Vapaus, September 25, 1926

              Perjaaiteina, gyysk. 24 p;iiä^griday, Sept 2^
Cmadan snomalaisen .työväestön ataoA ganenkfuufattaja,
i l m e s ^ SadboxTSsa, Ont, maanantaina, Iceskxviikkona
fa pcriantatna> - N . ' '
' Toimittajat: > ^ , ^
i -8. C. NEIL. , „ . ABVO VAARA.
^ « VAPAUS (Liberiy) /
"The onhr orga'n'of Fumish.Vorkers in-Canada. Pub-lished
in Sndbory, Ont., every JUonday, Wednesday
and Friday. ' > - ' ^ -
- Begistered at -the Post Office' Department, Ottavra,
as eeeond^class mattcr. i •
TILAUSHINNAT: *
Canadaan yksi vk. ?4.00, pQoU vk. $2.25, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 76c. ^
' Yhdysvaltoihin ja Saomeen,- yksi vk.. $5;50,; pooli vk.
f3.00 ja kohne kk. ?1.76.
' TDaoksia, joita ei seuraa raha, ei tnlla lähettämään,
paitsi aidamiegten joella on_J!J^g^kgSk
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naim^lmotokset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotukset 50c palstatuoma.
Nhsenmtintodlmotokset 60c kerta, fl.OQ 8 kertaa.
Syntymäflmotukset $1.00. kerta, $2.00 3 kertaa.
AvioeroUmotnkset $2.00 kertaa, $3.00-kaksi kertaa.
XuolemanUmotukset $2.00 kerta, $60c lisSmaksu
kiitofilauseelta tai mnistovSrsylta.
Halntaantiedo^ ja osoteilmotnkset 50c kerta; $1.00
kolme kertaa., . , . .\
Tilapäinlmottajien ja ilmotosakenttnonen on, vaa^
dittaessa. !ähetettifa& ilmotnahinta etukäteen.
Maanantaht lehteen aiottujen ilmotiisten pitää olla
konttorissa lauantaina, ^keskivijUcon lehteen tiistahia ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä. ^
- 'General advertvdncr rates '76c per/col. ineh. Mi*
nimum charge for single ins^räon 76c The V^aus
Is th^ besfc advertising medium among,the .Fvanish
People in Canada. . . \ "
Vapauden konttori ja toimitus: Litterty. BIdg Löme
St. Puhelin' 1038. Postiosote; Box 69, Sndbnrr. OnL
Jos ette-milloin tahansa laa v a s t a i ^ endbuäSsten
kirjeeseenne, kirjöttakaa.audelleenllikkeenfaoitajan per-eoonallisella'^
nimeltä^
J . V; KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
* Refonnistit imperialistieh renkeinä
Aasian työväerUuke aioUian. aiUtaa kapita-
, ' listien ikeeseen
. Viinie kuulla pidettiin Nagasakissa Japa^
aasialainen kongressi. jCbngressi aiottiin'^ ensin pitaa
< Shanghaissa,^ mutta kun vallankumouksen aalto on
hut^deltut' kiinaa;' biisi/(»iintynjrt ~ liseita' i^euksia
. kongr^in pidolle. Itongr<^'is8a'oli kaikkiaan ^ Hasnä,
IQO edustajaa., Japani j a IQina, oli lähettänyt 25 edus-;
•tajäa,'kunJntia8ta, Persiasta, Turkista ja-muista maista
oli^Sp edustajaa*' ' 1 ^ '>
^ <*f\yjime,vuonna lähetti Japanin.Imllitus reformistisen
tyoyaeiijol^jan. Buiiji ^ Suznkii;!^: joka on • japanilaisen
ty^läisliiton sihteeri, Geneven, työkonferenssiin. Vähän
jä}k«ejapäini kerrotHin amerikalaiaissa Sanomalehdissä,
^^.^t^slili.f.l^S--"^ l.»./..»»»:' ^^"'•^IAM-, <1><.M:o:oaa'
<i^|ttternataiänlari^ <' toimcbtir ja^ ei misääant i±i(xixB&&\ kuin
''^jlliei^^^^oväettU hajo(tamisen.^tarkotuk8e8sa: Nä^
mä VeljesjärjestBt,^ Geneven työloimisto' ja Amsterdamin;
internatsibnale, ovat olleet p i ^ t ajat tyytymättömiä:
se^.jöjtidosta,' että Aasian työväenjärjestöt ovat lipuneet
Painaista ammatillista intematsionalea kohti tai' liitty-
' neet siihen suoranaisesti-. ^ > « , .
(Kun Suzuki kävi Japanbsa — Shan^am kiinalais^
teurastuksen^ jälkeen — kertoivat japapilaiset'sanoma­lehdet^
että yleisaasiala&eh kongressi tullaan pitämään
SJianghabsa ja'sen tehtävänä olisi aasialaisten työläis^
ten'palkkojen määrääminen samalle tasolle lännen työ.;
\ Iäisten kanssa.- Kongressin äkkinäinen ' siirtäminen
Randcasta «Shanghaihin merkitsee, että Japanin impe­rialistit
tarvitsevat reformistisia työvä^njohtajia omien
tarkotustensa toteuttamiseksi. , Nähdäksemme, miltä
kannalta Kiinan vallankumoukselliset^työläiset katsovat
; isanottua'kongressia, Julkaisemme otteen Shanghai^
mattineuvoston yleissihteerin Li Li Sonin Idrjotuksesta:
«Millä ' tavalla on työläisten, siditauduttava tällai­seen
kongressiin?» - ' ' v " "
1, Me olemme nähneet, kuinka lännen työväen­luokka
on kavallettu reformistijohtajiensa toimesta ja
siitä on tuloksena, että he ovat vielä tänään kapitalisti-
/ s en vallanpidon / ikees9ä. Reformistijohtajat eivät ole
mitään muuta kuin porvariston lakeijoita ja >mme misr
r sään asiassa, niin kauniin^ sanoin kuin he puhuvatkin,
voi heihin luottaa. - -~
< 2. Viiinö .maailihansodan kuluessa kahdeksan mii-
•joonaattyöläistoveriamme teurastettiin k^din-,ja, maan­puolustuksen
tunnuslauseen alaiäenaf samalla kun mil­joonat
tehtiin raajarikoiksi elämänsä ajaksi. Nyt tah­tova-
japanilaiset imperialistit" antaa Kaukaisen Idän
' työläisille saman kodin- ja maanpuolustuksen tunnus­lauseen.
' Meidän ei tule sitä suvaita.
3. Idän kansojen suuri enemipistö on imperialisti-
:^-y sen puristuksen alaisena. Meillä on ainoastaan yksi
tie: yhtynyt rintama kapitalismia vastaan. Etenkin
työläisten täytyy-muodostaa tämä; rintama.
tävänään on myöskin pitää silmällä yleisaasialaista
työläiskongressia, joka Qti imperialbtien ja valheella
taistelevan reformistien 'pelkkä temppu.
' Brittiläisen laivastoaseman laajentaminen Singapo­ressa,
amerikalaisen laivaston manööverit Tyynellä­merellä,
voimakas vallankumoqksellinen pyirkimya Kii­nassa-
pakottavat .Japanin imperialisteja kutsumaan
yleisas^ialaisen kongressin tarkotuksella tuhota vallan­kumouksellisen
liikkeen" yhleisrintama^^
valvöa^ omia etujaan toisia imperialisteja vastaani .Näi­den
toimintojen pohjana ei^ole enempää eikä vähempää
l^ih japanilaisten imperialistien valmistautuminen so­taan
Tyynellämerellä, ^ / "
En^rlannin taantumus Intiassa yltyy
^^^^^ V aikoina kiristäneet kuris-
. tusotettaan- Intiassa^ Säännöllisesti toimitetaan siellä
joukkovangitsemisia. /Sadat ihmiset istuvat tyrmissä
syytettyinä siitä, cUä he ovat olleet yhteydesö' vallan-kumoi
iä^i^ixiestioien ja «Iralsfaevbtbdteit», ^ agent-^
/ JI^^^^
liiklaef^/tuniijettua/johtajaa. Ilman minkäänlaista oi«
keudei|^tucmii^ Jstuvat he edelleenkin vankilassa.' Ja
tällaiset.-^^^temiäet jatkuvat edelleenkin. .Englanti­laiset
vir^oiä^^
katsicniiävälineenäädb .yhä uusien j
nostamiseksi Intian: ! kansallista v^
hetddlöitä-ja järjestöjä vastaan/ - ^ ,^
Englantilai^tx-leyittelevät erittäin innokkaasti tieto­ja
siitän ctta~iftliasM: oh muka kehittyn^^^^
raIlin^;vallankumouksellinen liike. Tämän he. tekevät
siinä tarkotuksessä, että voisivat rlevittämiinsa huhuihin
noJ£^u};i^l)U «kieltäytyä toteuttamasta dniitäuudistuks
jotka'. Intian kansalliskokouksenkin päätösten perusteel­la'pitäisi
toteuttaa tulevan vuoden aikana.
Mtftta toiselta: puolen Intiassa todellakin on havait­tavissa
vallankumouksellisen liikkeen nousua.^ Vii­meisenä
parina vuotena' on Intian - kansallisessa vallan-kumdusliikkeessä
ollut huomattavissa jonkunlaista :si-säisfö
*^ri&klnäisyy^, ja taantumusta.^. Ennen Intian
kansallisen Tajpäutusmisliikkeen johdossa i>li puolue,
jolca vaati- Intialle itsehallintoa Englannin vallanalaise-na
ja kieltäytyi kaikesta vallankumouksellisesta tais­telusta.
'
Tämän puolueen «ikeistosiipi,^?^
riston a$iäa, ön tSJ^^^
inäkaupat^englanjtiläisten- k meni In­tian
''kansanjoj^ojen riistäjäin leiriin sen takia, että
se ^iielkää v^Iankumoidcsellista joidskoliikettä enem­män^
kuin vdkutään muuta maailm puolueen
pildcq^^arillinen i vasen' siipi on: nmuttanut täydelli
sesti taktiikkaansa.. Nyt se jo vaatii Intialle täyttä riip-puni
»ttomiHitta^eikä- kieltäydy, 'vallan
taist^tt&fiBäEaäii:/ (^'a^ vasemmistosiip^^jetsii ulospääsyä
terror^sten töiden avulla.' Toinen osa taasen asettaa
tehtpäjueen liittoutua laajojen työtätekevien joukko-^
Jen^kahssa ja 8iaiada.-ne mukaan:^
l l i k k e i s ^ . ' " ' ' " ^ ' ' ' . '
Viimeksiv^mainittua^^tieta kulkevat myöskm vallan-kui^
5^^ilDs^^^ intelligentit. Smnalla, kasvaa ja^ voi-misttnt^
Jntian],kommunistisen -puolueen' vaikutusvalta.
Tämä kaildd^.merkitsee eitä, että liSiiaikoina on Intias-sa
\^odöt<sttavi88a vallankumouksellisen liikkeen vpimis-tunäiita.
'
'jr: KiinlnkaaUiset ""sosialistir .
Belgian kuninkaasta on^nyt tehty diktaattori,^ ker­tovat
i^tistiedot. , ,
' '^ifetgia on nuiaY'}0S89 on se kuuluisa «demokratian»
söUinT^le Vanderyelde. - Ilman hänen ja politikoitsi-jat(>
vereitten8a myöntymystä ei tuota diktaattorivaltäa
kuninkaalle'\>lisi saatu.-«.Nämä Sosialidemokraattiset
herrat ne äänestivät nämä diktaattorivaltuudet kunin­kaalle.
^ . ^
V^nderveld^ J^häaen kuninkaallisen majesteettinsa
ministeri cm tuhn^i^ erikoisesti siitä, että hän on ar-vo^
3]ul( juuri julmasti Neuvostoliiton asioita siitä syys­tä,'
«ttä'siellä vallitsee-.luoldkadiktatuuri työväen-luoluin^
diktatuuri. Mutta juuripa siksi odkin hän ja
häa6iä^rpuoluee»sa ollut niin valnris myöntämään dikta-tuuEaadybBadBfiigian
kapitalisteille, joita kuniogas siellä
edustaa N - , ^
Tällä tavalla nämä sosialidemokraatit käyvät luok­kataistelua.
Joku voisi sanoa, ettei se mitä^ luoldcj^
taiÄetiifä"iÖle:,"'Mtitta kyllä se on — se on luoHcafais-telua
kapiUKstien puolesta työväenluokkaa vaataan.
Ja- samanlaista'luokkatoistelua ovat sosiali^^
tiset pnlit^Usijat käyneet yleensä sen jälkeen, kun
töis^fö'1l»tettialsionale3ta tuli työväenluokan a s i ^ pet-täjä....
Vandervelden nimen rinnalla ja samanlaisten an­sioitten;
rinnalla voidaan luetella koko toisen inte^at-sionalen
niäärääyin johto henkilöineen ja poliittisiiie
siaviituksineen. ^ . ^
Z > Rivi^ välistä
Vuonna 1870 oli Canadan tehdaslaitosten työläisten
keskimääräinen lukumäärä neljä kutakin laitosta koh­den.
Sen jälkeen on se kohonnut niin, että se nyt on
kaksikynuneiltäkolme. . ^ ^ - *^
/ Tällöin!.oli teollisuuslailJ>ks!^in sijotetun pääoman
keskimäärä (virallisten tilastojen mukaan) $1,890 ku­takin
rlaitosta" kohden. Nyt ^ on $149,293.
Ostaakseen teollisuuslaitokset kapitalisteilta v. 1870
olisi'työläiäten eri laitoksissa tarvinnut panna likoon
vähemmän-kuip $500 mieheen. Tehdäkseen tuon tä­nään
täytyisi; heidän jokaben koota $6,435.
' Kun^ tarvittaisiin /työväenluokan koko kuuden vuo­den
palkka teollisuuden ostamiseen ja kun tämä palk­ka,'
keskimäärän jäädessä alle $1,100 vuodessa, ei mi­tenkään
riitä; virallisella' taholla laadittujen elinkustan-nu^
arviöldeir peittämiseen, niin se-«sottaa minkä ver-rait-
Qn pötyä siinä haihakuvitelma^ jota levittävät
sellaiset - kiirjpltajät kuin Royal-pankin palveluksessa
oleVa^^öonälA. MaiVih ja «Finaniial Post»-lehden toi-mittaja
Floyd ehainbers ja jonka mukaan «ulospääsy»
työläisille lepää i osakkeiden ja bondien ostamisessa.
' .^Osakkeita kun ine jisein emme voi ostaa leipää­kään!
— J. S. Wallace.
kominunistit ja työväenluokka
' Kommunistit; erottaa työväenluokan muista 'puo-lueisla
vain- tämä: 1. Eri^maiden proletariaatin kan-sallisis^
taisteluissa he terottavat koko kÖ^älistön
yhtdiiiä ' Muja' ja asettavat ne etualalle' kaikesta kan-sallisuud^
tä riippumatta^ 2. Niissä eri kehitysvai­heissa,
joiden; läpi työväenluokan taistelun porvaristoa
vastaan on kulettava, he aina ja 4aikkialla edustavat'
liildceen etuja kokonaisuudessaan. — Marx.
ENGLANTILAIS.yENAIJUNEN KOMITEA SUORITTANUT ARVOK-KArrA
TEKdJA VOIMAKKAAN J A >YHTENÄISEN ABSMA.
TILLISEN ^INTERNATIÖNALEN liUOMI^EKSl ^
^ Viimeisten .kuukausien aikana OVL
eri V maideUi taantumuksellisten työ-väenlehtien
"taholta väitetty, että
englantilais-venäläinen komitea ^ on
lakannut olemasta ja että sillä ei
ole oHut mitään-merkitystä.^: M
kin oikeistojoh^jat \ ovat halveksien
sanoneet: kamtainvälisen ammatillir
sen liikkeen elvyttäminen on "hum-p£
ukia'\ Nyt me ehej^ttämiseh
kannattajat saamme kuten v''tilauk^
sästa" lisää todistuksia edustamal­lemme
sntenalle; Englantilai&iive-näläisen
komitean äänenkannattai-jassa
'"Trade-TJnion Unityön" elo­kuun
numerossa on julkaistu; kir-jotns
otsakkeella: "The Angl<|^
Russian ; C o n ^ (englantilaisr
venäläinen komitea), jonka on^ aller
kirjottanut Amsterdamin : intem»?
tionalen puheenjohtaja Af' A.
Pnrcell ja saman 'intematiorialen.
toimeenpanevan ^omiteab 'iJ^en
George Hic^. Nämä'molenunato^
vat myöskin eheyttamiskömitean Jä­seniä.
* ~
/Artikkelissa sanotaan:-
tilais-venäläinen komitoa on muor
dostettu.'toyeruu^' ja solidaarisuus^
siteiden lujit^miseksi: Englannin
ja, Venäjän' työläisten välillä; näi-^
den maiden. ammatillisten : liikkeir
den- suhteiden yhdistämtseksiv sekä
toimimaan X sellaisen kansainvälisen
ammatillisen liikkeen saavuttamisek­si,"
joifkä'päämääränä on yksi, yh-tynyir^
voimakas ammatillinen inter-nationale^
i Meistä ne, ;/jotka ottivat
johtaakseen tämän komitean perus­tamisen,;
.tiesivät hyviuj ~ettei^ ole
helppo ' tehtävä ohjata laivaa tässä
myrskyisessä ja i jännittyneessä <maa-ilmasaa.:
: Neuvostoliiton :V järjesty-neettyöläiseiovat
halukkaat ja i n -
n^tuneeti >'^j^nä , yällai^^
sellistä intoa, ylpeitä vallankumoukr
sen' saavufiuksista ja suurenmoisista
voitoistonsa; ^nälän,. tautien ja : kuo­leman;
keskellä ovat he luoneet uu­den
ammattijärje^^n kärsimättomi-
,nä hiihinir hÖjaisifii. j a kiemurtelee
viin menettelyteppihin, joita v Länsi-
Europan työläiset -seurasivat 'tais­tellen
lujaa, -. hyvin järjesiynyttä,
voimakasta linnoitusta sekä nykyr
ajan kapitalistisia; hallitsevia luok­kia
vastaan - r - meidän täytyy - tie­toisina
\ siitä saa^a^heidät mukaan
kansainväliseen yhteyteen; Kan­sainvälinen
ammatillinen iiik^ tar­vitsee
heitä. Se vaatii heidän 'läm­mintä
toveruuttaan,: iimostustoan,^
taisteluhenkeä, heidän : rohkeuttoan
ja voimaansa^ .Nykyään tarvitsem­me
: heitä enemmän kuin koskaan
enn^n: - Me - haluamme [.j,painostaa,
että ; englaniilais-vehäläisen; komi­tean
tärkeys' nykyisin on suurempi
kuin ennen. Me' tarvitsjemme mah­dollisimman
kiinteätä Englannin ja
Venäjän, työläisten solidi^isuutte:
tarvitsemme kansainvälisten; amma­tillisten
liikkeiden, sitomista; yhteen
käsittämällä myöskin U.S.S.Rm
(Sosialististen < Neuvostotesavaltojen
Liiton) -ammatilliset'-järjestötkin;
yhden hyökkäävän, -voimakkaan .am'
matillisen kansainvälisen - muodosta­minen
kasvaa. yhä huomat&vammak-si
päivästä toiseen.:. Meidän 'ei pids
antaa väliaikaisten .vaikeuksien es­tää
huomaamasta tämän .pyrkimyk­sen
suurta merkitystä; Eikä mei-dä^.
myöskään koskaan tulisi unoh­taa
niitä vakavia sanoja, jotka Fred
Bramley*. lausui viimeisessä^uuloi-sassa
puheessaan ammattijärjestön
kongressUle.
K^pitalistieh hyökkäykset työläi­siä
vastaan tulevat -yhä ankaram­miksi:
ja raakalaisemmiksi. Englanr
nissa on; meillä tällä: hetkellä todel­linen
syy tunnustaa -sei Europan
maissa on puolet ammatillisista v liik­keistämme
murskattu. ^ Kaikissa ka-pitelistisissa/
maissa .on tehty hir­veitä
> hyökkäyksiä ^öläisiä; vastaan.
Ennenkuulumattomat orjnntussuun-nitelmat
ja orjasopimukset on pan­tu
käytäntöön: Palkkoja on alen­ne^,
^taloudellisia , olosuhteita • on
huononnettu. Melkein jokaisessa
sanomalehdessä sisältävät tiedonan­not
uutisia teollisunstaisteluista ja
sorrosta tai huhuja uusista' sodis­ta.
Olisi vaarallinen historiallinen e-rehdys
ja suurin r typeryjrs antaa
- Äskeinen englattilais-venäläisen
komitean kokous, joka pidettiin hei­näkuussa
SOrr^Sl-päi^nä Pariisissa;
on laatinut .yleislakosta ^ selostukset
molempien':-maiden, yleisneuvostoille.
Me toivomme vilpittömästi, että
nämä ^tulevat saamaan pikaisen; kä­sittelyn
o*sakseen. Aika, jota me
elimme,, e i ' siedä' viivytjrstä. Ko­mitean
hyvän työn,^ • s«if; suuren ja
tärkeän työn täytyy jatkua. Mei­dän
ei. pidä tinkiä ^pienissä asioisr
sa, kun. on suuria'^ asioita, jotka
voidaan ja jotka täytyy tehdä.
Ukkospilvet r ajelevat taivaanran­nalla.
Kapitalistiset vallat ovat
muodostelleet olosuhteita U6.eissa
-Neuvostoliiton v naapurimaissa ^ hyök­käyssotaa
; varten; Englannin kai­vostyöläisten
taistelu. onV vain alku­soittoa
toisten teollisuus- ja ^poliit­tisten;
taistelujen ;' sarjaan, joiden
loppumiseste .-ei ole r tietoa. .'Venä^
jän työläiset- ovat antaneet ; sydän-verensä
;'autteessaan kaivostyöläisiä.
Se on aina muistettava. Me luo­tamme
siihen, että tuleva englanti-laiis-
venäläisen komitean (kokous tu­lee
avaamaan uuden ja vielä laa­jemman^
vaiheen. vtässä ctyössäi^' •
T Englantilaisten lausuntojen, .mu­kaan,
eivät Neuvostoliiton työläiset
ole anteneet: ainoastaan; 'teesejä"
—-vaan "sydänver^nsä" ja rahaa
yli 400,000 puntaa.:' Tämä on suuri
solidaarifuudeh ; - :lahja; ensimäinen
englantilais-venäläisen komitean he­delmä,
kuten R. Page Amat sen
Ks^tä^ ammatillisesta eheytlämi^s-
, 1 **Eng^tilais-venäläisen' eheyttä-nnsen
kautta on kan^äm^jtaeD^e^^
J&^yttäminen tuUut • eneinmän' toa-asiaksi
..kuin ; komitean^ ipkoukset
työtä
sessa'
on- arvostellut mielenkiintoi-artikkelissaan.
Hän >; sanoo
samassa >; kirjotuksessaan kansainvä-
Se on todellinen ^de Neuvostoliij^n
ja JEhJgJannin-milJoojjient.^öläfe&n
^vämiä. Mitä tahansa . voi ,tepah-tnaV'
ininkälaisia näkökantojav hyrän-sä
voidaan-ot^ yleisneuvoston toi--
menpteitä yleislakossa^-V. mutta silti
englantilais-venäläinen' eheya. ^ jää
näiden maiden ^miljoonien • työläis^
ten välille, aiVan samalla tavalla^
kuten luokkataistelu jää työläisiUe
olemassaolonsa; puolesta -maailman
impierialismia ^' vastaan .; taistellessa.^'
"Kansainvähseh ammatillisen liikr
keen eheyttäminen- ei; ole; joku;iha­na'
ajatas, vaan ankarakäytännöl­linen
; tarkoitus, - minkä 'kautta ykf
sinomaan voidaan pitää Englannin
.kaivostyöläisten' ja- koko maailman
Vyöläistenvpalkat korkeammalla"; sa­noo
W. H. Hdtebinson artikkelis­saan
"International :Unityand .:.In^
tematiohalCapitalism". 'Sekä edeU
leen:
"On tuleva selväksi, että kapita­listit::
Valmistautuvat hyökkäykscieh
jokaisjessa ; maassa; -siksi .työläiste^
täytyy^, vakavasti, uhrata <tarmonsä
edistäessään ; kansainvälistä; amma*-
1 tillista - eheyttä^että; rmilloinyhdes­sä
työväenluokan osassa on hyö­kätty
heitä vastaan. Voidaan' mobili­soida
kaikki maailman - järjest^eet
työläiset;- puolustamaan'• heitä.'?;.
^ Nämä lausunnot kansainvälisen
ammfilillisenliildceen eheyttää
välttämättömj^ydestä- saattavat niei-dät
vakuutetuksi, että englantilais-venäläisen
; komitean ja' kansainvä­lisen
ammatillisen: liikkeen eheyt;
tömistä puolustaessammo/ ; olemme
olleet selvillä vesillä. Meidän on
edelleen käsitettävä^ että kansallir
nen ja ; kansainvälinen 'ammatilliäen
liikkeen ^eheyttäminen .:: on . eläVnän
ja; kuoleman kysymys; kaikkien mai­den
työläisille. Yhteen liittynemä
me-:' voitamme, mutta: hajallaan me'
kaadumme. .
1^
Toisinajattelevien Järjestö
Työmiehen "Päivästä päivaän"-
osastossa kirjottaa F—s:
On;ii Saari' ja Syrjälä käyvät
edelleen idän eri suomalaisseuduil­la
' pilhujamatkoilla. Tosin Saari,
kuten -Raivaajassa ;huomantetaan,; ei
ole "meidän kannnallamme", vaan
"ajattelee" useissa kysymyksissä e-
Ti tavalla, mutta siitä huolimatta
Syrjälä tuntee Saareen ja/ Saari
Syrjälään vetovoimaa; Syrjälä pu­huu
ja Saari' sitten nousee ja hie­man
tuollaiseen pelastusarmeijalai-sen
immen' tapaan ; todistaa, että
kyllä kaikki niin on. ^
Mitä he sitten halajavat?
; Ensiksikin: >.näiden^^^^-I^^
ikämiehensydän särkyi aikana, jol­loin
suomalainen.;: työväestö,: tässä
maassa -: valtavan; suurena > .-joukkona
ilmaisi ^liittyvänsä ; ' Kominterniin.
Heille teki se kipeätä syystä, että
he, tottuneina sosdem.-toppatuoliin,
käsittivät heti, että Workers-puolue
on työn ja toiminnan puolue, puo­lue,
joka katsoo, v että .'etappia^semiU
la: olevatkin tekevät tehtä>ransä ja
vieläpä paremmin kuin rivimies; ja
se ei sopinut tällaiselle herrahta-neelle
toimitsijalle. Molemmat o-livat
"jyrkästi" toisiaan vastaan,
mut^ käyvät kuitenkin.^ yksissä . pu­helemassa,
sillä heitä yhdistää sa­ma;
asia ja vaiva: kommunistit.; V
Matkaan liittyy harrastus saada
syntymään "oma" järjestö.
Sellainen ''oma järjestö", jossa ei
K>lisi pahoja -kommunisteja, .demor
Ja kun Syrjälä idässä sanoo, et­tä
.hänellä on - kannatusta keskival-tioissa,
niin mielihyvällä toteamme,
että : sitä ^ on, ei tosin ^vahvasti: ja
mieslukua lisäävässä'määrässä^^mut-ta
: aina; sen 'verran, v ^ että' r9ckana
rokassa. Syrjälä ei punastu vas­taanottaa
::niitä.: - Saartakin hieman
kutvoi liittyä Syrjälään ja siitä
syystä Raivaajassa ilmotettiin: että
Saari - "ajattelee^ ^ useissa kysymyk­sissä
eri: tavalla; se tyydytti Saar­ta;
; Näihä^_täällä olevatkaan eivät
ole "ihan" Syrjälän kannalla, sillä
hex."ajattelevat'^ toisin — 'monessa
asiassa, mutta liittyvät. Syrjälään
pääasiassa: pitäisi - olla sellainen
"oma" suomalainen järjestö, joki
tanssisi, jotta sitten/ toisten - tans-^
siessa kävisi laatuun -politikoida
puoluetta; vastaan. Raivaajan tuli­si,
jos.-^isi'.täällä jonkun' kasva­tuksensa
~ saaneen toisinajattelevan
rikastuttafiiaan puhu jamatkojaan,
lausua, että tämä Syrjälä» uusi 7."^"""
h o l h o k k i " ja " H e r r a POIU.IPMUJC-
(jdmism SiHMiialaise]
asioita!
Pöytäkirja
tehty ^ Canadan - - Suoxnalaisei»
; J ä r j e n ; :<lk}llistetturtd
meenpänevan komitean kob^
uksesta elokuun 31 p. 1925^
SaapuÄ" oUvat kaikki toimea,
panevan komitean jäsenet. Puheen
johtajana toimi Ahlqvist.
C i i a i i e ^ B . C peru.tehiUe
saatolle' iUneitti sihteeri lähettä.
neensä tarpeet, mutta lupakirjan lä-;
h/etys: odottaa vahvistusta. Päätet.
tiin.i^myöntää lupakirja;
^ n d i H t r i n öaaston pyytäessä oi-keutta
muuttaa lupakirjansa "JBor.
der Cities" nimellä, päätetyin tiei
dusteUa erinäisiä seikkoja ennen
kuin "uusi lupakirja lähetetään.
B n r r i t t i s ; osasto Idrjelmässään se-losHi
että haalin omistus on vielä
rempallaan ja että' laina on ylössa-nottu,
jonka takia osasto joutuu vai--
keaanr;asemaan;/pelastuminen vaa-tieit>
ulkopuolisen avun tarvetta,
pyytäen tässä tarkoituksessa keräys^
lupaa. Maan omistuksen registee-raamiseksi
velvoitettiin heidät toi­mimaan-
osastona, sekä koettaa saa^"
da mahdollista lykkäystä lainan mak--
samisessa ,sillä heille keräysluVan
myöntäminen voidaan-f vain käsitfellä
järjestyksessään toisten lupaa odot-tavien
kanssa.
i i a a l i i i rahaston hyväksi keräämis-lupa
päätettiin myöntää Conmefen
osastolle seuraavana järjestykses^
sään.
L u e t t i i n V a n c o u v e r i n Finnish So-c
i e t y n j a New Y o r k i n Progrestire
S o c i e t y n kirjelmät, kumpikin pyy.
4äen oikeutta lähettää myyjäislip-puja
järjestömme osastoille myytä­väksi.
.Päätettiin lupa myöntää
Vancouverin Finnish Societylle kun
he -vielä vakuuttivat 'vilpittömän pyr­kimyksensä:
olevan liittyä Järjestöön,
jotavastoin Ne^v Yorkin tovereille
selitetään että omifen haaliavustuk-sien:
lisäksi on meillä käynnissä u-seita
yleisiä ulkopuolisia avnstns-ryntäyksiä'
y. m. joten emme voi
heille l^paa myöntää.
L e h t U i i b k e i d e n kirjeenvaihtoa In^
ettiin -ja kannatettiin kustannetta- -
vista :'oppikirjoista rajotetumman
painoksen ottamista, mutfa vastas­tamme
kuitenkin levähdysajan ot­tamista
kir jallisuuden kustannos-työssä;
tyytymällä yksistään. Suomen
tuotteisiin, joissa on paljon porra'
rillista roskaa. ^
L u e t t ^ ^ kirjelnvaihtoft ja- käsi­teltiin
muutamien osastojen esityk­siä
Vapauden laajentamisesta. _ Pää­tetyin:-
tiedustella Vapauden liik­keenhoitajalta
mitä mahdollisuuksia
edellyttäisi nykyinen painokoneisto.
V Najrteinä "Itäisen rintaman ko-mentaja'V
jätettiin tov. Mertasen
luetta'vaksi lausunnon antamista var-.";
ten: seuraavassa kokouksessa. Aikai-aemmin
ostettuihin näytelmiin "Jir-j
e s t a j a 1 4 : s t a " , " H e r r a Rodmannin .
matkakamraati •-—. monessa, asiassa
vajattelee eri tavalla kuin he, mut-^
ta hän yhtyy ainakin ^ siinä, että
Workers Party on paha" puolue^
joka "vääristelee" Kominternin op­peja.
; -Jotain: sellaista pitäisi pan­na
silloin selostukseksi.
Sellaisia: timpereitä; täällä olisi
siihen" • toisinajättelevaan- järjestöön;
On ' prässirautaa ja koickelipiimää,
naskalia ^ja pensseliä: ja ihan am-matilcseen
toisinajattelevia;; v
Mutta- ätiomalaiset työläiset, jot^
ka järjestävät asioitansa Kominter-kraattlnen,
hilpeä, tanssia ja -kom- nin vedustajan, eli ' Worker6 Parfyn
munistivastaistapolitikoUnista har­rastava
järjestö; se järjestö tanssi­si
ja - Syigälä^SaariV sitten A toisten
tanssiessa yrittäisi tapella kommu­nistista
liikettä vastaan. : Tällaista
työnjakoa^ Syrjälä / rakastaa.
Syrjälä oli lohdutellut eräässä
yäikassai että ^vaikkapa^ s
näjrtäJcään, ; niin: 5 ^
ja $äarella, bn knitenfön ,feiail£^
jopa yksin : ke^valtioissakin, ;lc^
natustaT ' ' -
::;:^;';Jä'-;;;^llä-:pnl£in; •-;•;• ^
' Meillä tietysti ei ole Oikeutta pu­hua
asiantuntemuksella muiden: seii-tujen
, kuin lb:eskivaltididen puoles­ta.
Mutta auliisti myönnämme, et­tä
on kannatusta. Ei paljo, p Juiiri
samaan aikaan ,^ kuin •; suomalaisten
työväenyhdistysten keskusjärjestö
viimeisen; ; edustajakokouksen - pää­töksen
ja suunnitelmien -mukaan
ki^tsui koolle työväenyhdistysten a-jonkin
asian .vahingoittaa ;' tehok> luekokouksia, liehtasi tämä sjnrjä-fcaasti
jatkuvaa -englantilais-venäläi'- läis-saari-kopla "ihan omaa"- järjes-sen
komitean työtä, siihen saakka
kunnes sen tehtävä on suoritettu.
Komitean pitämiä kokouksia oli­si
ollut jo aikais'emmin, jollei mei­dän/,
oma kaivos- ja ,yleistakkpmme
oUsf estänyt niitä.' Koko ainmatil-linen
luke on ollut ja on vieläkin
vedetty : mukaan ' |caivostyöläisten
taisteluun. Yleislakon aikana, on an­netta
useita vääriä^ tietoja: venäläK
sille tovereillemme siitä, mitä . t a ­pahtui
Englannissa.
tää, vannoen samalla; silmät tapilla
olevansa "uskollinen" Kominternil­le,
mutta samalla antoi. tietää-, ettei
se voi sietää Kominternin asianaja-t
jaa tässä maansa —TCorke"rfr-Partya.
Se oli vain sellainen "toisinajattele­vien
järjestön" ' suunnitelma, Sellai­nen,
ettei oikein tiennyt oliko puk­ki
vaiko -vuohL N
Aina ja kaikkiallahan on toisin-ajatttelevia,
j särkyneillä sydämillä
varustettoja miehiä.
kanssa tässä maassa, luovat kes.
kuksensa ilma? 'Syrjäläroikan ,huns-vottimaista
avuntarjousta. Suoma­lainen
työväki, joka on kansoitta
nut luokkataisteluliikkeitä tässä
maassa, ei hetkellä; jolloin puo­luetta
luodaan, astu syrjään irvis-'
telemaan, vaatia luo se Workers
Partyn mukana sellaisen apnjärjels-tön
kuin< tarve" vaatii. Ei apu­järjestöä,
joka mjiika kehulcsii Ko
mincernia, -^Utta syytää kuolaa sitä
edustavan puolueen silmille, 'vaan
apujärjestön, joka rippikouluuttaa
uutta ja uutta ainehistoa puolueel­le.
Se naureskelee tuoUafaille har­rastuksille
luoda särkyneiden sydän­ten
järjestöjä-"^ .jos sen Joukosi
sa on^^tässä asiassa "toisinajattele­via",
niin-, se katsoo niiden kuulu­van
^uuri tuohon Syrjälä-joukkoon,
-joka'konkurssin iehneena, nyt yrit­tää:
länttästä kokoon - omaa "apujär­jestöä",
jonka : ensimäinen -tehtävä
olisi tietysti jakaa ^ keräyslistoja
Raivaajan ^ auttamiseksi'^ Jn olisi
sfllä "omalla" järjestöllä eräs toi­nenkin
tehtävä toimiessaan:»'Syrjä­län
pelinappulana. . Raivaaja nimit-täin
jakaa omaaii leiriinsä kuujlu-van,
inhoa herättäneen "tohtori" ja
salapoliisiTurkkija Nosovitskyn kir­jaa
ilmaiseksi kaikldalla.^ Se uusi
ja "oma"' järjestö; saisi : ensimäise'k-st
tehtäväkseen auttaa • tämänkal­taisessa
levitystyössä itse sitä pää­jehua,
joka "oman" takana liehuu.
ko", oli' saapunut osa rooleja, jor
ten päätettiin ilmottaa ne vuokrat­tavaksi,
s^ä periä kahdesta ensin-mainituste
vuokraa $8.00 kerralta
ja kolmannelta $3.00 kerralta.
V a p a u d e n johtokunnan pöytäkir­ja
heinäkuulta luettiin ja hyväksyt­tiin.
V a p i i i d e n liikkeen t i l i o t e v tarkis­tettiin.
Ei antanut aihetta toimen­piteisiin.
Kokous lopetettiin.
Vakuudeksi,
A. T. HILL, sihteeri.
' Olemme tarkastaneet edellaolevan
pöytäkirjan ja hyväksymme koko­uksessa
asiain käsittelyn ja päätök­sien
kanssa yhtäpitäväksi.
E. Pirttinen, Oscar K. Jokela,
pöytäkirjan tarkastajat.
Toronton uutisia
~ Nuorison j a lasten iltamat tk. 11
p. onnistuivat, tyydyttävästi.
Hill puheessaan painosti eri toimin
taelimien taholta oikean ymmarryi-sen
välttämättömyyttä nuorison]»
lasten toiminnan kehittämiseen, jo­ka
näin toimintakauden alkaessa on
ensimäinen ehto pyrkimyksen «jo­kaisen
työskentelyn «""'^«r^
Lasten ja nuorison VsittämaJsap^
^ai vanhempain suosion, »oni -
tuhsi Iloa ajatellessaan, etta ton­kin
lapsestaan kasvaa taisW
luokkarintemalle. Tuloista sai
to puolet ja nuorisoliitto ja pio^^
rit, toisen puolen, joka l u o v a ^ j
«Young C6mrade"-lehden ja nuori­soliiton
raJhastamisek?i. ^i]
.Agit^tsiönikomitean t^^j^jjjt„t| ;
laan. yhteistoiminnassa """J^'""/'
valvojakomitean kanssa, 1
ryhd^y< toimenpiteisiin f
ten~ohjaajain y.m.
den. Tarkotus on saada P i o n ^
toiminta alkamaan osjiston^
aivan heti Toiminta tulee ole»»»'