1927-09-14-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 4 Keskiviikkona, syysk. 14 pmä—Wed., Sept 14 No. 106 • y ^ y p ^ " ^ g jvallankumoukEelliset voinjat vain o l i herätettävä p a r - Cenadan soomalai^en työväestön ainoa äänenkannattaja, [^''^"»"^^^en eri tilanteisiä Ja tietoisesti järjestyäkseen Ilmestyy Sadburys;^, Ont., msanant&ina, keskiviikkona | k a m p p a i l u u n .— J» perjantaina. T o i m i t t a j a t - ' ^*>'"^ August Bebel oli innokas saksafaiscn proletaa- S. G. N E I L . T. y . C A R L S O N . R. P E H K O N E N , j risen naisliiklieen edustaja. Mutta Zetkin o l i alotleen —: ~~~ ' : 'i tekijä Ja tunnuskuva. Hän osotti selvästi Ja ilmeisesti « j^c^d^ f a s s ^ U f e J T ' ' ' Departmer^t, Ottawa, | ^^.^^^ ^.^^^^ välisen h e n k i e n eroavaisuuden. ~~~~—~r~ —============================= Toimittuaan ensin naisten s i v b t y s l i i t o s s a kolme vuot- V A P A U S (Liberty) ' ^ mm mmm IM a 1^7 sv K a i k k i a l l a missä työväenliikettä The only on»n of Finnish Worker8 in Canada. Pab-j ^ >;^'>'"'^t '"ton Jäsenet Zetkinin kehotuksesta Saksan j on alkanut ilmetä, on rinnakkaisesti liäied in Sodbury, Önt., every Monday, Wedne8day}sos.-dem, puolueeseen, luopuen erikoisasemastaan. Täl- Md F7":dav. ,. —jlöin kävi ilmi proletariaatin takapajuisiius naiskysy- TILAUSHINNAT: (myksessä. Puolueessa o!i käytävä loputon määrä ka- Cai-adaan yksi vk. $4.00, puoli vk. ?2.25, kolme kk. f t C O j a yksi kk. 75c. y/idysvaltoibin j a Suomeen, ykri vk. $5.50, puoli vk. tacj ja kolme kk. $ j ^ 5 . ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA: Naimailmotakset $1.00 k e r t a , $2.00 kaksi kertaa. Avieliittoonmeno ilmotukset 50c palstatuuma. Nimenmautosilmotukset 50e k e r t a , $1.00 3 kertaa. ayntymäilmotukset $i.00 kerta, $2.00 3 kertaa. AvJoeroilmotukeet $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa. Kiitosilmotukset $^.00 k e r t a . „ , Kuoleroanilmotukset $2.00 kerta, $50c liBumaksu kiitoelacsceita tai muistovärsyltä. Halutaantiedot j a osoteilrootukset 50c k e r t a , $1.00 t o l m c kertaa. . s Tilapäisiini ottajien j a Dmotasakcnttuurien on, vaa- {ittacesa, lähetettävä ilmotashinta etukäteen. TilrfnksJH. j o i t a ei «earaa raha, el t u l l a Jäbettämään, gaitsi agiamjcsten,_joilla_on takauksgt._ General advertising rate» 75c p e r c o l . incb. M i - cdmora charge f o r single insertion 75c. The Vapaus tf the beat advertising medium among the F i n n i sh People i n Canada. . • ' • ' Maanantain lehteen aiottujen ilmotnsten pitää olla konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina j a perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä^ hakolta. Zetkin oii tällöinkin innokkain edelläkävijä. Tämän jälkeen on naisliike kehittynyt tavattomassa määrässä. Kaikissa ammateissa ja toimissa taistelevat naiset yhtäläisestä palkasta Ja lyhennetystä työajasta. Ammattiyhdistyksiin lukeutuu tuhansia naisia. Kehitys Johti moncsli suuriin tappioihin Ja syviin pettymyk siin. Työväenliike nousi Ja laski laineiden tavoin, heikot ainekset suistuivat syrjään Ja sosialidemokraattisessa puolueessa kristallisoituivat spartakuslaiset. Zetkin esiintyi kaikkialla innpkkaimpana Ja kj-vyk-käimpänä johtajattarena. Hänen nimestään tuli saksalaisten työläisnaisten kannustin. Hän uhmasi kaikkia sodan vainoja. Hän täytti Joku aika sitten, kut^ muis-tettanee, 70 vuotta. Hänen nykyinen äänenkannattajansa on ''Yhdenvertaisuuden" jälkeläinen: "Taisteli- Jatar". — Työmies. Vfipouden toimitus: Liberty Building, 33 Lorne Street. Puhelin 53GW. . s jv» elte milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan p er •oonalHbella afmellä. « J . V . K A N N A S T O , liikkeenhoitaja.' Proletaarisen naisliikkeen tehtävän osottaja — Clara Zetkiii Proletaarisen naisliikkeen ^teoreettinen ja käytännöllinen erotlaminen porvarillisesta naisliikkeestä on oi-kecBtaan Clara Zetkinin tekoa. Engels ja Rosa Luxemburg o\'al sanoneet, että Zetkinin suorittama naiskysymyksen teoreettinen muovailu on yksi harvoista itsenäisistä luomuksista marxismin pohjalla, ja että hänen teollaan on ennenkaikkea merkityksensä teoriaan ja kSytäntöön sisäisen yhdistymisen kautta. Vuoden 1890 vaiheillo, jolloin Clara Zetkin liittyi saksalaiseen ja kansainväliseen proletaariseen nais- Iiikl;csseen, oli tilanne sei(^inen, että sosialidemokratian johtavat naiset kaikissa maissa toimivat puhtaasti porvarillisten naisasianajajanaisten häntänä. Saksankin proletaarisissa piireissä vallitsi monin paikoin sellainen liäsitys, että naisten oli suurena sisarkuntana . Mytävli taisteluaan katsomatta luokkaan, mihin lukeu- •luivat., ^ Kuinka kohtalokasta tämä oli, kävi ilmi ratkaisevaa merkitystä oIe^'issa yhteiskunnallisissa ja poliittisissa kysymyksissä, kuten esim. työläisnaissuojelus- ja nais-vaaIioikeuskys;(' myksissä. Niinpä oli vielä sos.-dem. puolncpuiväin pöytäkirjassa - vuodelta 1890 seuraava lisäys puolueohjelmaan: "Vcatinius: Jokainen nöistyön rajolus mieslentyön ^ suhteen' raukeaa. Vaatimus lakimääräisestä palkasta iniehiilc ja naisille raukeaa, koska sen toteuttaminen johtaisi tödelHsutidessa naistyön vähennykseen." ' Siis vaatimus, joka vielä nytkin vastaa täysin porva-nilif. cn naisliikkeen vaatimuksia. Clara Zetkin johtaa naisten taistelun välttämältömyy-den yhdenvertaisuudesta kapitalistisen talouden kehi-tyk.<; t'>tä luokkataistelun osana vastakohtiana porvarilliselle naisliikkeelle, joka sukupuolten yhdenvertaisuutta vaalienkaan vain taistelee väärän lipun alla omislavain, cnian luokkanaa etuoikeuksien hy\'äksi. Täniii ilnjcnee eritotenkin vaalimotesissa rajotelusla, vnalkiikeiidcsta. naisten vaalioikeudesta, minkä edut lankeavat por\'arillisillc puolueille, samalla kun annetaan ravintoa sosialidemokraattiselle harhaluulolle, että naisen poliittisen tasa-an'oisuuden katitta on Jo saavutettu yhteiskunnallinen ihannetila, Ja että pn saavutetta kaikki, mitä voittaan vapauden avulla hankkia. Terävänäköisesti uudelleen arvioidessaan kaikkea tätä osoilaa Clara Zetkin edelleen, mikä merkitys naisten cikL'iii'5Uojcluksilla on miehiin nähden, heidän talou-dcIliucUc ja poliittiselle asemalleen ja heidän vapaus-taistciullee ». - SiUä naisien menestyksen suuruus -fi^^ saavutukset uäillä aloilla vaikuttavat myös työnsuojelukseen yleiseen ju lyövät leimansa koko työväenluokan elintasoon. Kysymysten selvittelylle on pohjaavaa merkil^'sta Zetkinin esitys ja vaatimus^ että proletaaristen naisten vaatimukset on taisteltava lapi koko proletariaatin luokkavaatimuskamppailun yhteydessä. Sen vuoksi hylkää hän jyrkästi por\arillisten naisten taktiikan vaatimustensa esittämisestä anomuksina, pyrkimyksen päästä eteenpäin rukoilujen tietä. Lähtien tällaisista, s>'>-ästi luokkatietoisuuteen juurtuneista vastakohdista vaatii Zetkin selvää porvarillisen ja proletaarisen naisliikkeen eroa sekä tekee työtä tämän h>n'äksi, mikä silloisten yhteiskunnallbten yhteis-iakien vallitessa ei ollut helppoa ja vaati monia kokeiluja. Tässä työssä suoritti myös varsin huomattavaa osaa proletaarinen naislchti "Yhdenvertaisuus^'. Se alkoi V. 1892 ilmestyä sos.-dem. aikakausjulkaisuna. Jo ensi lehden julistuksessa tilaajille;? mika Julistus samalla oli Jehden ohjelmana, lausjittiin seivästi liikkeen erovälltämättömyys porvarillisesta naisliikkeestä, ja proletaarinen naisliike yhdistettiin kokonaan proletaariseen luokkatabteluun. Zetkin ei lähtenyt siitä, etta proletaariset naiset olisi-vatnyljettyjen luokkain häilyvin ja heikoin aines, vaan siitä, etta he olivat yhteiskimtakerros, minkä yhteiskunnallinen ja talofivlellinen asemansa pakotti taisteluun kapitalistisia olosuhteita vastaan, kerros, missä Huomioita ja huomautuksia Seuraava "huomio" on Canadan puutavaratyöläisten teollisuusliiton itäisen piirin "Metsätyöläinen"-julkai-sun, Port Arthurissa, Ont., useita kuukausia sitten i l mestyneen viidennen numeron eräästä Vapautta hyvin läheisesti koskevasta kirjotuksesta: "Ensikerran Amerikan suomalaisen työväenliikkeen hi^oriassa tapahtui siten, että joku työväenlehdistä lähettää suoranaista rahallista avustusta lakossa oleville työläisille. Tunnustaa täytyy, että'tämä arvokas lahjotus herätti poistumattoman kiitollisuuden tunteen Vapautta kohtaan lakossa olleiden metsämiesten keskuudessa. Kun sanoma tästä lahjotuksesta luettiin sähkösanoman muodos.«ä suurelle lakkolai^joukolle, niin kyyneleet kihosivat useamman silmänurkkaan. Se ei ollut ainoastaan rahamäärän suuruus, mikä tässä vaikutti, mutta tieto siitä, että tässä taistellessa ei näiden työläisjoukkojen tarvitse olla yksin, vaan että he tulevat saamaan aineellista ja moraalista tukea laajoilta canadalaisilta työläisjoukoilta, joiden lahjomattomana äänenkannattajana Vapaus on. "Tämä lahja, jota ei edes oltu osattu pyytää, kyllin selvästi näytti, että eräältä taholta oli järjestelmällisesti vääristelty ja valheteltu Vapauden suhdettai metsä-ja kulkutyöläisiin nähden. Olisipa hyvä tietää minkä-tähdcn Vapaus tämän lalijotuksen teki. Oliko Vapaudella tässä ajettavanaan mitään erikoistarkotusta, vai tapahtuiko se vain puhtaasta myötämielisyydestä suuria paperiyhtymiä \astaan taistelevia melsätyöläisiä kohtaan. Jos ottaa lukuun sen asenlan, missä metsätyöläi-set a«uireksi osaksi ovat, niin Vapaus ei voinut odottaa suurta tilaajamäärääkään näiltä työläisiltä, sillä heidän työnsä laatu tekee lehden tilaamisen koko hankalaksi, joten tässäkään tapauksessa ei voida miiuta sanoa kuin että Vapdus tällä viidensadan dollarin lahjotuksella totesi vain sen seikan, että se ön > kommunistinen lehti. Joka tosikommunistisella tavalla pitää jokaisen työläis-ryhmän taistelua omanaan. « • « . "Vapaus on kertakaikkiaan ainoa työväenlehti, joka todistettavalla taialla on näyttänyt olevansa työväen taisteluiden mukana, kävivät näitä taisteluja sitten met-sätyöläiset tahi kuka tahansa. "Meille kaikille on ^ u k s i , että Vapauden kaltaiset lehdet tulevat leviämään ja saamaan työläisjoukkojen kannatuksen ja sentähden onkin jokaisen kämppäkomi-tean liuolciidittava, että Vapautta tulee menemään jokaiselle Ontarion kämpälle." •, * * « , VäpaiJs tulee edelleen parhaansa mukaan — ellei orjttäin u.voin rahallisesti, niin kuitenkin jatkuvasti sisällöllään — avustamaan Canadan puutavaratyöläisteh teoUisuusiiiltoa Canadan tuliansiin nousevan metsätyÖ-läisjoukon valistamisessa ja järjestämisessä taisteluiliin parempien palkkojen, lyhempien työpäivien ja siedct-tävämpien olosahleidcn puolesta sekä ohjaamaan puu-tavaratyöläisiä siihen kaikkien työläisten yhteiseen luokkalaisteiuarnieiiaan, joka tulee hävittämään kapitalismin työläisten tasavallan perustamisen kautta. herännyt kysymys työväen oman sanomalehden perustamisesta. Voidaan sanoa, €ttä työväenjärjestöjen t o i m i n t a j a työväen oma sanomaleht i kuuluvat ehdottomasti yhteen. Ne ovat yhtä lihaa, luuta j a verta. Sielläkin, missä porvarillinen v a l - k o t e r r o r i ei anna työväenjärjestöjen j a -lehtien olla julkisina, ovat ne olemassa käsikädessä salaisesti. Maan-alaiset järjestöt j a maan-alai-sesti painetut lehdet ovat kulkeneet käsi-kädessä ja kulkevat edelleenk i n . Se on vaikeaa toimintaa, mutta se on välttämätöntä. Todellisten tietojen välittäjänä j a meidän jokapäiväisen toimintamme yhdistäjänä tulee meillä olla oma lehtemme. Me olemmie täällä Canadassa ainak i n toistaiseksi siksi vapaissa oloissa, että työväenlehdet voivat ilmestyä j u l k i s e s t i . , Saamme kokolailla suoraan j a kaartelematta lausua mielipiteemme vallitsevaa |)orvärillista järjestystä vastaan. Voimme lausna protestimme imperialismin sotahul-l u u t t a vastaan. Että äänemme kaikuu mahdollisimman kauaksi, t a r v i t semme j u u r i lehden. Lehtemme kautta pääsee jokaisen työtätekevän ääni kuuluville, joka haluaa pistää paperille mielipiteensä j a selostaa olevia nurinkurisia oloja. Työväenlehti ei ole mikään valmis ' b u l l a " , joka jostain ylhäältä käsin käteemme työnnetään. Päinvastoin. Se on ase meidän omass» 1>'ädessäm-me. Luokkataistelun ase, jolla taistelemme vallassaolioita vastaan. Lehtemme välityksellä me taistelemme vanhoillisten, pikkuporvarillisten käsitysten poistamiseksi työväen j a farmarien laajojen massoj e n keskuudesta. Lehtemme kautta voimme seurata poliittista, ammatill i s t a , osuustoiminnallista, naisten, nuorison, lasten j a yleensä koko työ* väenliikkeen toimintaa. Sjrrjäisimmältäkin. farmiseudulta lehtemme kertoilee työtätekevän ;korkeammalle k c i a siivet kantavat, purafstuden SvTinytt~'n~- jXykyään c n olemassa j o melko r u n - varaa, varsinkin paikalfc:^, jsaasti, suomenkielelläkin, helppota- myksissä on usein tari fiaisia kirjateoksia liikkeemme eri „ „ „ . . jalcata, j o i t a voi menestyksellä k ä y t . _ ^ . ^ ^ ^ ^ ^ ' ^ kysymyksu [tää lukukirjoina j a luetun pätkän fjohdosta keslnistella- Sellaisia ovat, lisämerkiksi, jokainen niistä viidestä . I niteestä, j o t k a tähän mennessä ovat kansankerroksen aherruksesta, v o i - j y ^ ^ ^ ^^^^j. kunnioitettavana alku-toista j a vastomka.vmisis^. j^^^ ^^^^^ ^ ^ . ^ suunniteltuun Ynä parempaan Parempaan p y - i ^ y - j - j ^ ^ ^ ^ tietokirjastoon. Niitä saa nmme. Tama meidän suomal,a i.s t,e n työläist,e n aaCnaennak,d aann- vap. au,d en ^ asi„a„m«.T^ieu; m;^tl.:tza j a U- n,S.a„^;i^.s.M;iil4-t.Sa„ , natt, aj.a •V ,a paus', on saannolhsesti *\oin tomer. puoli ajasta kaytetta-a i k a ajoittain edistynyt. Taloudell i s i a taka-askeleita sen h i s t o r ia ei tunne ollenkaan. J a sellaisia ei t o i vottavasti sille koskaan tulekaan. täin on, vieläpä lukai^i^- ensi talvena täjtyy t,ab-c" ViJf^ telia ja tehdä seUaLia j o t k a käytännössä •voidaaTtä' t a a : Onko saatava r u n s a a t n ^ ^^ l i s t a v i a ohjelmatilaisauksia puolisten, myöhäänke£tä%-'-en s i en tilaUe? Onko mahdiiu^-^t^^ osuusliikkeen alkamiselle i^'^vC:tf nalla? Onko taloudellinen " i S T ^ 7>a-aisa mien seuraamiseen. Annettakoon y h - ? } ' ° ^ ? Paikkakunnalla .,,ayua,.^, den osaaottajan tehtäväksi, esim. Nuorisolutto-työ? Varhais=ucri-työ: iLamafarjasto- ja lukutupa^oiS^" ta? VaUstustyö voimisteluta heiluseurassa? j.n.e. Usea- Venäjän asioiden seuraaminen, toi- j sen Canadan työläisten taloudellis- N y t kun ensi kuun alusta lehtem-;^^^ liikkeiden. kolmanneUe Cana-me tulee ilmestymään viisi kertaa viikossa,- ryhtykäämme entistä suuremmalla tarmolla yhteistyöhön l e h - dan valtiollisten liikkeiden, osuustoiminnallisten, K i i n a n asioiden. Y h dysvaltojen, j.n.e., kokousten väli-temme k a n s s a . ^ H a n k k i m a l l a V a p a u - Kukin" selostaa sitten alaan-deUe uusia l u k i j o i t a Ilmoittajia a - l ^ kokouksessa j a sen johdosta k e s - siamiehia, kirjeenvaihtajia j a k a i - , . ^, kenlaisia avustajia, siten suoritamme j u u r i sellaista työtä, josta tulee olemaan ^ys}rviä tuloksia. E i ainoas-kustellaan. Varmasti on seurauksena selvemmän käsityksen saanti tapahtumista, mitä ainoastaan yksi-taan lehtHiikkeelle, vaan jokainen lukemaUa on saa-l u k i j a , kirjeenvaihtaja j a i l m o i t t a j a . " " ^ . . S^^^P^'*^! on t a m a puoli tyos-tulee olemaan osallinen lehtemme kehityksestä. Me olemme täällä paljoa edullisemmassa asemassa k u i n esim. Suomen työväenluokka, rakentaessaan lehtiliikkeitään. Mutta sielläkin on työväenlehdet viime vuosina nousseet. Ne ovat nousseet tuhkasta j a sorakuopista. Niiden on o l l u t pakko, nousta, kohoittamaan työväen punalippu sanoissa j a teoissa. Canadan Suomalaisen Järjestön viimeinen edustajakokous päätti a-settaa 500 uuden tilaajan hankkimisen jäsenistömme tehtäväksi, ensi lokakuun alkuun mennessä. Tuo määrä ei ole s u u r i , kun otamme huomioon sen laajan ' siirtolaistulvan. Joka meillä nykyään on Suomesta h i l j a n saapuneet työläistoveritkin tulee saada lehtemme lukijakuntaan k u u l u v i k s i . Siten voimme heitä parhaiten opastaa j a kehittää tuv temaan tämän maan j a koko maailman luokkataistelua. Ponnistakaamme jäljellä olevat v i i k o t reippaasti uusien tilauksien hankkitaiseksi, n i i n varmasti voimme saada täyteen sen määrän, jonka edustajakokous asetti. — T. N - C. tä kiinnostavaa n i i l l e k i n , j o t k a eivät ole vielä kauan mukana olleet. A l o j a on osanottajille vaihdettava toisinaan, ettei synny yksipuolisuutta. Opiskeluryhmien toiminta täytyy o l l a säännöllistä, mutta koska ön paljon työläisiä, jotka eivät voi, t a i tahdo ottaa säännöllisesti tällaiseen työhön osaa, täytyy tämän toiminnan sivulla saada aikaan yleisiä keskustelutilaisuuksia. Näihin tilaisuuks i in tulee bpiskeluryhraäläisten valmistaa alustuksia yleistä mielenkiintoa herättävistä kysymyksistä ja yleensä huolehtia niiden onnistumisesta, varoen hajaannuksen j a e r i - täkin k-ysymyksistä ovat ^-hi^ ^ teeltaan j a toiset taas kuuleva- i= jestöjen käsittely- j a r a t k a i s i i p S ; Palaan joihinkin niistä myöheoam. Pääasia ön, että saamme valLn,.. toimintamme vilkkaaksi ensi talvina j a että ryhdymme valmistuksija h e t i . Rääkätty työläinen cn altk luulemaan jokaista toiminnanlisä myöskin lisärasitukseksi, mutta hetk e n mukana oltuaan huomaakio päinvastoin virkistyneensä, koskapa ihixiineir ei n y t kerran ole peliö mekaaninen työkone, kuten kenat tahtoisivat työläisen olevan, vaan on hänellä henkisiäkin mielitekoja, omia mielitekojaan, kunhan ne herätetään j a yhteisvoimin kehitetään j a kootaan koko tyoTÄenluokaa laie-l i t e o i k s i j a tahdoksi. K a p i t a l i s t i kylläkin tekee meistä etukumarassa laahustavia elukoita, ellemme itse kykene tekemään Jt. sestämme ihmisiä. luokkataUteLjoiu ja voittajia! Jalkamies. aie HaDssai Tämä Pohjolan lyhyt kesäkin on kohta toas ollutta j a mennyttä j u h lineen, urhejluineen, j a ulkoiliUa-tansseineen ja kaikissa ^ työläisten järjestöissä valmistaudutaan talvikauden toimintaa varten. Talvinen cjj^lmyys j a l u m i ajaa nimittäin suurimman osan toimintaa seinien sisäpuolelle j a saa se n i i n o l l en myöskin suuresti toisellaisen luonteen. Niin suuri merkitys kuin meidän lyhyellä kesälläimme onkin, varsinkin ruumiillisen kuntoisuuden edistäjänä, ei kesä kuitenkaan ole mikään k i i tollinen vuodenaika varsinaisen luokkävdjistustyön harjoittamiseille. Talvikausi on siihen paljon sopivampi. Kokoontuneena huoneen r a joitettuun tilaan, suloisesti lämmittävän uunin ympärille, on työläisjoukko paljon halukkaampi syventymään luokkataistelu-kysymyksiin, kuin kesän auringonlämmön houkutellessa heidät \ihreille mäkirinteille. Kutakin vuodenaikaa, samoin kuin kaikiiia muitakin tilaisuuksia, Meidän valistustoiminnassamme ön muutenkin nousukauden merkit huomattavissa; kaikkialla huoinaa heräävää harrastusta. Tämä j a t a l vikauden mahdollisuudet yhteenlaskettuna,' ennustaa meille toimeliasta talvea valistus- j a samalla myöskin järjestämistyössämme. M u t t a ' parhaimmankin tilaisuuden voi laiskuuksissaan päästää sivuitseen. " T i l ^ s u u d e l l a on otsalla tukka, mutta takapuoli\ päätä on k a l j u " , sanoi kerran eräs vanha järkeilijä. Jos ei tuohon otsatukkaan tartu, on vaikeata enää takaapäin pidättää t i laisuutta. Jos mekin aiomme saada j o t a k i n erikoista aikaan ensi talvena, on nyt jo kiireesti ryhdyttävä valmistelutöihin. Ensialuksi on t u t kittava mahdollisuudet j a sitten luotava niiiä vastaavat suunnitelmat. Jos suunnitelmat ovat onnistuneet, n i i n itse tehtävä sujuu niinkuin i t sestään. Suurenimilla paikoilla on väittä- Eräs yhdysvaltalainen toverilehti kertoo, että toveri Sulo Kokko, joka joku aika sitten joutui valkoisten kyttäin ilmiannon uhriksi, on nyt karkotettu Suomeen. Aikaisenmiin ilmaisi töv. Kokko haluavansa päästä Neuvostoliittoon, mutta hänet onkin nyt lähetetty Suomeen, missä hän saattaa joutua valkoisen vallan koston-uhriksi. Toveri Kokko oli tunnettu erikoisen kykenevänä työ- Iäisten urheilun edistäjänä ja toimitsijana. Tässä suhteessa on häneltä suuria ansioita Suomessakin. Ollessaan Canadassa neljä vuolta sitten otti tov. Kokko m.m. osaa Vapauden ilm^tyniispaikassa toimivan v,- ja u.- seura Kisan perustamiseen, mbtä alkoi Canadan suomalaisten työläisten urheiluliikkeen viimeisin ja yhä jatkuva nousukausi. ^ . * • . • • • • • • "Tovcrilehtemme aivan oikein huomauttaa, että valkoiset kiinnittivät kostonhalunsa tov. Kokkoon siitä sy>'slä, että hän oli uuttera ja uhrautin^inen luokka-tietoinen työläinen. Tällaisia työläisiä valkoiset aina vihaavat ja vainoavat. Multa sellaisia rikoksellisia kuin esim..suurmurhaaja Sippola, ne vaalivat ja koettavat auttaa joutiunasta vastaamaan rikoksistaan silloinkin, kun valkoisen vallan viranomaiset ovat pakotetut vaalimaan edesvqsluus^.- ^ ^^.4^ ; i&r-*-^ mättä saatava aikaan opiskeluryh-onkin käytettävä etupäässä juuri sii-;'miä. Niitä ei yleensä ole n i i n v ä i - hcn tarkoitukseen, johoii se parhai-jkca koota j a pitää toiminnassa kuin soveltuu. I aluksi näyttää, ellei yritetä lentää j kä5n vähäisestä merkityksestä. E - V a i k k a ^Suomen luokkasodasta ei ole kulunut kun- yhdeksän vuotta, on monessa suhteessa havaittavissa sellaisia ilmiöitä, että työläisten t a holta pyrftään unohtamaan tuon katkeran taistelun suuret tappiot. Suoraan sanoen on v i i m e vuosina p y r i t t y liian paljon veljeilemään e-pämääräisten ' Suomesta saapuneiden aineksien kanssa,,ottamatta selvää henkilöiden entisyydestä. Jopa eräissä tapauksissa järjestömme j ä senet ovat avustaneet ellei suoranaisesti, n i i n - ainakin välillisesti muutamien suojeluskuntalaisiin kuul u v i e n henkilöiden tänne saapumista. Jokainen j o k a pitää silmänsä auki, voi helposti nähdä sellaisia havaint o j a , että valkokaartilaisia aineksia maleksii siellä täällä meidän järjes^ töjemme lähellä. Eikä heidän lähentelynsä ole aina kaikkein viattominta laatua. Meidän tulee muistaa, että vaikkakaan nykyisenä aikana ei ole mitään erikoista haittaa heidän lähentelyistään, niin k r i i t i l - lisempinä aikoina lurjuksfet voivat tuottaa järjestöillemme yhtä j a toist a haittaa. E i ole mikään salaisuus se, että tässä maassa olevat valko-porvarit ovat 'yhteistoiminnassa a-sianomaisten nrkkijalaitosten kanssa. Se kuuluu jokaisen porvarival-t i c n ohjelmaan, että " k a i k e n v a r a l t a " luetteloidaan toimivat järjestöj en jäsenet, pidetään tilastoa meidän toiminnastamme jne. Toimintamme tietysti ei o l e m i tään salaista. Mutta työväenluokan moraalin kannalta katsottuna on r i kos, jos emme pidä luokkarajoja selvillä. Tietoomme on t u l l u t eräitä tapauksia, jotka eivät ole n i i n - räälle paikkakunnalle on hiljakkoia avustettu saapumaan eräs aktiivinen sudijeluskuntalainen keski-Saomesta, Joskaan hänen avustajanaan ei ole o l l u t suoranaisesti puolueemme jäsen, niin ainakin välillisesti. Vieläpä siinä määrin että ei ole sanailsr kaan hiiskunut järjestyneille työlisille " t u l o k k a a n " henkilöllisyydestä, vaan pikemminkin koettanut pitää salassa suojeluskuntalaisen ilai tulemisen. Eräissä toisissa tapauksissa on liian helposti ryhdytty käyttämään suojeluskuntalaisten keskaadessa kasvatettuja musikaalisia vDimia meidän . työväenjärjestöjenime toimeenpanemissa huvitilaisuuksisja y.m.s. J a jokapäiväisessä kanssakäymisessä Suomesta tulleiden aineksiea kanssa e i oteta lähemmin sel'/yyttä, ; millainen henkilö on. Luetetaan tai vallisesti siihen, jos henkilöllä on kämppämiehen raitainen villapaita yllään j a metsämiehen kengät i^lss-sa, niin sellainen henkilö on kelroUi- • nen proletaari keskuuteemme. A s i a ei kuitenkaan sillä tavalla : ole. Tässäkin suhteessa voimme o-:; soittaa esimerkin. Viima viikolla l u i k e r t e l i SudburjTi suom2!aise!Ia > h a a l i l l a kolmessa eri huvitilaisuudes-sa henkilö, jonka hsti ensi silmäyk-v^ sellä saattoi tuntea epämääräiseni i o l i o k s i . Hän e i saapunut varsinaisesti huvihupneeseen, vaan norkoili ovella, kysellen ovimieheltä vapcata pääsyä juhlasaliin. Kun kysyttiin, eikö hänellä de rahaa ostaakseen , sisäänpääsylipun, lausui .h:i" :i rahaa hänellä kyllä on kyiÄkS!.^ " m u t t a . periaatteellisista sjlrj:' « ; halua • ostaa koskaan pää-v-iiyP^a työväen ; .iltamiin. Mutta öa-mmm i fiSiliiMlSlllill Puolueen I^eskuudessa toimineen oppositlcn pyrkimyksille pantu-luja e«te Trotskj- j a Zinovjev osoittivat, töön kaikessa ankaruudessaan. e;ttä heidän antainansa lupaukset tarkoittivat vain t a k t i l l i s t a manööveriä, johon he olivat menneet puoluetta pettääkseen. Näin oli tilanne kärjistjmyt N L K - P :n keskuudessa sellaiseksi, että puolueen yhtenäisyyden vuoksi ei opposition tominnan voitu antaa p i demmälle jatkua. Puolueen Plenu-missa, joka kesti heinäk—29 p:stä elok. 9 p:ään, käsiteltiin muiden tärkeiden kysymysten ohella laaj a s t i myöskin opposition asia. Siellä sen j o h t a j l l a o l i viimeinen t i l a i suus asiansa selittämiseen j a perääntymiseen. Plenumi otti sen kannan, että ellei oppostio peräänny askeleistaan j a lopeta ryhmätoimintaan-- sa, tulee sen j o h t a j a t eroitettavaksi puolueesta j a Kominternistä. Tässä suhteessa oli puolueen, johdolla t a kanaan tov. L e n i n i n eläessä, puolueen kymmenennessä edustajakokouksessa hyväksytty päätöslauselma puolueen yhtenäisyydestä. N y t tuli~ kysymykseen, joudutaanko ti^o päätöslauselma panemaan • täytän- K u i t e n k i n on K K : n puhemiehistö, tahtoen antaa oppositsionin johtaj i l l e mahdoUsuuden korjata virheensä j a luopua rikoksistaan puoluetta vastaan, rajoittunut esittämään Trotskyn j a Sinovjevn eroittamista puoTueen K K : s t a. J a vielä lisäksi on K K : n j a K K - K :n yhteisistunto, tehdäkseen oppositsionin johtajille mahdolliseksi ulospääsyn umpikujastansa j a h e l - pottaaltseen rauhan asiaa puolueessa, tehnyt viime yrityksen säilyttää töv-. Trotski j a ; Sinovjev KK:ssa, esittäen heidän hyväksyttäväkseen joukon alkeellisia ehtoja, jptka ovat tykkänään pakollisia bolshevistisen puolueen jäsenille, välttämättömiä puolueen rauhan takia, nimittäin: 1) kieltäytyä tappiota toivovasta T r o t s k i n teoriasta sodan vaaran edessä (Trotskin teesit . Clemen-ceau'sta), asettua ehdottomasti ja verukkeettomasti puolustamaan sos i a l i s t i s t a ' isämnaatamme imperialism i l t a j a tuomita oppositsionflainen parjaus puolueen- ja neuvostojoh-tä. 2) Luopua ha jöituspoli t i l k a s ta Kominternissa, tuomita Kominternista eroitettujen Maslovin j a R u th Fisohsrjn puolue, katkaista kaikki suhteet tämän leninisminvastaisen hajoituspuolaeen kanssa j a toteuttaa kaikki Kommunistisen Internat-sionalen päätökset. 3) Luopua hajoituspolitiikasta N L K P r t a vastaan, tuomita toisen puolueen perustamisyritykset, . h a j o i t t a a ryhmänsä, sitoutua täyttä-mään> kaikki puolueen j a sen^kes-kuskomitean - päätökset. Huolimatta : P l e n n m i n yhteisistunnon ^ myönnytyksistä j a näitten e h tojen alkeellisuudesta, kieltäytyivät oppositsionin johtajat kuitenkin h y väksymästä näitä ehtoja. Vasta sea jälkeen k u n Plenumi o l i pakoitettu ottamaan p.1ätöslauselman pohjaksi kysymyksen tov. Sinovjevin ja T r o t s k i n eroittamisesta puolueen K K r s t a , — vasta tämän jälkeen katsoi oppositsioni välttämättömäksi perääntyä, luopua eräistä virheistään j a peruskohdissaan suostua, v a i k k a k i n ehdollisesti, Plenumin esitykseen, antaen asianomaisen " s e l i - t y k s e n " . Tähän Jkatsoen päättää Plenumi ottaa keskustelusta pois kysymyksen tov. Sinovjevin j a T r o t s k i n eroitta-misesta puolueen K K - s t a j a antaa heHIe ankaran varoituksen j a muis-tntnksen. Plenumi kateoo, etta tämä Tratkki ton-ime tennidorilaisesta kehitykses-jvoi olla jonain asK.^ieer.a r-ur.ac saavuttamiseen pv.o.Iusess2. J ^ " ' ^ ' : ^' k i n on Plenumi kaukana stiiz & tulisesta, että se pitr.isi oppositsion i n "selitystä" riittävänä isi>^:. mikä turvaisi välttämättömän T-n-hau puolueessa. Kuitenkin cn numilla- täysi syy inerkitä tyväyty^ ^ sellä, että , ^ 1) ' Oppositsioni oli "seli^^V ; sään" pakoitettu luopumaan zseisa virheistään j a horjumisistaan W , ; myksessä Neuvostoliiton ' dan luonteesta maahanhycldaysa , vastaan j a Neuvostoliiton ^^^^H jpasta- puolustamisesta i m p ^ i i i ^ > vastaan, huolimatta siitä, ^^^l°r^^^' positsionir haluamatta tuomita T r o ^j k i n puolittain tappiotatoivcva ^ „ sejä Clemenceausta, jättää pohjan tuleville mahdollisille h^t^^ n i i s i l l e en ehdottoman Neuvc5tcii.v | puolustamisen suhteen. . 2) Oppositsioni osoittactc: vansa pakoitettu luopumaan pu^!^:s vastaisesta parjauksesta F^ ° ' ^4 johdon muka t e r m i d o r i l a i s s s t a ^ ^ | tyksestä. huolimatta siitä, ; veruke puolueen t e r m i d o n l a^ t a u k s i a vastaan maassa ^ | ' e l u n m u k a ^ t t ä m ä t t o m y y d ^^ tää oppositsionille pohjan siä varten edefleenkm ^ ^ " ^ .^ vastaan tällä l i n j a l l a . ^ . , 3 ) Oppositsioni osoittaato^^ vansa P^koitdtta J u o p i ^ - ^ ^ | kyllä muodollisesti, ^ . ^ y k s i s t ä l e n i n i s m m v a s U ^ 5 bans-Mnslovin faajoitusiytof=
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 14, 1927 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1927-09-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus270914 |
Description
Title | 1927-09-14-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Sivu 4 Keskiviikkona, syysk. 14 pmä—Wed., Sept 14 No. 106 • y ^ y p ^ " ^ g jvallankumoukEelliset voinjat vain o l i herätettävä p a r - Cenadan soomalai^en työväestön ainoa äänenkannattaja, [^''^"»"^^^en eri tilanteisiä Ja tietoisesti järjestyäkseen Ilmestyy Sadburys;^, Ont., msanant&ina, keskiviikkona | k a m p p a i l u u n .— J» perjantaina. T o i m i t t a j a t - ' ^*>'"^ August Bebel oli innokas saksafaiscn proletaa- S. G. N E I L . T. y . C A R L S O N . R. P E H K O N E N , j risen naisliiklieen edustaja. Mutta Zetkin o l i alotleen —: ~~~ ' : 'i tekijä Ja tunnuskuva. Hän osotti selvästi Ja ilmeisesti « j^c^d^ f a s s ^ U f e J T ' ' ' Departmer^t, Ottawa, | ^^.^^^ ^.^^^^ välisen h e n k i e n eroavaisuuden. ~~~~—~r~ —============================= Toimittuaan ensin naisten s i v b t y s l i i t o s s a kolme vuot- V A P A U S (Liberty) ' ^ mm mmm IM a 1^7 sv K a i k k i a l l a missä työväenliikettä The only on»n of Finnish Worker8 in Canada. Pab-j ^ >;^'>'"'^t '"ton Jäsenet Zetkinin kehotuksesta Saksan j on alkanut ilmetä, on rinnakkaisesti liäied in Sodbury, Önt., every Monday, Wedne8day}sos.-dem, puolueeseen, luopuen erikoisasemastaan. Täl- Md F7":dav. ,. —jlöin kävi ilmi proletariaatin takapajuisiius naiskysy- TILAUSHINNAT: (myksessä. Puolueessa o!i käytävä loputon määrä ka- Cai-adaan yksi vk. $4.00, puoli vk. ?2.25, kolme kk. f t C O j a yksi kk. 75c. y/idysvaltoibin j a Suomeen, ykri vk. $5.50, puoli vk. tacj ja kolme kk. $ j ^ 5 . ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA: Naimailmotakset $1.00 k e r t a , $2.00 kaksi kertaa. Avieliittoonmeno ilmotukset 50c palstatuuma. Nimenmautosilmotukset 50e k e r t a , $1.00 3 kertaa. ayntymäilmotukset $i.00 kerta, $2.00 3 kertaa. AvJoeroilmotukeet $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa. Kiitosilmotukset $^.00 k e r t a . „ , Kuoleroanilmotukset $2.00 kerta, $50c liBumaksu kiitoelacsceita tai muistovärsyltä. Halutaantiedot j a osoteilrootukset 50c k e r t a , $1.00 t o l m c kertaa. . s Tilapäisiini ottajien j a Dmotasakcnttuurien on, vaa- {ittacesa, lähetettävä ilmotashinta etukäteen. TilrfnksJH. j o i t a ei «earaa raha, el t u l l a Jäbettämään, gaitsi agiamjcsten,_joilla_on takauksgt._ General advertising rate» 75c p e r c o l . incb. M i - cdmora charge f o r single insertion 75c. The Vapaus tf the beat advertising medium among the F i n n i sh People i n Canada. . • ' • ' Maanantain lehteen aiottujen ilmotnsten pitää olla konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina j a perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä^ hakolta. Zetkin oii tällöinkin innokkain edelläkävijä. Tämän jälkeen on naisliike kehittynyt tavattomassa määrässä. Kaikissa ammateissa ja toimissa taistelevat naiset yhtäläisestä palkasta Ja lyhennetystä työajasta. Ammattiyhdistyksiin lukeutuu tuhansia naisia. Kehitys Johti moncsli suuriin tappioihin Ja syviin pettymyk siin. Työväenliike nousi Ja laski laineiden tavoin, heikot ainekset suistuivat syrjään Ja sosialidemokraattisessa puolueessa kristallisoituivat spartakuslaiset. Zetkin esiintyi kaikkialla innpkkaimpana Ja kj-vyk-käimpänä johtajattarena. Hänen nimestään tuli saksalaisten työläisnaisten kannustin. Hän uhmasi kaikkia sodan vainoja. Hän täytti Joku aika sitten, kut^ muis-tettanee, 70 vuotta. Hänen nykyinen äänenkannattajansa on ''Yhdenvertaisuuden" jälkeläinen: "Taisteli- Jatar". — Työmies. Vfipouden toimitus: Liberty Building, 33 Lorne Street. Puhelin 53GW. . s jv» elte milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan p er •oonalHbella afmellä. « J . V . K A N N A S T O , liikkeenhoitaja.' Proletaarisen naisliikkeen tehtävän osottaja — Clara Zetkiii Proletaarisen naisliikkeen ^teoreettinen ja käytännöllinen erotlaminen porvarillisesta naisliikkeestä on oi-kecBtaan Clara Zetkinin tekoa. Engels ja Rosa Luxemburg o\'al sanoneet, että Zetkinin suorittama naiskysymyksen teoreettinen muovailu on yksi harvoista itsenäisistä luomuksista marxismin pohjalla, ja että hänen teollaan on ennenkaikkea merkityksensä teoriaan ja kSytäntöön sisäisen yhdistymisen kautta. Vuoden 1890 vaiheillo, jolloin Clara Zetkin liittyi saksalaiseen ja kansainväliseen proletaariseen nais- Iiikl;csseen, oli tilanne sei(^inen, että sosialidemokratian johtavat naiset kaikissa maissa toimivat puhtaasti porvarillisten naisasianajajanaisten häntänä. Saksankin proletaarisissa piireissä vallitsi monin paikoin sellainen liäsitys, että naisten oli suurena sisarkuntana . Mytävli taisteluaan katsomatta luokkaan, mihin lukeu- •luivat., ^ Kuinka kohtalokasta tämä oli, kävi ilmi ratkaisevaa merkitystä oIe^'issa yhteiskunnallisissa ja poliittisissa kysymyksissä, kuten esim. työläisnaissuojelus- ja nais-vaaIioikeuskys;(' myksissä. Niinpä oli vielä sos.-dem. puolncpuiväin pöytäkirjassa - vuodelta 1890 seuraava lisäys puolueohjelmaan: "Vcatinius: Jokainen nöistyön rajolus mieslentyön ^ suhteen' raukeaa. Vaatimus lakimääräisestä palkasta iniehiilc ja naisille raukeaa, koska sen toteuttaminen johtaisi tödelHsutidessa naistyön vähennykseen." ' Siis vaatimus, joka vielä nytkin vastaa täysin porva-nilif. cn naisliikkeen vaatimuksia. Clara Zetkin johtaa naisten taistelun välttämältömyy-den yhdenvertaisuudesta kapitalistisen talouden kehi-tyk.<; t'>tä luokkataistelun osana vastakohtiana porvarilliselle naisliikkeelle, joka sukupuolten yhdenvertaisuutta vaalienkaan vain taistelee väärän lipun alla omislavain, cnian luokkanaa etuoikeuksien hy\'äksi. Täniii ilnjcnee eritotenkin vaalimotesissa rajotelusla, vnalkiikeiidcsta. naisten vaalioikeudesta, minkä edut lankeavat por\'arillisillc puolueille, samalla kun annetaan ravintoa sosialidemokraattiselle harhaluulolle, että naisen poliittisen tasa-an'oisuuden katitta on Jo saavutettu yhteiskunnallinen ihannetila, Ja että pn saavutetta kaikki, mitä voittaan vapauden avulla hankkia. Terävänäköisesti uudelleen arvioidessaan kaikkea tätä osoilaa Clara Zetkin edelleen, mikä merkitys naisten cikL'iii'5Uojcluksilla on miehiin nähden, heidän talou-dcIliucUc ja poliittiselle asemalleen ja heidän vapaus-taistciullee ». - SiUä naisien menestyksen suuruus -fi^^ saavutukset uäillä aloilla vaikuttavat myös työnsuojelukseen yleiseen ju lyövät leimansa koko työväenluokan elintasoon. Kysymysten selvittelylle on pohjaavaa merkil^'sta Zetkinin esitys ja vaatimus^ että proletaaristen naisten vaatimukset on taisteltava lapi koko proletariaatin luokkavaatimuskamppailun yhteydessä. Sen vuoksi hylkää hän jyrkästi por\arillisten naisten taktiikan vaatimustensa esittämisestä anomuksina, pyrkimyksen päästä eteenpäin rukoilujen tietä. Lähtien tällaisista, s>'>-ästi luokkatietoisuuteen juurtuneista vastakohdista vaatii Zetkin selvää porvarillisen ja proletaarisen naisliikkeen eroa sekä tekee työtä tämän h>n'äksi, mikä silloisten yhteiskunnallbten yhteis-iakien vallitessa ei ollut helppoa ja vaati monia kokeiluja. Tässä työssä suoritti myös varsin huomattavaa osaa proletaarinen naislchti "Yhdenvertaisuus^'. Se alkoi V. 1892 ilmestyä sos.-dem. aikakausjulkaisuna. Jo ensi lehden julistuksessa tilaajille;? mika Julistus samalla oli Jehden ohjelmana, lausjittiin seivästi liikkeen erovälltämättömyys porvarillisesta naisliikkeestä, ja proletaarinen naisliike yhdistettiin kokonaan proletaariseen luokkatabteluun. Zetkin ei lähtenyt siitä, etta proletaariset naiset olisi-vatnyljettyjen luokkain häilyvin ja heikoin aines, vaan siitä, etta he olivat yhteiskimtakerros, minkä yhteiskunnallinen ja talofivlellinen asemansa pakotti taisteluun kapitalistisia olosuhteita vastaan, kerros, missä Huomioita ja huomautuksia Seuraava "huomio" on Canadan puutavaratyöläisten teollisuusliiton itäisen piirin "Metsätyöläinen"-julkai-sun, Port Arthurissa, Ont., useita kuukausia sitten i l mestyneen viidennen numeron eräästä Vapautta hyvin läheisesti koskevasta kirjotuksesta: "Ensikerran Amerikan suomalaisen työväenliikkeen hi^oriassa tapahtui siten, että joku työväenlehdistä lähettää suoranaista rahallista avustusta lakossa oleville työläisille. Tunnustaa täytyy, että'tämä arvokas lahjotus herätti poistumattoman kiitollisuuden tunteen Vapautta kohtaan lakossa olleiden metsämiesten keskuudessa. Kun sanoma tästä lahjotuksesta luettiin sähkösanoman muodos.«ä suurelle lakkolai^joukolle, niin kyyneleet kihosivat useamman silmänurkkaan. Se ei ollut ainoastaan rahamäärän suuruus, mikä tässä vaikutti, mutta tieto siitä, että tässä taistellessa ei näiden työläisjoukkojen tarvitse olla yksin, vaan että he tulevat saamaan aineellista ja moraalista tukea laajoilta canadalaisilta työläisjoukoilta, joiden lahjomattomana äänenkannattajana Vapaus on. "Tämä lahja, jota ei edes oltu osattu pyytää, kyllin selvästi näytti, että eräältä taholta oli järjestelmällisesti vääristelty ja valheteltu Vapauden suhdettai metsä-ja kulkutyöläisiin nähden. Olisipa hyvä tietää minkä-tähdcn Vapaus tämän lalijotuksen teki. Oliko Vapaudella tässä ajettavanaan mitään erikoistarkotusta, vai tapahtuiko se vain puhtaasta myötämielisyydestä suuria paperiyhtymiä \astaan taistelevia melsätyöläisiä kohtaan. Jos ottaa lukuun sen asenlan, missä metsätyöläi-set a«uireksi osaksi ovat, niin Vapaus ei voinut odottaa suurta tilaajamäärääkään näiltä työläisiltä, sillä heidän työnsä laatu tekee lehden tilaamisen koko hankalaksi, joten tässäkään tapauksessa ei voida miiuta sanoa kuin että Vapdus tällä viidensadan dollarin lahjotuksella totesi vain sen seikan, että se ön > kommunistinen lehti. Joka tosikommunistisella tavalla pitää jokaisen työläis-ryhmän taistelua omanaan. « • « . "Vapaus on kertakaikkiaan ainoa työväenlehti, joka todistettavalla taialla on näyttänyt olevansa työväen taisteluiden mukana, kävivät näitä taisteluja sitten met-sätyöläiset tahi kuka tahansa. "Meille kaikille on ^ u k s i , että Vapauden kaltaiset lehdet tulevat leviämään ja saamaan työläisjoukkojen kannatuksen ja sentähden onkin jokaisen kämppäkomi-tean liuolciidittava, että Vapautta tulee menemään jokaiselle Ontarion kämpälle." •, * * « , VäpaiJs tulee edelleen parhaansa mukaan — ellei orjttäin u.voin rahallisesti, niin kuitenkin jatkuvasti sisällöllään — avustamaan Canadan puutavaratyöläisteh teoUisuusiiiltoa Canadan tuliansiin nousevan metsätyÖ-läisjoukon valistamisessa ja järjestämisessä taisteluiliin parempien palkkojen, lyhempien työpäivien ja siedct-tävämpien olosahleidcn puolesta sekä ohjaamaan puu-tavaratyöläisiä siihen kaikkien työläisten yhteiseen luokkalaisteiuarnieiiaan, joka tulee hävittämään kapitalismin työläisten tasavallan perustamisen kautta. herännyt kysymys työväen oman sanomalehden perustamisesta. Voidaan sanoa, €ttä työväenjärjestöjen t o i m i n t a j a työväen oma sanomaleht i kuuluvat ehdottomasti yhteen. Ne ovat yhtä lihaa, luuta j a verta. Sielläkin, missä porvarillinen v a l - k o t e r r o r i ei anna työväenjärjestöjen j a -lehtien olla julkisina, ovat ne olemassa käsikädessä salaisesti. Maan-alaiset järjestöt j a maan-alai-sesti painetut lehdet ovat kulkeneet käsi-kädessä ja kulkevat edelleenk i n . Se on vaikeaa toimintaa, mutta se on välttämätöntä. Todellisten tietojen välittäjänä j a meidän jokapäiväisen toimintamme yhdistäjänä tulee meillä olla oma lehtemme. Me olemmie täällä Canadassa ainak i n toistaiseksi siksi vapaissa oloissa, että työväenlehdet voivat ilmestyä j u l k i s e s t i . , Saamme kokolailla suoraan j a kaartelematta lausua mielipiteemme vallitsevaa |)orvärillista järjestystä vastaan. Voimme lausna protestimme imperialismin sotahul-l u u t t a vastaan. Että äänemme kaikuu mahdollisimman kauaksi, t a r v i t semme j u u r i lehden. Lehtemme kautta pääsee jokaisen työtätekevän ääni kuuluville, joka haluaa pistää paperille mielipiteensä j a selostaa olevia nurinkurisia oloja. Työväenlehti ei ole mikään valmis ' b u l l a " , joka jostain ylhäältä käsin käteemme työnnetään. Päinvastoin. Se on ase meidän omass» 1>'ädessäm-me. Luokkataistelun ase, jolla taistelemme vallassaolioita vastaan. Lehtemme välityksellä me taistelemme vanhoillisten, pikkuporvarillisten käsitysten poistamiseksi työväen j a farmarien laajojen massoj e n keskuudesta. Lehtemme kautta voimme seurata poliittista, ammatill i s t a , osuustoiminnallista, naisten, nuorison, lasten j a yleensä koko työ* väenliikkeen toimintaa. Sjrrjäisimmältäkin. farmiseudulta lehtemme kertoilee työtätekevän ;korkeammalle k c i a siivet kantavat, purafstuden SvTinytt~'n~- jXykyään c n olemassa j o melko r u n - varaa, varsinkin paikalfc:^, jsaasti, suomenkielelläkin, helppota- myksissä on usein tari fiaisia kirjateoksia liikkeemme eri „ „ „ . . jalcata, j o i t a voi menestyksellä k ä y t . _ ^ . ^ ^ ^ ^ ^ ' ^ kysymyksu [tää lukukirjoina j a luetun pätkän fjohdosta keslnistella- Sellaisia ovat, lisämerkiksi, jokainen niistä viidestä . I niteestä, j o t k a tähän mennessä ovat kansankerroksen aherruksesta, v o i - j y ^ ^ ^ ^^^^j. kunnioitettavana alku-toista j a vastomka.vmisis^. j^^^ ^^^^^ ^ ^ . ^ suunniteltuun Ynä parempaan Parempaan p y - i ^ y - j - j ^ ^ ^ ^ tietokirjastoon. Niitä saa nmme. Tama meidän suomal,a i.s t,e n työläist,e n aaCnaennak,d aann- vap. au,d en ^ asi„a„m«.T^ieu; m;^tl.:tza j a U- n,S.a„^;i^.s.M;iil4-t.Sa„ , natt, aj.a •V ,a paus', on saannolhsesti *\oin tomer. puoli ajasta kaytetta-a i k a ajoittain edistynyt. Taloudell i s i a taka-askeleita sen h i s t o r ia ei tunne ollenkaan. J a sellaisia ei t o i vottavasti sille koskaan tulekaan. täin on, vieläpä lukai^i^- ensi talvena täjtyy t,ab-c" ViJf^ telia ja tehdä seUaLia j o t k a käytännössä •voidaaTtä' t a a : Onko saatava r u n s a a t n ^ ^^ l i s t a v i a ohjelmatilaisauksia puolisten, myöhäänke£tä%-'-en s i en tilaUe? Onko mahdiiu^-^t^^ osuusliikkeen alkamiselle i^'^vC:tf nalla? Onko taloudellinen " i S T ^ 7>a-aisa mien seuraamiseen. Annettakoon y h - ? } ' ° ^ ? Paikkakunnalla .,,ayua,.^, den osaaottajan tehtäväksi, esim. Nuorisolutto-työ? Varhais=ucri-työ: iLamafarjasto- ja lukutupa^oiS^" ta? VaUstustyö voimisteluta heiluseurassa? j.n.e. Usea- Venäjän asioiden seuraaminen, toi- j sen Canadan työläisten taloudellis- N y t kun ensi kuun alusta lehtem-;^^^ liikkeiden. kolmanneUe Cana-me tulee ilmestymään viisi kertaa viikossa,- ryhtykäämme entistä suuremmalla tarmolla yhteistyöhön l e h - dan valtiollisten liikkeiden, osuustoiminnallisten, K i i n a n asioiden. Y h dysvaltojen, j.n.e., kokousten väli-temme k a n s s a . ^ H a n k k i m a l l a V a p a u - Kukin" selostaa sitten alaan-deUe uusia l u k i j o i t a Ilmoittajia a - l ^ kokouksessa j a sen johdosta k e s - siamiehia, kirjeenvaihtajia j a k a i - , . ^, kenlaisia avustajia, siten suoritamme j u u r i sellaista työtä, josta tulee olemaan ^ys}rviä tuloksia. E i ainoas-kustellaan. Varmasti on seurauksena selvemmän käsityksen saanti tapahtumista, mitä ainoastaan yksi-taan lehtHiikkeelle, vaan jokainen lukemaUa on saa-l u k i j a , kirjeenvaihtaja j a i l m o i t t a j a . " " ^ . . S^^^P^'*^! on t a m a puoli tyos-tulee olemaan osallinen lehtemme kehityksestä. Me olemme täällä paljoa edullisemmassa asemassa k u i n esim. Suomen työväenluokka, rakentaessaan lehtiliikkeitään. Mutta sielläkin on työväenlehdet viime vuosina nousseet. Ne ovat nousseet tuhkasta j a sorakuopista. Niiden on o l l u t pakko, nousta, kohoittamaan työväen punalippu sanoissa j a teoissa. Canadan Suomalaisen Järjestön viimeinen edustajakokous päätti a-settaa 500 uuden tilaajan hankkimisen jäsenistömme tehtäväksi, ensi lokakuun alkuun mennessä. Tuo määrä ei ole s u u r i , kun otamme huomioon sen laajan ' siirtolaistulvan. Joka meillä nykyään on Suomesta h i l j a n saapuneet työläistoveritkin tulee saada lehtemme lukijakuntaan k u u l u v i k s i . Siten voimme heitä parhaiten opastaa j a kehittää tuv temaan tämän maan j a koko maailman luokkataistelua. Ponnistakaamme jäljellä olevat v i i k o t reippaasti uusien tilauksien hankkitaiseksi, n i i n varmasti voimme saada täyteen sen määrän, jonka edustajakokous asetti. — T. N - C. tä kiinnostavaa n i i l l e k i n , j o t k a eivät ole vielä kauan mukana olleet. A l o j a on osanottajille vaihdettava toisinaan, ettei synny yksipuolisuutta. Opiskeluryhmien toiminta täytyy o l l a säännöllistä, mutta koska ön paljon työläisiä, jotka eivät voi, t a i tahdo ottaa säännöllisesti tällaiseen työhön osaa, täytyy tämän toiminnan sivulla saada aikaan yleisiä keskustelutilaisuuksia. Näihin tilaisuuks i in tulee bpiskeluryhraäläisten valmistaa alustuksia yleistä mielenkiintoa herättävistä kysymyksistä ja yleensä huolehtia niiden onnistumisesta, varoen hajaannuksen j a e r i - täkin k-ysymyksistä ovat ^-hi^ ^ teeltaan j a toiset taas kuuleva- i= jestöjen käsittely- j a r a t k a i s i i p S ; Palaan joihinkin niistä myöheoam. Pääasia ön, että saamme valLn,.. toimintamme vilkkaaksi ensi talvina j a että ryhdymme valmistuksija h e t i . Rääkätty työläinen cn altk luulemaan jokaista toiminnanlisä myöskin lisärasitukseksi, mutta hetk e n mukana oltuaan huomaakio päinvastoin virkistyneensä, koskapa ihixiineir ei n y t kerran ole peliö mekaaninen työkone, kuten kenat tahtoisivat työläisen olevan, vaan on hänellä henkisiäkin mielitekoja, omia mielitekojaan, kunhan ne herätetään j a yhteisvoimin kehitetään j a kootaan koko tyoTÄenluokaa laie-l i t e o i k s i j a tahdoksi. K a p i t a l i s t i kylläkin tekee meistä etukumarassa laahustavia elukoita, ellemme itse kykene tekemään Jt. sestämme ihmisiä. luokkataUteLjoiu ja voittajia! Jalkamies. aie HaDssai Tämä Pohjolan lyhyt kesäkin on kohta toas ollutta j a mennyttä j u h lineen, urhejluineen, j a ulkoiliUa-tansseineen ja kaikissa ^ työläisten järjestöissä valmistaudutaan talvikauden toimintaa varten. Talvinen cjj^lmyys j a l u m i ajaa nimittäin suurimman osan toimintaa seinien sisäpuolelle j a saa se n i i n o l l en myöskin suuresti toisellaisen luonteen. Niin suuri merkitys kuin meidän lyhyellä kesälläimme onkin, varsinkin ruumiillisen kuntoisuuden edistäjänä, ei kesä kuitenkaan ole mikään k i i tollinen vuodenaika varsinaisen luokkävdjistustyön harjoittamiseille. Talvikausi on siihen paljon sopivampi. Kokoontuneena huoneen r a joitettuun tilaan, suloisesti lämmittävän uunin ympärille, on työläisjoukko paljon halukkaampi syventymään luokkataistelu-kysymyksiin, kuin kesän auringonlämmön houkutellessa heidät \ihreille mäkirinteille. Kutakin vuodenaikaa, samoin kuin kaikiiia muitakin tilaisuuksia, Meidän valistustoiminnassamme ön muutenkin nousukauden merkit huomattavissa; kaikkialla huoinaa heräävää harrastusta. Tämä j a t a l vikauden mahdollisuudet yhteenlaskettuna,' ennustaa meille toimeliasta talvea valistus- j a samalla myöskin järjestämistyössämme. M u t t a ' parhaimmankin tilaisuuden voi laiskuuksissaan päästää sivuitseen. " T i l ^ s u u d e l l a on otsalla tukka, mutta takapuoli\ päätä on k a l j u " , sanoi kerran eräs vanha järkeilijä. Jos ei tuohon otsatukkaan tartu, on vaikeata enää takaapäin pidättää t i laisuutta. Jos mekin aiomme saada j o t a k i n erikoista aikaan ensi talvena, on nyt jo kiireesti ryhdyttävä valmistelutöihin. Ensialuksi on t u t kittava mahdollisuudet j a sitten luotava niiiä vastaavat suunnitelmat. Jos suunnitelmat ovat onnistuneet, n i i n itse tehtävä sujuu niinkuin i t sestään. Suurenimilla paikoilla on väittä- Eräs yhdysvaltalainen toverilehti kertoo, että toveri Sulo Kokko, joka joku aika sitten joutui valkoisten kyttäin ilmiannon uhriksi, on nyt karkotettu Suomeen. Aikaisenmiin ilmaisi töv. Kokko haluavansa päästä Neuvostoliittoon, mutta hänet onkin nyt lähetetty Suomeen, missä hän saattaa joutua valkoisen vallan koston-uhriksi. Toveri Kokko oli tunnettu erikoisen kykenevänä työ- Iäisten urheilun edistäjänä ja toimitsijana. Tässä suhteessa on häneltä suuria ansioita Suomessakin. Ollessaan Canadassa neljä vuolta sitten otti tov. Kokko m.m. osaa Vapauden ilm^tyniispaikassa toimivan v,- ja u.- seura Kisan perustamiseen, mbtä alkoi Canadan suomalaisten työläisten urheiluliikkeen viimeisin ja yhä jatkuva nousukausi. ^ . * • . • • • • • • "Tovcrilehtemme aivan oikein huomauttaa, että valkoiset kiinnittivät kostonhalunsa tov. Kokkoon siitä sy>'slä, että hän oli uuttera ja uhrautin^inen luokka-tietoinen työläinen. Tällaisia työläisiä valkoiset aina vihaavat ja vainoavat. Multa sellaisia rikoksellisia kuin esim..suurmurhaaja Sippola, ne vaalivat ja koettavat auttaa joutiunasta vastaamaan rikoksistaan silloinkin, kun valkoisen vallan viranomaiset ovat pakotetut vaalimaan edesvqsluus^.- ^ ^^.4^ ; i&r-*-^ mättä saatava aikaan opiskeluryh-onkin käytettävä etupäässä juuri sii-;'miä. Niitä ei yleensä ole n i i n v ä i - hcn tarkoitukseen, johoii se parhai-jkca koota j a pitää toiminnassa kuin soveltuu. I aluksi näyttää, ellei yritetä lentää j kä5n vähäisestä merkityksestä. E - V a i k k a ^Suomen luokkasodasta ei ole kulunut kun- yhdeksän vuotta, on monessa suhteessa havaittavissa sellaisia ilmiöitä, että työläisten t a holta pyrftään unohtamaan tuon katkeran taistelun suuret tappiot. Suoraan sanoen on v i i m e vuosina p y r i t t y liian paljon veljeilemään e-pämääräisten ' Suomesta saapuneiden aineksien kanssa,,ottamatta selvää henkilöiden entisyydestä. Jopa eräissä tapauksissa järjestömme j ä senet ovat avustaneet ellei suoranaisesti, n i i n - ainakin välillisesti muutamien suojeluskuntalaisiin kuul u v i e n henkilöiden tänne saapumista. Jokainen j o k a pitää silmänsä auki, voi helposti nähdä sellaisia havaint o j a , että valkokaartilaisia aineksia maleksii siellä täällä meidän järjes^ töjemme lähellä. Eikä heidän lähentelynsä ole aina kaikkein viattominta laatua. Meidän tulee muistaa, että vaikkakaan nykyisenä aikana ei ole mitään erikoista haittaa heidän lähentelyistään, niin k r i i t i l - lisempinä aikoina lurjuksfet voivat tuottaa järjestöillemme yhtä j a toist a haittaa. E i ole mikään salaisuus se, että tässä maassa olevat valko-porvarit ovat 'yhteistoiminnassa a-sianomaisten nrkkijalaitosten kanssa. Se kuuluu jokaisen porvarival-t i c n ohjelmaan, että " k a i k e n v a r a l t a " luetteloidaan toimivat järjestöj en jäsenet, pidetään tilastoa meidän toiminnastamme jne. Toimintamme tietysti ei o l e m i tään salaista. Mutta työväenluokan moraalin kannalta katsottuna on r i kos, jos emme pidä luokkarajoja selvillä. Tietoomme on t u l l u t eräitä tapauksia, jotka eivät ole n i i n - räälle paikkakunnalle on hiljakkoia avustettu saapumaan eräs aktiivinen sudijeluskuntalainen keski-Saomesta, Joskaan hänen avustajanaan ei ole o l l u t suoranaisesti puolueemme jäsen, niin ainakin välillisesti. Vieläpä siinä määrin että ei ole sanailsr kaan hiiskunut järjestyneille työlisille " t u l o k k a a n " henkilöllisyydestä, vaan pikemminkin koettanut pitää salassa suojeluskuntalaisen ilai tulemisen. Eräissä toisissa tapauksissa on liian helposti ryhdytty käyttämään suojeluskuntalaisten keskaadessa kasvatettuja musikaalisia vDimia meidän . työväenjärjestöjenime toimeenpanemissa huvitilaisuuksisja y.m.s. J a jokapäiväisessä kanssakäymisessä Suomesta tulleiden aineksiea kanssa e i oteta lähemmin sel'/yyttä, ; millainen henkilö on. Luetetaan tai vallisesti siihen, jos henkilöllä on kämppämiehen raitainen villapaita yllään j a metsämiehen kengät i^lss-sa, niin sellainen henkilö on kelroUi- • nen proletaari keskuuteemme. A s i a ei kuitenkaan sillä tavalla : ole. Tässäkin suhteessa voimme o-:; soittaa esimerkin. Viima viikolla l u i k e r t e l i SudburjTi suom2!aise!Ia > h a a l i l l a kolmessa eri huvitilaisuudes-sa henkilö, jonka hsti ensi silmäyk-v^ sellä saattoi tuntea epämääräiseni i o l i o k s i . Hän e i saapunut varsinaisesti huvihupneeseen, vaan norkoili ovella, kysellen ovimieheltä vapcata pääsyä juhlasaliin. Kun kysyttiin, eikö hänellä de rahaa ostaakseen , sisäänpääsylipun, lausui .h:i" :i rahaa hänellä kyllä on kyiÄkS!.^ " m u t t a . periaatteellisista sjlrj:' « ; halua • ostaa koskaan pää-v-iiyP^a työväen ; .iltamiin. Mutta öa-mmm i fiSiliiMlSlllill Puolueen I^eskuudessa toimineen oppositlcn pyrkimyksille pantu-luja e«te Trotskj- j a Zinovjev osoittivat, töön kaikessa ankaruudessaan. e;ttä heidän antainansa lupaukset tarkoittivat vain t a k t i l l i s t a manööveriä, johon he olivat menneet puoluetta pettääkseen. Näin oli tilanne kärjistjmyt N L K - P :n keskuudessa sellaiseksi, että puolueen yhtenäisyyden vuoksi ei opposition tominnan voitu antaa p i demmälle jatkua. Puolueen Plenu-missa, joka kesti heinäk—29 p:stä elok. 9 p:ään, käsiteltiin muiden tärkeiden kysymysten ohella laaj a s t i myöskin opposition asia. Siellä sen j o h t a j l l a o l i viimeinen t i l a i suus asiansa selittämiseen j a perääntymiseen. Plenumi otti sen kannan, että ellei oppostio peräänny askeleistaan j a lopeta ryhmätoimintaan-- sa, tulee sen j o h t a j a t eroitettavaksi puolueesta j a Kominternistä. Tässä suhteessa oli puolueen, johdolla t a kanaan tov. L e n i n i n eläessä, puolueen kymmenennessä edustajakokouksessa hyväksytty päätöslauselma puolueen yhtenäisyydestä. N y t tuli~ kysymykseen, joudutaanko ti^o päätöslauselma panemaan • täytän- K u i t e n k i n on K K : n puhemiehistö, tahtoen antaa oppositsionin johtaj i l l e mahdoUsuuden korjata virheensä j a luopua rikoksistaan puoluetta vastaan, rajoittunut esittämään Trotskyn j a Sinovjevn eroittamista puoTueen K K : s t a. J a vielä lisäksi on K K : n j a K K - K :n yhteisistunto, tehdäkseen oppositsionin johtajille mahdolliseksi ulospääsyn umpikujastansa j a h e l - pottaaltseen rauhan asiaa puolueessa, tehnyt viime yrityksen säilyttää töv-. Trotski j a ; Sinovjev KK:ssa, esittäen heidän hyväksyttäväkseen joukon alkeellisia ehtoja, jptka ovat tykkänään pakollisia bolshevistisen puolueen jäsenille, välttämättömiä puolueen rauhan takia, nimittäin: 1) kieltäytyä tappiota toivovasta T r o t s k i n teoriasta sodan vaaran edessä (Trotskin teesit . Clemen-ceau'sta), asettua ehdottomasti ja verukkeettomasti puolustamaan sos i a l i s t i s t a ' isämnaatamme imperialism i l t a j a tuomita oppositsionflainen parjaus puolueen- ja neuvostojoh-tä. 2) Luopua ha jöituspoli t i l k a s ta Kominternissa, tuomita Kominternista eroitettujen Maslovin j a R u th Fisohsrjn puolue, katkaista kaikki suhteet tämän leninisminvastaisen hajoituspuolaeen kanssa j a toteuttaa kaikki Kommunistisen Internat-sionalen päätökset. 3) Luopua hajoituspolitiikasta N L K P r t a vastaan, tuomita toisen puolueen perustamisyritykset, . h a j o i t t a a ryhmänsä, sitoutua täyttä-mään> kaikki puolueen j a sen^kes-kuskomitean - päätökset. Huolimatta : P l e n n m i n yhteisistunnon ^ myönnytyksistä j a näitten e h tojen alkeellisuudesta, kieltäytyivät oppositsionin johtajat kuitenkin h y väksymästä näitä ehtoja. Vasta sea jälkeen k u n Plenumi o l i pakoitettu ottamaan p.1ätöslauselman pohjaksi kysymyksen tov. Sinovjevin ja T r o t s k i n eroittamisesta puolueen K K r s t a , — vasta tämän jälkeen katsoi oppositsioni välttämättömäksi perääntyä, luopua eräistä virheistään j a peruskohdissaan suostua, v a i k k a k i n ehdollisesti, Plenumin esitykseen, antaen asianomaisen " s e l i - t y k s e n " . Tähän Jkatsoen päättää Plenumi ottaa keskustelusta pois kysymyksen tov. Sinovjevin j a T r o t s k i n eroitta-misesta puolueen K K - s t a j a antaa heHIe ankaran varoituksen j a muis-tntnksen. Plenumi kateoo, etta tämä Tratkki ton-ime tennidorilaisesta kehitykses-jvoi olla jonain asK.^ieer.a r-ur.ac saavuttamiseen pv.o.Iusess2. J ^ " ' ^ ' : ^' k i n on Plenumi kaukana stiiz & tulisesta, että se pitr.isi oppositsion i n "selitystä" riittävänä isi>^:. mikä turvaisi välttämättömän T-n-hau puolueessa. Kuitenkin cn numilla- täysi syy inerkitä tyväyty^ ^ sellä, että , ^ 1) ' Oppositsioni oli "seli^^V ; sään" pakoitettu luopumaan zseisa virheistään j a horjumisistaan W , ; myksessä Neuvostoliiton ' dan luonteesta maahanhycldaysa , vastaan j a Neuvostoliiton ^^^^H jpasta- puolustamisesta i m p ^ i i i ^ > vastaan, huolimatta siitä, ^^^l°r^^^' positsionir haluamatta tuomita T r o ^j k i n puolittain tappiotatoivcva ^ „ sejä Clemenceausta, jättää pohjan tuleville mahdollisille h^t^^ n i i s i l l e en ehdottoman Neuvc5tcii.v | puolustamisen suhteen. . 2) Oppositsioni osoittactc: vansa pakoitettu luopumaan pu^!^:s vastaisesta parjauksesta F^ ° ' ^4 johdon muka t e r m i d o r i l a i s s s t a ^ ^ | tyksestä. huolimatta siitä, ; veruke puolueen t e r m i d o n l a^ t a u k s i a vastaan maassa ^ | ' e l u n m u k a ^ t t ä m ä t t o m y y d ^^ tää oppositsionille pohjan siä varten edefleenkm ^ ^ " ^ .^ vastaan tällä l i n j a l l a . ^ . , 3 ) Oppositsioni osoittaato^^ vansa P^koitdtta J u o p i ^ - ^ ^ | kyllä muodollisesti, ^ . ^ y k s i s t ä l e n i n i s m m v a s U ^ 5 bans-Mnslovin faajoitusiytof= |
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-09-14-04