Vapaus, June 14, 1929

              givn 2 Perjantaina, kesäk, 14 p;nä — Friday, June 14 No. 140 — 1929
VAPAUS C«rndii> nomMltita tföriatZa «Inc» «««clxnMru}», ilmtMrT Scdbo- j
t7«u, Oaurio, u i k l n a j . pkitti »aasasi»:- j * n i i i r i t t f i i i i j a i ) u j « : r , E i . ;
« . C. KEIL.
T O I M I T T A J A T :
A . VAARA f « n i - W > , t. A. TENHLV.EN, M. POHJAN5ALO. Imperialistisen sodan vastustamisen
Rqp»tered ci tlie Po« Ollien Drpmtacst, Otti"». »» tecoaj el»** sjitcT.
_ VAPAfS (Vlrr.j)
Tbm only oteta of FicaUh Wcrker» ia (Mi-A. fcll-^ei i^rir «•. Su^Jtarr, Octir;©.
I "C^J^ada cn tällä hetkellä brittiläi- icdan varustauturaista vastaan, val-ssn
ja amerikalaisen imperiaiismin, lankumouiLsellissen taisteluun sotaa
, • Tn-AUSHIV.AT: ^.
1 »k. « Ä I . 6 Vk. t3J0. 3 Ik. 11.73 J» 1 k i . tl-00. — r o - J f i M h o i t m i* Scoiaeeo « k . c-j^V.t
«KojSKiile: J T k . J6J)0. 6 k k . 3 k i . »1.00 5» 1 k k . l l . C / J.
alinen taisieiutanner. Se on yksi pää-; va.-jtaan jä Canadan työläisten ja ta-• Port Anhiar Nevrs Chrcnicle j.n.e.
; asialli-vin maailman suunnattomien' Icnpoikain tasavallan puolesta." ; brittiläLsen imperialismin propagan-
\ kiistojen näyttämöL-stä, mikä on kes-! Ylläoleva kohta K.I. tp. komitean j dan tulkkeina. Sekä kolmantena sel-
I saatikka karhuja nähty. Ei ole kor-
I pimaitakaan kuin mantereella, kau-
; kana rannikolta. Laajat asutut seu-
• dut välillä. Iljalla siis oli hy\'in
helppo urakka karjaa varjellessa.
Kuka sitte oli se Pyhä Ilja, joka
pakanallis-
Se ei
cellisen tsistelun puolesta, ja Neuvos- vanhan testamentin kuuluisa
toUiton vailankumcuisellisesta pue- profeetia Elias, vaan tämän paljoa
lustamisesta, minkä sosialistinen liehi- mvöhäisempi kaima, eräs Ilja-nimi-val-^
in imperialismin edukiL T a i To-kanssa ja päinvastoin kiinteällä työs-: ^r^jp^ perinyt vanhain i
tronto Teiegram, Globe, Sudbury Star, kenteiyllä armeijassa vaUankumouk- .^^.j^nietsänhaltijain viran?
keisin ri.<;t:riita imperialistisessa maa-• Canadan ko.mmt:nis:ipuolueelIe lähet-: laiset ainekset kuin Canadan perus-i tys on tärkeä vaikutin kapuanst::en j.j.g.^i^Uj,22iskatolilainen munkki ILMOTUSHI.N.VAT V. V r A C O E S S l : ...
KiijetmShtonniotokiet siM ktnt, $2X!Q kak.i ktrti». — A.j^.iiitiooa m«jn».ni« onB«-ntiii»otnk«t iinias.va. Canada on kehittänyt vaajaa- • tämästä kirjeestä selvästi määrittelee j tuslain erikoistulxitsija J .
(p.00 3 k e m « . A.aotocroaim.ti:k«t f2XK) keru, tZM kiUi k^.-U». - Kuzo.un^-JiuU-^t « 0 0 krr.-. ma,XJma..c
— KooIrmtTiitoot
mouilsaotaluet
UbetetU
kapitalistisen
E . E^art.i maailmantalouden iiriisin
talouden. I C.inadan aseman briltiIäi3Ss^ä impe-j League of Peace and Freedom
kehittymi- -^^^ vuosina 1534 ja 1535 kulki lä-
! hetyssaarnaajana Laatokan ranta-
V»p«a«tan toUaltiu: Hoonenuo an. JUiiey Baildir*. 4 Darbxm St.
Vapaadea lumuori j Ubtnr Boildlog.
Vapaades puno ja iatomo: LiLtrtj
Pcbclio SJ6W. li^et edut yhdistyvät Amerikan valta-• riaiLstLsta sotaa vastaan. Tämän ym-| taan hyökkäystäkin. Canadan ranska-i lostamisen. Osoittaen, että siirtomaa- „ t a m i s e s s a onnistui niin hyvin.
CcBcnl'advntiuDC rate*, 75c per
tk tt«'I>e*l adreninoc laciIiaD amocz
-milloin tahaau «aa ntUnita
——) MialliaeUa JinaUä; J. V. KA.NNASTO.
Wörker4ehden levitysryntäystä jatkamaan
'(Canadan kommunistipuolue on juuri pitänyt kuuderinen kansallisen
eduslajdcokouksensa, joka asetti puolueellemme määrättyjä tehtäviä, lau­suu
Worker-lehden liikkeenhoitaja tov. Buller kommunistipuolueen kai­kille
yksiköille ja paikallis- ja piirijärjestöjen toimeenpaneville komi-teoille
osottamassaan vetoomuksessa. Kommunistisen kansainvälisen
muitten jaostojen tapaan canadalainen kommunistipuolue on sitoutunut
noudattamaan uutta linjaa, taistelemaan oikeistovaaraa vastaan puo­lueessamme,
kääntämään kasvot tehtaisiin johtaakseen työläisiä heidän
"T^apäiväisessä taistelussaan ja paljastaakseen sosialidem. petollisen
osan nykyisessä ajanjaksossa, laislelemaan .sodanvaaraa vastaan puolus­taakseen
sosialististen neuvostolasavallojen liittoa, järjestämään järjesty­mättömiä,"
j.n.e. Toteuttaaksemme edustajakokouksen päätökset täytyy
meidän alottaa lehoisa aatteellinen kamppailu, jonka tulee ulottua ei
vain puolueemme jäseniin, vaan myös laajoihin työläisjoukkoihin, joita
tulemme johtamaan tulevissa taisteluissa.
Puoluelehdistömine tulee .suuresti auttamaan tämän historiallisen
edustajakokouksen päätöksien selittämisessä. Yksi puolueemme jäse­nistön
edessä olevista lähimmistä tehtävistä on Wörker-Iehden vaikutuk­sen
laajentaminen ja Worker-lehden joukkolehdeksi kehittäminen. Wor-ker-
lehden toukokuun levitysryntäystä jatketaan kesäkuun loppuun. Puo­lueen
jokaisen jä.^enen tulee toinliniiallisesti osallistua tähän ryntäykseen;
meidän täytyy saavuttaa päämäärämme, viisituhatta uutta lukijaa. To­verimme
ja kannattajamme ovat vastanneet Worker-lehden kaikkiin vetoo­muksiin
ja täten auttaneet sen ylläpitämisessä. .Nuo samat toverit tule­vat
ei vain ylläpitämään lehtemme, vaan myös auttamaan Worker-leh-den
edelleen rakentamiseksi. Vain puoluelehtemme levikin lisäämi-sellä
voimme me tehoisasli torjua kapitalistilehdistön valheita. Puolueen
jokaisen jäsenen täytyy arvostaa tämän ryntäyksen poliittista tärkeyttä
ja käydä heti työhön. Toverit, kommunistipuolueemme edustajakokouk­sen
päätökset eivät saa jäädä paperille. Puolueemme jokaisen jäsenen
velvollisuu-s on työskennellä tehdäksemme tästä lehtemme historian par­haimman
levitysryntäyksen. Jokainen ryntäysriveihin. Meidän täytyy
saada viisituhatta uutta lukijaa Worker-lehdelle, Rynnätkäämme! Ra­kentakaamme
kommunistinen joukkolehdistöJ
lisääntyvästi ^a^.^».^^ ^
porvariston ryhmittymiä. Brittiläinen j malaitessa järjestössä, urheiluliitossa,
pcr-r-aristo vastaa vastaotteilla, kuten i järjestymättömien työläisten keskuu-pääomasijoituksien
lisäämisellä, valta­kunnan
kauppasopimuksilla, j.n.e. So­dan
lähestyminen ja kärjistyvä maail­man
kamppailu kahden imperialistisen
hirviön välillä tuo tämän ristiriidan
korkeimpaan pisteeseen Canadan väl-taluokan
sisällä. Maa tulee jakautu­maan
liikehtiinisiin; kannattaen A-merikan
imperialismia ja kannattaen
brittiläistä imperialismia, sekä osa py­symään
puolueettomana. Puolueen
täjrtyy valmistautua tällä haavaa ko­hottamaan
kumpaakin imperialismia
vastaan taistelun tuimukset, Imperia-
ILsmin sotasuunnitelmien junaan vetä­mistä
vastaar- koko imprialistisen
Öessa, työmailla, työtaisteluissa, y.m.
TaLstellessamme sotaa vastaan, on tar­peellista
seurata puolueen yleisten oh­jeiden
viitoittamaa kantaa, sillä kaik­kien
edellämainittujen virtauksien ol­lessa
vaikuttamassa caVxidalaisella
maaperällä esittäen ominaista propa­gandaansa,
mikä voi ilmetä pasifis­tisena
sanahelinänä joko puolueetto­muuden
eduksi tai mahdollisesti toisen
tai toisen imperialistisen vallan eduksi.
Miten voidaan ymmärtää esim. Toron­to
Star Ja Winnipeg Free Press-leh-tien
kanta ylistäessään Yhdysvaltain
diplomatiaa rauhan kyyhkysenä, ellei
juuri petolliseksi sanahelinäksi Yhdys-
Samalla kuin me vastustamme Ca­nadan
osallistumista imperialistiseen
sotaan, sekä kokoamme työläisjoukko­ja
imperiali-min sotapropagandaa
vastaan, täytyy meidän muistaa, että
tehtävämme ei ole sokeaa pasifismia,
mutta joukkojen mobiliseeraamista
tietoisasti ottamaan vastaan sotatilan­ne
vallankumouksellisella taistelulla
Ensikädessä paljastaen sotavarustelut
paljastettava pakollisen asevelvolli­suuslain
ajamissuunnitelmat y.m., mit­kä
tulevat esille "omaisuuksien taka­varikoimisen"
puheiden yhteydessä jc
tällä hetkellä. Niin pian kuin a-evel-vollisuuslaki
on virallisesti julistettu
käytäntöön, on kommunistien avoimes­ti
julistettava veljeily sotajoukkojen
nadassa vaikuttaa sisäisesti puutava-; keää taikauskoa on kyllä voinut
r a - ja paperiteollisuuksien, autoteolli-! noinkin myöhään vielä olla Suomen
suuden ja maatalouden alaUa. yhdis-1 kreikanuskoisen väestön keskuudes-tyen
huomattavaksi tekijäksi kan-ain-j £a. Mutta samainen Tietosanakirja
välisen kapitalistisen kriisin kehitty-j kertoo suomalaisista "uhrikirkoista"
misessä,' mutta samanaikaisesti oUen puhuessaan m.m. seuraavaa:
"Aikasemman teurasuhrin on
usein syrjäyttänyt tapa huutokau-
Brittiläis-amerikalalnen sota tuo, ul­komaiset
sotajoukot Canadaan. Cana­dan
työläisten tehtäväksi tulee Cana­dan
porvarillisen valtaluokan kukista,
minen, brittiläisen ja amerikalaisen
imperialismin ulosajamisen yhteydessä,
sekä työläisten ja talonpoikain halli­tuksen
muodostaminen. — Keskus.
ii sia
Niistä voi.=J kirjottaa paksuja teok­sia,
.sillä eihän kristinusko — enem­pää
kuin muutkaan uskonnot —• si-
.s; edes saman kylän kaikkien farma­rien
sade- y.m. tarpeita tyydyttää,
vaikka tahtoisikin, sillä maaperä on
simmältä olemukseltaan muuta ole j niin monenlaista ja viljellään niin
kuin luonnonkansojen alkuperäistä erilaisia kasveja, että yhdet pellot
taikuutta, enemmän taikka vähem- vaatisivat sadetta, silloin kun sitä
riiän silattuna nousevan kansanvalis-1 toisille jo on liikaa. Tämän sään-tuksen
vaatimuksia tyydyttäväksi. | nöstelyn pystyy . vain farmari itse
Virnistelimme ennen Suomessa toimittamaan keinotekoisen kastelun
venäläi-stcn "nurkkajumalille", jotka avulla. Jos pappi uskovaisten tavalla
eivät kuitenkaan itse asiassa olleet | ajatteli
mitään
mennen tullen, samalla huudellen
toisilleen mitä mehevimpiä "kohte­liaisuuksia",
joista sain hyvin tär­keitä
lisiä vähäiseen sanavarastooni.
Kirkossa minulla oli vähemmän
kuunrelemista: pienissä saaristokir-koissa
ei ollut urkujakaan, enkä pa­pin
puheista olisi mitään ymmärtä­nyt,
vaikka olisin niitä kuunnellut­kin
— paitsi milloin hän päräytti
ilmanvaiheiden olevan ru-1 jonkun minulle tunnetun kirosanan,
jumalia", vaan apostolien kou.ksen varassa, olisi hänen pitänyt | jolloin pörhistin korviani, odotellen
pyhimysten kuvia. Samoja, i johdonmukaisesti pysyä kiinni
• Gastonian tapahtumat
^ Toverilehii Eteenpäin kirjottaa:
^, / feaslonian viimeaikaiset tapahtumat ovat sanomattoman enteellisiä.
fViisikymmentäyhdeksän lakkolaista oii vangittu syytettynä poliisien am-
^jumisesta. Kahakassa, mikä syntyi, kun poliisit ja huligaanit hyökkäsivät
lakkolaisten telttä-asuntoseudulle viime perjantai-iltana, haavoittui kolme
>olibia ja yksi surmaantui. (Toisten tietojen mukaan ei poliisipäällikkö
Lderholt olekaan kuollut, vaikka hänen ensiksi ilmoitettiin kuolleen.)
räitetäan, että lakkolaisia vastaan ammuttiin ensimäinen laukaus, jotenka
Icölaisten vastaanammunta muodostui itsepuolustustaisteluksi. Mutta
la huolimatta syytetään heitä ankarimman jälkeen.
Kuka tuntee etelän oloja, hän tietää, että aseiden käy-ttö siellä on hy­yteistä
kaikissa kahakoissa. Useimmat valkoihoiset kantavat ampuma-
!;ia8etta ja ovat sitä sangen herkkiä käyttämään varsinkin neekereitä vas­taan.
Mutta tässä tapauksessa ei ole tappeluun syynä rotuviha, vaan on
tappielu tapahtunut lakkolaisten ja poliisieti välillä. Tapahtuma pohjaa
juurensa luokkataist^tilun. Ja edelleen: siihen pohjautuvat myöskin van­gitsemiset,
joilla epäilemättä tarkoitetaan horjuttaa lakkolaisten rivejä.
Siksipä onkin mita tärkeintä, että kaikki työläiset asettuvat puolustamaan
Bvytettyjä ja taistele>'at heidän oikeuksiensa puolesta.
International Labor Defense-järjestö on ryhtynyt puolustamaan lak­kolaisia.
Mutta voidakseen' sen suorittaa menestyksellisesti olisi työläisten
riennettävä tukemaan sitä. " *
Monet merkit viittaavat siihen, että Gastoriiassa on lajaja salaliittou-tuminen
lakkolaisia vastaan käynnissä. Kun lakkolaisia ei ole voitu jär­kyttää
tavallisin keinoin, on turvauduttava kapinan provosointiin heidän
keskuudessaan. Sillä keinolla luulevat kutomoparoonit voivansa kukistaa
työläistensä lakkotaistelun.
Kuten sanottu,' Gastonian tapahtumat ovat enteellisiä. Onko. Gasto-niassa
syntymässä joku .vtertojaan etsviä tekosyytejuttu .vai tähtäävätkö
kapitalistit suurempaan työläisten teurastukseen. Porvarilehtien kirjoi­tuksista
voi arvioida kumpaa tahansa taikka molempiakin. Tehoisin keino
työläisten taholta näitä heihin kohdistuvia hyökkäyksiä vastaan on luja
•järjestyminen ja taistelun laajentaminen mahdollisimman laajoille aloille.
• . . '. '-i .
Sosiemit korkeapalkkaisten virkamiesten
takana
Että Suonien sosialidemokraatit ovat sittenkin korkeapalkkaisten vir-kamiMten
takana, siitä antaa selvän todistuksen Kansan Lehden v.k. 17
p:n pääkirjotus, vaikka se kehoileleekin suuria virkamiehiä väliä odot­telemaan.
" . . . mutta keskisuurien ja korkeampien palkkaluokkien virka­miehet,
joiden palkka nykyisinkin on jo siinä 60,000—100,000 mk.
konilla, kestänevät kyllä odottaakin siksi kunnes todella tarvitse­vien
ja siis myöskin monien tuhansien nälkäpalkoilla kituvien työ­läisten
palkkoja on ensin korotettu edes nälkärajan yläpuolelle. Sit­ten
kun tämä on tapahtunut voidaan — ryhtyä tutkimaan mis­sä
määrin oliisi syytä lähteä köröttelemään esim. 75—100,000 mk.
vuosipalkkaa nauttivien palkkoja vieläkin korkeammiksi."
Siis selvä korotusohjelma, lausuu tuon johdosta Työväenjärjestöjen
Tiedonantaja-lehti. Työläisistä ei välitetä sen enempää kuin että heidän
palkkansa saadaan korotetuksi "nälkärajan yläpuolelle", sitte kyllä voi­daan
taas korkeille virkamiehillekin korottaa.
- Kyllä se on niin, että korkeilla virkamiehillä on ennestäänkin liikaa
palkkaa ja on mitä katalinta työläisten asian pettämistä enää puhuakaan
tuollaisten palkkojen korottamisesta. Kapitalismin vallitessa eivät työläis­ten
palkat tule milloinkaan kohoamaan lähellekään 75—100,000 mkn
palkkoja. Työväki ei siis tarvitse ohjelmassaan tuollaisia lupauksia. So­sialisoinen
työväki ja pienviljelijät eivät tule milloinkaan kannattamaan
.100.000 mkn palkkojen korotuksia.
y . m
mitä Helsinjfin luteerilaisen Niko­lainkirkon
katollakin nököttää • k o ­konainen
tusina. Meitä huvitti kat­sellessamme
"ryssänpapin" pirahut-televan
pyhää vettä uskolaistensa
uusiin asuntoihin tahi roiskauttavan
samaa siunausta merelle lähteviin
sota- ja kauppalaivoihin. Kun Ja­panin
sodassa näytti alkavan käydä
hullusti, vietiin "kaikkeinkorkeim-masta"
(s.o. Niku-vainaan) käskystä
Kijevin I h m e i t ä t e k e v ä pyhän äidin
kuva sinne kaukaisen idän ' rinta­malle.
Mutta ei auttanut — selkään
t u l i . Typerän rahvaan uskoa tuohon
taikakaluun se kuitenkaan ei liene
heikentänyt. Mitä vielä.
Kreikkalainen kirkko siltikin jää
jälellc roomalaiskatolilaisesta taiko­jen
ja taikakalujen runsaudessa, ih-meparannuksissa
ja kaikenlaisessa
muussa noituudessa.
Rukouctako Tai lannotutta?
Tässä kevätkylvöjen edellä pidet­t
i in täällä Canadassa, niinkuin mo­nessa
muussakin mailman paikassa
n.s. "anomuspäiviä" (rogatiön days).
Se on vanha vakaantunut tapa roo­malaiskatolisena
maissa, samaten
kuin englantilaisissa, sillä Englannin
kansalliskirkko, anglikaanisen eli
episjcopaalisen kirkon nimellä tun­nettu,
joka tosin opiltaan on pro­testanttinen,
on menoiltaan ja tem­puiltaan
varsin katolinen. Papit
kiertelevät pitkin peltoja, siunaavat
niitä ja rukoilevat runsasta satoa.
Muuan käteeni sattunut porvaril­linen
lehti tästä a.siasta mainites­saan
huomauttaa, että jonkun mie­lestä
voi tuntua ennenaikaiselta ru­veta
rukoilemaan hyvää vuodentuloa
niin varhain, kun ei kaikilla ole sie­menkään
vielä maassa, mutta koet­taa
sitte kääntää asian s e m m o i s e k s i ,
että turhaa on
odottaa tuloksia,
omasta puolestaan yritä parastaan
niiden saavuttamiseksi. Valaistak-seen
asiaa, kertoo lehti seuraavan
kaskun: "Eriiän paikkakunnan pap­pi
kulki keväisellä kiertomatkallaan,
peltoja siunaten ja rukoillen. Tuli
erikoisen laiskan ja huolimattoman
miehen tiluksille, mutta ei ollut nii­tä
näkevinään, vaan asteli ohi.
Omistaja, joka aina sai huonoja sa­toja,
kiiruhti papin perään huuta­maani
että hänen peltonsa ne vasta
olisivatkin rukoilemisen tarpeessa,
jos kenen. — Sontaa sun peltosi
tarvitsevat, vastasi pappi, eikä ru­kousta!"
Juttu siriään ei ole hullumpi. Va­hinko
vaan, että lehti e i tullut har­kinneeksi,
kumpiko noista kahdesta
oli johdonmukaisella uckon kannalla.
Minun nähdäkseni ei kumpikaan,
mutta pappi näyttää olleen vielä!
heikkouskoisempi kuin tuo talonpoi­ka.
Oikeastaan pappi oli uskon ka-
"kaitselmukselta"
jos ihminen ei
us­kossaan
ja jättää lannotuskin tai­vaasta
tipahtelevan "siunauksen"
varaan. Mutta siinä papin usko
petti. Kun hänen oli valittava lanta-tunkion
ja kaitselbiuksen välillä,
pääsi voitolle luottamus .lantatunki-oon.
Ja se ei mielestäni olisi sopi­nut
papille . — ei ainakaan sopinut
sitä ilmaista, jos niin olisi käynyt­kin.
Talonpojan usko oli vahvempi
kuin papin, mutta ei siltikään kyllin
luja. Lannotuksen hän jätti kaitselr
muksen huomaan; vaan itse piti huo­len
•iementämitettä, jonka voi päät­tää
siitä, että hän oli saanut edes
huonoja satoja. Oikein uskovaisen
kristityn tulisi, pyhien kirjojensa
.mukaan, istua kädet ristissä j a "kat­sella
kaarnfeita: eivät ne kylvä ei­vätkä
leikkaa, eikä niillä ole säily­tyshuonetta
eikä aittaa, ja jumala
ruokkii ne;' kufhka paljoa'suurempi­arvoiset
te olette kuin linnut!"
Osottaa siis uskon puutetta, jos
huolehtii kylvämisestään, saatikka
lannotuksesta.
Pappisvallan lujittamiselle on tär­keätä,
että papit hääräävät erään­laisina
"piällysmiehinä" työtäteke­vän
väestön jokapäiväisessä elämäs­sä
ja toiminnassa. Siten saadaan
"yhteiselle kansalle" vakaantumaan
sellainen käsitys, että papit ovat
elintarpeittenkin hankinnassa muka­na
ei ainoastaan sivustakatsojina ja
syöjinä, vaan että heidän taikatem­puillaan
ja loitsuluvuillaan on joku
salaperäinen,' yliluonnollinen vaiku­tus
työhommien onnistumiseen. Muu­tenhan
raskaan työn raatajat saat­taisivat
jonakin päivänä kyllästyä
elättämään joutilaisuudessa veteleh­tiviä
papin votkaleita. Maanviljelys
ei tietysti ole ainoa^ ala, missä papit
koettavat ollji^ hännillä siunauksi-neen.
Monin paikoin he esim. käy­vät
aina pyyntikauden alussa siunaa­massa
lähtöä tekevät kalastus-aluk­set
miehistöineen, pyydyksineen,
vaikka itsekin hyvin tietävät, ettei­vät
he kaloille muuta mahda kuin
lisää. Katsomista minulla sensijaan
oli paljon: alttaritaulu ja pullopos-kiset,
siivekkäät enkelinpäät saar­nastuolin
sivuissa. Minusta ne oli­vat
kerrassaan ihmeellisiä taideteok­sia;
vasta paljoa myöhemmin sain
selville, että ne oli maalannut sama
mestari, joka kirkon penkitkin oi?
sutinut.
Mieluisinta katseltavaa minulle
kuitenkin olivat katosta riippuvat
laiyanmalHt. Ne olivat kuin laivat
ainakin, vaikka pienoiskoossa, pur­jeet
levällään, mastot, raa'at, köydet
j a muut yksityiskohdat tarkoin pai­kallaan.
Kun ne riippuivat hienosta
nyöristä, pääsivät ne ilmavirtauk­sien
vaikutuksesta hiljaa kellumaan
ja kääntyilemään. Lapsen vilkkaalla
mielikuvituksella sai niiden avulla
tehdyksi monta pitkää ja seikkailu-rikasta
merimatkaa yhdessä saarnau-ajassa.
- Miten nämä laivanmallit olivat
kirkkoon joutuneet, senkin tulin jäl­keenpäin
tietämään. Purjelaivojen
aikana niitä silloin tällöin rakennet­tiin
meidänkin saarella. Harvoin
niitä kukaan yksityinen pystyi ra­kennuttamaan,
miehittämään ja
muonittamaan — n i i n upporikkaita
ei saarella ollut — vaan kutakin
laivaa kohden muodostettiin oma
osiiuskuntansa, johon useampia kes­kivarakkaita
liittyi ostamalla suu­remman
taikka pienemmän osuuden
laivasta. Vastuksellinen ja tuotta­maton
matka oli sentähden tuntuva
taloudellinSn tappio monelle seura­kuntalaiselle,,
puhumattakaan laivan
joutumisesta haaksirikkoon; meri-vakuutusta
silloin tuskin tunnettiin,
ei sitä ainakaan niissä piireissä käy­tetty.
Ainoana varokeinona noita
vahinkoja vastaan pii ammoisista
ajoista säilynyt tapa ripustaa kirk­koon,
laivan malli ennen ensiniäiselle
merimatkalle lähtöä. Tietenkin pois­tettiin
vanhat laivojen mallit sitä
myöten kun laivat itsekin joutuivat
hylyksi, muutenhan niitä olisi aiko­jen
kuluessa tullut kirkko täyteen.
E i niitä kovin monta enää ollut mi­nun
lapsuus-aikanani, ja kun siellä
edelläkäypänä lähestyvälle kriisille ca-nadalaiseasa
taloudessa. Kapitalistisen
maailmantalouden kriisin äärimmäisin ' palla myydä teuras kirkon edustalla,
kärjistymisaste on imperialistmen sota. I jolloin hinta lankeaa kirkon hyväk­si
. . . Suomalaiset ovat tällaisia py­häkköjä
nimittäneet uhrikirkoiksi,
joille taikauskoinen rahvas aivan
viime aikoihin asti on onnettomuu­den
tullen uhrannut rahaa. Sellaisia
kirkkoja ovat muiden ohessa Py­hämaan
ja Kuoroveden vanhat kir­kot."
Molemmat esimerkkinä mainitut
vanhat kirkot ovat aina olleet lutee-rilaisia:
rakennetutkin vasta, kurt
luteerin-usko oli vallinnut maassa
noin puolitoista sataa vuotta. Tie­detään
myös, että Pyhämaan kirkon
uhriarkku vuosien 1806 ja 1906 vä­lisenä
aikana tuotti vielä 22,203.
Suomen markkaa.
Voimme siis huoleti sanoa, että.
niin riitaisia kuin kristityt kirkko­kunnat
muuten ovatkin keskenään,
yhdessä asiassa ne kaikki ovat yhtä
mieltä: viimeiseen asti he suvaitse­vat
•— vieläpä suosivat — törkeintä
taikauskoa ja vaikka kuinka pak­susti
pakanallisia menoja, kunhan
niistä vain koituu tuloja kirkon kas­saan
tahi paisteja papin vatsaan.
Taikka molempia. — A. B. M.
Suomen kaakkoisimmassa, kolkassa.
Satuin m.m. "Pyhän Iljan" juhlille
Mantsinsaareen, joka on Laatokas­sa,
Salmin pitäjän rannikolla.. Mant-sinsaari
on noin kolmattä-osaa pie­nempi
kuin Malkosaari, mutta ver^
raten tiheään asuttu: siinä on kym­menkunta
kylää, joiden yhteinen
väkiluku on ehkä viisi kertaa se
mitä Malkosaarella nykyisin asuu.
Saari muodostaa oman kreikkalais­katolisen
seurakunnan, jolla on oma
kirkko, pappi ja lukkari. Kreikan-uskoiset
kirkot ovat nimitetyt jon­kun
pyhimyksen mukaan, niinkuin
ovat useat luteerilaisetkin kirkot,
vaikka viimemainituissa ei noista
pyhimyksistä eikä heidän nimipäi­vistään
enää pidetä lukua. Kreikan-uskoiset
sitävastoin tunnollisesti
"viettivät kirkkonsa ja sen nimikko­pyhimyksen
nimipäivää. Sellaisissa
"prasnikoissa" olin monasti ollut.
Ne olivat puolittain kansanhuveja,
puolittain makeismarkkinoita. Huvi­tuksena
olivat aito karjalaiset siivot
" k i s a t " : eräänlaiset Sola- eli kuja-tanhut,
näköjään sangen' vanhan­aikaista
ja alkeellista taidetanssia,
äänetöntä ja verkkaista, mutta hy­vin
rytmillistä. Näitä prasnikoita
vietti i-ahvas vanhalta muistilta
omin päinsä niilläkin paikoilla, mis­sä
aikoinaan oli ollut kirkko tai r u ­koushuone,
vaikka se sittemmin oli
hävinnyt.
Semmoisen tavallisen prasnikan
vain odotin nytkin näkeväni, kun
kuulin juhlittavan Mantsinsaaren
suojeluspyhimyksen, Pydän Iljan
(Eliaan) nimipäivää, silloin kun se
heikäläisen kirkkokalenterin mukaan
oli. Mutta täällä oli komanto toinen
kuin mitä ennen olin nähnyt: kau­pustelijat
olivat ulompana kirkOn
lähettyviltä, eikä rahvas ollut, omas­sa
vapaudessaan, vaan pappi ja' luk­kari
olivat juhlamenojen ohjaajina.
Heidän messuistaan ja pomiloimisis-taan
en paljoa ymmärtänyt, muu
rahvas tuskin senkään vertaa. Vielä
enemmän jouduin ymmälle, kun
miesjoukko raahasi kirkkomäelle pa­pin
eteen melkoisen koipkkaan harkä-mullikan.
En kerinnyt kyllin likelle
nähdäkseni tarkoin, kuinka sen teu­rastaminen
oikein kävi. Veits
vain näin välähtävän papin kädessä,
ikäänkuin hän olisi antanut — tahi
ainakin ollut antavinaan —
Vancouverin uutisia
PIIRIJUHLIA VALMISTELLAAN
Täällä se menee juhlavalmistusten
merkeiisä. niin että kyllä sitä tämän
kesän piirijuhlista tulee niin suiu^n-moiseti
että kansa ei ole ennen kuul­lut
eikä nähnyt. Olin nimittäin juhla-komitean
kokouksessa ja sleUä oU a-siakirjoja
ja "protokollia" oikein sei^
nätapetin mittaiselta, kaikki koskien
juhlien ohjelmaa. Siellä oli kirjeitä
ympäri British Columbiaa ja järjestet­tiin
kaikille komiteoille tehtävänsä
juhlia varten. Molikkaruhtinaat kehui­vat,
että kyllä he laittavat sellaiset
sapuskat, että kyllä niillä tulee tol-toeen
vähän pltempitoatkaisetkin. Ja
vrheUukomitea kehui, että sitä voi-mainmittelyä
sitä tulee olemaan oikein
Porvoon mitaUa miehille, naisille ja
pojille, niin että urheilut kuulostaa
tulevan suurenmoisiksi, kun niihin \>.
sallistuu kaikki piirin hakamiehefc.
Juhlien alkamisajasta ja paikoista
tullaan lähemmin mainitsemaan ilmoi­tuksissa
ensi viikoUa, kuin myös ohjel­masta.
Niin että seuratkaapa lehtiä,
että näette mitä täällä Vancouveris­sa
tiilee tapahtumaan tämän kuun 29
j a 30 ja heinäkuun ensimäinen päivä.
Juhlat tulevat nimittäin olemaan kol­mipäiväiset.
Tervetuloa kaikki. Juh­lilla
tavataan!
KUOLEMA VIERAILI
syömään pystyvät, mitä kalastajat
sattuvat saamaan — ja siihenkin kävin pari vuosikymmentä myöhem-vasta
sitte, kun joku on »^e heille min, ei ollut ainoatakaan. Oliko n i i -
perannut ja keittänyt. Kaikkein us-konnollisimmilla
katolilaisperukoilla
rosvotkin, rohkeammille yrityksille
lähtiessään, käyvät ottamassa papil­ta
siunauksen.
Tässä yhteydessä lienee paikal­laan
kertoa pari esimerkkiä siitä,
kuinka likellä pakanuuden-aikaisia
käsityksiä minunkin muistini aikana
vielä ön oltu meidän "valistuneessa"
Suomessa. Ehkä ollaan tänäkin päi­vänä
muutamilla seuduilla j a eräissä
piireissä.
Taikakaluja kirkoissa
Olen syntyisin Suomen lounaisim-den
poistamiseen ollut syynä se, et-uhri-elukalle
surman piston. Ne miehet,
jotka härän olivat tuoneet, sitte jat­koivat
teurastusta tavalliseen tapaan.
Muu väki piti prasnikkaa, niinkuin
aina.
Mutta illemmalla pantiin tulelle
useampia keittokattiloita, joihin l i ­hat
paloteltiin kiehumaan, ja väki
istui ryhmissä ympärillä, odotellen
paikkakunnalla ja vei yhden toimi-jvimmista
toverittaristamme, nimittäin
en toveritar Ida Romppaisen. Vainaja
sairasti pitemmän aikaa ja kuolema
kohtasi hänet tiistaina 4 pnä tätä
kuuta. Toveritar Romppainen liittyi
Suom. SOS. sen perustettaessa ja
myöhemmin Kommunistipuolueeseen,
kuuluen hän kuollessaan C.S.J:n ja
T.N. Liittoon, kuin myös Kommunisti­puolueeseen.
Keveät mullat h-audaUesi.
sinä päivätyösi päättänyt toveritar.
- C . , H . -
tä purjelaivatkin silloin jo olivat keiton k-ypsymistä. Ja sitte nii+ä
melkem tyyten kadonneet ulkomeril- uhrilihoja syötiin miehissä ja nai­sissa.
Hyvin maistui minullekin,
kun tarjosivat, vaikka tiesivät mi­nut
"ruotsiksi", siis toisenuskoiseksi.
Saatoin käsittää, mikä vaiva apos­toleilla
oli ollut koettaessaan estää
äskenkääntyneitä kristittyjä käy-valtaja,
luopio. Kun hän kerran oli malta kulmalta, siis mahdollisimman
siinä käsityksessä, että vuodentulo
riippuu lannotuksesta ja muusta
lähellä "länsimaista kulttuuria"
alueelta johon kristinoppi ensimäi-maankäsittelystä
eikä kaitselmuksen seksi tuotiin, jossa Lutheruksen us-suopeudesta,
niin mitä asiaa hänellä I konpuhdistus ja sen aiheuttamaksi
oli mennä rukoilemaan siunausta kehuttu valistus on kauemmin ollut
toistenkaan pelloille? Jos ne olivat; vaikuttamassa kuin muualla Suo-hyvässä
viljelyksessä ja kasvukun-' messa.
nossa, täytyy-«iistä tulla kohtalai-1 Pikkupoikana kävin ahkerasti kir-nen
sato, kävipä siellä pappia taikka kossa, vaikka joka pyhä, jos aikui-oli
käymättä. Kasvu- ja korjuu- ^ set suinkin ottivat mukaansa. En-ilmoille
ei pappi kuitenkaan mitään' sinnäkin, matka oli hauska, kun
mahda. Eikä mikään kaitselmus voi- venekunnat hurjasti soutivat kilpaa
tä, vai oliko ne katsottu liian suu­resti
vanhoja pakanallisia uhritapoja
muistuttavaksi taikuudeksi, sitä en
tullut tietämään. Kirkon sisustus oli
tällä välin muutenkin uusittu.
Läheistä sukua edelliselle oli ai­koinaan
yleinen lappalaisten tapa,
poro-onnea saadakseen, tuoda poron­talja
alttarille papin jalkojen alle;
jos porovasikoita alkoi- enemmälti
kuolla, ripustivat he saarnastuoliin
useita taljoja, paineen, sorkkineen
aivan samoin kuin he ennen
kristinuskoon kääntymistään olivat
niitä uhranneet "seita"-kivilleen.
Tietääkseni ovat peurantaljat kui­tenkin
Lapin kirkoista hävinneet ai-kasemmin
kuin laivanmallit lounais-
Suomen saaristokirkoista.
Mutta mitäs ajattelette siitä, että
olen ollut
jnlkiselia uhri-aterialla Suomessa
y l i 40 vuotta takaperin? Olin sil­loin
jo aikuinen mies j a kuljin Suo­men
Muinaismuistoyhdistyksen sti­pendiaattina
Salmin kihlakunnassa.
SE HENKILÖ
joka 'Victorian päivänä pidetyssä,
metsämiesten kenttä juhlissa voitti
mastä pakanain temppeleissä syö- loisen palkinnon nuolenheitossa, te-mässä
epäjumalille uhrattua lihaa, kisi hyvin jos kävisi ensitilassa nou-
Ensimäiset kristityt olivat köyhää' "
väkeä, liha oli heUle harvinaista
herkkua, jonkatähden apostoleilla oli
tästä asiasta paljon huolta, niinkuin
heidän epistoloistaan pakanamailla
oleville seurakunnille näkyy.
Tiedusteluuni, mistä tämä härkä
tamassa tuon palkintonsa Vapauden
kirjakaupasta.
ITSEMURHAT
kansalaisten keskuudessa näyttävät
täällä käyneen päiväjärjestykseen.
t^sT^I^ f uhratt;r^Jiotitia^k'i"nk aipsäi;v;i;äs n si^tten Lhirtträytysi
Ä s Ä n S S i m Ä 5 u H ^ e Ä L ^
S : poliisit ilmoittavat ruumiin ^-ie-huilta.
Tällä ehdolla luvattu uhri le saavuttuaan.
oli nyt teurastettu ja syötv
tei Mantsissa ole miesmuistiin susia,; sairastelleen pitemmän
tiedetään
aa ja o-
1^