W : n e n ,
• •
"Näikkeläisei" näyttämöD»
Näyteiinä sellaisenaan, laulu
t a n s s i n e e n - J a rakkausjuonlneen,
älusfea i h p p u t u i ' kahifls. Näy
asetus^ bu ; W s t & a s ; t e k i Iloisen
tuksäs katsd^möbh.
' Ä e i k k i Ähttilä, esittäen
STOh-^bhaSsbhlh-töäa; vei osanssj
fa> h y ^ i j ^ i s i '^^liiJm nuori , i
raas^: bllalrÄamfc iiäyttSä tsiio
hiptfifiinllf^ VäihÖ ^ ä r i ä i n e n.
N a i s l i i t o n acddKa. - r - T i . 6 p. k o -
_ _ koukseen osanotto o l i k o k o l a i l l a r u n -
maihjoIUe j a l u o v u t t i h e i l l e 15 t r a k - ' sas- V a l i t t i i n " N y r k m " t o i m i t t a j a t , -
t o r i a , jotka oU ostettu keräyksellä v a a n m u u t a o h j e l m a a e i v a U t t u , k u n o n n i s t u a k s e e n n u o r e n a tyttönä.
« h -nubren;^i^llbi»pfl^ ^ * ^ ° i f j fi
t b k l ^ x t d p p a a i i • v a i k u t u k s en
v e i osansa alästä Iopi)uun n™
p a i t s i p h h u l t o i s i n a a n pikkusen
r i n a h : osaai; onJhstai byrin- *
Senielius,^ « s i t t ^ ^ L ^
h e ä ' aJu^j3?^^
i J g n i r y j t iS "^3^ j f s u i ^ alusta W P
m i t ä p a r h a i t e n - V i i i B e r g l^
o s a l l f l : - o l i ^ h e i T W " S w onnistant^
h a s p b l k ^ sekä^^Hi^^ lila»
itsensä: Ä a : < ^ Stiinan
önnlsttul k o k o h y v i n , olisi saaffl'
h u a vähän" l u j e m n h n . Vihtor»
m i , S t o a l t m , r u u k i n patruunan
o n n i s t u i p a r h a i t e n , vanna
t a p a . - I m p i M a i n e , eslttäesag
m a n osaa, o l i s i pitänyt
J o n i l o i s e m m a l l e j a rei
k o o t u l l a r a h a s t o l l a. päätettiin ett» k e s k u s t e l l a a n v U m e ^ B c m B r a n i h l n osalla BSlflJS