Vapaus, November 25, 1930

              J.278 1930
Joulurahoja Suomeen
Ne työläistoverit, jotka aikovat lähet­tää
Jouluksi omaisilleen rahoja Suomeen,
niin käyttäkää nyt tilaisuutta hyväk­senne,
Canadan dollarin ai-von ollessa
korkealla.' Me maksamme toistaiseksi
dollarista
Smk. 39.45
LÄHETYSKULUT:
iOc lähetyksistä alle $20.00,
60c lähetyksistä $20—$49.99
göc lähetyksistä $60—79.99
ja $1.00 lähetyksistä $80.—
JIOO.OO sekä 50c jokaiselta
seuraavalta sadalta dollarilta.
Lähetykset $500.00 ja «iitä
jlöt 13-00, huolimatta summan
innrnudesta.
Silik5ianomaIKlietyk«i«tE
ovat lähetyskulut $3.50 lähe­tykseltä.
Suomen rahaa ostetaan.
Kurssi $2.48 sadasta Smk.
Tehkää lähetykset osotteella:
Vapaudelle ottavat rahaväli-tyksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS
MONTREAL BRANCH
1196 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
TORONTOSSA
Suomalaisen Järjestön sihteeri,
957 Broadvievr Ave.
O. K. JOKELA,
126 Peter Street.
J. KAHILA.
448 Queen St., WesT;, tai
211 Boon Ave.
V A P A U S .
Box 69, Sudbury, Ont.
Tiedustakaa pilettiasioita.
MRS. HILJA KOSKELA.
Box 1803, Timmins, Ont.
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontario.
AARO KIVINEN.
Kirkland Lake, Ont
Laivapilettejä
myy
paikalliset asiamiehemme ja
Vapaus.
JOHN VUORI.
South Porcupine, Ont.
DAVID HELIN.
eri paikkakunnilla Keski-
Ontariossa
Me emme ketään kiihota rahojansa Suomeen lähettämään,
mutta jos niitä kerran lähetetään, tehtäköön lähetys työläiston
oman liikkeen. Vapauden, kautta.
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont.
txeaiissa. pnsi f^mTiiypt-nina^ 4n p.
k ^ o 8 illalla.
Työttömiin toiminta. Suomaltdset
työläiset ovat alkaneet pitämään
sääzmöUisesti kokouksia SJ. haalil-la,
joka tiistai ja perjantai iltapäi­visin.
Suuret joukot ovat samalla
yhtyneet työttömäin järjestöön.
Myöskin toimivat suomalaiset työt­tömät
ohjelmallisen tilaisuuden t i .
20 päivän iltapäivällä haalin täytei­selle
yleisölle. Ohjelmassa heillä oli
puheita, runoja, lauluja ja ilveily.
Myöskin juotiin kahvit, jotka tar­jottiin
kaikkille tilaisuudessa oli­joille.
Korvaus ipenoista koot­tiin
yhteisesti tilaisuudessa ohjain
kesken. Taasen tulee kahden vii­kon
päästä eli joulukuun 4 päivänä
iltapäivällä samanlainen tilaisuus.
Jonlukann 6 p. tulee huvitoimi-kimta
järjestämään haalille oikein
erikoistilalsuuden, nimitäin tanssi-tilaisuuden.
Mitä kaikkea tulee ole-nman
silloin, ei vielä sanota, mut­ta
kaikki koneet ja mukavuudet sil­loin
on käynnissä, joten iloa j^
riemua ei tule puuttiunaan. Muista­kaa
tätä maisuutta.
SJT. ty^okons eli kuukausikokous
tulee olemaan joulukuun 7 päivänä
kello 3 Utapäivällä. Kaikkien osas­ton
jäsenten tulee pitää tämä mie­lessään,
samoin uusien jäsenten tu­lee
saapua silloin kokoukseen.
SUURI PROTESTIKOKOUS
tullaan pitämään ensi perjantal-iltana
Prince Arthur haaUlla, Puo­lan
terrorin johdosta. Tilaisuuden
järjestää eri työväen järjestöistä
muodostettu komitea, jotka ovat
pitäneet jo kaksi konventsionia ja
niissä järjestäneet tämän protesti-tilaisuuden.
Samoin tullaan kokoon­tumaan
Puolan konsuliviraston rap­pusille
6 päivänä kello 12:30 päi­vällä.
Kaikkia työläisiä kehoitetaan
osallistimiaan tähän protestitilaisuu-,
teen, sillä samalla tulee tämä ole­maan
protesti yleistä terroria vas­taan
mitä harjoitetaan joka maas­sa
njfkyään työväenluokan jäseniä
vastaan. — J. S.
Tiistaina, marrask. 25 pmä — Tues., Nov. 25
Torontoa jälkeen kävi matka vataan asettaa pidä paikkaansa, niiu
Sudburjryn ja siit& edelleen laaditun jkuin jo Long Laken tilannetta kä-
Kiertävän tieltä
lan, 8.15. Työttömät osaston
jnet .ovat tervetulleita ilmaisek-tähänkin
iltamatilaisuuteen, ku-aikaisempi
jo vuosia sitten
ty päätös edellyttää, vapaata
inpääsyä osaston kaikkiin ti-
Döksiin työttömille osaston jä-
Ole.
järjestyneiltä työläisiltä. Kolme
osaston johtokunnan jäsentä va­litsi
johtokunta olemaan edustet­tuna
työttömien toimikunnassa, si­ten
saadakseen mahdollisimman hy-.
RONTON OS. JOHTOKUNTA vän yhteif toiminnan. — J.
LKANUT HUOLEHTIMAAN
TTÖTTÖMISTÄ OSASTON
JÄSENISTÄ
larraskuun 18 päivä pitämäs-j
kokouksessa päätti Toronton
iton johtokunta ilmoittaa työt-lien
komitealle, että heillä on
idoUisuus saada osaston huo-stossa
yöksi . lepopaikka, sekä
lalla päätti johtokunta osaston
jista luovuttaa viisikymmentä
bria suurimman ihädän lieven-iseksi,
luovuttaen samalla öi­den
työttömille käyttää osas-huoneustolla
ravintolakalustoa
an valmistukseen, sekä kehoi-sella
että työttömien kesl<uu-a
alettaisiin valmistella ilta-i
varojen saamiseksi, johon tar-
Bkseen luovutti johtokunta
neuston marraskuun 30 päi-ä,
siis ensi sunnuntai-illaksi,
alla kehoittaen valmistamaan
litean keräyslistat, jotka lisä-
Montrealin uutisia
Palattuani Neuvostoliiton mat­kalta,
oli ensimäinen pysähtymls-paikkani
Montreal, jossa paikalliset
pautui osaston johtokunta osas- toverit heti saavuttuani ryhtyivät
ton leimalla varustamaan, siten j järjestämään tilaisuutta, jossa voi-saadakseen
mahdollisimman suuren gin kertoa näkemistäni. Järjestetys-kannatuksen
koko paikkakunnan sä tilaisuudessa oli työläisiä selos­tusta
kuulemassa salin täydeltä,
osoituksena siitä, qjtä Montrealin
työläiset ovat halukkaita seuraa­maan
N-.liiton kehitystä ja saamaan
tosioloihin perustuvia tietoja. Mon­trealin
tovereiden suhtautuminen oli
kaikin puolin toverillista ja avulias­ta.
' ,
Samaa ei voi enää sanoa Toron­tosta,
sillä vaikka tänne oli jo usei­ta
päiviä ennen ilmoitettu • tulos­tani
ja pyydetty järjestämään ti­laisuuksia,
joilla voitaisiin korvata
osaltaan matkakuluja, ei mitään
valmisteluja tässä suhteessa oltu
tehty. Tilaisuus puheelle kylläkin
oli varattu iltamiin, jotka S.J. h^a-
UUa pidettiin Workerln hyväksi,
mutta sen enempää ei oltukaan
tehty. Vasta alleklrjottaneen saa­vuttua
päätettiin alakaupungille,
jossa suurin osa suomalaisista työ­läisistä
asuu, järjestää selostusti-lalsuus.
Tilaisuudesta ei kuitenkaan
kukaan katsonut tarpeelliseksi aset'
taa minkään kaltaisia Ihnoltuksia,
joten Ilmoitus jäi kokonaan edel­lisen
Illan ilomittamisen varaarf ja
pysyi tietenkin suurimmalta osalta
isalassa. Liekö se, että alleklrjotta-nut
tavallisena rivimlehenä el voi
t3rydyttää torontolaisten korkeam-ja
ilmoitetun suimnltelman mukaan,
ollen ensimäisenä paikkana Creigh-ton
Mine. Täällä niin kuin jo en­nemmin
on kerrottu, oli S.J. osas­ton
toimesta järjestetty tilaisuus,
mutta terrorin johdosta, jota täällä
Incon johdolla harjoitetaan työläis­ten
joukkopyrinnöihln, osallistuvia
kohtaan, ei tilaisuuteen ollut uskal­tanut
saapua kuin muutamia roh­keimpia.
Eiköhän olisi jo aika heit­tää
pelkuruus oikein joukolla Ja
pakottaa komppania sietämään Jär­jestyneen
työväestön toimintaa!
Seuraava pysähdys paikka dll
Long Lake. Täällä oli käytettävänä
kaksi päivää, toisena yleinen se-lostustilaisuus
ja toisena unio-osas-
*ton perustamiskokous. Molemmilla
kerroilla oli yleisöä vähänlaisesti,
eikä myöskään osaston perustami­nen
saanut kannatusta. Paikallinen
delikeitti kuitenkin saatiin asetetuk­si,
jonka tehtävänä on luoda poh­jaa
osaston peruatamiselle.' Yksi­tyisistä
keskusteluista saamieni kä­sitysten
mukaan el paikkakunnalla
ole kommunistipuolueen toimintaa
ollenkaan. Vallankumouksellisen liik­keen
kannattajia kyllä tuntuivat
useinmiat väittävän olevansa, mutta
eivät sanoneet hyväksyvänsä puo­lueen
Johtoa. Ajatelkaapas toverit
asiaa vielä uudelleen ja tehkää se
itsearvos^lulla. Canadan puolueen
Johto, samoin kuin kalkkien mui­denkin
maiden, toimii Kominternin
valvonnan alaisena Ja sen ohjei­den
mukaan Ja koska Komintern on
ainoan vallankumouksellisen työvä­enpuolueen
ylin elin, niin tuntuu
mahdottomalle olla vallankumouk­sellisen
liikkeen todellinen kannat­taja,
taistelemalla tämän Johdon
ohjauksen alaisena toimivaa puo­luetta
vastaan, tai ainakin olemalla
avustamatta sitä.
White Fish oli seurava pysähdys
paikka. Täällä oli tilaisuudessa pai­kallinen
väestö melko runsaslukui­sena.
Unio-osaston perustamiselle
ei kuitenkaan nähty olevan vielä
mahdollisuuksia. Union Järjestäjä
oli paikkakunnalla ennestään. Vaik­kakin
tällä paikkakunnalle on puo­luetoiminta
käynnissä jossakin mää­rässä,
niin on kuitenkin suuri osa
sivussa. Eiköhän olisi jo täälläkin
aika luopua jarrutuksesta ja käydä
Joukolla toimintaan käsiksi. Jotkut
pikku erimielisyydet eivät saa vie­roittaa
luokkatalstelijaa ainoasta
luokkataistelupuolueesta.
sitellessä olen koetumut selittää.
Bruce Mines-nimisellä paikalla
onnistui tilaisuus suhteellisen hy­vin.
Josta voi kiitoksen antaa pai-kallisiUe
toimihenkilöUle. Puolue-työ,
samoin kuin muitenkin Järjestö
osastojen toiminta kuulosti olevan
melko vilkasta. Paikkakunnalle pe­rustettiin
Maa- Ja Metsätyöläls jär­jestön
osasto, johon pidetyssä ko­kouksessa
liittyi muutamien vanho­jen
Jäsenten lisäksi kymmenisen
uutta Jäsentä. Ei muuta kun jatku­vaa
innostusta toiminnalle!
Seuraava palkka oli Soo, Ont.
Kun viivyin paikkakunnalla neljä
päivää, oli tilaisuus osallistua useim­piin
tilaisuuksiin. Ensinnä oli se-lostustilaisuus
Järjestetty tanssl-rl-tamien
yhteyteen, tarkoituksella
kartuttaa näin matkarahastoa. Kui­tenkin
joidenkin ilmoltuskonunellukr
slen tähden joi puhetta kuulemaan
saapuneiden lukumäärä suhteelli­sesti
pieneksi.- Tämä korjattiin jär-
KirjalUsuusiltamat. Melkein kai­kille
on jo tiedossa, että kirjalli-suusiltama
on sunnuntaina, 30, päi­vän
Iltana, sillä onhan niistä Jo
mainittu. Kuitenkaan en halua olla
mainitsematta vielä ohjelmasta joka
siellä esitetään. Kaikki on uutta,
sitä tilaisuutta varten Järjestettyä,
kappale, kuvaelma, runo, laulut yn­nä
muut, ja-tämän kaiken saa va­paasti,
— tosin pitää kyllä uhrata
35 senttiä tai sitten 50 senttiä, mut­ta
sillä saa sitten kirjan Ja kaikki
kirjat ovat arvokkaampia kuin on
lipun hinta, sillä Vapauden pää­liikkeen
suuri kirjavarasto jaetaan
tällä tavalla ulos. voidakseen ottaa
sisälle uusi kirjavarasto, Joka on
^ uuden kirjallisuusohjelmiston tu-stoksen
hanickimisekli jaetaan los, ja ainoastaan sentakia voidaan
tta kaupungin keräyksen toi- tehdä nykyään tällainen tarjous
jnpanemiseksi." jotka listat lu- yleisölle. Muistakaa kalkki Mon-<
Vermllion River-nimlselle suoma­laiselle
asutuksella oli järjestetty
tilaisuudet kahdeksi illaksi ja oli­kin
ympäristön maanviljelijät, sekä
muut paikalliset henkilöt saapu­neet
molempina Iltoina runsaslukui­sina.
Kaikki osoittikin, että paikal­liset
toverit olivat tehneet parhaan­sa
tilaisuuden onnistumiseksi, jotka
myöskin tulivat palkituiksi. Unlo-osaston
perustamiselle el täälläkään
nähty mahdollisuuksia, ainakaan
siinä mielessä, että se tulisi vas­taamaan
tarkoitustaan. Puolueen
toiminta täälläkin jonkun verran
heikkoa, vaikkakin suhtauminen
kommunistipuolueeseen melko puh­dasta.
Seuraava tilaisuus pidettiin Bea-ver
Lakella, osanoton ollessa koh­talaisen
hyvän. Unio-osaston perus­tamisesta
el kuitenkaan tullut tääl­läkään
mitään, kun tilaisuuteen
saapui ainoastaan muutamia hen­kilöitä.
Paikallinen delikeitti saa­tiin
kuitenkin valituksi. Puolueen
toiminta kokonaan lamassa, vaikka­kin
paikkakunnalla asustaa entisiä
johtavia tovereita, niinkuin esi­merkiksi
D. Helin. Olisikohan ki­ristyneen
aikakauden asettamat uu­det
vaativammat tehtävät saaneet
Jestämällä toinen tilaisuus voimis­teluseuran
iltamien yhteyteen. Me^-
sätyölälsten kokouksessa. Joka pi­dettiin,
liittyi unloon kjTnmenkun-ta
uutta Jäsentä Ja tämän lisäksi
tehtiin useita hyviä päätöksiä. Joi­den
toteuttaminen takaa toimliman
virkistymisen. Palkkalllsen suoma­laisen
järjestön kokoukseen osallis­tumalla,
oli tilaisuus panna mer­kille
sen, että Soon S. J. jäsenistö
on hyvällä alulla itsearvostelun tiel­lä,
joka on välttämätöntä taiste­lussa
uhkaavaa olkeistovaaraa vas­taan.
Poikkeuksiakin oli havaitta­vissa,
mutta Jäivät ne pieneksi vä­hemmistöksi.
Soosta kävi matka takaisin Sud-buryyn,
Jossa pidettiin melko on­nistunut,
pääasiassa metsätyölälslä
varten tarkoitettii - tilaisuus, Jonk»
jälkeen matka kävi Wanupiln. Jossa
palkalliset toverit olivat Järjestäneet
iltamatilalsuuden enslmälseksl, ia
toiseksi Illaksi unlo-osastön perusta­van
kokouksen. Kumpaankin tilai­suuteen
oli yleisöä saapunut, pal­kallisiin
mahdollisuuksiin katsottu­na,
runsaasti. Unlo-osasto perus­tettiin
noin kymmenellä jäsenellä
ja muut tarpeelliset toimintaa edis­tävät
suunnitelmat isill^ailn. K.-
puolueen toiminta on täälläkin
heikkoa, johon tietenkin vaikuttaa
yleiset farmialueiden valkeudet,
mutta myöskin se, ettei täysin ym-märtetä
puolueen merkitystä val­lankumouksellisen
liikkeen johtaja­na,
se, että annetaan Joidenkin
persoonavaikuttelden hämätä oikea­ta
suhtautumista.
Viimeinen tilaisuus pidettiin 23
PUNIKKI täyttää parikymmentä vuotta .... juhlii sitä jättiläismäisellä
lEVITYSHUlINALlA
Levit)>IiuHnu kcätää joulukuun ajan ja puätlyy vuuden vaihlccssa siten, cUä F'lJi\IKl<\ 1*11-'
NAISIA, T.JvYSlVILLAISIA. KAUNIITA, VIIMEISEN STAILIN MUKAISIA SVtETEKElTÄ
lälietetään kaikille ilmansuunnille niille pojille ja tytöille, jotku levityshulinussa ovat kunnOä-tautuncet
:>illä tavalla kuin tämän numeron mukana scuraava-ssa punaisessa julistuksessa lulicm-min
selilelään. Asia on yksinkertainen. Siinä ei ole niilään mutkia. Vai» määräily määrä I*u
niki» tilauksia ju tilausten hankkijalle tulee mitan mukaan hankittu T.\YSIVILL.AINEN, LÄM­MIN,
KAUNIS SWETERI juuri talven palumpain pakkasten alkaessa. Sucterit ovat kalliita.
Vain harvoilla pojilla ja tytöillä on ollut tilaisuus nauttia TÄYSI VILLAISEN sueterin liijnpi-niyydcslä
ja pehmoisuudesta — puolivillaisiin on tavallisesti täytynyt tyytyä, ja crotuk.-en tie­tää
jokainen.
ASIAMIEHET EIVÄT OLE SULJETUT
pois» swetcri-hulinasta — päinvastoin Punikki odottaa, että jokainen asiamies länuiii rUNIKIN
JUHLAKUUKAUDEN AIKANA korvaisi niitä pienempiä ja isompia laiminlyöntejä, joihin näh­den
jokainen on tehnyt itsensä vikapääksi Punikin levitykseen näJiden Punikin parikynirrienviio-tisen
oksisteerauksen aikana. Nyt puhutaan Punikista JOKAISELLE. Hankkimistaan tilauksista
Saa asiamies pitää prosenttinsa, mutta pisteet saa hän antaa sille tytölle tai pojalle, jota hän ha­luaa
auttaa saamaan itselleen Punikin punaisen, TÄYSI VILLAISEN, L.\MPÖISEN, KAUNIIN
SWETERIN, tai jos hän ITSENSÄ tuntee ritttävun nuorekkaaksi, niiu voi hän tieualu s\veterin
itselleen — ja kukapa tässä nyt vielä yli-ikäinen olisi, jos niikseen tulee.
Hulinan saavutuksista tiedotetaan päivälchdissämnic. Kaikki vain mukaan! Ei mitään nuio-dollisuuksia.
Ei ilmoittautumisia — Punikin viime numeron mukana lähetetty PUNANEN
VALTAKIRJA oikeuttaa sen omistajan tilausten kerääniiseaii ja sen TÄYSfVILLAISEN, KAU­NIIN.
LÄMPÖISEN, PEHMOISEN, VIIME STAILIN MUKAISEN SWETERIN tavoitteluun.
Alkaa vain lähettää tilauksia (raha mukana) sitä mukaa kuin saatte — konttorissa tarkataan
huolella koska kunkin määrä on täysi ja silloin NIMI KIRJOTETAAN NIITTEN LISTALLE,
JOTKA SEN KAUNIIN, TÄYSIVILLAISEN. LÄMPÖISEN, VIIME STAILIN MUKAISEN
SWETERIN TULEVAT SAAMAAN. Jokainen käsittää, että NOPEUS ASIAAN KÄSIKSI KÄY-DESSÄ
takaa parhaiten • onnistumisen.
yAPAVS,Box69,Suihmy,OnL
ifi.im.nimi.tr.i.i..n..... "'"""rj
siakin saa alussa ja lopusi^a
niin ci mitään puutu.
Kaikki Wanupin koululle mar-pälvä
Sucl^uryssa. jonka selvlttämi- ^'-^ P- kello 8 illalla. Ja mi­kein
näitä iltamia varten. Ju tan.s- levättyään ilmestyi vähän heikon­laisena.
Muistakaapa nyt avustaa
lehteä, ettei so vaan puuBc kuo­lemaan.
A. Koski luki ilmapöytä-sestä
palkallinen raportteri pitää
huolta ja käy |fxatka nyt kohti Poh-
Jols-Ontarlota.
Lopuksi haluan huomauttaa, että
eit"^^ paikallisia toimintoja arvostel-"
lessanl ole tehnyt sitä missään par-jaustarkoltuksessa,
vaan olen puut­teista
huomauttanut rakentavassa
qiielessä, . koska olen sen pitänyt
velvollisuutenani vallankumoukselll>
ta liikettä kohtaan. — K. S.
nä takaan että se joka sinne me­nee
ei tule sitä katumaan. — 7
pla vaatimuksia, aiheuttanut tä- vanhat veteraanit pelon valtaan. A l ­man
kylmäklskolsuuden. nakaan eivät ne väitteet mitkä ta-'
Wanup, Ont.
Oletteko ' kuullut, että lauantai­na
marraskuun 29 p. on Wanupi.s-
.sa .sellainen tilaisuus jota ei ole
täällä ennen ollut — kirjalli.suus-iltama.
Jokainen tulija ostaessaan
oviHpun saa kir'jan, joka on aina­kin
sen ovirahan arvoinen, joka
on 35 .senttiä ja kun hyvin sat­tuu,
niin parempikin. Ajatelkaa­pas
kun 35 sentillä pääsee ilta­miin
ja vielä saa kirjankin.
Ohjelmaakin tulee kuulemma
olemaan paljon. Vieläpä kuvael­makin,
nimeltä "Elämän kirja",
joka kuuluu olevan valmistettu <n-
Tarmola, Ont
John Wirta puhuu Tarmolan haa-lilla
kirjailtamissa kuluvan kuun
29 p. eikä North Branchissa, ku­ten
on aikaisemmin ilmotettu.
North Branchissa tulee hän puhu­maan
30 p. Täten on tilaisuus
.saada kumpikin tilaisuus parem­min
onnistumaan.
kirjan.
Seuraava työkokous on S. Kos-ken
asunnolla jouluk. 3 p. Kaik­ki
naiset tervetulleita kokouksiin.
S. J. osasto on valinnut kirjeen-vaitajun,
vaan ei ole näkynyt mi­tään
lehdessä. '
Osasto kokouksoKsaan 1> p. piiat-li
pitää Vapauden kirjalli.HUUsiltu-man
ja pidetään se marrask. 30 p,
»i. Mäen asunnolla. Saapukaa jou-
/tolla tähän tilaisuuteen. — M. A.
/ilkää iättäkö sattuman
Hornepayne, Ont.
Nyt ne naiiotaston myyjaitet
ovat olleet ja onnistuivat sateises­ta
ilmasta huolimatta verrattain
hyvin näin pienellä paikkakunnalla.
Tulot myynneistä oli $52.90 ja ra­vintolasta
$14J]5. Menoista «n
vielä tiedä. Kiitos vaan kaikille
osanottajille.
Nai.silla oli ohjelmakokous t.k
19 p. Ohjelmaa suoritti toveritta­ret
H. Aho runon, H. Kami>ela
kertomuksen ja H, Tanner luki
Työn Historiaa, H. Mäki luki nyrk-kilehti
Yrityksen, joka taas vähän
varaan Älkää pilatko kallista tupakkaanne
huonoon paperossipaperiin. Kayttäkä
pupcrossipaperia, kuuluisaa BLACK
Myytävänä
kaikkialla
Työväenluokan asema
Neuvostoliitossa
Samaan aikaan kun taloudellinen
kriisi tärisyttää koko kapitalistisen
ja siirtomaa mailman perusteita ja
sietämätöntä kurjuutta Ja lamaan­nusta
työväenluokan keskuuteen, on
Neuvostolutto ainoa maa, jota el
koske kapitalistisen pulan kauhistut­tavat
seurauksea. Tämä Johtuu silta,
että Neuvostoliitto on kukistanut
kapitalismin vallan, kansallistuttanut
tuotantovälineet Ja pystyttänyt pro­letariaatin
diktatuurin, mikä on teh­nyt
mahdoUiseksi teoUlsuuden Ja
maataloudeii. nopean kehittymisen
ja proletariaatin työ- ja elinehtojen
nopean paranemisen. Neuvostomaan
ammatilliset Uitot, jotka kuuluvat o-sastona
Profintemlin, ovat aktiivisi­na
johtajina sosialistisessa rakennus-
<» kuitenkin yhteiskuntavakuu-
•«ikUia aloilla huomattavasti
MUjoonat työttömät mo-
, njalssa. Yhdysvallat mukaan
ovat vailla kaikkea avus-
^^'^^o-T^ien avustaminen se--
maisas, missä sitä on
1 Saksa..sa. Englannissa j.-j
on kokonaan riittämätöntä
tuna yhtelsvakuutus ja määrärahat
slvlstystarkoltuksiin, tekee 167% so­dan
edellisestä palkkatasosta. Ennen
sotaa oli työpäivän pituus keskimää­rin
10—11 tuntia, mutta v. 1927 ei
yksikään teolUsuustyölälnen tehnyt
8 tuntia pitempiä työpäiviä. Vuo­den
1930 keskipalkoilta lähien 40%
kalkista työläisistä tekee vain 7 tun­nin
työpäiviä. Vaarallisissa amma­teissa
Ja alle 18 vuotiaille on työ-ioja
v. 1930 yhdeksällä prosen-
!• Vastoin Hooverin väitteitä a-lettiin
40,000 Yhdysvalatin teh-
Ba palkkoja 18% :lia v. 1929. Au-itaissa
alenivat palkat 20—40
ioittia ja terästrustin tehtaissa
prosenttia. Työläisten realipalkka
li 1929 Ranskassa 4 prosentilla
'srtattima vuoteen 1911 yhdeksän
«nttia. Vuoden 192? jälkipuolis-
»teki yleinen palkkojen alennus
^ 10 prosenttia. Japanin eri
hiuksissa laskivat palkat 20—40
Bnjestäänkin tavattoman alhai-
Pa&koja sellaisissa maissa kuin
>». Intia ja Etelä-Amerika alen-
^ edelleenkin. BrasUiassa teki
«ojen alennus 35—50% ja Cu-
' K*erivi]jelyksillä 35%.
föläisten palkkojen alentamista
^ työpäivän pitentäminen ja
^ lisääminen, mikä taas vuo-
^ saa aikaan onnettomuuksien työssä ja niissä työväenluokan olo-tapaturmien
nopean lisääntymi- jen parannuksissa. Jotka proletari- _
»muodostuu varsin tuhoisaksi aatin diktatuuri on tehnyt mahdolli- kennustoiminta talojen rakentami­aan
hermostoUe. Samanaikai- seksi. , seksi työläisille on kasvamassa. Vuo­sina
1926—27 käytettiin tähän tar-
NeuvostoUltto on sinä aikans.,
mikä on kulunut Profintemin nel­jännen
kongressin Jälkeen, ryhtynyt
toteuttamaan valtavaa viistvuotls-
.suunnitelmaa, teollisuuden uudel­leenrakentamista
Ja maatalouden
kollektivisoimista sosialistisilla perus-teUIa.
Neuvostoliiton teollistuttam!-
väenluokan elintason kohottamisesta.. toiminnan lopputulos. Kalkkien näv-
Kapitallstisten maiden hallitukset
reformististen ammattiliittojen tu­kemina
ovat jo saattaneet tai ovat
saattamassa voimaan työläisvastaisia
lakeja, lakonsärklmistä lalnlfcadin-nan
ja poliisiterrorln avulla, työpäi­vän
pltennyksillä. palkkojen alen­nuksia
verotaakkojen vierittämisen
den Vuosien aikana ovat relormls-tlsten
ammattiliittojen johtajat
(Jouhaux, Leipart. Mertens, Ben
taneet "teolUsuusrauhaa" Englan­nissa,
"taloudellista demokratiaa"
Saksassa. Se taas el merkitse mitään
muuta kuin työläisten lakko-olkeu-
TOmer ja muut) ovat pettäneet työ- desta luopumista Ja kapitalistien
väenluokkaa, lupaamalla lopettaa
sodat ja luoda rauhan kan.sojen vä-hyökkäyksen
helpolttamlsta työväen­luokan
elintason alentamiseksi. He
työläisten hartioille, yhtelskunnalll- lä. Mutta Itse asiassa ovat he yh-.
_ sen vakuutuslalnsäädännön supistuk-i dessä porvariston kanssa muutta-päivän""
pituus Ö'tuntia. Viiden päi- sla j.n.e. Näissä maissa porvariston neet ammattihltot kaplUUstlsten
vän työviikko käsittää 66.7% kaikls- diktatuuri tekee säälimättä työtään, hallitusten imperialistisen politiikan
ta teolUsuustyölälsistä, joilla siis Jo- ' Neuvostoliitossa, missä työväenluok- aseeksi, Ja siten saattaneet työläiset
kaliien viides päivä on lepopäivä, ka on vallassa, on työläisjoukkojen uusien imperialististen sotien kyn-
JokalseUa työläisellä on keskimaa- hyvinvointi kasvamassa Ja työläisten '
rin 16 päivän loma vuodessa täydel- johto hallituskoneistossa on lujittu-lä
palkalla. Valtio kantaa kalkki nut, punaisten työlälsjohtajlen luku
työläisten yhteiskunnalliseen vakuu- tehtaiden ja trustien Johdoissa on
Iille reformististen ammattiliittojen | ovat luvannet parantaa työläisten
ja Kansainliiton välisellä yhteistyö!- I oloja kapitalistisen ratBlonalisolnnm
ma
aan a i S , ! supistettu, sen nopea eoisiys ja sosiausti^^u . " ^ { . t ä on tvöttömänä on tvöttö- öella puolustaa työväenjoukkojen ta-
« a e n S Porvarilliset halU- kilpailun kasvu tehtaissa ja työpai- J^^^^lZiSSte^' uLr N ^ - l«"delll«i^ etuia «lllä vain se "on
^ « n sijasta, että myöntäisivät koUIa tekevät mahdolliseksi viisivuo- f®"
vuokramoratoriota. te- tissuunnitelman toteuttamisen n e l - ^ o ^ ^ ^^
« toimenpiteitä maksamat+a
tukseen menevät verot (sairaus-,
tapaturma-, työttömyys-, vanhuus­vakuutus
J.n.e.), Ja kalkki työläiset
ovat vakuutetut. V. 1930 lähetettiin
681,000 työläistä sanatorioihin yh-teisvakuutuksen
ktistannuksella. Ra-koltukseen
400 miljoonaa ruplaa ja
w. 1929—30 871 miljoonaa ruplaa.
Suuria määrärahoja on perustettu
lasten yhteiskunnallisen kasvatuk­sen
edistämiseen ja ammattiliittojen
valistus- ja kasvatustyötä varten.
Nämä rahastot lisääntyvvät vuosi
vuodelta. Samaan aikaan kun kapi­sen
nopea edistys ja sosialistisen ""ÄJ!^
kasvamassa j.n.e.
Samaan aikaan kun neuvostopro-letariaatin
poliittisen sivistykselliset
Ja taloudelliset tarpeet tulevat tyydy­tetyiksi
yhä suuremmassa määrin Ja
sen hyvinvointi tasaisesti edistyy,
nousee proletariaatin eteen kapita­listisissa
maissa kysymys: joko nöy­rästi
alistua yhtämittaa jatkuvaan
elintason alenemiseen Ja täydelli­seen
nääntymiseen, tai valita se tie.
jonka neuvostoproletariaatti on ot­tanut,
sts. pääoman vallan kumoa­minen.
Kansainvälinen, samoinkuin
neuvostomaassa saavutettu kokemus
vahvistaa olkeik-sl ne Leninin sa­nat,
joiden mukaan proletariaatin
diktatuuri on ainoa valta, mikä to-
^.^Tiokrien penm
^tuhansia työläisiä
perimiseksi ja
asunois-jässä
vuodessa. Neuvostoliiton teol­lisuuden
tuotanto, mikä Profintemin
neljännen kongressin aikana teki
ökaiÄ näkyy, että, 122% sodan edellisestä tuotannosta
„ « I i i i raskaat seuraukset sä - on kuluvana talousvuonna noussut
180 prosenttiin sodan edellisestä tuo-
'tannosta. Neuvostoliiton teollisuudeo
kasvu on aikaansaanut työläisten
lukumäärän nopean suxurenemisea
ja t>'öläisten elintason paranemisen.
Työläisten realipalkka, miikaan luet-hartlollle.
tiensä
• sei
a fc. !^°^'^^»^"ofean n
^ surjuus raivaavat
^ t e i h i n kaupungeissa ja
kautta koko kanitalis-
^ ^ a n ja niiden siirtomais-monlUa
nopeasti kehittyvillä teolli­suusalueilla
Ja teollisuusaloina on
tuntuvissa ankara työvoiman puute.
Työväenluokan olojen paraneminen
Neuvostoliitossa on erikoisen silmiin­pistävä
verrattuna työväenluokan o-
Ic^hin £osialldemokraattien ja. niin
sanottujen työväenhallitusten hallit­semissa
maissa, jotka hallitukEet
myös ovat tiineet lupauksia työ-loudelllsla
etuja, sillä vain se "on
askel kohti tasa-arvoissutta ja de­mokratiaa
itee teossa, el vain pa-lierilla,
vaan tosielämässä: ei poliitti­sissa
fraaseissa, vaan taloudellisten
tosiasiain pohjalla."
Amsterdam kapitalististen
hyökkäysten välineenä
Maailmankriisi on Amsterdamin
Intemationalen yksitolstavuotlsen
nykselle. joista sodista läheisin ja
uhkaavin on imperialistien sola
Neuvostoliittoa vastaan. He ovat ke-holttaneet
monien vuasien aikana
työläisiä tekemään uhrauksia kapi­talistisen
järjestelmän stabillsoiml-seksl
Ja he ovat yhdessä porvarilli­sen
sanomalehdistön kanssa profe-teeranneet
neuvostotalouden ja Neu­vostoliiton
proletariaatin diktatuurin
häviötä ja kukistumista. Mutta koko
maailman työläiset ovat aivan toi-sellalsen
kehityksen todistajina.
Neuvostoliitto on noussut ennen kuu­lumattomalla
nopeudella, mutta ka­pitalismin
pula on entisestään jat­kunut,
kapitalistisen stabllisoinni.i
perusta mätänee yhä nopeammassa
tahdissa. He ovat tuominneet val­lankumouksellisen
väkivallan ja
työläisten diktatuurin Neuvostoliitos­sa
ja ylistäneet porvarillista valhe-demokratiaa,
peittäen taktiikkansa
tekopyhiin fraasenhin "rauhallisesta
kehittymisestä sosialismiin". Mutta
Itse asiassa ovat he vain edistäneet
porvarillisen diktatuurin lujittamista
kapitalistisissa maissa ja jättäneet
heitä seuranneet työläiset aseetto­miksi
niiden joutuessa taisteluun
luokkavlhollisiaan fascisteja vas­taan.
He ovat aikaansaaneet fas-clsmln
voittokulun useissa kapitalis­tisissa
maissa ja painaneet alas pro­letaarisen
luokkataistelun pienim­mätkin
ilmaukset. He ovat puolus-avulla,
mutta ovat todellisuudessa
muuttaneet ne entisestään paljon
huonommiksi. Usäämällä työttömyyt­tä
Ja sanoin kuvaamatonta kurjuut­ta,
saattamalla JokaLsen työläisen
epävarmuuteen siltä mitä huominen
päivä tuo tullessaan.
Reformistisen ^mattllilttobyro-kratlan
toimintaa kapitalistisen rat-.
filonaUsoinnin aikana kuvaavat:
Työläisten mielenosoitusten vastus­taminen
väkivalloin tai petoksella
(Englannissa Ja Saksassa^ työnan­tajien
puolelle asettuminen lakko-taisteluissa
fRanskassa, PuoUfssa
ja Itävallassa), hajoltus joukko Jen
järjestäminen työväenluokan etujou­kon
taistelulta vastaan ^Saksassa,
Rumanlassa, Belgiassa). Vallankumo-uk.
selllsten työläisten työstä eroitta-mfeet
reformistien avoimen avustuk­sen
suojassa Ja monasti heidän a/-
lottee-staan (Saksa, Ranska, Suomi
j.n*.), vasemmistolaisten työväen­järjestöjen
tuhoaminen fBalkanIn
maissa), sopimukset' työnantajain Ja
ammattiliittobyrokraattien kesken
palkkoja Ja työehtoja koskevissa ky­symyksissä
'Saksa ja Englanti), val-lankuomukselllsten
työläisten mur­haaminen
< Yhdysvalloissa), avoin
fascistiterrorin- hyväksyminen työ­läisiä
vastaan italiassa. Suomessa
Ja Balkanilla jji*.).
Kaikkialla missä soslaU-fasclsöt
ovat tai ovat olleet vallassa cSaksas-sa
Ja Englannissa) eivät reformisti­set
ammattiliitot ainoastaan ole ol­leet
tällaisten "työväenhaUitusten-päätukla,
vaan ovat huomattavat
ammattiliittojohtajat (Thomaa, CHy-nes,
Wissel ja muut) olleet vastuun­alaisilla
palkoilla näissä hallituksis­sa
Ja ovat sll» täysin edcsvastuus-sa
siltä työväenvastalsesta polltllkastii.
jota nämä hallitukset ovat harjoit­taneet.
Sen lisäksi, että he ovat am­muttaneet
työläisiä, Sörglebel, Grc-zezinsky
Ja Severing, ovat niin sa­notut
"työväenhallitukset" riistäneet
"työläisiltä työttömyysavustukset Ja
asettaneet uusia veroja työläisten
karmettavlksl, kiristäneet kuristus-toimenpiteitä
työläisten vallankumo­uksellista
liikettä vastaan, suunnitel­let
useita taantumuksellisia lakeja,
järjestelmällisesti panneet käytän­töön
pakkosovinto-oikeudet työnan­tajien
eduksi (Ruhrin taistelut,
Englannin vUlankutoJain lakko) ja
siten aina uskollisesti seisoneet riis­täjien
puolella. Samaa työläisten
sortopolitiikkaa, lakkojen särkemis­tä
Ja kapitalistien etujen uskollista
kannattamista ovat myös osoittaneet
muutkin reformistiset, Amsterdamin
Intematlonaleen kuuluvat Järjestöt.
Joiden Johtajat eivät vielä ole pääs­seet
valtaan, (reformistinen Rans­kan
työväenliltto J.n.e.) Häpeämät-tömlmplin
ja kyynillislmpiin muo­toihin
pukeutuu tämä työläisten e-tujen
pettäminen Pohjols-Amerlkan
Yhdysvalloissa^ missä Amerikan
työväenlllton Johtajat Green Ja Woll
yhdessä Ku Klux Klaanin kanssa
tekevät aloitteita pöUisin usuttami-seksi
ammattiUlsen liikkeen vallan­kumouksellisten
ainesten kimppuun,
Ja Järjestävät lakon murtoja työtais-telulden
aikana sekä työttömien liik­keen
tukahduttamista asevoimalla.
Mailman pula ei vain Jouduta re­formistisen
ammattiliittokonelston
fascistlsoitumista, vaan pakoittaa
myös. käytännössä yhä. selvemmin
näkyviin reformistien soslalifasclsti-sen
osuuden taisteluissa työnantajien
Ja työläisten väUllä. Asetettuaan en­sin
niin monia uhsauksia työväen­luokan
kannettavaksi, kehoitettuaan
kieltäytymiseen Ja taisteluitta pe­rääntymiseen
työläisten palkka- ja
elinta.soa alennetlae-ssa; .särkevät r o
formlKtlsct ammattiIiiU.obyrokrantit
nykyään lakkoja, kiiyiUvn koko a;n-mattlHittokoncLston.>>
a lybva','n talr. -
tclutoimintaa varstaan ja te]idRn kul-ken
voitavansa prolctariaafJn' v a i - ,
tarlnnan tukahduttamLsek.si kaik­kien,
pulan synnyttämien ra.skajdi;;i
seurausten siirtämiseksi työväenlu.i-kan
hartioille. ReionnLsLi.sten ke.;-
kusjohtojen fa.sclstiaoitumlncn ja c-llmellinen
yhtc^n-sulauluminen mo-nopolJstlsen
pääoman kan.s.sa e ii
maissa kuvastuu selvimmin ja räi-kcimmln
siinä porvariIlLs-fa.scisU.se.s-sa
talousohJeImas.sa, Jonka Tukhol­massa
pidetty, viimeinen Am.stcr-damin
Intemationalen konKrc>i:si hy­väksyi
kapitalismin •pe]astarai;rck.>i
kriisin .'seurauksilta. Ottsi^n iiamaan
aikaan huomioon joukkojen yhä c-nenevän
tyytymättömyyden, pane­vat
he tapansa mukaan lijkkeeiic
"vasemmistomanööverejä" vaatien
(esim. Amerikassa) 44 tunnin v i i ; : - •
koa Ja vllslpäiväi.stä viikkoa y.m.:.
Mutta tämän kaiken he tekevät y -
rittääkseen vallankumouksellisten
fraasien avulla pitää vaikutuksefioä:-;
alla ne työläiset, jotka heitä vic-ii;
seuraavat. Pitäen esillä "vaserarpLs;;'
tosilpeään". kuten Cookia ja Fim*;'
meniä, työläisten katseltavina;" Arfi''"
sterdamih .johtajat' käyttävät: t ä t ä"
vasemmistolaisuutta vain verhoni;
työväenluokkaa vastaan tähdätyn
fascistisen )a vastavallankumoukser-llsen
tolmlntama pettämiseksi.
Siinä kokonaistulos niistä katkea­mattomista
petoksista, jojta Ams­terdamin
Internationale kymmen­vuotisen
toimintansa aikana on har­joittanut.
Kansainvälinen reformism». .
on oikeistolais- ja vasemmistoIaLs-muunnokslneen
tullut kapitalistisen: v
valtion kiinteäksi osaksi ja yhdeksi
suurpääoman iskujoukoista sen tais-telussa
fascistisen porvariston dikta­tuurin
perustamiseksL . • V :
(Jatketaan).
- • - • y