Vapaus, November 25, 1922

              lUuaiitama, iitarrasL 25 p. — Satorday, Nov;25^
t . VAPAUS
Cmstä&n suomalaisen työväestön äänenkannattaja. jlmeB-tyy
Sudburyssa, Oni, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PUEO. ,
Vastaava toimittaja. ______
VAPAUS
(Liberty) • ^ „ .
The only organ of Finnish WorkeM in Canada. fs!b^
Hshed in Sudbury. .9nt., every Tuesday, Thursday and
fiaturday; ' " ' '
Advertising ratea 40c per col. inch. Mmimum cnarge
*or single insertion 75c. Discount on staading advertise»
©ent. The Vapaus is the best advertising medium among
the Finnish People in Canada.
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
'^•^ÄÄÄtoihinTa Suomeen, yksi vk. |5,50, puoli vk.
$8.00 ja kolme kk. $1.75. . «-„a3„
Tilauksia, joita ei-seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joillg on takagkset.
nmotnshinta kerran julaistuista ilraotuksista 40c.
nalstatuumalta. Suurista ilmotuksista seka ilraotuksistn,
joiden teOcstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kaoloilmotukset $2.00 kerta Ja 50c. Iisaa
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$300 ikaksikertaa; syntymäilraotukset $1.00 kerta; ha-lutaäntieto-
ja osoteilmotukset 50c. Ikerta, $1.00 kolme­kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu-tana.
i
••^' Jos ette milloin tahans.ii saa vastausta ensimäiäeer
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
»oonallisella nimel'ä. ...
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St., Puhelin 1038. ^ - Poatiosote: „ ^ ^
Box 69. Sudbury. Ont.
Fascigtidiklatuuri merkitsee tällä haavaa porva­riston
taantuDiuksellisimman osan rajatonta herraval-taa.
Jos tämän jälkeen kysymme, miten oli mahdollis­ta,
että Italiassa saattoi tämä diktatuuri luontua esiin,
niin kohtaamme me sosialidemokratian suorittaman
osan. Ainoa m^ti, joka Italiassa, kuten muuallakin,
olisi menestyksellisesti voinut nousta lahtarismia vas­taan,
on työväenluokka. ^ Mutta Italian työväenluokka
oli ratkaisevalla hetkellä vielä kgkoiiaän sosialidemok­raattisten
hassutusten lumoissa ja seurasi kaikkein äkäi-simpiä
reformisteja, jotka Sijasivat joukkojen luot­tamuksella
ja saivat ne kauniilla lupauksilla pysymään
passiivisina ja myöhemniin hajakatiakoissa hukkaamaan
hiekkaan voimansa.
Punaisen Ammatiilisea loternatio-nalea
päSiibteeri.
Rerfstcred atthe Post Office Department, Ottawa,as
fltcond.clas3 matteiy..' . _
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää^ olla kont;
torissa Täulantainä, totrtain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. «
Porvarilehtien todistukset
taarimaasta
Noskelaislditien ympäri maailmaa «vakuuttaessa»,
että elämä Neuvosto-Venäjällä käy yhä vaikeammaksi,
';; kertovat erinäisten ^orvarilehtien itse paikan päällä
Irolevat kirjeenvaihtajat vallan toista. Niinpä kirjottaa
'«Frankfurter Zeitungin:^ kertoja, että Veiiäjällä on
viimeisenä kuutena kuukflHtisna pantu käyntiin yleinen
JcorJnustyÖ. Sekä maalla pttä kaupungeissa kunflos-i
telfl^n vatihoja rakennuksia jä rakennetaan paljon uu­sia,
HflHJluben ei tafvitse enää fiuoleJjMp niin paljon
"enlisen muuntamjicsta vaan on^se toden teollfl k^ynyl
käsiksi ««Jtfra luomiseen. Samaan flikapn ön «e toljot­tanut
taistelua keinottelua ja laKjottavuutta vastaan,
mikä taistelu lehden mielestä kerrassaan uhkaa «yrit­täjiä
romahduksella».—- «Vosslschen Zeitungin» kit-jeenvaiht^
ja taas huomauttaa, että neuvostovallan rau­tatievaunut
reunavaltioisoa eroitlautuvöt iiiuremmoi-fifesti
edukseen pikkuvaltioiden irappeutuneen ja kulu­neen
liikkuvan kaluston rinnalla, ja että kaupankäynti
Neuvosto-Venäjän kanssa lisääntyy jpäivq
Kapitalistinen tuotanto ja yhteis-riT
kunnallinen hyvinvointi
,, Eräässä National City pankin lähettämässä kier-
. iokirjeessä lausutaan m.m.: '«Teollisuuksien perimmäl*
•nen' tarkotus on tyydyttää väestön jokapäiväisiä tar­peita
» jne. ]:
• On ilmeisen selvää kuirjka väärä ja petollinen tuo
lausunto on, mikäli se korfcee JcapitaUstisia teollisuuk­sia
ja tucitanloa yleensä. Kapitalististen teollisuuksien
' tarkoituksena ei ole väestön jokapäiväisten tarpeiden
tyydyttäminen. Niiden pyrkimys on rikastuttaa näiden
teollisuuksien omistajia, se on kapitalistisen teollisuu­den
a ja o. Elleivät kapitalistiset teollisuuslaitokset
: tuota riittävässä määrin' voittoja niiden omistajille,
suljetaan ne armotta ja viisi välitetään väestön tar­peista.
Kapitalistisessa yhteiskunnassa ovat siis teol-liuuslaitokset
kokonaiuudessaan ja yksinomaan yksi-tyisten
kapitalistie^i omistajien rikastumisyälineinä.
Ei siis ole vähääkään kyseessä väestön .tarpeet eikä
yleinen yhteiskunnallinen hyvim^ointi; Yhteiskunnallista
hyvinvointia mitataankin kapitalistisessa yhteiskunnas-
> sa sillä, kuinka suuressa määrin kapitalistiluokka ri­kastuu,
vaikka miljooneja työläisiä olisi työifömänä
ja tuhannet kuolisivat nälkään ja puutteeseen, on yh­teiskunta
silti «hyvinvoipa», jos vain teollisuuksien
ja yleensä tuotannonvälineiden omistajat rikastuvat.
Koko väestön tarpeitten ja yhteiskunnan hyvinvoin­nin
palveleminen ja edistäminen tulee kysymykseen ja
^teollisuuksien tärkeimmäksi ja^ yksinomaiseksi tehtä­väksi
vasta silloin kiyi yl^eiskunta, jota hallitsee työ­tätekevä
^luokka, omistaa ja kontrolleeraa teollisuu­den.
Silloin-lakkaavat teollisuudet palvelemasta yksi­tyistä
voitonnälkää ja muodostuvat palvelemaan todel­lista
yhteiskunnallista hyvinvointia. Tähän pyrkii so-
' sialismi — kommunismi.
Italialainen varoitus
Fascistikeikauksen kulku Italiassa osoittaa parhai­ten
kuin kaikki kokemus toteaa kommunistisen
väitteen oikeutuksen, ettei kapitalismin nykyisessä krii­sissä
voi olla mitään keskitietä vaan joko porvariston
häikäilemätön diktatuuri taikka proletariaatin , dikta-tuuri,
kirjoittaa berliniläinen toverilehti. Pikkupor­variston
ja sosialidemokratian demokraattiset harhaku-vittelut
ovat joutuneet häpeään. Pulan kriitillisellä het­kellä
osoittautuu parlamentti, demokraattisten harha-kuvitelmain
instrumentti, kykenemättömäksi löytämään
mitään ratkaisua ja jättäytyy dkoparlamenttaarisen
toiminnan varaan. Italiassa, kuten kaikissa muissa­kin
maissa, suosi ja tuki porvaristo proletariaattia
kohtaan tuntemansa pelon vallassa aseellisia terrori­järjestöjä.
Taistellessaan proletariaattia vastaan on kon­servatiivien
ja liberaalien porvarien välillä tuskin
mikään eroitusta. Italian lahtarismi kasvoi valtioval­lan
ja liberaalisen pikkujporVarislon tieten ja tahtoen
paisuakseen lopulta yU suosijainsa päiden ja anastaak­seen
koko valtiovallan.
Italian proletariaatin tuntiessa itsensä kyllin voi­makkaaksi
murtaakseen porvarien vallan, ei sillä oi
lut mitään päättäväistä kommunistista johtoa,- vaan
oli se, kuten sanottu, reformististen petturijohtajain
talutettavissa. Ja jos Italian työyäeflliikp tämän jöh-dosta_
muuttui «traagikoomilliseksi», kuten noskelais
ten taholta väitetään, niin ei sen^ koomillisuutta lisää
ainakaan ne sadat murhatut proletaarit, jotka ovat
Italian reformistien, taktiikan ""rtuloksena. Yhtä vähän
maksaa vaivaa fäscistimenestyksen johdosta turvautua
vanhaan lauluun, että se on kommunistien «hajoitus-toiminnan
» tulosta. (Herra tuomari Tannerhan selitti,
että kommunisteille vain naurettiih Italiassa, eikä heitä
niinmuodoin lainkaan voitu ottaa ^vakavissa lukuun!
—' Suom. huoip.) Italian työväestöhän on jiiuri ä s ­keisellä
liittymisellään Kommunistiseen Internationa-tionaleen
antanut riittävän vastauksen tällaiseen ont­toon
väitteeseen! , ^ , .
., ^a|J9n,.tärkifiämpää pn^-lsaksaraisilie); vetää johto­päätös,
mitä tilanne merkitsee Saksan työyäenltiokalle.
«Temps» kirjoittaa: «Saksalaiset monarkistit seuraa­vat
fascistista liikettä suurella tarkkaavaisuudella. Muc-h<!}
i ei ole kaujcanä Milanosta. Saksan vasemmistopuo­lueet
tekevät parhaiten olemalla lähitulevina viikkoi­na
varuillaan. Niiden ^vastustuskeinot ovat varsin ra­joitetut,
sillä armeija on kokonaan monarkistisen vai­kutusvallan
alainen». Ja adlerilaisten äänenkannattaja
kirjoittaa porvarillisen liberalismin voimattomuudes­ta
seuraavaa: «Fascismi on se ylen ihana esikuva, jota
porvarit kaikkialla pyrkivät jäljittelemään. Kaikkialla
aseistuvat porvarien suojeluskaartit. Porvarillinen 3e
mokratia ei voi pitkän päälle, puolustaa proletaarista
demokratiaa. Loppujen lopuksi ei ol&imitään muuta
vaalia kuin takaisin raakaan, veriseen mipkkadikta-tuuriin
taikka eteenpäin ptqletaansen demokratian
/ Ä » ;
Toverllehli lainaa vielä «Vorvvärtsiäkin», joka' kir­jottaa
samassa henge§»ä, mutta «Rote Fahrie» kysyy)
onko sosialidemokratia esim. Saksassa tehnyt yhtääa
mitään taantumuken vastustamiseksi ja eikÖ sosialille-mokratia
päinvastoin ole sekä ^poliittisdla että talou*
dellisella alalla antanut poliittiselle taantumukselle
täayissimn \v vvaa paita käsiä ja itse laskenut aseitaan sen
idessä?
Ja toverilidhtirtoteaa,, mihin joudutaan, kun taan­tumus
saa esteettä'koota voimansa samaan aikaan, kun
sosialidemokratia tuomitsee työväenluokan passiivi­suuden,
heikentää seti kommuhistiajojahdilla. Lahtaris-min
paisumisesta ovat edesvastuussa sosialidemokraat­tiset
johtajat, jotka ovat lyöneet laimin johtaa prole-;
taarien miljoonaisen mahdin taisteluun.
* ' ^ ' ' ' \ /
Pariisilainen toverilehti kertoo, että Parman f Ita­liassa)
työläiset ovat'aikoja sitten huomanneet proletaa­risen
aseellisen puolustustaistelun välttämättömyyden ja
puolueen j^mmattiyhdistysten/rinnalle luoneet järjes­tön,,
jonka tehtävänä on työläisten aseellisten voimain
organisointi, Parmalaisten punakaarti on käynyt* monia
voitokkaita kahakoita lahtareja vastaan, ja ovat he nyt
lähettäneet työläisille kautta rnaan kehoituksen pane^
maan kovan kovaa vastaan^ He elldottavat'konferenssin
pitämistä, missä päätettäisiin yleistää/parmalain^n aloite
koko maatakäsittäväksi. Fascistien eristäminä> melkein
wittäjien armoilla, bn «Parman proletaarineS puolus-tuskottiitea
» päättänyt hinnalla millä hyvänsä järjestää
lahtarismia vastaan taistelun sen omilla.aseilla, Täten
siirtyy luokkasota Italiassa jälleen uuteen, Väikkein
irjistyneimpään vaiheeseen, huomauttaa l'Humanile-lehti.
. • •
— Äskettäin piti Winnipegin pappien kokouksessa
puheen Yhteiskunnallisen Palveluksen Liiton sihteeri,
joka painosti, että «naimisiin meno. on tehtävä vaike­ammaksi,
koska aina tulee^ olemaan köyhiä ihmisiä,
niin kauan kuin naimisiin meno on helppo». Tämä
pappismies haluaa tehdä naimisiin menonkin rikkait­ten
monopoliksi. Mutta ei huomaa, että estämällä köy­hät
menemästä naimisiin, kenties" uusien orjien siittä­minen
loppuisi, ja kutka sitten pitäisivät rikkaita
yllä?
— Canada on nyttemmin tehnyt Rumanian kanssa
sopimfuksen, jonka mukaan *Rumanialle 1919 Cana­dan
viideksi vuodeksi lainaama $25,000,000 tulee
maksetuksi lopullisesti vasta 1967. Tämän johdosta
huomauttaa eräs sanomalehti, ^että Rumaniassa saattaa
tähän mennessä oHa monta kruunausjuhlaa, jotka ku­luttavat
kaikki ne varat, jo^la Canadan velkaa voi­taisiin
maksaa. Rumanian kuninkaan äskeisiin kruu-nausjuhliin
nimittäin tuhlattiin vain §300,000,000: *
— ^ - 0 • , ; . . . .
— Italian fascistipääministeri Mussolinf uhkaa hay
jottaa parlamentin, jos se on tarpeellista, mutta niin
kauan kuin hän saa tältä parlamentilta yhtä suurella
äänten enemmistöllä luottamuslauseen^, kuin jolcu päi­vä
sitten, hän ei mahdollisesti toteuta uhkaustaan.
— Kun työläiset-valittavat hiilen puutetta, "kehoit-tavat
porvarilliset «eiriltVttgtuntijat» käyttämään jotain
muuta polttöainettaV mutta he eivät kykene neuvo­maan,
mitä polttoainetta olisi käytettävä.
Nimi Losovski tunnetaan nykyään
kaikkialla. Sen kantaja on Pro-finternin,
^ s . Punaisen Ammatil­lisen
Internationalen, pääsihteeri,
ja-kuuluu hän, kuten Tomski ym.,
Venäjän ammatillisen liikkeen pää­johtajiin.
Hän on mySs yksi niitä
neuvostojohtajia, jotka polveutuvat
suoraan proletariaatista ja joka on
itse ollut ruumillisessa työssä.
Losovski syntyi maaliskuun 16
pnä 1878 Danilovkan kylässä Jer
katrinoslavin kuvernementissa Ete­lä-
Venäjällä. Hänen isänsä oli
juutalainen teurastaja ja opettaja
äiti myyskenteli sunnuntaisin rih­kamaa,
jota kantoi vasussa ympäri.
Ilottoman lapsuutensa ja nuoruu­tensa
vietti hän Losovajan asemal­la^
siitä hänen vallankumoukselli­nen
ja kirjailijanimensä (oikeastaan
kuuluu se iSalomba Abramevitsh
Dridzo.) Täällä oli pojan jo 8-
vuotiaana pakko tehdä työtä : kar­tuttaakseen
perheen t(umeentuloa.
Hän sai juosta torilla ja basaareis
sa pikku korineen, joka sisälsi appel­siineja,
tupakkaa ja tulitikkuja, mut
ta kaikki vapaa-aikansa käytti hän
lukemiseen syventyen intohimoisesti
jokaiseen-; kirjaan' • minkä' isai; (kä^in-.
sä. • Myöhemmih pääsi; hän - g udksii-pojaksi;'
erääseen'^ HhaMikkeeseen.-jä
sen jälkeen apulaiseksi siirtomaa-tavarakauppaan.
14-vuotiaaha jou­tui
hän se^än oppiin, Kuusivuoti­sen
työskentelyn jälkeen oppilaana
saavutti hän'ammattitaidon ja kier­teli
kaupungista toiseen. Matkan­sa
varrella työskenteli hän Pavlo-gradissa,
, MelitopeoHssa ja muissa
Etelä-Venäjän kaupuiigeissa,
Tiedonjano ei haihtunut hänestä.
Tuo nuori mies päätti hinnalla mil­lä
hyvänsä hankkia valistusta ja
ryhtyi nyt kahderikymmenvuotiaa-
^a tarmokkaaseen opintoaherriik-seen
huolimatta niistä äärimmäisen
epäsuotuisista aineellisista olosuh­teista,
joissa hän eli. 2-vuotisen
sotapalveluksensa aikana 1900-1901^
vapaaehtoisena suoritti hän omin
päinsä koko" kimnaasikurSsin kai­kissa
aineissa, mm. latinassa ja
kreikassa, j« mMi sotapalveluk-
Bön loputtua tutkinnon. "
Losovski, joita jo varsin varhainT
sai 'kokea tsarismin ja pörvarilli-aen
järjestelmän ihanuudeii' alkoi jo
22-Vuotiaäna omistaa vbimänsä S^o-siaiismin
asialle ;:ja työskennellä he-rättääkseen
Venäjän proletariaatin
luokkatietoisuutta. ;^ Vuonna 1899
oli hän tutustunut sosialidemokraat­tiseen,
maailmankatsoijiukseen ja
1900 liittyi hän isosialidemökraatti-seen
puolueeseen». • SuorittÄessaan
sotapalvelustaan Kasanissa teki hän
puolue järjestölle siellä erinäisiä pal­veluksia,
säilyttäen kiellettyä puo^
luekirjallisuutta: kasarmeissa. Vuon-
-na J902^ asettui hän suhteisiin Här­kösin
sosialidemokraattiseen- jär­jestöön
ja organisoi sosialidiemo
kraattisia kerhoja Losovajassa, mis­sä
hän tällöin oleskeli. Samallaisia
kerhoja järjesti hän myös Panjuti-nan
asemalla samassa kuvernemen­tissa.
Heinäkuussa 1903 muutti
hän Pietariin ja- työskenteli siellä
Vasili' Ostrovalla ja Nevskin tullin
ulkopuolella. Hänet vangittiin sa­man
vuoden lokakuussa ja sai is­tua
rangaistusvankilassa'' kokonaisen
vuoden. Päästyään vapaaksi lähe­tettiin
hänet Kasaniin, missä heti
liittyi paikalliseen sosialidemokraat­tiseen
(bolshevistiseen) järjestöön.
Kasanissa työskenteli hän kokonai­sen
vuoden eli lokakuuhun vuonna
1905. Lokakuun päivinä oli hän
Venäjän 'Sosialidemokraattisen Työ­väenpuolueen
Kasanin paikallisko-mitean
jäsen. Kolme päivää oli val­lankumouksellisilla
kaupunki käsis­sään:
kolmantena päivänä joutui
hän patrioottisen mielenosoituksen
ja laukaustenvaihd,on jälkeen kau­pungintalolla
vangiksi 135 vallan­kumouksellisen
toverinsa kera. Hän
sai olla vankilassa 4 viikkoa, minkä
jälkeen hänet vapautettiin, ehdolla,
ettei poistuisi kaupungista. Mutta
Kasanin järjestö lähetti hänet edus­tajaksi
bolshevikkien puoluekonfe­renssiin
Tampereelle (joulukuussa
1905). Konferenssin päätyttyä
työskenteli hän jälleen Pietarissa
ja Vasili Ostrovalla, ja vangittiin
uudelleen tammikuun lopussa 1906.
JÖatta istuttuaan kolme päivää p i ­dätettynä
piiripoliisilaitofeessä on­nistui
|)än pakenemaan, Puolue
lähetti hänet nyt Harlcoviin, jossa
hän jo entiiudestaan oli toiminut
bolshevistisissa järjestöissä, mutta
vangittiin huhtikuussa jällleen. Tä­mä
tapahtui-ensimmäisen valtakun-
,nan duuman vaalien aikana hänen
agiteeratessaan tehtaissa. Tällä ker­taa
sai hän kaksi vuotta "virua van­kilassa.
Toukokuussa 1908 tuomit­tiin
hän sosialidemokraattisen puo­lueen^
taistelujärjestön jäsenenä
dinkautiskarkotukseen Siperiaan
pohjoisimpaan leiriin, Kirenskiin Ir­kutskin
kuvernementissa. Sinne ei
hän kuitenkaan koskaan joutunut,
sillä hän onnistui karkaamaan ^00
virstaa Kirenskistä
Monien vaivojen ja vastuksien}
jälkeep, aina vaarassa, joutua uu­delleen
santarmien käsiin, onnistui
Losovski pakenemaan ulkomaille.'
Hän oleskeli nyt jonkun aikaa Ge.;5
nevessä, missä hän liittyi venäläi- =
seen bolshevistiseen ryhmään. Tääl
lä tuli hänestä aputoimittaja venä­läiseen
puoluelehteen. Proletaari,
minkä toimituksen mukana hän
tammikuussa vuonna 1909 siirtyi
pariisiin. Vailla melkein kaikkia
toimeentulokeinoja työskenteli hän
milloin seppänä, milloin sorvarina,
autonajaja työtoimiston johtajana,
ohjaajana venäläisessä monttööri-koulussa,
autotalliesimiehenä jne.
Pakotettuna osin muuttamaan työ­paikkaa,
osin työnantajain rette-löimisien
perusteella, osin käyttääk­seen
vallankumouksellisia kokemuk­siaan
niin hyvin venäläisissä kuin!5
ranskalaisissa ty.öläispiireissä, jol­loin
hän ei luonnollisesti voinu
pysyä passiivisena vierasmaalaisessa
ympäristössä. Proletaarisine tietoi-neen
sopeutui hän pian työläisjouk­koihin
ja otti tariiiokkaasti/osaa or
ganisatiooni- ja propagandatoimin-taan.
Hän oli kaksi vuotta sihtee­rinä
Pariisin Vhatuntekijäin liitossa
ja 10 kuukautta sihteerinä — leipu­rien
osuustoiminnallisessa järjestös­sä.
Maailman-sodan puhjetessa
työskenteli hän Etelä-Ranskassa
k^rkeistyöläisenä viinitarhoissa ja
oli mukana järjestämässä alan maa-
*yxjläisiä'.„-.,- , .anjrU-ti^l-^
'..-Koko:itänä aikana M Losovski bet-ikeksikäähi
r.r katkaissut.. .r< .sufetejt^aJn
Venäjälle ja sodan alusta lähtien
toimitti hän yhdessä Trotskin, An-tonov-
Ovsejenkon ym. kanssa leh­tiä
«Nash Crolos», «Nashe Slovo»,
cNatshalo», «Echo» ym., mitkä Rans
kan hallitus lakk^tti yhden toisen­sa
jälkeen. ' Jo aikaisemmin oli häh
ottanut osaa kansainväliseen työ­väenliikkeeseen,
ja sodan alusta
lähtien oli hän Zimmerwald-ryhmän
kaikkein aktiivisimpia jäseniä Rans­kassa
ja oli niinikään jäsen komi­teassa
kansainvälisten suhteiden
uudelleen palauttamiseksi. v ,
Toukokuussa 1917 palasi Losovs­ki
Venäjälle, missä hän kolmannes­sa
ammattiyhdistyskongressissa ke­säkuun
lopussa valittiin yleisvenä-läisen
keskusammattineuvoston sih­teeriksi,
missä toimessa hän oli tam­mikuuhun
1918. Tämän vuoden,
maälis-heinäkuun oli' hän yleisvenä-
Iftlsen kutomatyöläisliiton pääsihtee­ri,,
ja saman vuodöil , y'',y
seifraavän'' vuoden • määlis^; Mxi
yleisvenäläisen räutatieläisliiton sili;
teerinä. • •"-'•!
Sitten vuoden 1919 mäaliskuunf
on hän yleisvenäläisen keskusam
mattiyhdistysneuyoston ; :esimiehi&
tön jäsenenär johtanut: organjsatio-ni-
jä tiedonanto-osastoa, toimitta­nut
«Ammattiyhdistystä») joka on
.yleisvenäläisen keskusammattiyhdis:
tysneuvoston. äänenkannattaja, "ja
herkeämättä ottanut osaa ammatti­liittojen
keskUskomiteain töihin.
Heinäkuussa 1920 organisoi Lo-sovski
mainitun neuvoston toimesta
väliaikaisen kansainvälisen ammat-tiyhdistysneuvoston.
Sen pääsihtee-rmä
sai Losovski tehtäväkseen kut­sua
koolle.ja örganis(Mda Profinter-nin
'ensimmäisen kongressin. Kon­gressi
valitsi Losovskin hallintoon
ja sen jälkeen pääsihteerinä jatku-'
vasti toimivaan neuvostoon.
Tehokkaan käytännöllisen toimin­tansa
ohella on Losovski tuottelias
kirjailija ja on omistanut paljon
aikaa ammattiyhdistysliikkeen teo­reettisten
kysymysten käsittelyyn^
Hän on julkaissut joukon kirjasia
ja eri sanomalehdissä ja aikakausjul
kaisuissa joukon kirjoituksia = tästä
asiasta. Ollen taitava erikoistunti­ja
on Losovski kansainvälisen työ-väenliikkeeh
» professorina valtiöyli--
opistossa sekä Sosialistiseni akatemi-an
jäsen.' '
\ V. SmJrnoff.
I Joulurahat Suomeei
= UhettSkSS heti niin «eli chUvät joulubi.
Canada
dollarif
s LÄKETYSKUSTANNUKSET:
E UHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle $30- «iOo lat,»*
= 40; 60c lähetyksT HO-m-, 75c St S60 Ä^v^^'
= dan dollarin 25c sadalta dollarilta £ YH
S lähetyksille 3^.50 lisämaksu. ^ Sabkoäanoi
5 Torontossa ottaa rahavälit^ksiä vastaan A. T Hill q»;? n
= view Ave. . -^"i. »M Bro
I Pilettejä Suomeen ja' Suomesta tänn(
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies
1 BOX 69 VAPAUS, •
= BOX 69, » SUDBURY, o
S Pilettilidke tehtävä J. V, Kannaston nimeasä.
^iHiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiUiiiiiiim
en maista
Italian häpeäpäivät varkaan ammattiin. Yksist
' 1'Vitystyöt «Avantin» toim
tuottivat 4 miljoonan liiran
gon,
. Sen sijaan että liiran ar?
sisi, laskee se joka päivä 1
valkaisusta ja kaikesta «rau
järjestyksen palauttamisesta^
matta, ' /
Pyövelöinti Jugo
viassa
i Hautamäen latka-
Tyoläispuolueen suomalaisen or-ganiieeraajan
A. Hautamäen mat­ka
Port Arthurin alueella on jär­jestetty
seuraavasti:
Marrask:
Intola 25—26 p.
Kivikoski 27 p
.Lappi 28—29 p'.
Kivikoski- 30 JK ,
Joulukuu: ^
Tani^öla l p .
North Branch 2 p.
Port William 3 p.
Kaministqui^ 4 p. '
Pohjola' ^ p
Rowa 6 p.
MilleT 7 p. —
•Port Arthur « p.
Schreiber 9
Nipigon 10 p.
Port William 11 p.
Port Arthur '12 ^p^ \ , .
Toverien yllämainituilla paikka­kunnilla
pyydeöiän dftamaan' pu­hetilaisuudet
huoniiöon ja toimi­maan
kaikkensa niiden onnistumi­seksi.
.
P. A. ipiirltohiiikunta
A. "Beck, -sihteeri.
lyi^s&QJlinin kokoomukiee^.. f
^•\iiiVS^H»-Mh-:- Voittoisten ^.i^j^a-;
rieft. "riehunta .jatkuu^^ Milanossa on
«Avantin» töimitushupneusto hävi­tetty
omaisuus: poltöttu, Roomas­sa:
ori riehuttu toverin ja^ parla-mentinjäsen.
Bombacqin asunnossa.
Sosialisti- ja kommunistijohtajia se­kä
kommunistipuolueen^'äseniä van-
•gitaan, kidutetaan ja surmataan
kautta maan, -J
Parman sotilaallisesti järjestyffeet
työläiset taistelevat edelleen lahta-i-
ijoukkoja vastaan. Käydään täy­dellistä
sotaa työläisten linnoittau­tuessa
kortteleihinsa Ija rintava­rustusten
takaa voittoisasti puolus-äutCiessa
fascistilaumoja vastaan.
Sosialistimokraatit ovat jälleen
harjottaneet suurisuuntaista petos­ta.
Kommunistipuolueen lähettäes­sä
suurlakkokehoituksen joudutti
sosialidemokraattinen johto' vasta-kehoituksen'
vaatien, työläisiä ^ ole­maan
ryhtymättä lakkoon. Kuten
'sosialideriiokratinen johtosakki ja
reformistinen' arnmattiyhdistysbyrp-krätiä"
ori tähän asti jarruttanut
työläisten taisteliia lahtarismia vas;
taUii, tekevät-ne sitä nytkin- Ja
ne ovat, mönneet vieläkin pitem­mälle,
ovat neuvotelleet luokkansa
murhaa jäin kanssa kokoomushalli-r
tuksen muodostamiseätä.-^Oli jo sP-vittu
Siitä, että reformistinen am-mattijärjestösihteeri
Bäldesi olisi
astunut ministeristööri, mutta rau­kesi
hanke oikeistoporvarien -— ei
sosialidemokraattisen johdon vasta­rinnasta.
Italian sosialidemokratia
oli niinmuodoin' valmis tekemään
häpeäsopimuksen lahtarien kanssa,
kaikki ^erkit' viittaavat lisäksi sii­hen,
että he ovat joka tapauksessa
tehneet sellaisen.' sopimuksen, et­teivät
vaikeata Mustolinin vallan-anastuthankkeita.
Muuten ei näet
voida selittää heidän täydellistä ha'-
luttomuuttaan mihinkään vastarin­taan.
Ulkomaisissa sosialidemokraat­tisissa
piireissä levitetyt tiedot Ita­lian
reformistien «päättävistä toi-menpiteistäj)
ovat puhtainta huija­usta,
. minkä tarkoituksena , on vain
italialaisten häpeäsankarien sulkien
värjääminen. •; ,;
On saatu .täysin selville, ettäij^htarikaarti nälkäiset ja
Mussolini on vain 'italialaisen sutir-1 kaivostyöläiset, ryosj he.da,
pääoman palkkapyöveli. SuurtepUi- suu^sa^ raiskasi heidän
suuden keskusjärjestön puheenjoh­taja
oleskeli koko vallankaappauk­sen
ajan Milanossa, missä oli kiin­teässä
kosketuksessa Mussolinin
kanssa. Ja juuri suurteollisuuden
harjoittajien taholta «pakotettiin»
kuningas «liikutuksesta itkien sylei­lemään
» tätä suurmurhaajaa ja an­tamaan
hänelle toimeksi hallituksen
muodostamiser|. '
Fascistien leirissä ' on herättänyt
suurta hämminkiä Italian Ranskas­sa
olevan lähettilään, kreivi Sfor-zan,
luopuminen valtuuksistaan,
läussolini raivoo ja uhkaa k^reivi
Sforzaa kurinpito-oikeudella.
Mussolini on antanut suurrahak-kaille
lupauksen siitä, että liira^
pian on kohonnut 50 iJros. sodan
tapaus, jcAa vaatii koko oi
työväestön väliintuloa
, Piakkoin hirtettänee Jugo
sa kaivostyöläinen Djura. K(
vitsh, jonka luokkatuomioist
tuominnut kuolemaan ja joi
kemä armonanonius on. hyljä
välttämätönpä, että koko m;
työväestö yhtyy Jugoslavia
Iäisten vastalauseeseen tätä
murhaa vastaan, sillä syytet,
soonassa surmataan tässä J
vian. proletariaatin kaikkein
lisin oikeus, lakko-oikeus.
Mainittuun tappotuomioon
nut tapaus oli seuraava: 1
kaivostyöläisliiton ja kaivost
täjain kesken tehtiin vuonn
joukkosopimus, jossa hallituJ
valla sovittiin; että palkka'
täisiin.' aina . kulloinkin vall
elintarvehintain perusteella,
seuraavana talvena sattui
hintainkallistuminen, vaati
työläisliitto korkeampaa p;
soa, mutta työnantajat eivä
tuneet mihinkään neuvoti
Kaivostyöläisten k e' s k i mä
palkka' teki tällöin 10 dolla:
vässä, samaan aikaan kun )
Iäistenkin keskimääräinen
palkka ' nousi 40 denariin. '
ta jäin hallituksen hyljättyä
telut, tekivät kaivostyöläis(
nialaisissa Hrusinan kaivoks
kon. Kaivostenomistajain
sestä nostettiin lakkoa vasti
ta raain hallitusväkivalta;
työläiset perheineen viskattii
noistaan ja oli heidän paett
menpeittämiile vuorille. Po
organisoi lahtarikaartin, j(
tehtävänään pakottaa kaikki
sä saamat kaivostyöläiset
lalla työhön. Jouluyönä 192(
sa ja tyttärensä. Kaivosi
puolustautuivat, syntyi ylit
johon o^ti m/ös santarmej
ja siinä sai yksi santarmeii
manaa*. Tällöin alkoi vimma
jahti. Vangittiin 350 lait
13 kuukauden tutkintova
jälkeen, minkä kestäessä Ii<
•kärsiä mitä epäinliimillisint
tusta, vtuomittiin heistä 11
siin vankeusrangaistuksiin,
verenjanoinen porvaristo vaa
jonkun kaivostyöläisen päät
dän veriuhrikseen joutui ed
nittu toveri Kerosevitsli, j
män vuoden helmikuussa tu
hirtettäväksi, tuomittiin iin
tään todistusainehistoa, vää
distajan ja porvarillisten
umpimähkäisten syytösten
ja i paisutettiin palkkatai
«karlistilais-konununistinen 1
yritys» ja «kroatilaiskapina
laista hallitusta vastaan». K
rosevitshin annonanomus h
teki hän itsemurhayrityksen
sen jälkeen virunut Tuslan
sairaalassa viranomaisten Q
edellisaikaisesta arvosta (m^ä mer­kitsisi
Italian teollisuuden täydel­listä
pysähtymistä). '
Mussoliihi on demobilisoinut
murhajoukkonsa, mutta jatkavat ne
siitä huolimatta kautta maan am­mattiaan.
Tyo:^entaloja poltetaan,
työläiskodit Taiskataan, komniunis- i.* ,„,-=f5är
tit ovat h^kipattoja. Erittäin kyy- ^''^'TSnet
nillisen vaikutuksen tekee MussP- "äänn, etta saisivat^hanet
linin kehoitus poliisille ja sotaväel­le,
joita hän käLskee hillitsemään
veritöidentekijöi^l Toistua siis
kaikkeiii inhoittavimmlssa muodois­saan-
mitä Suomessa on koettu.
Mannerheim lausui, ettei ketään
oltu tapettu, THxftta iMiigsolini ke-hoittaa
hillitsemään pletpja^ jotka
ihan itse «n MT^ytitäiiyt' ihuriiäajan
nokseen hirttää. — Tämän_
teon estäminen olkoon ^^^^^
Iäisten, puolnesu untaan kat^
sydämenasia.
HJilOITTAEAA