Vapaus, November 25, 1927

              Sfva2
II. :
Ferjantaiita» marrask. 25 p;nä—FrL, Nov. 25 No. 153 — 1927
VAPAUS Caoadta nonaUi trÖTJUatöa «ino« SinrnhOTimj». OacftTT Sadlm-
S. C. NEIL,
T O I M I T T A J A T :
T . K. CAKLSO.V. B^A. TENHUXEN. R. PEHKONEN.
ti^Mtmd « Ibe PMt Office DepuTsiait. Ottsv*. «eeond cUm raaiter.
VAPAUS (Liberty)
T i e «mly «oaa of FinniA Worken ia Ctbiii». PobUihed la Sodborr. Oai^ ereir Mema«y.
Tmaajr. Te<lne»<UT. IbvndtT "«ä Fri<ä»y. ^^^^^
TILAUSHLVVAT: .
1 »k- »*.S0. 6 kk. »2.S0. 3 kk. tl. 7 5 i« 1 kk. 11.00. — YhdyiTmltoain J« Suomeen eekS nnoJIe
,IVom.;iU- 1 rk. 16J«, 6 kk. »3JO, 3 kk. 12.00 j » 1 kk. f 1.00. . •
ILMOtUSHI-N.NAT VAPAUDESSA:
KaUuilnotskMt $1X0 kerta, 12JO kaksi k c r t u . — A»ioliittoonm«noil«notnk»et SOe. paUUtasma. -r-
»0aM3u»a»ltoilaotnk.et 50e. kerta. 11X0 3 kertaa. — Syntymäilmotukaet IIXO kerta. »2X0 3 kertaa. —
ATioeroitoatokKt J2X0 kerta. »3.00 fcak« kertaa, — Kiito«ImotDk.et «1X0 kerta. — KooUmanilmotuk-
•tt tZXO kerta. SOe. liMin«k«a kiito»lio«eelU tai Bmirtorärtyltä. — Halutaantiedot Ja OK>teiUaotalcaet
SOe. kerta. »1X0 kolae kertaa. — Tilapii«ilm«ujien ja iZmotuaajeatluarieo oa, *aad>tueua. lahetettara
Oaetaihicta ctakitrea. — TOaakaia. J o i u el aeaxaa f»ba, ci talla lähettäaiääB, paild «uanueateff, joilla
tm Ukaakaet.
Lebleea aiotut ilmotnk^t pit2ä oIU konltoritaa keUo 12 llmeatrmi.päirän edelliaenä arkipäiränä.
Vapaaden toitaitaa: Liberty Baildinr. 33 Lorae Street. Puhelin S36W.
Vapaadea konttori: LU^rty Baiidiat. 35 Lorae St. Pahelin 1038. Poatloaote; Boa C9. Sadbury. Oat.
Ccaeral ad»erti.iBf «te» 7Jc. per eol. ineh. Minimum ebarje fox aiafle laaertioa 7Se. The Vapaaa
I» A a beu adiertiusc mediam amooj the Fianiah Peopte in Canada.
Joa ette nulloia tabaaaa aaa Tacaurta eotiaiäiieen klrjeeaeenne, klrjotiakaa oudeUeen liikkeenhoitajaa
ynooaalUaeUa cimellä: J . V. KANNASTO. liikkeeahoiuja.
Materialismista kommumsnuin
Samoin kuin Cartesiuksen mate*
rialismi sulautuu varsinaiseen luon*
nontieteeseen, niin päätyy ranska­laisen
materialismin englantilainen
suunta suoraan sosialismiin ja kom\
: munbmiin.
, Ei ole tarpeen suuri terävä-älyi-
V syys, kun tuntee materialismin opit
ihmisten alkuperäisestä hyvyydestä
ja yhtäläisistä älyllisistä lahjoista,
koilduval lasta, kokemuksesta, tottu-muksesta,
kasvatuksesta, ulkonaisten
olosuhteiden vaikutuksesta ihmiseen,
teollisuuden suuresta merkityksestä,
.nautinnon oikeudesta j.n.e., ymmär­tääkseen
materialismin välttämättö­män
yhteyden < sosialismin ja kom­munismin
kanssa. Jos kerran ihmi­nen
aistijnailmasta ja aistimailmas-sa
saadusta kokemuksesta muodos­s
a kaiidki tietonsa^ tuntemuksensa
j.n.e,, niin on siis tärkeätä muodos­taa
kokemuksellinen maailma sel­laiseksi,
että ihminen siinä kokee
todella inhimillistä, tottuu koke­maan
itsensä ihmiseksi. Jos kerran
oikein ymmärretty etu ön kaikm
moraalini: periaatteena, niin on tär-iceata,
että ihmisen yksityisetu on
samaa kuin inhimillinen etu yleen­sä.
Jos kerran ihminen on epä­vapaa
materialistisensa mielessä, 8 . 0 .,
on vapaa, ei sen kielteisen voiman
vaikutuksesta, että voi sitä ja tätä
välttää, vaan sen positiivisen voi-ttian
vaikutuksesta, että voi toteut­taa
todellista yksilöllisyyttään, niin
ei rikoksesta pidä rangaista yksityis­tä,
vaan on hävitettävä rikoksen yh-
, teiskuntavastäinen syntymäsija ja
r ^annettava kullekin tilansa yhteis­kunnassa
oleellista elamänilmaus^
taan varten. Jos kerran olosuhteet
muodostavat ihmisen, niin on olo-
^suhteet muodostettava inhimillisiksi.
Jos kerran ihrainen 'on luonnostaan
yhteiskunnaldinen, niin kehittää hän
todellisen luonteensa vasta yhteis­kunnassa,
eikä saa hänen luontonsa
todellista voimaa arvioida yksityi­sen
yksilön voimasta, vaan yhteis­kunnan
voimasta päättäen. Tällai­sia
ja näiden kaltaisia lauseita tapaa
melkein sanalleen vanhempien ma­terialistien
teoksissa... Materialis­min
sosialistisia pyrkimysperiä ku­vaa
se tapa, miten Mandeville,
muuan .vanhemmista englantilaisista
Locken oppilaista, puolustaa puhÄ-taan.
Hän todistaa, että paheet ovat
nykyisessä yhteiskimnassa välttä­mättömiä
ja hyödyllisiä. Se ei suin-kaari
puolusta nykyistä yhteiskuntaa.
Fourierin välittömänä lähtökohta­na
on ranskalaisten materialistien
oppi. Babeufitäiset olivat raakoja,
sivistymättömiä materialisteja, mut­ta
myöskin kehittynyt kommunismi
juurtaa alkunsa suoraan ranskalai­sesta
materialismista. Tämä palaa
nimittäin siinä muodossa, jonka sil­le
on antanut Helvetius, takaisin
emämaahan. Englantiin. Bentham
perustaa Helvetiuksen siveysopille
oikeinymmärrelyn edun järjestel­män,
samoin kuin Owen, lähtien
Beiihamin järjestelmästä, on perus­tanut
englantilaisen kommunismin.
Englantiin karkotettuna ranskalai­nen
Cabet innostuu sikäläisiin kom­munistisiin
aatteisiin ja fialaa takai­sin
Ranskaan, tullakseen siellä kom­munismin
kansanomaisimmaksij jos­kin
' samalla ^ pintapuolisimmt^ksi
edustajaksi Ranskan tieteelli^t kom­munistit
Dazamy, Gay, y.m. kehittä­vät,
samoin kuin Owen, materialis.;.
min oppia tosioloiseii humanismin
oppina ja kommpnismin järjellisen
johdonmukaisena perustana. — Karl
Marx, teoksessaan "Pyhä perhe".
American Federation of Laborin
varapresidentti Matthew Woll py­sähtyi
Denverissä, Coloradossa mat­koillaan.
Hän piti velvollisuutenaan
lausua jonkun lohduttavan -sanan
Rockefellerin eduille, ne kun nyky­ään
taistelevat työläisiä .vastaan siel­lä.
Joku saattaa ajatella, että Mr.
W6ll olisi ainakin voinut pitää suun­sa
kiinni nyt Coloradossa, jos hän
ei kerran katso voivansa tehdä mi­tään
taistelussa olevain työläisten
hyväksi. Mutta toisella tavalla ajat­telee
Mr. Woll. Ja koskapa sitä ys­tävää
tarvitaan, ellei juuri taistelun
aikana. Niinpä kapitalistit ovat nyt
taistelussa ja silloin on Wollin apu
heille merkits^ä. Mr. Woll sanoi:
"Työnantajain on tajuttava, että
me emme koeta kiskoa heiltä vii­meistä
'dollariaan, vaan pyydämme
heiltä kunnollista kohtelua työläi­sille.
"He (kapitalistit) ovat oppineet,
Yhdysvaltaiii W6rfcers-p^
puolueen päätöksistä
Yhdysvaltain Workers-kommunis-tipuolueen
poliittinen komitea on
yksimielisesti hyväksynyt Neuvosto­liiton
kommunistipuolueen, keskus­komitean
ja keskuskontrollikomitean
tekemät päätökset Trotskin ja Sinov-jevin
erottamisesta puolueesta ja
toisten oppositsionilaisten erottami­sesta
piioluetehtävistä. Edelleen Yh­dysvaltain
Workerspuolueen Neu­vostoliiton
veljespuolueelle lähettä­mässä
sanomassa kehotetaan puolu­een
tulevaa kongressia erottamaan
puolueesta kaikki sellaiset ainekset,
jotka eivät alistu puolueen tahtoon
ja lopeta hyökkäyksiään Neuvosto­liiton
puoluetta ja hallitbsta vas-taan.
; . ,
Workerspuolueen poliittinen ko­mitea
yhtyy Neuvostoliiton puolu­een
lausuntoon, että "puolueessa ei
ole tilaa itsemääräämilleen johta­jille,
jotka vastustavat sen tahtoa
ja hyökkäävät sitä vastasua puo­lueeseen
kuulumattomien ainesten
edessä, ja salaliittoutuvat puolueen
ja Kommunistisen kansainvälisen
> yhtenäisyyttä vastaan." Edelleen
-asiasta hyväksytyssä päätöslausel­massa
syj^etään Neuvostoliiton kom­munistipuolueen
oppositsionia an­teeksiantamattomasta
hyökkäyksestä
puoluetta vaataan vallankumouksen
10-vuotisjuhlain aikana. Siinä ker­rotaan
oppositsionilaisten toimet,
heidän viinieinen poliittinen vara-likkonsa
ja jaflcrivat hyökkäyksensä
^puolueen yhtenäisyyttä vastaan. Se
painostaa erikoisesti hyökkäyksen
I vaarallisuutta Neuvostoliiton kom-
I munistipuoluetta vastaan aikana,
Ijolloin sodanuhka pn edessä,
j Neuvostoliiton veljespuolueelle
lähetetty käapelisanoma loppuu va­kuutukseen
Yhdysvaltain Workers-puolueen
solidaarisuudesta Neuvos­toliiton
kommimistista (bolshievik-kieri)
puoluetta kohtaan.
Saksan kommunistisen puolueen
Berliinin-Brandenburgin "piirin ko­mitea
on lähettänyt Neuvostoliiton
kommunistisen puolueen keskusko­mitealle
Freidrichfeldessä, lähellä
Berliiniä, sijaitsevan vallankumous­johtajien
haudan ja muistopatsaan
pienoiskuvan. Mainittuun hautaan
On haudattu Karl Liebknecht, Rosa
Luxemburg, Franz Mehring ja jouk­ko
muita tovereita, jotka kaatuivat
vallankumoustaisteluissa vuonna
1918 tai joutuivat por\'ariston kosto-murhien
uhreiksi. Lahja on luovu­tettu
Lenin-opistolle. Sitä seuran­neessa
kirjeessä sanottiin: "Lähet­täen
teille tämän kunnialahjan va­kuutamme,
että Saksan kommunisti­nen
puolue tulee kokoamaan kaikki
proletariaatin voimat Neuvostoliiton
puolustustaisteluun imperialistren
sitä vastaan suunnittelemia hyök­käyssotia
vastaan, jotta samanaikai­sesti
luotaisiin mahdollisuudet vas-tatoiminnalle
jokaista imperialistis­ta
sotaa vastaan ja taattaisiin työ­väenluokalle
Inahdollisuus saavut­taa
voitto imperialismista."
Matthew Woll Coloradossa
että he hyötyvät pitämällä huolta
työläisistään ja sen seurauksena A.
F, L:n johtajat ja suurliikkeiden
toimeenpanevat henkilöt työskentele­vät
käsikädessä.^.
Lakossa oleville työläisille, joita
virkavalta kapitalistien käskystä
ajaa pois työalueiltaan ja vangitsee
suurin joukoin, on kai iloista kuul­la,
että Mr. Woll A, F. of L:n tois­ten
johtomiesten kanssa "työskente­lee
käsikädessä" näitten kapitalis­tien
kanssa.
Kyllä työläiset alkavat yhä enem­män
oppia ymmärtämään, että sota­herra
Summerall, puhuessaan A. F.
of L:n konventsionissa, oli aivan
oikeassa. Hän nimittäin lausui, että
hän on monesti ollut hämmästynyt
sen johdosta, että Greenin jä mu?;-
ten A. F. of L:n johtajain mieli-piV
«t ovat niin samanlaisia "teolli*
suuskapteenieh mielipiteitten kans­sa".
— Tov.
Osuustoiminta aseeksi proletaarisessa luok­kataistelussa
^
Kiiten ^{edetään, -pn Neuvostoliitto
ainoa maa maailmassa, niissä osuus­toiminta
' on asetettu yksityisen lii­ketoiminnan
yläpuolelle yhteiskun­nallisessa
taloudessa, tuotannosta jn
kotimaisessa sekä ulkomaisessa kaup­pavaihdossa.
Tämän johdosta ovat
osuustoiminnalliset järjestöt, osuus,
kaupat ja tukkuliikkeet niin huimas­ti
kehittyneet viimeisten kymmenen
vuoden kuluessa, että sille ei löydy
vertaista missään muualla koko maa­ilmassa.
Kaikki johtuu siitä, että
osuustoimintaa tuossa työläisten val­takunnassa
määräävät terveet pro­letaariset
periaatteet.
Muiden maiden osuustoiminnassa
on sensijaan havaittavissa homeh­tuneen
"puolueettomuus^-periaat-teen
tehostamista huolimatta siitä,
että missä vain osuuskaupat ovatkin
päässeet menestymään, saavat \ ne
suurimmalta osalta kiittää onnistu­mistaan
luokkatietoisten' työläisjouk­kojen
kannatusta. Lisäksi ensi-mäisetkin
osuuskaupat Rochdalen
esitaistelijoiden ajoista lähtien ovat
ssmtyheet työläisten tietoisesta ' pyr­kimyksestä
taistella kapitälistiisen
nylkyrijärjestelmän huutavimpia e-päkohtia
vastaan,
Ennen maailman sotaa oli osuus,
toiminn Alisten yritysten läheinen
sukulaisuus muuhun työväenliikkee­seen
yleisesti tunnustettu asia. Sel­lainenkin
henkilö, kuin • belgialainen
ministeri Vandervelde, joka lukeu­tuu
nykyisin työväenliikkeen luopi­oihin,
aikoinaan kirjoitti kirjan
"Puolueeton osuustoiminta ja- sosia­listinen
osuustoiminta", missä ansi­okkaasti
todistettiin vain sosialisti­sella
osuustoiminnalla olevan menes­tymisen
mahdollisuuksia, sikäli kuin
on kysymyksessä niiden yleistä hy,-
väa tarkoittavien päämäärien saa-vuttaininen,
mikä pitäisi olla kaiken
todellisen osuustoiminnan päämää­ränä.
Vain sosialistisen liikkeen
vahvistumisen mukana menestyy o-suustoiminta.
Mutta maailmansodan jälkeen on
tilanne muuttunut. Osuustoiminta­liikkeen
johtoon Europan länsimais.
sa ovat päässeet sellaiset herrasai-nekset,,-
jotka koettavat kuljettaa o-suustoimintaliikettä
porvarillisen
puolueettomuitiden vanaveteen. Näil­lä
on läheisiä siteitä porvarilliseen
liikemaailmaan, ne yleisesti lukeutu­vat
porvaristoon itsekin. Siksi koet
tav^t ne kaikin keinoin riistää o-suustoimintaliikkeeltä
sen luokka-taistelupohjan,
joka sillä alunperin
oli ollut. *
Puolueettomuusperiaatetta puolus-
,tetaan sillä, että osuustoimintaliik­keellä
~ölisi oma riippumaton osuus,
toiminnallinen tarkoituksensa', jota
kaikki yhteiskuntaryhmät, niin työ­läiset
kuin kapitalistit, voivat kan­nattaa.
Osuuskaupat tekevät kaup­paa
kaikkien kanssa, ja jotta voisi­vat
menestyä kilpailussa yksityi-sen
liiketoiminnan kansSa, tulee nii­den
kulkea kultaista keskitietä.
' Käytännössä kuiteiikin voidaan
huomata, että useinkin ne osuuskau­pat,
jotka ovat tuon . pnolueetto-muusperiaatteen
johdettavissa, itse­asiassa
ovat liikeyrityksiä, jotka
vain vähän eroavat yksityisistä kapi.
talistisista liikkeistä. Voiton saavut­taminen
kuluttajain kustannuksel­la
on niiden päämääränä,- ja voiton­kin
usein nielevät kalliit hallinto­kustannukset,
korkeat johtajain pal­kat;
y.m. menot. Köyhälistön jbuk-koliikkeestä
vieraantuneina pesiytyy
niihin porvarillisen lirke-«lämän
turmiollinen henki. Niiden johta­jisto
ja henkinen työvoima vähitel­len
muuttuu välinpitämättömäksi,
jopa vihamieliseksi, laajojen- jäsen-joukkojen
pyrkimyksille sillä seura­uksella,
että kuluttajat lakkaavat
pitämästä osuuskauppoja dmina liik­keinään,
joita on yhteisesti ylläpi­dettävä
ja kannatettava.
S uomen
Suomen tapahtumista
(Omalta kirjeenvaihtajalta)
Työväki vaatii «osdem. hallitusta
tilille
Jokainen suomalainen toveri siellä
Canädassakin iepäilemättä tietää, että
täällä Suomessa eletään nyt sosia­lidemokraattisen
hallituksen aikana.
Porvarillisen luokkavaltion asian
ylimpänä hoitajana on yksinomaan
sosialidemokraateista muodostettu
hallitus. Tämä tuntunee oudolta
maassa, jossa porvaristo suojelus-kuntineen
on aseistautunut hampai­siin
saakka työväkeä vastaan. Kui­tenkin
nyt on asianlaita juuri niin,
että sosialidemokraatit ovat hallitus-
'Ohjaksissa ja suojeluskuntalaisten
suostumuksella.
Kun näin on asianlaita, niin jo­kainen
epäilemättä ilman muutakin
käsittää, että sosialidemokraattien
politiikan silloin täytyy olla aivan
porvarillista. Sei^ osoitukseksi esi­tettäköön
muutamia hallituksen edes.
ottamisia.
Hallitus astui remmiin viime jou­lukuun
alussa. Helmikuussa jätti
se eduskunnalle «hdotuksen laiksi,
että osakeyhtiöiden (ei asunto-osa-keyhtiöiden,
joihin /kuuluu paljon
työläisiäkin) osakkailleen anta­mien
n. s. vapaaosakkeiden lei­maveroa
alennettaisiin 4 prosentilla
eli 6.-sta 2:een prosenttiin. Jo hei-mik.
7 psnä kirjoitti fascistinen
"Iltalehti": "Sosialidemokraattinen
hallitus on tällä esityksellä joutunut
palvelemaan puhtaasti • kapitalistisia
ja porvariUisia intressejä, vieläpä
elähyttämään arvopaperispekulatio-takin."
Ja tähän oli syytäkin, sillä
kun jonkun ajan kuluttua esim. Suo­men
Sokeri Oy. koroitti osakepää­omansa
50 miljoonasta xnarkasta
200 miljoonaan, markkaan, hyötyi
se leimaverpaler^uksesta kokonaista
6 miljoonaa markkaa, koska seri
entisen veroperusteen "mukaan o-lisi
pitänyt maksaa leimaveroa 9
milj., mutta nyt vain 3 milj. mark­kaa.
Eri kapitalistiosakeyhtiöiden
osakkeiden hinnat luonnollisestikin
nousivat huimaavasti, esim. tampere­laisen
Finlaysonin puuvillatehl^aan
n. 26,000 markasta 58,000 mark­kaan.
Useampia esimerkkejä ei tila
tässä yhteydessä salli esittää. Mutta
nämä kaksi olen esittänyt osoituk­seksi
siitä, miten ^osdem. hallituksen
käytännöllinen politiikka on tu>>t-tanUt
kapitalisteille satoja kenties
tuhansiakin mUj oonia markkoja.
Toukokuussa ottivat sosdem piio-lueen
vaikutusvaltaisin johtaja ja
nykyinen pääministeri Väinö, T M I -
ner ja "Sosialidemokraatin" talou­denhoitaja,
sotaministeri Kalle Hei­nonen
vastaan suojeluskunfäparaa-din.
Tämä tapahtui toukok. 16 päi-
Tämä arvostelu soveltuu suuressa
määrässä /" Suomenkin edistysmieli­seen
- osuustoimintaliikkeeseen. Sen
johdossa, keskusjärjestöihin, on ka­saantunut
kokonainen armeija hy-
•rinpalkattuja virkamiehiä, maiste­reita
y.m. Sentähden ei niissä ole
juuri jälkeäkään proletaarisesta hen-gestä
ja vaikutuksesta. Jos rinnas­taa
noiden suurten keskusliikkeiden
konttoreita, henkilökuntineen ja joh­tajineen,
mihin suurempaan porva­rilliseen
liikkeeseen tahansa, niin
ei huomaa mitään eroitusta.
Tällaista byrokratisoitumista vas­taan
taistelevat työläiskuluttajat o-suuskauppaliikkeessä
samoin kuin
puoluetoiminnassakin. Joskin käsi­tyksemme
ei ole sellainen, että o-suustoimintal|
Skkeestä olisi muodos­tettava
jonkun puolueen alaosasto,
niin joka tapauksessa rehellinen pro­letaarinen
vaatimus on, että, liikkeen
tulee olla sympatinen köyhälistön
luokkataisteluille. " Sen tulee raken­tua
kuluttajain- enemmistön, työ­väenluokan,
luokkasolidarisuuden
pohjalle, olla myötätuntoinen sen
pyrkimyksille. Pysyäkseen tällaise-na
tulisi sen johdonkin olla työväes­tön
omissa käsissä.
Kuten sanottu, ei näin ole nyky­ään
asianlaita. Osuustoimintaliik-k
^ n vieraantuminen pröletariaatis-^
ta kävi ilmi erikoisen hyvin kansain­välisessä
osuustoimintakonferens.
sissa Tukholmassa. Siellä hylättiin
Neuvostoliiton > osuustoimintajärjesl-töjen
edustajain ehdotukset, jotka
tähtäsivät siihen, että osuustoimin-talike
tunnustaisi luokkataistelun,
taistelun sotaa ja kapitalismia vas­taan.
Mainittu kongrressi on jälleen kes­kustelujen
polttopisteenä Amerikan
osuustoimintapiireissä sen selityksen
johdosta, jonka Yhdysvaltain osuus-toimintaliiton
presidentti Warbasse
ja sen sihteeri Long ovat antaneet
mainitun liiton edustajain esiintymi­sestä
Tukholman kokouksessa. Siinä
leimataan liitoJl edustajain. Tenhusgji
j a ' Ronnin, venäläisten edustajain
ehdotuksia puoltavat lausunnot yk­sityisiksi
mielipide-ilmauksiksi, joil­la'
ei olisi yhdenkään prosentin kan-jnatustä
Amerikan -osuustoiminta-järjestöissä.
Samalla halutaan saat.
taa muun maailman osuustoiminta-väen
tietoon, ettei ole pelkoa Ame­rikan
• osuustoiminnan joutumisesta
venäläisen kommunismin valtaan.
Me tiedämme kuitenkin, että O-suustoiminnallisen
keskustukkukaii-paft
presidentti, tov. Tenhunen, ja
saman liikkeen johtaja, tov. Ronn,
ovat tulkinneet laajan työläiskulut-tajain
enemmistön käsitykset.
Näin ollen Warbassen ja Longin
"selitykset" ovat harÄaan osuvia, ja
vahingoittavat enemmän kuin hyö.
dsrttävät, Amerikan osuustoiminta­liikettä.
Tässä kirjoituksessa esiintyviin,
osuuskauppaliikkeen porvarillista
puolueettomuutta arvosteleviin aja­tuksiin
on tämän kirjoittaja saa­nut
aiheen yllämainitusta Warbassen
j a Longin selityksestä sekä "Cana-<
dian Co-Öperator"-lehden toimituk­sen
kirjoittamasta artikkelista, mis­sä
sanotaan, että osuustoimiritaliik-ke
joutaa kärsiä siinä tapaukses­sa,
jos se muodostetaan lupMcataisr
telun välikappaleeksi. MahHoton" kä­sitys,
sillä osuustoiminnan menesty­minen
jo itsessään sisältää l u ^ k a -
taistelun edistämistä. Sellainen o-suustoiminta
taas, mikä ei ole työ­väenluokan
puolella, on työväen­luokkaa
vastaan^ — B. T.
ndPÄIKOLTA
Pohjois-Ontarion
alueelta ,
Joku aika takaperin julistettiin
boikotin alaiseksi Sisulassa oleva E.
Kaipion kämppä sen vuoksi, koska
siellä ei suostuttu maksamaan $2.75
koordilta neljän jalan paperipuiden
katkaisusta. -
Njrt kuitenkin ilmoitetaan maini­tulta
kämpältä, että siellä on suos­tuttu
maksamaan se mainittu $2.75
koordilta, jotenka nyt julistetaan
mainittu kämppä boikotista vapaak­si,
joten työläisten ei enää tarvitse
kiertää mainittua kämppää työtä et­siessään.
Tässäkin yksi selvä esimerkki
kuinka ainoastaan järjestetyn toi­minnan
kautta voimme tuloksia fiia-vuttaa.
P.-O. aluekomitean puolesta
L . N.
yänä, jota työväki nimittää pääkal­lo
juhlain päiväksi, koska sitä viete­tään
Mannerheimin Helsinkiin mars­simisen
kunniaksi. Mutta "työväen­hallitus"
katsoi arvolleen soveliaaksi
lyöttäytyä yhteisrintamaan suojelus­kuntalaisten
kanssa, joilla huudatet­tiin
eläköötä tälle merkkitapaukselle.
Mutta yksi kaikkein anftarimman
tuomion työväeii taholta aiheuttanut
teko oli Suojärven lampuotimaiden
luovuttaminen kapitalistiyhtiöiUe, jo­hon
hallitus teki itsensä syypääksi
syyskuun 1 päivänä. Suojärven lu­kutaidottomista
lampuodeista olivat
näet useat menettäneet aikoinaan
maansa kapitalistisille keinottelijoil­le.
Näissä maiden ryöstöissä. tapah­tui
mitä törkeimpiä vääryyksiäkin,
joita sosialidemokraatit itsekin ovat
aikaisemmin tuominneet. "Kun lakien
mukaan näitä maita ei kuitenkaan
saa^luovuttaa muille kuin niille paik­kakuntalaisille,
jotka niitä itsie vil­jelevät,
kääntyivät j i e kapitalistiset
piirit, joille maita oli joutunut, hal­lituksen
puoleerTja pyysivät maiden
perintökirjoja itselleen. Yksikään
porvarillinen hallitus ei ole uskalta­nut
vielä tähän mennessä käydä rik­komaan
l^da niin 'törkeästi, että
olisi luovuttanut k.o. perintökirjat
kapitalisteille. Olipa eduskunnassa
viime huhtikuun 21 p. käsiteltävänä
laki, joka tarkoitti kapitalisteille jo
joutuneiden maiden valtion haltuun
ottamista, jotta ne; valtiolta voitai­siin
siirtää takaisin todellisille vil­jeli
joille ja oikeudenmukaisille s o ­mistajilleen,
lampuodeille. Tällöin
äänesti 121 , eduskunnan jäsentä
lampuotien puolesta ja vain vaivai­set
65 kapitalistien puolesta. Ja kun
kesällä toimitetuissa vaaleissa edus-
KURJUUSKUVIA KÄMPILTÄ
Meitä suomalaisia läksi täältä
Sudburysta tämän kuun 4 p:nä si­pillä
Massey Bay'in tukkikämpille
Palkkaa luvattiin 40—50 doUaria
kk.. Sillä perukalla sanotaan olevan
9 kämppää, jotka kaikki ovat suu
ren Wanup Laken toisella puolella
ollen täältä sinne matkaa noin 65
mailia. Päästyämme sinne 5 pvän
illalla, lepäsimme sunnuntaipäivän
ja sitten maanantaina pantiin mei­dät
viksaamaan asuntokämppää van­hasta
ja nokisesta sepän pajasta,
joka oli kerrassaan ruokoton ihmis­asunnoksi.
Siinä ei ollut edes yh­tään
ikkunaakaan. Siinä vietimme
sitten yhden yön, sillä mikäpä siinä
muu auttoi, ja aamulla päätimme
että lähdemme jokainen pois tällai­sesta
pajasta. Ja niin sitä lähdettiin.
Kävelimme 8 ipailia seuraavalle
kämpälle ja pääsimme siihen taas
kokeilemaan. Olimme siinä yhdek­sän
ja puoli päivää työssä. Meille
luvattiin 40—50 dollaria kk., mutta
eipähän tuota tullut saamaan. Elämä
ei käynyt tässäkään kämpässä isosti
hjrmyillen, kun ei saanut edes jo|
kainen päivä purastaakseenkaän, niin
täytyi lähteä tältäkih~ kämpältä tal­lustelemaan
pitkää taivalta, kohden
rautatien va.rsia, uusia leipäpaikko-ja
etsimään.
Eiköhän muuten olisi kämppätar-kastajalla
velvollisuus käydä katso­massa,
että minkälaisissa pajoissa
japparit ihmisiä pitävät. — Yksi
joukosta.
Eri paikki akunnilta i
Larder Lake, Ont.
Venäjän vallankumou^en iO:net-tä
vuosijuhlaa vietimme mekin tääl­lä
pienoisessa kylässä. Ohjelmaa oli
kertynyt useampia numeroita ja oli­vat
" ne tilaisuuteen hyvin sopivia.
Tyytyväisenä näjrtti yleisö seuraa­van
esityksiäi
19 päivä ka vi toveritar Sanna
Kannasto meille, selvittämässä nais­ten
"järjestäytjmiistä. Selvästi ja
ymmärrettävästi hän' kyllä puhuikin
ja kehoitti perustamaan naisjaosto>in
paikkakunnalle. Niin kävi, että or-kunnan
kokoonpano muodostui vie­läkin
edullisemmaksi lampuodeille,
kiirehti sosdein hallitus.ennen uud6n
eduskun-nan kokoontumista teke­mään
päätöksen siitä, että maat
luovutetaankin kapitalisteille. Ja lo­kakuun
22 päivänä sosdem johtaja,
rahaministeri Hannes- Ryömä, jakoi-kin
kapitalisteille perintökirjat 43
Suojärven lampuodin kotikontuun.
, Tämän hallitus teki siitä huolimatta,
vaikka sosialistisen työväen ja pien-'
viljelijäin eduskuntaryhmän taholta
syyskuun 19 pnä jätettiin eduskun­nalle
ehdotus laiksi, että k.o. lain
puotitilat pakkoluovutettai^in ka­pitalisteilta
ja luokitettaisiin takai­sin
lampuodeille. Tämä antoikin
riittävän aiheen välikjraymyksen te­koon,
jossa ^sosialistisen työväen ja
pienviljeKjäin edustajat vaativat
hallitusta, tilille törkeästä menette­lystään-
työväenluokan etuja ja oi­keuksia
vastaan. Täiriänaamuiset
(6 pjvän) porvarilehdet loiitenkin
kertovat, ettei hallitus pitkiin aScoi-bin
aio vastata tähän välilcysymyk-seeri;
Tämä onkin ymmärrettävää,
sillä hallitus ei voi kansan edessä
vastata siitä, että se lampuotien
maat toimitti kapitalistisille riistä­jille
ja siten tehdessään rikkoi tör­keästi
m.m. säätyvaltio^äivien jo
1867 tekemää päätöstä vastaan, jon­ka
mukaan Suojärven lampuotitiloja
voi omistaa vain suojärveläisiin kuu­luva,
joka itse .^viljelee maata. Edel­leen
rikkoi hallitus, ieduskunnan suu­ren
enemmistön kantaa vastaan ja,
mikä tärkeintä; työtätekevien oikeu-dentajuntaa,
työn oikeutta vastaan.
Tästä rikkomuksestaaii ei hallitus
tietenkään tahtoisi vastata. Sen
vuoksi se viivyttelee ja koettaa nyt
ganiseeraajaksi valittiin Hilj^ Salo,
jonka toimeksi siis jäi kokoonkutsu­minen.
Ulalla Kannasto vielä puhui
erittäin lapsille sekä viimeksi kai­kille
yhteisesti. Olisi kovin suota­vaa
'saada useaminin kuulla sellai­sia
puhujia. , *
Kansalaisemme Mrs. H1I4^ Ny.
landin hyväksi toimeenpantiin ilta-
•mat tämän kuun 23 päivänä. Jlrs.
Nylund on oUut Kirkland Laken
sairaalassa kohta lOmen viikkoa.
Häneltä katkaistiin jalka luumädän
vuoksi ja vanha kun on, jo seitse­männellä
kymmenellä; käy parantu­minen
hitaasti, mutta toiveita kui­tenkin
on, että hän vielä pääsee
kotia. Raskasta on työläiselle sai­raus
ja vielä raskaampaa sellaiselle,
jolta tämä kapitalistinen yhteiskun­ta
on- imenyt voiman ja tarmon
työskennellessä sen hyväksL
Talvi yha tekee tuloaan. Tulee
ajatelleeksi kuinkahan pitkä ja kyl­mä
on tämä talvi monille työttö­mille
ja kodittomille, joilla var­maankin
on raskasta hakea työtä ja
suojaa, sitä useinkaan löytämättä.
M. W.
Timmins, Ont.
Osuustoimintapakinaa
Velkakauppa on yksi dsuustoimin-nan
painajainen, työläisten ainainen
vihollinen josta oh' vaikea päästä e-roon.
Yksityiset kauppiaat ovat ai­na
käyttäneet ja käjrttävät edelleen­kin
valttinaan niin sanottua "luot­toa",
houkutellessaan työläiset os­tamaan
heidän kaupoistaan. Ja juuri
samaiset liikemiehet ovat tuolla ra­jattomalla
luotolla turmelleet työ­läiset
n i i n pahanpäiväisesti, että
vaikka huomaisikin sen turmiollisuu­den,
on siitä iraikea päästä irti.
Yksityiset kauppiaat eivät milloin­kaan
ota omaksi vahihgokseen sitä,
mitä he menettävät tällä velkakau-palla,
sillä he kyllä yhdessä tai toi­sessa
muodossa Jsen kuluttajilta kis­kovat
ja ellei muu auta niin tehdä
präiskäytetään konkurssi.
Kun nyt velkakauppa kysymystä
ajattelemme miltä kannalta tahansa,
niin on se vahingollista osuustoimin­nalle
ja jokaiselle, henkilölle itsel­leen,
sillä velaksi ottamalla joudu­taan
useinkin ottamaan sellaistakin
jota emme yälttämättömästi tarvit­se.
Tästä kyllä useat sahovat, jotka
ovat - tottuneet ainaiseen velkakaup-paan,
että ei sitä ole aina rahaa mil­lä
ostaisi. Se on kyllä totta, että
meidän työläisten tulot ovat siksi
pienet, että on hyvin tarkkaan huo­lehdittava
voidakseen suorittaa vält­tämättömät
elämän tarpeet.' Mutta
meidän iriyöskin pitäisi oppia järjes-
^tämään asiamme siten, että tiedämme
mitä milloii^in on ostettava, ja
maksettavahan*" se on joskus kuiten­kin
se ruokapillikin. Siis jos vain
oh oikein hyvää halua ja asian tun­temusta
niin me tavaUa tai toisella
voimme järjestää asiamme siten, et­tä
ostettaisi vain käteisellä osuus­kaupasta,
i
Suuri osa työläisistäkin Timmin-sissä,
vaikkakaan ei suomalaiset,
joutuvat tekemään ostoksensa kätei.
seUä Hollingerin komppanian kau­pasta.
Siellä ei ole käytännössä vel-kakauppaa
ollenkaan, on vain niin
kutsutut "kupongrit" käytännössä,
joita ostetaan etukäteen. Miksi ei
voitaisi tehdä samoin osuuskaupas­sa?
Näin ollen ei tarvitseisi olla aina
raha kädessä. Näitä kuponkeja voi­taisiin
ostaa maksupäivisin ja tieten-mahdollisimman
nopeasti keksiä jo­tain
muuta siisfimpää syytä pääs­täkseen
livistämään ministerituoleis-ta,
tarvitsematta Vastata kansan e-dessä
Suojärvötf'rötöksestään. Mut­ta
tilintekoa • sosialidemokraattinen
hallitus ei voi, välttää. Työtäteke­vät
kyllä aikanaan antavat siitä hal­litukselle
ja sitä tukevalle puolueelle
tuomionsa.
Sosialidemokraatit korottelevat her­rojen
palkkoja, ^eivat työläisten
Tässä maassa on saatu ensimmäinen
sosialidemokraattien laatima esitys
valtion tulo- ja menoarvioksi. So­sialidemokraattinen
hallitus on laati­nut
budjetin vuodelle 1928. Siinä
hallitus ensinnäkin ehdottaa, että
sotalaitokselle annetaan 410 miljoo­naa
markkaa ensi vuonna, ohranalle,
jonka ministeri Ryöinä marraskuun
27 pnä 1926 eduskunnassa esittä­mässään
lausunnossa sanoi harjoit­tavan
"sucSSfiMaista provokatsionia"
ja jonka' lakkauttamisen sanoi mer­kitsevän
"sekä siveellistä että talo-udellista
voittoa kansallemme", vaa­tii
sosdem hallitus ensi vuonna an­nettavaksi
3 miljoonaa , markkaa.
Tällaisia summia vaatii hallitus oh­ranalle,
josta nykyinen sosdem oi­keusministeri
niinikään marraskuun
27 pnä 1926 lausui seuraavaa:
" .— —— —viime aikoina on tässä
(ohrana-) laitoksessa toarja järjes­tys
rappeutunut yhä enemmän ja e-nemmän.
Paremmat ainekset ovat
sieltä luopuneet j a tilalle x>n tullut
yhä inonompia yksilöitä, jotka viet­tävät
juopottelevaa ja irstailevaa e-lämää.
Sellaiset henkilöt, jotka ei­vät
muualla saa toimeentuloaan,
joutuvat täm"än'\ laitoksen palveluk-