Vapaus, March 14, 1929

              Sivn 6 Torstaina, maaliskuon 14 p;nä—Thor., March 14 No. 62 — 1Ö29 No
SANDVIK
SMT JA nöKALIIT
Oikea ainoastaan
taman tavaralei-man
kanssa.
O V A T A I N A P A R H A I TA
STEEL W0/,;,
TMIN B A CK
V V A R B A N T E O B C S T S W E O - S M S T E EL
SANOVl»'. CANAEfiAN •_1M.TED
^ i A O E IM SVVEDEN
Alknperainen
RnotsjJaiaen
kaarisaha.
Uusi pemsfuslakiesitys Piioktssa
Puolan parlamentin niin kutsuttu venäläistä j a juutalaista vähemmistö-puolueettomain
liitto, joka on h y v in lä- , kansallisuutta.
heisissä suhteissa haliltukseen, on e- Uuden peruslain mukaan ei Puo-
Eittänyt parlamentille Puolan uuden laa kylläkään t u l l a nimittämään mo-perustuslakiehdotuksen.
Kalkille on'
PALATSIfcfcA
"k • .
K i r j . G O R K I J . " — Suom. P E T RL
Meidän kaarisahat ovat yksinomaan TaimUtetta maailman kuului­sasta
Sandvik Tapered Charcoal teräksestä.
Kylmänä valsatto, kaarnana valmistetta ja jäähdytetty
tarpeen kovaksL
Erikoisen ohut selkä, tarkan sekä yhdenkaltaisten
mittojen kanssa.
Hampaat ovat huolellisesti v i i l a t tu j a asetettu j a myöskin pitävät
terävyytensä kanan.
ollut jo pitkän aikaa tiedettyä se. että
tätä perustuslakiehdotusta valmistel­laan.
Myöskin cn ollut tunnettua se,
että lämän perostuslakiehdotuksan sie­l
u n a on ollut tuo ehtapuolalainen
puolueettomain liitto. Ohjelman laa-
' narkiaksi, mutta valtakunnan, presl-' ketjuna. Palatsin akkunoiden alla
dectille annetaan kuitenkin n i i n suuri {^entällä olivat ratsujoukot. Heinien,
Ympäri tsaarin asunnon seisoivat! selle. Mutta hän tuuppasi sotilasta
sotilaat tiukkana katkeamattomana sormella rintaan j a sanoi:
— Sinä — sotilas, mutta et pyo-
^ veli... Sinut kutsuivat puolusta­valta,
ettei usea kuningas voi sellaista i^n*nan, hevosten hien haju ympäröi j maan Venäjää ulkolaisilta vihoUi-haaveillakaan.
Presidentti tulee aivan palatsia. Sapelien kalina, kannusten ! s i l t a . . . j a pakoittavat ampumaan
itsenäisesti ajamaan maan ulkopoli-: jjelinä, komennukset, kuuluivat ak-j kansaa . . t Ymmärrä. Kansa •— se
tiikkaa. Soirimunen teosta muiden kaTioiden alta. j j u u r i onkin Venäjä,
maiden kanssa, sodan julistamisesta: Kymmenii.ntuhandin nouseva k i i h - i - emme ammu. vastasi soti-tmiista
on k y l l a i i n pidetty sangen tahi rauhan solmlamisesta amoastaan, ihmisjoukko ympäröi s o t i l a i t a : las.
vaikeana tehtävänä, ottaen huomioon ilmoitetaan parlamentille, joka ei v o i ; : ^ j / p y o i J t a tiheänä massana He- — K a t s o tässä seisoo \ e n a j a , \e-sen,
että itsensä l i i t on sisällä on näyt- millään tavein vaikuttaa ulkopolitiik-1 J ^ . ^ . J ^ ^ rauhallisesti mutta j o t e n - ' jän kansa. Se tahtoo tavata tsaa-tänyt
olevan vakavia erimielisyyksiä. O n j^aan. Myöskin kaikki maan sotavol-;^ • , '^^^ j a uusin • » ^ a ^ - '
kuitenkin osottautunut, että vakavan ^ a t alistetaan täydeUiiesti presiden- jj itsellekin epä-i Jok^-katkaisi puheen huudahtaen:
kysymyksen edessä oppcsitsioni antaa t i n k o m e ^ ^ ^ ^ P^"^^^^"^ ' KoS^^^^^ _ Ei haluta. ^S^^-JZ^^I^^nr^ZT^ """^ hommistaan keneUekään vastuus- ^^^^^ ^ . ^ rakennuksen seinässä - - Mitä pahaa siinä on, jos kansa
lakiehdotus pn laadittu hiton mmessa ^a. Hallitus on vastuussa vam presi-j puistonaidassa; se katkaisi tahtoo tavata tsaaria ja puhua ha- ^J^^fS parla.mentm hr/ak- dentiUe. PresidenUllä on oikeus hy^ä-! J? j^^sin edessä olevalle ken- nelle puutteistaan. Sano. Mitä?
syttaväksi. tä parlamentin hyväksymät lakiehdo-, j^- tunkien sotilaihin k i i n - ! — En minä tiedä, — sanoi sotilas
Emme voi kylläkään olla vakuutet- tukset. Itse presidenttivaaUt järjes-1 ^ ^ " ^ ^ ^ ^ ^ j ^ J ^ ^ LsToihin seisoen py- sylkäisten.
Hänen naapurinsa lisäsi:
— Meitä on kielletty puhumas-p
u h u i , t a . ..
• — Sotilaat — sanoi vankkaraken­teinen,
suuripartainen j a sinisilmäi­nen
mies — Ketä te olette? Te
olette Venäjän kansan lapsia. Kan­sa
on köyhtynyt, unohdettu, jätetty
A
S U O M E E N
Kurssi Suomen Harikaa
tuja siitä, että ehdotuksen .saatta- tetään siten, että pllsudskilaLsen välit-1 . lukemattoman suuri mykkä
ralnen laiksi demokraattista paria- semlnen täUe paikalle tulee olemaan ^^l^' lukemattoman suun m>kK3
menttitietä onnistuisi puolueettomain turvattu. Presidentti valitaan yleisel- J * * " " ^ * ' -
ryhmälle, sillä he omaavat parlamen- lä kansanäänestyksellä, mutta vain, ,.„.. „„
tissa vain 30 prcsentUa äänistä ja kahdesta ehdokkaasta, joista toisen J P"°J»^^"ff " „ ^^^P^l^^^f^^^^^
— Hajaantukaa herrat
taas perustuslain uusiminen vaatii vä. asettaa entinen presidentti ja toisen; ^aan peittaa rauhattomia silmiään,
h i n t a n. 213 kaikista äänistä. Mutts senaatin j a partonentin yhteinen i s - ! ^ a n J c u l k i p. k i n rintamaa työntäen
tämä seikka ei tietenkään pysähdytä tunto. Senaatti muodostetaan suu.'^^"»'s^^ kasillaan ja olkapaillaan
pllsudskilaisia. He löytävät kyllä mui- rg^jji osak.si presidentin asettamista
ta teitä. Voimme olla miltei varmoja ministereistä,
siitä, että ehtapuolalaisen ryhmän eh-
I m
M E VÄLITÄMME K A I K E N M A L L I S I A S A H O J A J A V I I L O JA
PYYTÄKÄÄ U U T T A L U E T T E L O A M ME
Yleiset agentit SANDVIK
410 ST. N I C H O L A S ST. M O N T R E A L P.Q.
Proletaarisen oikeuslaitoksen tehtävistä
Luokkataistelu erittäinkin kylässä
saa yhä räikeimpiä muotoja, kirjoit­taa
"Heimovaara" Punainen Karjala-lehdessä,
käsitellen proletaarisen plke.
uslaitoksen tehtäviä seuraavaan ta­paan:
On tovereita. Jotka eivät näe
tämän taistelun kärjistymistä, vaan
ala-arvioivat kulakklvaoraa sanomalla:
että "kulakklvaaraa ei ole havaittavis­sa".
Tällaiset toverit suhtautuvat muo­dollisesti
tehtäviinsä. He eivät näe
kulakkia, eivätkä siis myöskään luok­kataistelua
kylässä.
Meidän oikeuslaitoksemme on se, jo­ka
voi Ja jonka täytyy astua eturl.
vissä tä3sä. luokkataistelussa. Meillä
vieraisiin aineksiin kuuluvat tihutyön­tekijät
on saatava allstvunaan vallam
kumouksellisen laillisuuden rautaisen
kouran all^. Prokuraattori, tutkljaell-met,
^teidän tehtävänne on vetää päi­vänvaloon
kulakkien yritykset Jo s i l ­loin,
kun ne vasta ovat synnyntäas-teellaan.
Proletaarinen oikeus. Sen
tehtävä on sanoa päättävä ratkaiseva,
proletariaatin Ja talonpoikaiston etu­ja
vastaava sanansa kalkissa kulak­k
i en vehkeilyissä. Meillä on tov., Jotka
saiiovat: "oikeus on kasvatuslaitos.
Sen tehtävänä on ens*.^ädessä kasvat­taa
Ja fitte vasta käyttää rankaisu­toimenpiteitä."
Kuinka väärä j a va­hingollinen
tällainen katsantokanta
on!uian. Meidän oikeutemme on luok-kaolkeus
(Jonka moni kieltää) niin­k
u i n kaikki oikeudet, jos se alkaisi
kasvattamaan meille vieraita ainek­sia,
niin nämä sillä aikaa ajattelisi­vat
— "kasvattakaa Ja odottakaa, m i ­nä
sillä aikaa ehdin tehdä tehtäväni."
K c s k a oikeus pn luokkapikeus, n i l ii
6h myöskin toimittava luokkansa etu^
jen mukaisesti, t.s. sen on ankaralla
kädellä annettava tuomionsa kalkissa
asioissa, Joissa ilmenee, että meitä
vastaan oh tähdätty laukaus kulakkien
taholta.
Usein meidän alemmat olkeusell-memme
astuvat harhaan käsitelles­sään
asioita, Joissa ilmenee suoranai­nen
luokkapohja. Vielä suuremman
virheen tekee ylempi oikeusaste silloin,
kun käsitellessään alemmassa oikeu­dessa
tehtyä päätöstä — vähentää
tuomiota. Jollaista tapahtuu. Kysyl-peettcmlksi
j a henkilö eristetään siksi,
että hän todella tulee vaarattomaksi,
t.s. Ilman määräaikaa. Mitä hyötyä o-llsl
sellaisen henkilön vapaaksllaske-mlsesta
3. 5 vuoden jälkeen. Jos hän
kerran palaa takaisin erlstyslaltok-sesta
vielä vaarallisempana kuin mitä
oli sinne vietäes.sä?
Ylempänä oleva on tähdätty niihin
aineksiin, Jotka todellakin ovat mei­tä
vastaan. Siltä el seuraa, ettei mei­dän
oikeuslaitoksemme tehtäviin kuu­luisi
myöskin kasvatustyö. Tällä on
suuri merkitys oikeuslaltöksiemme
työssä, mutta se ei ole niitten pääteh­tävä.
Yhteiskunnallisen kasvatustyön
alalla meillä on paljon parantamisen
varaa. Meidän kylämme talonpoika on
vielä kaukana kansanolkeudesta. K a u ­pungin
proletariaatti on täs:ä suh­teessa
paremmassa asemassa. Koke­muksesta
vol*sanoa, etta oikeuspropa-gandatyön
alalla el meillä Karjalassa
ole tehty, mitä olisi voitu tehdä. A n ­netaan
liian suuri paino yleisten oi-keuskäslttelden
selvittelyyn, kiinnittä­mällä
Ulan vähän huomiota talonpo­j
a n Jokapäiväisiin tarpeisiin tällä a-lalla.
Yleiset fraasit vallankumouksel­lisesta
laillisuudesta antavat paljon
vähemmän tuloksia, kuin hyvin ase­tettu
käytännöUlnen keskustelutUai-suus
neuvostovaltamme toimenpiteistä
eri aloilla — Itseverotuksen luonne,
maatalousvero, maalakikysymykslä
Jji.e.
On vältettävä vaikeasti ymmärrettä.
vlä selostuksia. Konsultatslajärjestel-mä
antaa paremmat tulokset. Kansan-oikeuksien
tolmintaselostukset kansa-
I laisten yleisissä kokpuksissa ovat sel­laisia,
jotka kiinnittävät talonpoikais­ton
mieltä. Näyteolkeuslstuntojeh p i ­to
kylissä oikein asetettuna antaa t a ­lonpojille
parhaimman tulkinnan mei­dän
oikeuslaltostemme toiminnasta.
Laajojen köyhien talonpplkalskerros-ten
mukaanvetämlnen oikeuden työ­hön
lautamiehinä, yhteiskunnallisina
syyttäjinä Ja puolustajina. Tässä mu-kaanvetämlsessä
on paljon korjaami­sen
varaa. On opittava ymmärtämään
että lautamies talonpoika, joka kuuluu
oikeuden kokoonpanoon, on sen a k t i i ­vinen
jäsen. Tämä aktiivisuus taas
sin — mitä tässä pidetään normina? j riippuu oikeuden puheehjohtajästa
Täytyy vastata: ei ole normia, mutta Hänen tehtäviinsä kuuluu kutsua l a u -
on tapa vähentää, kun kerran valite-| tamlesten. yhteläkunnallisten syyttä-taan.
Todellakin — missä yleensä o n , jäin Ja puolustajain neuvottelukoko-se
mittapuu, jonka perusteella voi s a - uksia. Näissä kokouksissa on tarkoin
dotus muuttuu Puolan perustuslaiksi,
vaikkapa joku pieni osa vasemmisto-jporvareja
ja sosialidemokraatteja l u -
keutuukln vielä oppositsloniin.
Uusi perustuslakiehdotus ei tule
muuttamaan fascistLsen Puolan ny­kyistä
hallitusjärjestelmää. Se vain
antaa nykyiselle perustusläkivastaiselle
hallitusjärjestelmälle laillisuuden lei­man.
Uusi perustuslakf tulee viemään
Puolan jälleen täydelliseen tsaari-lt-
.•vevaltiuteen, jossa se tosiallisesti Jo
on. Entisellä ja tulevalla itsevaltai­sella
monarkeilla on vain yksi pieni
ero: ennen itsevaltias edusti sille v i ­hamielistä
venäläistä kansallisuutta
joka sorti Puolan vähemmlstökansal.
lisuutta; nykyinen itsevaltias tulee o-lemaan
taas aivan puhdasverinen puo­lalainen,
joka suur-Puolan nimessä
tulee sortamaan ukrainalaista, valko-
Täten siis uuden perustuslakiehdo­tuksen
tehtävänä on muodostaa lopul­lisesti
Puolan fasclstinen järjestelmä.
Jälelle Jää enää vain yksi demOkraat-etemmäksi
sotilaista, koettaen olla
näkemättä ihmisten kasvoja.
— Miksi te ette meitä laske? ky­s
y t t i in häneltä.
Mihin? -
— Tsaarin luokse.
Vääpeli pysähtyi hetkeksi j a huu-tinen
e l i n - p a r l a m e n t t i . Mutta par-ij^j^jjgy^j^äjlä äänellä:
lamentilla ei tule olemaan tosiasia!- _ Minähän sanoin, häntä ei ole.
lisesti minkäänlaisia oikeuksia. Par- Tsaaria ei ole?
lamenttiedustajan koskemattomuuden _ ^-^^^ -^^^^-^ ^gjng sanottu
poistaminen tulee antamaan presiden- menkää.
rille mahdollisuuden laillisuuden poh­j
a l l a puhdistaa parlamentti "epäsuo-tavlsta"
aineksista.
Puolan nykyinen kehno parlamentti
ei tietenkään kykene menestykselli­sesti
taistelemaan Puolan uutta itse­valtiutta
vastaan. Tätä taistelua t u ­lee
käymään, kuten tähänkin asti, a i ­noastaan
Puolan proletariaaitti j a val­lattujen
alueitten sorrettu talönpoi-kaisto
kommunistisen puolueen joh­dolla.
KanbuDkavia Afrikasta
17,000 työläishengen hinnalla^ rakenneltu 140 k m r n pituinen rautatie
A f r i k a s s a .
noa: tuo rikos ansaitsee niin ja niin
paljon. Ajattelette — rikoslaki —. M U -
lä mitalla on sitte normit asetettu r i ­koslakiin.
E i — sellaisia mittoja ei ole.
Siis ei myöskään voi sanoa, että oi­keus
aina osaisi oikeaan vähentäes-sään
tuomioita. Muutamat toverit vai­kuttavissa
lakiplireissa ovat lausimeet
ajatuksen, että ei asetettaisi mitään
normeja rikoslakiin. Ajattelen — että
mielipiteet kallistuvat tulevaisuudessa
tälle summalle. Todellakin. Jos kerran
henkilö on vaarallinen yhteiskunnal­le,
nUn-on hänet siitä eroitettava. Me
emme voi antaa takuuta, että henkilö,
jonka me olemme eristäneet yhteis­kunnasta
3. 5. 8 \'Uodeksi. tämän ajan
kuluttua olisi taas "vaaraton". Useim­missa
tapauksissa on aivan päinvastoin
annettava käytännöllisiä ohjeita heil­le-
Selitettävä kunkin tehtävät. Tämän
lisäksi tulee joksusessa asiassa erik.
seen tarkoin tutustuttaa lautamiehet
asian sisältöön, sekä antaa kä3rtän-nölllslä
neuvoja asian käsittelyä var­ten.
Ajattelen, että meillä oikeusalalla
työskentelevät toverit harkitsisivat y-lempänä
esiintuotuja seikkoja. E n l u u ­le,
että kukaan väittää, että emme
saa työtehoamme nousemaan, jos o i ­kein
asetamme . edellä mainitsemani
toimenpiteet. Jos oikein osaamme y h ­dessä
laajojen joukkojen kanssa aset­taa
työmme tälläkin tiellä, niin o-saamme
aina oikein ratkaista taistelu-kys3-
mykset kulakklvaaraa vastaan
Osaamme oikein käydä luokkataiste-
- Tästä seuraa, että normit tulevat tar-Uua. — Heimovaara.
Ranskan imperialistit ovat aikoi­naan
kaapanneet Itselleen suuren osan
Afrlkaa. Ranskalainen Kongo muodos­taa
maan afdkalaisista siirtomailta
hyvin tärkeän osan. koska siellä on
runsaslukuinen väestö Ja luonnon puo­lesta
erinomaiset edellytykset monen­laiselle
tuottavalle toiminnalle. Varsln-i
k i n joillekin kapitalisteille on Kongo
oikea kultakaivos. Esim. Kouilon-Nia-ra-
yhtymä on saanut Ranskan valti­olta
oikeuden 28,000 neliökilometrin
laajuiseen maa-alaan, veljekset Trec-hot
2,000,000 hehtaariin, Spciete du
Haut-Ogooue 11 mllj. hehtaarin suu-riii-
een mäa-alueeseen J.n.e. Näistä
maista saavat kapitalistit hlrmuvoitto-ja.
Mutta teolllsuusyhtymätkln ovat
saaneet osansa. Compagnie Commer-clale
sai viime vuonna 5 miij frangia
puhdasta voittoa, samoin Compagnie
de L'A.F. Compagnie Equatorlale-kal-vcsyhtymä
on vpltcillr. !;orottanut
pääomaansa 7,500,000 frangista 20
mllj. frangiin, Kongo-kalvosyhtjrmä
miljoonasta 25 miljoonaan frangiin ja
Compagnie Colonlale de 1* A. F. 4
miljoonasta 30 mlljponaan frangiin.
Tällaiset jättUäismrUset voitot ovat
kiskotut mustien raatajien selkäna­hasta.
Vaikka neekerit virallisesti ei­vät
olekaan orjia, ovat he sitä aslal-lise.^
ti, sillä mitään muuta ei ole se
pakkotyö, jonka kansainliittokin £lu.
aaa. Tekeepä valtio vielä sopimuksia­k
i n yksityisten kapltallstiyhtymien
kanssa riittävän työvoiman hankkimi­sesta
niille. Pakkdtyövolmla valtio
taas hankkii siten, että lähettää sota-
Joukkojaan neekerikyliin, joista työky­kyiset
miehet ilman muuta raastetaan
pois. Tällaisten neekerimetsäst3rsten
yhteydessä harjoittavat ranskalaiset
mitä suurinta raakuutta. Usein teu­rastetaan
vastarintaa tekevät ilman
•muuta j a naisia raiskataan, jopa tyt­tölapsiakin.
K u n hiljattain esim. eräs
kapltalistiyhtymä' rakennutti rautatie­tä
Brazzavillestä meren rannikolle,
täytyi läheisten seutujen luovuttaa
viidennes kalkista miespuolisista asuk­kaistaan
kapitalisteille pakkotyöhön.
Neekereillä teetetään tavallisesti 15—
16 tuntia pitkiä työpäiviä j a jos joku
uupuu paahtavassa kuumuudessa, is­kevät
voudit piiskoillaan selät nahat-tomlksl.
Kun äskenmainitun radan
ensimäiset 140 km. saatiin valmiiksi,
oli 17,000 neekerityöläistä rääkätty
kuoliaaksi, siis 120 jokaista kilomet­riä
kohti. Bodembere-metsäyhtymän
herrat ammuttivat hurtillaan Molen-dassa
32 neekeriä, k im muutamat oli­vat
työstä niin uupuneet, etteivät jak­saneet
tehdä enempää. Varoitukseksi
poltettiin vielä 5 pikkulasta. Ranska,
lainen suurkapitalisti Pacha lähetti
hurttansa teurastuttamaan I.OOO Bay-as-
heimon neekeriä, kun eräät siihen
kuuluvat oli\'at osoittaileet kuritto-epätolvclseen
kapinaan, joka kukistet­t
i i n veriin. Vaikka neekerit eivät ole­kaan
lupkkatietolsla. tapahtui uusi ja
yleisempi nousu aivan viime vuoden
lopulla. Se on jatkunut tämänkin vuo­den
aikana Ja tilanne cn nytkin niin
k r i i t i l l i n e n , että Ransk£^n siirtomaaml-nisterl
on mennyt Kongoon. Ranska­laiset
viranomaiset ovat kuitenkin y l ­läpitäneet
n i i n ankaraa sensuuria, et­tei
tapahtumista ole saatu mitään tie­toja,
ennenkuin kommunistllehti "L*-
Humanlte" paljasti kapinaliikkeen o-lemassaolon
ja ne hirvittävät peto­maisuudet,
joita ranskalaiset sotilaat
harjoittavat istuttaessaan länsimaista
sivistystä pakanallisten neekerien kes­kuuteen.
Ranskan kommunistit ovat päättä­västi
taistelleet Ranskan siirtomaiden
ja niiden kansojen vapauttamiseksi
Ranskan kapitalistien Ikeestä. Mutta
heitä ovat vastustaneet sekä kapita­listit
että sosialidemokraatit, joista e-räs
parlamentin jäsen Fontanler on
ankarasti vastustanut siirtomaiden
vapauttamista, koska Ranska muka
kohottaa ne korkealle sivistystasolle.
Sosialidemokraatti Paul Boncour, jo­ka
cn vaatinut- Ranskan naisetkin
jjakotetta vaksi sotapalvelukseen, on
myöskin vaatinut, että Kongon neeke­rit
on pakoltettftva Ranskan armei­jaan,
jossa jonakin päivillä "tulisivat
näyttelemään vielä suurta csaa".
Tuhansien Kongon neekerien ve­restä
ovat siis vastuussa sekä Rans­kan
kapitalistit että heidän sosiali­demokraattiset
lakeijansa.
TILATKAA VAPAUS!
—- Miksi ei ole t s a a r i a ? — kysyi
härnäävästi irooninen ääni.
Vääpeli pysähtyi uudesti j a nosti
kätensä.
— Varo sellaisia sanoja . ..
J a jatkoi toisella sävyllä:
^ — Hän c i ole kaupungissa.
Joukosta vastattiin:
— Missään ei häntä ole.
— K u o l l u t . ..
— Te pirut olette ampuneet hä­net.
— Ajattelette — kansan tapatte?
— Kansaa ette tapa . . . Sitä r i i t ­tää
kaikkeen . . .
— Te tapoitte tsaarin .. . ym­märrättekö?
— Väistykää herrasväki. Älkää
puhelko.
— E i , valehtelet. . . M i n ä puhun.
Toisessa paikassa kiilapartainen
vanhus puhui vilkkaasti sotilaille:
— Te — olette ihmisiä, me —
myöskin. Nyt t « olette sinellissä,
huomenna —- työtakissa. Käytte
työssä, tahdotte myöskin syödä. K u n
työtä ei ole, ei ole myöskään syö­mistä.
Silloin pitää teidänkin, niin­k
u i n me n y t . . . Pitääkö teitä sil­l
o in ampua? Tappaa siksi, että olet­te
nälissänne, niinkö?
S o t i l a i l l a oli kylmä. He hyppivät
j a l a l t a jalalle,, töniisyttäen maata
kantapäillään, nykivät viiksiään, heit­telivät
kivääriä kädestä toiseen.
Kuuntelivat puhetta vilkuillen sil­millään
sinne tänne ja maiskutteli­vat
kylmettyneitä huuliaan. Kas­v
o i l la jotka olivat sinisenä kylmästä,
lepäsi j o t a k in yksitoikkoisen unelias­ta,
tylsää, silmät räpyttivät. Vain
muutamat heistä, siristivät silmiään
k u i n johonkin tähdäten, lujasti pu­ristetuin
huulin, näyttivät vaikeasti
pidättävän vihansa ihmisjoukkoon,
jonka takia heidän täytyi tässä pa­l
e l l a . Heidän ikävistä kasvoistaan
kuvastui väsymys, voimattomuus,
suru.
Ihmiset seisoivat heidän kanssaan
r i n t a rinnassa j a antaen perään t a ­kaa
tuuppiville, tyrkkivät s i l l o in täl­löin
sotilaita.
— Hiljemmin, — pyysi hiljaa har­maa
mies.
Jotkut tarttuivat sotilaiden kä­s
i in j a puhuivat heille innokkaasti
j o t a i n . Sotilaat kuuntelivat räpy-tellen
silmiään, kasvot vääristyivät
epätavallisiin ryppyihin j a niissä k u -
vastui jotain säälittävää.
— Älä koske pyssyyn — sanoi
yksi heistä risalakkiselle nuorukai.
ilman suojaa, ilman työtä j a leipää.
Tänään se lähti pyytämään tsaarilta
apua, mutta tsaari käskee teidän
ampua, tappaa. Sotilaat. Kansan
—- teidän isänne j i i veljenne — huo­l
e h t i i ei v a i n itsestään, mutta myös.
k i n teistä. Teidät asettavat sitä
vastaan, kansaa vastaan työntävät
isän j a veljen murhaan. Ajatelkaa.
Ettekö ymmärrä, että käytte itseän.
ne vastaan?
Tämä rauhallinen j a tasainen ää­n
i ; hyvät kasvot j a parran harmaat
karvat, koko miehen olemus ja hä­nen
yksinkertaiset todet sanansa
kuohuttivat sotilaita. Laskien kat­seensa
alas, hänen katseensa edessä
he kuuntelivat tarkkaavaisesti, —
j o k u pyörittäen päätään huokasi,
toiset rypistivät kulmakarvojaan, v i l ­k
u i l i v a t , j o k u neuvoi h i l j a a:
— Poistu . . . upseeri kuulee.
Upseeri, valkoverinen saksalainen,
j o l l a oli suuret viikset kulki hitaasti
p i t k i n rintamaa ja vetäen sormi­kasta
oikeaan käteensä sanoi ham­paitten
lomasta:
— Hajaantukaa . . . poistukaa . . .
Mitä? Puhutte, minä teille p u h u n . . .
Hänellä olivat punaiset lihavat
kasvot, suuret, mutta loisteettomat
silmät. Hän käveli hitaasti, varmasti
lyöden jalan maahan, mutta hänen
kulkiessaan kului aika nopeammin,
aivan kuin joka sekunti olisi tahto­nut
kadota peläten täyttyvänsä jol­l
a k i n loukkaavalla, tympäisevällä.
Hänen jälessään tuntui kulkevan
näkymätön viivotin, joka oikaisi so­t
i l a s t en rintaman. — He vetivät
vatsan sisään, pullistivat rintansa
katsoen h e n k i e n kärkiin. . Jotkut
heistä osoittivat ihmisille upseeria
silmillään j a tekivät vihaisia ilmei­tä.
Pysähtyen i-intaman laitaan up­seeri
huudahti:
— Huomio!
Sotilaat ojentautuivat ja jähmet­tyivät.
Käsken hajaantumaan -— sanoi
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
40c lähetyksistä alle $20.00, 60c lä­hetyksistä
$20.00—$49.99, 80c lä­hetyksistä
$50.00^$79.99 j a $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
25c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta d o l l a r i l t a.
Sähkösanomalahetyluxsta ovat lä­hetyskulut
$3.50 lähetykseltä.
. Suomen rahaa ostetaan. Kurssi
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69, S U D B U R Y , Ont.
Laivapilettejä myydään. -
Tiedustakaa pilettiäsioita.
Vapaudelle ottavat rahavälityksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
' 316 B a y Street,
Port A r t h u r , Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCH
1387 St. A n t o i n e St.,
Montreal, Que.
A. T. HILL,
fi57 Broadview Ave., Toronto, Ont.
/. OKSANEN,
K i r k l a n d Lake, Ont.
JOHN VUORI
South Porcupine, Ont.
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
DAVID HELIN,
firi paikkakunnilla Pohj.-Ontariossa
ja panaiset
upseeri j a veti hitaasti sapelin huot­rastaan.
Hajaantua oli iriahdoton — jouk­ko
oli täyttänyt koko pienen aukean
j a kadulta sen takaa tuli yhä uutta
joukkoa.
Upseeria katsottiin vihaisesti, hän
k u u l i pilkkauksia j a kirouksia, mut­ta
seisoi niiden iskujen alla lujana,
liikkumattomana. Hänen katseensa
l i i t i pitkin komppanian riviä kuol­leena,
kulmakai'vojen hieman rypis­tyessä.
Joukko k i i h t y i , sitä k i i h d y t ti
tämä rauhallisuus, joka tuntui pä.
inhimilliseltä voidakseen olla ym­märrettävää
tällä hetkellä. Siinä
tuntui selvä ihmisten härnäys.
— Tämä komentaa.
— Teurastaja.
— Hän on valmis lyömään ilman
k o m e n n u s t a k i n . . . '
— Katsos, veti säilän esiin . . .
— Hei herra. Oletko valmis tap-pamaan?
Suomen luoklcasotamnistoiata lahtarilähteitten mukaan
Provokatsioonilla Ja provokaattoreil­la
oli Suomen lahtarivaltaa luotaessa
huomattava osuutensa. Ja niillä on
ollut j a on tärkeä merkityksensä koko
lahtarivallan olemassaolon ajan, kuten
Suomen työläisvalnojen histori^ kulu­neen
11 vuoden ajalta n i i n kaamean
selvästi osoittaa. Seuraavassa tarkas­telemme
lahtarien provokaattoritekoja
Keski-Suomessa vuodelta 1918 erään
"Keskisoomalaiset sotapololla^-niml-sen
lahtarikirjan mukaan.
Jyväskylää kohti. Samalla tapausta
käytettiin kiihoitusvälineenä nostat­tamaan
porvarillista väestöä punaisia
"kirkkojen polttajia" vastaan. Väi­t
e t t i in julkeasti paloa punaisten aihe­uttamaksi
Toinen lahtarien vetonumero oli
Pönttöviioren tonnielin räjäyttämis-juttu.
Punaiset valitettavasti eivät
alotekyvyttöminä ollen pystsmeet sitä
räjäyttämään. Oltiin niin syntiseen
saamattomuuteen halpaantuneita. " E l
Lahtarit polttivat tammikuun 28! mitään hajanaisia esiintymisiä" kirjot-päivää
vasten yöllä 1918 Jyväskylän
Taulumäellä sijaitsevan suuren puu.
kirkon. Yöllä " o l i Jyväskylän maa-tl
"Sorretun Voima" vielä tanunik. 31
p:nä. Mutta lahtarit käyttivät kui­tenkin
punaisten olemattomia räjäyt-seurakuiman
kirkko tuntemattomalla j tämishankkeita hjrväkseen lahtarihen-tavalla
syttynyt ja poroksi palanut", i keä joukkoihin lietsoessaan. Tammik:
sanoo siitä lahtari Kuusi. Mutta hän 28 p^vän aamulla saapui myöskin
mainittu ohrana- ja vakoilukentaali
On syytä antaa sotaohranain pääl­likkö
Rllplsen itsensä kertoa, m i l l a i ­nen
hirveä hanke se Toivakan torppa­rien
Pönttövuoren räjäyttämisSuimni.
telma oikeastaan oli. Lahtari R i i p i ­nen
kirjoittaa siitä mainitussa teke­leessä
seuraavaa:
"Vakoilureissut tulivat Joskus jän­nittävän
hauskoiksi. Eräs sellainen
tehtiin Toivakan Ruuhimäkeen. Tie­dettiin
etukäteen, että täällä on jo­kunen
määrä punikkien parasta a i ­nesta.
Noin lO-miehinen joukkue lähti
Jyväskylästä, joukossa meikäläisistä
lahtareista tehty ryssän harmaatak-kinen
solttu, tulkki mukanaan. Tä.
mä solttu meni tulkkinsa kanssa pe­rille
tultua edellä Onkilan torppaan,
muim joukon jäädessä piilopaikkaan.
Torpan väki katseli ensin kummastel­len
vieraita, mutta tulkin iesitellessä..
millä asioilla oltiin, j a soltun näytet­tyä
mitä korkeinta nälkäisen surullis­ta
miiniä, heltyi kylän väki suurim­paan
myötätimtoon. Emäntä katsoi
syötäväksi, mitä parasta o l i " . — Tä­män
jälkeen selittää lahtari Riipinen
Vääpeli katsahti upseeriin, värähti,
kalpeni j a veti nopeasti sapelin t u -
pestaan.
Äkkiä kuului torven hälyyttävä ää­ni.
Joukko katsoi kometistia — hän
puUisti poskensa n i i n kauheasti, ettr,
silmätkin pullistuivat ja torvi vapisi
hänen itäsissään soiden l i i a n pitkään.
Joukko tukahdutti vasken terävän äänen
kovalla vihellyksellä, ulvonnalla huudol­la,
kirouksilla, sanonen, tuskallisen v o i ­mattomuuden
valituksilla, kauhun Ja
pelon huudoilla, jotka" sai esiin m a l i -
dollisuus kuPlla seuraavalla hetkellä
voimatta välttää tätä kuolemaa. Siltä,
ei voinut mlhinJtään paeta. Muutamia
heittäytyi maahan j a painautui siihen
toiset peittivät kasvonsa käsillä, mut­ta
isopartainen mies avasi palttopnsa
auki rinnalta j a seisoi kaikkien edessä,
katsoen sotilaita sinisillä silmillääh —
ja puhui jotakin, joka el kuulunu^
häviten huutojen kaaokseen.
Sotilaat nostivat- kiväärinsä ottaen
tähtäimen ja kaikki jäätjävät j'hte-nälseksi
riviksi ojentaen pistimet koh­den
joukkoa.
Näkyi, että pistinrivi huojui ilmassa
rauliattomana, epätasaisena — toiset
nousivat liian ylös, toiset painuivat
maahan, muutamat katsoivat suoraan
kohden ihmisten rintoja ja kaikki ne
näyttivät pehmeiltä, värisivät ja. aivan
k u i n sulivat.
Joku ääni huusi lujasti ja peU^-
kaasti:
— Mitä .te teette? Murhaajat.
Pistimet heilahtivat voimakkaasti ja
epätasaisesti, säikäht3^eesti rävähti
yhtieislaukaus, ihmiset heilahtivat
taaksepäin, äänen heittämänä. luotien
iskuista, kuolleitten j a haavottuneiden
kaatumisesta. Jotkut, alkoivat hyppiä
yli puiston aidan.
Räjähti toinen yhteislaukaus.,..
. . . J a vielä.
toman sakin kanssa sisään ... Nuo
rakkaat tovel!^ olivatkin olleet niitä
peijakkaan lahtareita. Eivät olisi ar-vatmeet
lahtareita tosiaankaan niin
oveliksi". Näin ilakoi Riipinen. Kertoo:
että näin vuorokauden työn jälkeen
narratuksi tulleet torpparit, luvultaan
kuusi, vietiin Jyväskylään. LaJitari
i l k k u u lisää: "Heistä on vielä tänä­k
i n päivänä muutamia samalla rels-sirila
timnelia jäjäyttämässä".
Tuollainen oli se Pönttövuoren jut­tu,
jonka vuoksi Joukko työläisiä t a ­pettiin.
J a tuollaisia olivat yleensä p u ­nikkien
"tihutyöt", joihin nojaten
samalla lisää, että lahtarien vakoilu- _
muutta. Saadakseen varmuuden r a n - ; ja ohrahapäällikkö Riiplsellä ön k i r - Riipinen miehineen'Jyväs^lään mu
gaistuksen täytäntööripanosta vaati i kon palon "tuntemattomasta tavasta" j kanaan joukko vangitulta toivakkalai- miten' vaikea o l i " ^ d I ~ t o r ö ^ ~ v ä k^
Pacha j a saikm 1.000 teurastetun kor-j omat vankat käsityksensä. Se johtuu sia torppareita, jotka oUvat muka ta-vat
ja sukupuoUelimet hurtiltaan- j tietysti siitä, kun j u u r i hänen l a h t a r i - vattu "itse teossa" Pönttövuoren t i m -
Mlstään tällaisista raakuuksista ei: ohranansa polttivat mainitun kirkon, neliä räjäyttämässä. Lahtari Kuus»
valkoisia vaUanpitäjiä rangaista. Nee- Käsky siihen tietenkin tuli ylempää, puheenalaisessa tekeleessä julkaise-kerin
henki el ole minkään arvoinen. ^ Sen polttamisella oU lahtareilla kak-{massaan kirjoituksessa kertoo, että
Ranskalainen komento Kongossa on.: sinkertainen tarkoitus ja merkitys.: vasta tämä Riipisen tuoma Ueto pu­k
i n vienyt siihen, että 11 TOoden ku- i Se oli edeltäpäin sovittu merkkituli i nikklen häikäUemättömästä yritykses-luessa
asukasluku on alentunut 9 mU-1 naapuripitäjäin lahtarijohtajille. Jy-ftä — yhdessä kirkon polttamisjutun
Joonasta 2.5 mUjoonaan. Tällainen a-jväskylään saapumaan se lahtarien i s - ; kanssa — nostatti sellaisetkin porvarit
puharvennus tapahtui 1910-1921. j kujoukot velvoitti. Lahtarit Umoitta-j sotaialalle kotoisia "punarysää" vas.
Ranskan kapitalistien hir\-eä sortojvat, että tuona yönä lähtivät K o r p i . [ t a a n jotka eivät vielä ennen oUeet ak-pakoitti
Konnggoonn neekerit esim. 1924 [lahden. Laukaan yjn. pitäjien lahtarit * tiivilahtareiksi oossoottttaau tuneetkaan.
mihinkään mukaan, mutta lopuksi
uutteran yllytystyön jälkeen pääsivät
lahtarit siihen, m i h i n olivat pyi^ineet-'
kin. Torppaan kutsuttiin joku naa-piu-
in mieskin. Neuvoteltiin. Tulos:
" J o samana iltana päätettiiri klo 10
aikaan lähteä räjäyttämään Pönttö,
vuoren tunnelia, - olihan harmajalla
toverilla puheerisa mukaan siihen tar­vittavia
mööpeleitä matkassaan. E n ­nen
tunnelille lähtöä pistääntyi ukko
kuitenkin ulkosalla, mistä timtemat-l
a h t a r i l nostattivat porvariväkeä asei­s
i in työläisiä vastaan. Suu vaahdossa
huudettiin kautta Keski-Suomen so­sialisteja
kiriconpolttajiksi j a tunnelin
räjähyttäjiksL Ja syylliset oUvat itss
lahtarit. Punaiset, ikävä kyllä, eivät
arvanneet esim. mainitun tunnelin
tuhoamista- toimeksi panna. Ja k u i - '
tenkin siitä olisi s i l l o in ollut työväen
asialle suuri hyöty j a apu, kuten alem­pana
näemme. Kirkon polttaminen
'tällaisessa tapauksessa sitä vastoin,so­pi
vain lahtarien tarkoituksiin. J a he
sen tekivät. Siitä kuitenkin syytettiin
ja vieläkin syytetään T - punaisia.
Mainitusta lahtarikirjasta löytää
lahtarien kertomana useita muitakin
samantapaisia lahtarien provc*aattoi
ritekoja. Enempää . emme n i i h i n ka­joa.
J a nämäkin pari tässä kerrottua
esimerkkiä osoittavat, että syrjäisessä
Keski-Suomessakin lahtariaatteen kon­nan
konstit osattiin teoiksi pukea —
Se ei ole kiurunakaan. Olihan Jyväs­kylässä
lahtarien keskeisimpinä mie*
Lemon
hyviksi
TD
O
Box 17^
Alei
Avoi
Keskiv
75 RE
f
on edall
Lähellä
5 8 - 4 /
V
u
Box 2'.
UI
A r a t tt
Tiistaina;
janta
Lauantai
Huom.
hoitoa a:
Mrs,
Box 31
K I R K L A l
Poika, jo
äkkiä pyöri
maan jalat
Iso solak!
valituksen
— K i r o tu
Joukko 11
eteenpäin, 1
vottuneita.
sen rinnalle
kanssa, j a k
myösiin ht
lömästi, tus]
nissä kuvast
den sanan
julmuuden
hulluuden/
se oli erehdj
saada sotilai
vastentahtois
kelvottomuuc
Upseeri vi
tarkasti sitä
män luo. H(
tään hitaasti
destä. SinislL
el liikkunut ]
r l n vastaan k
seha osoittaei
— Millä te
si? Sitä ettei
Upseeri pys
pisti kulmaki
Laukausta ei
vu, joka ypa,
kerran toisen
nen laukauksi
lyolai
hinä Martti 1
Epäilemättä h
ja hauskain" \
Nyt näistä edi
kuriarmeijan ;
sotilasarmeijan
kolliset puuhai
nevat ja jatl
myöskin tilinte
Eräissä laht
tään. että pun
tivät ihan todc
hota Jyväskyl
olevaa Pönttöv
tulivat siitä est
edes vakavasti
tus siitäkin, 1
pitänyt. Sen^
lahtareiUe arva
naisille se inerJ
Lahtarien joh
VInter kertoo tj
"Se seikka, e
Valkoisen Suc
käyttää, o l i k in
kulun ensimäisii
kitykseltään rat
" H e t i kapinaa
tästä radasta so
ja erittäin epäl
vaiheita kohti o
olisi voitu valk
liikenteeseen kä:
" K u i n k a olisi
ensimälsinä pä
jonkunverran h
olisi tätä rataa
Mäntyharjuun s
ryssiä ja punil
Tätä Uetä siirret