1927-10-25-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VAPAUS rjua. Ont^ stuassulm, Uislxsaui. ketiiTuUvna, tomsä» J« yerizaUinM. \ T O I M I T T A J A T ; S. C. NEIL, T. S. CARLSON. B. A. TENHUNEX, K. PEHKOXEN-B( ci<tered M the Po« Office Veputtaeot. OtU»*. M »ecood C U M onttter. VAPAUS iUhtxtj) Tbe oolf OTt*a of Fituiiili Vorfcer* is C»n»d». Pol<tJ»hed in SadLory. Oat^ ererr UoadaT, TneKbr. Wed»e»<Uy, Thiir»<J«r *^ Fndtj. TILAUSHINNAT: 1 rk. UJSO, 6 kk. $2S0, 3 k k . »1.75 j« 1 k k . tlM. — VhdjtytUoihia >* Soomeefl tdtl maalle •IkMMiUe: 1 »k, 16.00, 6 k k . «JO, i k k . 12M J« I k k . »IJO. , ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA: K»iB»:lniotBk»et tlM kerti, t2M kkkm kertu. — A»ionitto«njneii»iIiDOtuk«*t SOc, p«I»UtBum«, ~ KimenmoBKoIImctukaet Söe. kerU, tlM 3 kerU*. — STftjtiäilmotmlaet »1X0 k « u . t2M 3 kertaa. — AnoeroitmotiikMt KM ktru, t3J» k*k>t kertu. — Kiito»iIm<.lBk»et tixa keru. — KuoIem*namolBk- •et |2J00 kert«. SOe. II*äiuk«a kJitotUoteelU Ul inoirto»Sr«rliä, — lUIntaaatiedot j« «otnlnjotakjet SOe. kert*. »IJKI kolme kerta». — TiUpiiiälnioiUjieii j» iltttoto««cen«««iarjen oo, v«*(!ilt*e«u, I*J>etett»»» {bnotBäicUa ctBUtecn. — TlUukn*. joiu ei •curu rtiu, ci taJU libetUmiin, p«;t»i ««Umieften, joiU» M' ukaakMt. • • . , • Lebteea «iotoJ KntotskKt piU» cli» kooltoriiM lei!» 12 ilmertxmrtpii»;» edrittec» «rkipäiTänä. Vapiudea lodtitoc Liberty BaiMiBf, 33 Lort>e Street. Paielin 536^, V«p«oden konttori: Liberty Bnildioe. 3J Lome St. PohelJn 1038. Po«tio«ote;.^^Box C9, Sudbary. Pot. Cesersl *iJ»eitljiac rale» 75e. per eol. ineb. MiDimom eb«r»« for »injU intertlon 75e. il Ibe ke«t •drertiusc oedisni amoBf tbe Pisnitb People io Canada. The Vspaaa Joa ette milloin tabanu ua *aataB>ta *n»im31»eeo kirjeeaeenne. LIrjotUkaa oadelteen liikkeeoboiUjao pctKKmalliMUa nimclU: J. V. KA.NNASTO, liikkeenboiuja. imperialisimn ääni yliona Los Angelesissa American Federation of Laborin 47:8 vuotuinen konventsiooni on päättynyt Los Angelesissa. Se painui historiaan kokouksena, jossa ainoatakaan taistelevan työväenluokan vaatimusta ei otettu huomioon. Mutia sen sijaan kiiri siellä kaikuna Amerikan irpperialismin ääni — ja se hyväksyttiin. — Tietenkin sen jälkeen kun kaikki varokeinot oli käytetty vasemmiston ja erittäinkin kommunistien pois sulkemiseksi. Kokoukselle esitettiin imperialisti-vastainen ponsi. Mutta sen sijaan se vastalauseitta hyväksyi "Ke^ki-ja Etelä-Amerikan kansojen hyväksi Monroe-opin", joka väittää, että Yhdysvalloilla yksin tulee olla oi-keus Keski- ja Etelä-Amerikan ryös* .tamiseen. Ja "Nicaraguasta Yhdysvaltain sotajoukkojen pois vetäminen ei kuulu Amerikan ulkomaapo-liliikkaan"' A.F. of L : n johdon mu- •. kaanlv' Imperialistivastaisen ponnen oli New York State Federation of La-bor hyväksynyt ja esitti. —;Sitä tuomittiin asiattomasta hallituksen arvostelusta! Kaikki muu meni konventsioonis-sa samaa latua.: Ei sanaakaan Sao-con ja Vanzeltin murhaamiselta. .Autoteollisuuden alan järjestämises- : ta ei ollut mitään raporteerattävaa. Työläisten palkkojen laskemista vastaati nousi työläisääniä, samoin , unioittca murskaamista vastaan, mutta se ei liikuttanut konventsioo-nia. Sellaisiin ääniin vastattiin hiljaisuudella, taikka sitten raivoisilla hyökkäyksiltä kommunisteja v^s-taan. Mutta sen sijaan oli paljon puhetta ja syntyi paljon päätöksiä, joitten kautta taantumukselliseriby-, Tokratian valtaa ja sen otetta pai-kallisunioittenaloteoikcutta vastaan lujitettiin. Niinpä kiellettiin pai-kallisuoioilta oikeus rahastaa mitään puuhaa, mille ei Wm. Greea anna siunausta! Edistysmielinen Pennsylvania State Federation Laborin presidentti päätettiin erottaa valistusneuvostosta jne, jne. Mutta samaan aikaan kärjistyy työläisten asema teollisuudessa ja niitten on käytävä entistä päättj-vämpöän taisteluun ei ainoastaan isäntiä, vaan omia unioittensa byrokraatteja vastaan, jotka kaikessa jo ovat julkisestikin astuneet isäntien kanssa samalle linjalle — heitä, union jäseniä ja työväen luokkaetuja vastaan. — Työmies. Amerik^ työväenliittoon kuulu- . vien n.k. "kansainvälisten'* ammattiliittojen canadalaisen ..keskuksen, Canadan ammattijärjestön, äskettäin > Edmontonissa pidetyssä vuotuisessa edustajakokouksessa, ^kuten Vapau-dessa on aikaisemmin kirjotettu. "sai palttua ja tuli jarrutettua työväenluokan jokainen tärkeä kansallinen ja kansainvälinen kysymys — kysymys järjestymättömien järjestämisestä, kysymys yleisestä palkka-hyökkäyksestä elintason kohottamiseksi, kysymys ammattiliittoliikkeen kansallisesta ja kansainvälisestä yhtenäisyydestä, ja edustajakokous 'auttoi* sodanvaaran ymmärtämistä ja taistelua sitä Arastaan hylkäämällä vasemman siiven taholta esitetyn päätöslaiiselman kaupallisten ja diplomaattisten suhteitten pikaisesta uudistamisesta Neuvostoliiton kanssa" sekä hyväksyi Saecon ja Vanzettin silloin juuri tapahtumassa olleeseen luokkamurhaamiseen nähden puheenjohtajansa, Tom Mooren, kannan, minkä mukaan Canadan tai muiden maitten työläisten taholta 'ei oUut kohteliasta' sekaantua Yhdysvaltain kotoisiin asioihin. Imperialistisen kapitalismin ääni oli siis ylinnä Ca-jnadan ammacttijärjestön edustajakokouksessa, aivan samaten kuin sen eraäjärjestön, Am?rikan työ-väenliiton, juiiri päättyneessä "edustajakokouksessa,", mikä todellisuudessa oli taantumuksellisen ja työläisiä hämääväni ja p j ' tuvan virkailijaston ja tämän valitsemien 'edustajien' eikä suinkaan jäsenjoukkojen todellisten edustajien kokous. Viimeksi mai- 'nittu edustajakokous ei voinut miiuta ollakaan; sillä kansanvaltaisuus on tapettu, jä haudatut Amerikan työväenliitossa ja sen tilall^ vallitsee virkailijaston yksinvalta, joka käyttää armotonta erottamispblitiikkaa ja kapitalistisen valtion poliisivoimaa. Canadan ammattijärjestössä ei vielä olla varsin niin pitkällä. Tinkimättömän luokkataistelun kant> lialla olevat kommunistit ja ya-semmislolaiset ovat vielä tähän mennessä saaneet olla edustajina seri edustajakokouksissa ja sen alaisten liittojen paikallisissa -kes-kusneuvostdissa!. Kansanvaltaisuutta on siis vielä jonkunverrah olemassa.' Mutta taantumuksellinen ja petollinen virkailijasto on nyt ryhtynyt tekemään siitä loppua. To rontbn ammattineiivosto on viime torstaina pitämässään kokouksessa 89 äänelläc. 34 vastaan hyyäksynyt James Simpsonin neuvoston perus sääntöihin esittämät muutoksetj jotka tekevät mahdolliseksi kommu-iiististen ja vasenunistolaisten edustajien neuvostosta erottamisen, täh läävät kansanvaltaisuuden, ajatus-ja sanavapauden hävittämiseen ammatillisesta liikkeestä. ' |£rd;ttamispolitiikan käyttämiselle on alettu laskea pohjaa, joka tulee myös olemaan perustana kapitalistisen valtion ja poliisivoimien käyttämiselle. nj^yisteri tariffien mukaan kohonnut 20:etä 35:teen prosenUiin. Pari lakixmesta oli lautakunnassa saapuvilla edustamassa eräitä huomattavimpia puuvillatehtaita. Näiden taholta koetettiin puolustaa tullien oikeutusta muka teollisuuden "suojeluksen" kannalta, ja yritettiin todistaa virallisen tilaston :;• e-luummin liian alhaiset kuin korkeat numerot paikkansapitämäftömiksi. Näissä esillepulpahtaneissa tullikysymyksissä paljastuu se erikoisuus, että Canadan porvarillinen hallitus, parlamentteineen, on mifä suurimmassa määrässä lykännyt laajojen kuluttajapiirien, etupäässä ty&iäeston, niskoille raskaita tulliveroja. Köyhempien väestöryhmien nylkemisellä, mikä puuvillatnottei-siin nähden kohoaa aina 35 prosenttiin tavaran hinnalta, kerää ^ varat lisääntyvien menojensa peittämiseksi, j a samalla valmbtaa puuvilla-kapitalisteille erinomaisen tilaisuuden pistää runsaasti rahaa taskuihinsa. Kaiken |ämän ohessa .-rciava! työläiset palkkoina vain vaivaiset 16 pros. valmistamistaan tavaroista. Työläinen ei siis "tuottajana", enempää kuin kuluttajanakaan, hyödy mitään tulleista. Siitä syystä^ onkin vaadittava väärän tulliverotuksen poistamista.^— B- A. T. Kurisfussilmokka viritetty ammatiilisen liikkeen kansanvaltaisuudene (Jatkoa ensimäiseltä sivulta) sekä kaikkien sen yhdistyksen lä-hettämäin edustajain osotteilla. 2:nen pykälä. — Epäuskollise-na tälle neuvostolle pidettäköön jokaista edustajaa, tai edustajia, jotka huomataan syyllisiksi siihen, että ovat järjestäneet • tai auttaneet järjestämään, tai millään muotoa kannattaneet kansallisten, kansainvälisflle ammattiliitoille . kilpailevain, järjestöjen järjestämistä. Syyllisiksi havaitut edustajat on erotettava tästä neuvostosta niiden edustajainr yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, jotka ovat saapuvilla kokouksessa, missä erottamisesta päätetään; ja järjestöjen, joiden edustaja t a i edustajat ovat täten, tulleet ero-tetuiksi^- pyydettäköön lähettämään semmoisen /edustajan t a i edustajat, jotka tämä neuvosto voi hyväksyä. Neuvoston perussääntöjen jokainen pykälä, joka on ristirifdassa näiden muutosesitysten kanssa, muutettakoon niiden, kanssa sopusointuun. Kun ^Simpson lopetti hajötuspon-siensa lukemisen, nousi eaustaja Black puhumaan. 15 minuuttia kestäneessä puheessaan osotti hän muutosesityksen tarpeettomuuden, koska Amerikan työväenliiton perussääntöjen perusteella neuvosto voi milloin, tahansa ryhtyä semmoisiin toimenpiteihin kuin mihin Simpsonin muutosesityksillä pyritään. Pyysi näin ollen Simpsonin peruuttamaan esityksensä. MacDonaid puolustaa loistavasti kommanistipaoluetta ja sen ajamaa ammatillisen liikkeen / eheyttä 35 minuuttia kestäneen, puolueensa j a itsensä puolustuspuheen alol^i kommunistipuolueen' sihteeri Jack MacDonald huomauttamalla, että selvyyden vuoksi olisi ollut paljoa parempi, jotta Simpson olisi päätösesityksissään rehellisesti maininnut,, että niiden tarkotuksena on kommunistien erottaminen neuvostosta. Sanoi että edustaja Simpson puheellaan ei todennut mitään, mikä olisi osottanut " Itommunistien toiminnan olleen Vastakkaista työväenluokan parhaille eduille. Moit^ ,että kansaa oli yllytetty liian paljo asiattomilla jutuilla illan kuluessa. E i tahtonut puhua itsestään, mutta tehtyjen hyökkäysten, takia kertoi lyhyesti omaa historiikkiaan. Sanoi kuulumeensa ammattiyhdistyksiin 18-vuoti-aasta saakka. Kertoi olleensa '.uSeis- Ja-, tämmöisen vanhoillisen, isän-i maanisen laitoksen takia tahdotaan Toronton piirin ammatti- j a sekatyöläisten neuvostolta nyt riistää siinä vallinnut kansanvaltaisuus; tahdotaan .neuvoston edustajain enemmistölle antaa valtuus määrätä, kenet itsekukin yhdistys saa lähettää edustajakseen. Jos moinen päätös hyväksytään, tulee sen epä-kansanvaltaisnus aiheuttamaan ammatillisen liikkeen hajoamisen. Kehotti edustajia^äänestämään'päätösesitystä vastaan. Kommunistipoolne ajaa työväen- - luokan parhaita etuja Lopuksi lausui puhuja, että edustajat eivät mahdollisesti vielä saata käsittää hänen, kommunistin tekemiä väitteitä, mutta ainakin jo kymmenen vuoden kuluttua tulevat he 'käsittämään. Itse sanoi olevansa varmasti vakuutettu siitä, että kommunistipuolue on ainoa puolue, josta saattaa koitua hyötyä työväenluokan eduille. Te ette pääse eroon kapitalistisesta järjestelmästä Cana-dassakaan, ellei teillä ole voimakasta kommunistipuoluetta, lopetti MacDonald. sä luottamustehtävissä yhdistyksissä ja nytkin -edustaen mallTnikkareita nieuvostossa. Väitti että toimintansa ammatillisessa liikkeessä vetää vertoja parhaimmille, mitä edustaja Simpson voi esiintuoda. Kommunistien toiminta osottaa, että he pitävät yllä Canadan amma- ^ tiilisen liikkeen eheyttä Todistaakseen miten kommunistit ovat pitäneet yllä ammatillisen liikkeen eheyttä, otti MacDonald esimerkiksi Nova Scotian hiilenkaiva- . ^ ..LJ-. - . Ijain järjestön.. Se oli aikoinaan liit- Hajofu.ponn« tahdatty^ kommun.s- ^^^^ Punaiseen ammattiliittojen Polemiikkia piraviDatuDeisbi 1 Joulukuussa alkavan parlamenttikauden valmistelujen ; yhteydessä ovat sanomalehdet kiinnittiineet huomiota parlamentissa mahdollisesti esilletulevlin tuUitariffikysymyksiin. Viimeiset tiedot kertovat neuvoa-antavan tariffilautokunnan Ottawas-sa käsitelleen- Canadan kuluttajain liiton: anomusta puuvillatuotteiden tullien alentamisesta^ Lautakunnan tehtävänä on vahnistelia tariffiky-sj^ ykäia parlamenttia varten, ja kysymys eräiden tariffien muutta-misesta oli» pitänyt tulla esille jo viime' istuntokauden aikana, mutta lykättiin, JEOska lautakunta d oUut ditinyt saada työtään päätetyksi. Mitä edellämainittuihin päuvilla-tuUeihin tulee, selitti kuluttajain liiton edustaja R. J . Deachman lauta kunnan kokouksessa viime torstaina, että ei voida millään puolustaa "tul-lisuojelusta", joka esim. puuvilla-tuotteisiin nähden on kaksi kertaa niin suuri, kuin vastaavassa teollisuudessa samana aikana maksetut palkat. ' Viitattuaan siihen, että virallisten tilastojen mukaan kohosi puuvilla-tuotteiden kotimainen tuotanto 1924 S69,984s875, palkkojen tehdes-sa 810,933,045 eli noin 16 pros. tuotteiden arvosta, sanoi D., että talli mainitusta tavaramäärästä olisi tcja vastaan Nyt käytti Simpson kokonaisen tunnin häjotusppnsiensä puolustamiseen, tullen täydellisesti ulos nahoistaan ja osottaen, että muutosesityk-sensä oli kohdistettu nimenomahan kommunisteja vastaan. Sen sijaan, että^ hän olisi pyrkinyt osottamaan, miten Canadan työläiset tulevat vähääkään: ^yötymään esittämänsä muutosesityksen voimaan astuttua, puhui ^ Simpson kommunistipuolueen johtohenkilöiden toimenpiteistä totta j a palturia — viimeksimainittu.^ luonnollisesti suuremman osan. ' L u k e e salaisten kokouksien Vpoyläkirjoja" • Yrittäessään todistella miten kora-miunistit elvyttävät Canadan työväen itsenäistä eli kansallista ammatillista liikettä — luki Simpson palasen "VVorkerissa julaistusta kahdesta eri artikkelista, joissa käsitellään Canadan ammatillisen liikkeen eheyttä. Niinikään luki hän kaksi "pöytäkirjaa" kommunistien pitämistä salaisista neuvottelukokouksista, joista toine.n piti pidettyen E d montonissa, Alta., lokak. 15 pmä 1923, j a toinen Calgaryssa, Alta., lokak. 2 pmä 1924. Näiden "pöytä-k i r j a i n " sisällön piti muka-vtodeta, että kommunistit pyrkivät hajottamaan ammatillista liikettä..^ Kommunistisen kansainralisen teesit esillä Lukemalla Kommunistisen kan-saihvälisen teesejä, pyrki Simpson toteamaan kaksi seikks^: ensiksi sen, että kommumstit eivät pyri ajamaan ammatillisessa liikkeessä kansallista, vaan " Moskovan Punaisen ammattiyhdistysten kansainvälisen itsenäisyyttä; ja toiseksi osottaak-seen kuinka Iiijan kurin alaisia ovat"^ kommunistipuolueiden j a s e n e t. (Teesien luvulta on Simpsonille lausuttava vilpitön kiitos, sillä tämä oli varmaan ensimäinen kerta, kun neuvoston jäsenillä oli tilaisuus kuunnella Kominternin, teesien lukua neuvoston kokouksessa.) kansainväliseen. Mutta kun Amerikan hiilenkaivajain liitto uhkasi erottaa yhteydestään Nova Scotian kaivosmiesten järjestön, ellei, täinä eroa: Punaisesta ammattiliittojen kansainvälisestä, niin eheyden säilyttämiseksi kommunistipuolue kehotti Nova Scotian kaivosmiesten järjestöä tottelemaan Amerikan hiilenkaivajain liiton määräystä. Ja kommunistipuolueen kehotusta o l i noudatettu. , Elvyttävät kansallista liikettä, vaan eivät edistä kansainvälisen liikkeen tukoaitiista Pohjois-Ontarion metallinkaivajäin järjestämiskysymystä esimerkkinään käyttäen osotti MacDonald, ettei kansallinen ammatillinen liike pyri hävittämään kansainvälistä ammatillista liikettä. Kertoi miten kansainvälisen metallinkaivajäin liiton - toimesta oli lähetetty järjestäjiä poh-jois- Ontarion metallinkaivajäin keskuuteen. Mutta. muutaman viikon tutkimuksen jälkeen olivat järjestäjät tehneet havainnon, että k3rsy- -royksessä olevan alueen metallinkaivajäin järjestäminen tulisi liian kalliiksi, j a palanneet niine hyvinecn Yhdysvaltoihin. Näin ollen, jos C a nadan kaivostyöläisten liitto ryhtyy järjestämään pofajois-Öntarioiv. me-tallinkaivajia, ei sitä s u i n l ^ n k u kaan ajatteleva henkilö saata syyttää ammatillisen liikkeen hajottamisesta. -y^-'.'.\'- Simpsonin "kansainyiiJisten' onttous Simpsonin puoltaman kansainvälinen liikkeen onttouden osotti Mac- Donald kuvailemalla,. minkälaiseen asemaan n.s. "kansainväliset" liitot joutuvat silloin, kän ^ritanniln ja Yhdysvaltain välille puhkeaa sota. Se tulee räjäyttämään teidän kansainvälisenne taivaan tuuliin. -Canadan ammattijärjestö on näet kon-ventsionissaan hyväksynyt sotavais-taisen päätöksen. Amerikan työ-väenliitto^ sitävastoin totesi vast*- ikään pidetyssä kohventsionissaan Salaisista neuvottelukokouksista pidetä "pöytäkirjaa" ei Yllämainittujen puhujain lisäksi puhui päätösesityksestä vielä muutamat muut edustajat, m.m. T im Buck, Kommunistien salaisten neuvottelukokouksien sunteen huomautti hän Simpsonille, etteivät kommunistit paremmin kuin muutkaan järki-ihmiset pidä^ salaisista neuvottelukokouksistaan "pöytäkirjaa"; j a etteivät kommunistit ole hänen (Buc-kin) tietämän mukaan pitäneet lainkaan neuvottelukokouksia Simpsonin mainitsemina aikoina eikä paikoissa. Tämän seikan sanoi Buck varmaan tietävänsä, koska kokoukselle luetuissa pöytäkirjoissa^ mainittiin Buck kummankin kokouksen osanottajana. Muutosesitykset hyväksytty 89 ^ äänellä 34 vastaaui Keskustelun päätyttyä toimitetussa äänestyksessä annettiin muutosesitysten puolesta 89 ääntä j a vastaan 34. Äänestysten tulosten perusteella asetettiin Toronton piirin ammatti- j a sekatyöläisten jäsenenä nyt olevain kommunistien kaulaan kuristussilmukka, jolla neuvoston vanhoillinen edustajain enemmistö saattaa, milloin hyväksi näkee, karkottaa vasemmistolaisedustajat neuvostosta. Ja siitä johtuva ammatti-ja sekatyöläisten neuvostojen kuohitseminen, niiden muuntaminen työväen taistelu järjestöistä^ "teolli-suusrauhan" järjestöiksi, • ei tiile suinkaan rajottuniaan vain Torontoon, Taantumuksellisten taholta tullaan muissakin keskuksissa kautta maan seuraamaan Toronton Simpsonien kuristustäktiikkaa. Mutta s i tä tuleva,t vasemmistolaiset vastustamaan kaikin voimin, " En paikkak S Puheessaan teki f Simpson useita hyökkäyksiä kominunistipuolueen sihteeriä Jack MacDonaldia vastaan. Lorpötteli kommunismin itiöiden t u hoisuudesta. Ja lausuen, että jos minä voin erottaa j a pitää kommunistit erossa Canadan työväen ammatillisesta liikkeestä, tulen minä ^en tekemään, lopetti tuo. taantu-mukseii- aseenkantaja törkeän puheensa. olevansa sataprosenttisesti >amerika-lainen. Amerikan työväezdiiton presidentti Green osotti taannoin olevansa militarismin uskollinen kannattaja, niittaamalla naulan rakennettaan sotalaivan köliin. Teidän ''kansainväKfeyytenne" ihanne, Amerikan työväenliitto, 09 niin vanhoillinen, ettei se ole vtmhoillisuuteiisa takia saattanut liittyä edes Ams-terdamm kansainvälisieen, tämä kun on sille liian radikaaUnen. _ lee kellastuneet lehdet puista, joten Sarnia, Ont. Vapauden lukijakunta mahtanee hieman ihmetellä, nähtyään ylläolevan paikkakunta-nimen,' että mistähän sekin "^on mahtanut sinne ti-pahtaa. -Siihen juttuun voin antaa pienen selityksen seuraavassa. Suomalaisia täällä Sarniassa on ollut jo noin 13 vuoden njah pari perhettä. Vasta viimeisen kahden vuoden aikana on tänne tullut suomalaisia palvelustyttöjä ja ovat-he sittemmin asettuneet tänne vakinaisesti asumaan. , Puheiden mukaan Onkin täällä suomalaisilla palvelus-tytöillä kysyntää. Mutta näkyy täällä miesväkeäkin kävelevän yhtä katua ylös j a toista alas. Niin ettei täällä yksistään naiset suomalaisia edusta. Työpaikoista täällä voi mainita tärkeimpinä öljy- j a viljansäilyfys-laitokset, joka vihneksimainittu valmistuu parin kolmen Viikon k u luttua. .Tällä Viimeksimainitulla työskentelee kymmenkunta suomalaista rakennustöissä. . Keväillä kuulemma pitäisi alkaa siltatyö joka tehdään täältä Sami-aita Port Hutonin puolelle, riippuen kuitenkin—rakennuksen alkaminen siitä, josko Canadan hallitus antaa siihen luvan jne. Salakuljetus kukoistaa täällä niinkuin kaikissa muissakin rajakaupungeissa. Kirkkoja j a muita "pelas-tusseuroja" on täällä aina koiratorp-piin saakka. Työväen pyrintöjä ei täällä ole ollut näihin saakka missään muodossa. Mutta nyt ovat suomalaiset perustaneet puolnesolun, joten me suomalaiset olemme taas * täälläkin vähän niinkuin eturivin ihmisiä, varsinkia nyt,^ 1 ^ kukaan mnnt-kaan ei hommaa mitään. -Anni «aaliinj^^ I S ä l ^ kuten muuallakin sykssiakyhnä tuuli xsviste-ifaminen ei enään löydä suojaa puistojen penkeiltä j a luonnon helmasta, vaan täytyy turvautua lämpimiin suojiin j a tuttaviensa koteihin. Niissä luonnollisesti ' ei käy päinsä puhua aivan mitättömiä j a joutavaa, vaan tahtoo puheen joukossa ilmetä joskus jotain vakavampaa j a todellisempaakin. Ja niinpä sitä, asioita harkitessa ^puoleen jos toiseenkin, kerran tällaisessa "istunnossa" eräs ehdotti/ että mitähän jos, peruste-taankin puolueosasto paikkakunnalle. Tämä tuuma sai heti lämpimän kannatuksen. Neljätoista henkilöä ilmoittautui heti koejäseniksi, siksi kunnes päämajasta lähetetään lopullinen hyväksyminen tahi \j;iunaus toiminnan alkamiselle jne. Toisen viikon torstaina kokoontui taasen joukko erääseen toiseen suomalaiseen perheeseen, luullen, että päämajasta on jo saapunut joku " u l - timatuumi", mutta ei sitä kuitenkaan ollut. Niin juotiin sitten kahvit hyvän suomalaisen, tavan mukaan ja valittiin ohjelman suorittajia seuraavan sunnuntain kokousta varten. Ajateltiin, että jos e f vielä siihenkään mennessä olisi "tokumen-tit" saapuneet, niin olisihan ainakin jotain ajankulua. Ja niin valittiin ensikerran suomalaisten keskuudessa ohjelmaa Sarniassa. Eikä sen kokoamisessa ollut mitään vastusta. Keltä vain jotain ohjelmanumeroa kysyttiin, niin vastaus, o l i : Joo, kyllä vain. Mutta sitten siinä erotessa tuumattiin, että mitenkähän näitä kahvikekkefeitä voitaisiin jatkaa hyvällä menestyksellä; edelleenkin, etteivät loppuisi alkuunsa. Ehdotettiin, että jos kerättäisiin vapaaehtoinen kolehti pitojemme ku-lunkeihim Ehdotus oli kaikkien mielestä hyvä. Kukaan ei vastustanut. Hauskasti kului ilta. Kaikki olivat innostuneita ja yhteisesti päätettiin kokoontua ^unnuntai-jltana uudelleen, jatkamaan harjoituksia, • Sunnuntaina (16.10.27) oli ensimäinen ohjelmakokous päätetty a l kavaksi kello 8 i l L , mutta eipä ehtinyt kello kahdeksaan, kun jo kupit höyrysivät Mrs. K m pöydässä, joten ohjelman alkuosan "supritus oli siis alkanut. Vähän liian aikaisin tosin, etteivät-kaikki ehtiiieet mukaan a-lusta alkaen. Siinä sitten riipatel-tiin yhtä jos toistakin muutama hetki j a viisitoista minuuttia y l i kahdeksan jätettiin kahvipöjrtä j a siirryttiin peremmälle, varsinaisen henkisen ohjelman suoritukseen. Seurasi puheita,, kertomuksia, lauluja, r u noja sekä soittoa. ..Ohjelmasta ei tuntunut puuttuvan mitään. Ajatel-tiinpa kappaleenkin esitystä, mutta "näyttämön" pienuuden vuoksi jätettiin toiseen kertaan. Ohjelman loputtua ryypättiin taas kahvit ja valittiin ohjelma seuraavaa illatsua varten jne. Työkokous päätettiin p i tää seuraavana torstaina ja ' siinä jaetaan jäsenkortit niille henMöil-le, jotka haluavat olla jäseninä Canadan Kommunistipuolueessa ja Ca-^ nadan Suomalaisessa Jäirjestössä. —Raportteri. No, 130 — 1927 •_ B . Cin^äiteyseläkelain 2isen nvti. lan, c-kohdassa määritellään saira. us- ja-loukkausapu j a se aika milloin apua ruvetaan aiyöntämään. Lausuttiin se mielipide, että tnon ajan pitäisi ainakin puol&lla lyfaen. tää, että 6 kuukauden kuluttua Voi daan saada avustusta, sillä silläkin aikaa jo työläisten varat ovat lopussa. ^ Toisen pykälän d-kohta, missä kä-sitellään hyljätyn naisen asemaa ja jossa määrätään nainen olemaan o vuotta hyljättynä, ennenkuin hän rupeaa saamaan avustusta ei ole tyydyttävä. Yksi vuosi tai mieluummin vieläkin lyhempi aika katsottiin nittävan. — Saman pykälän ,e-koh-taan kehoitettiin sihteeriä hankki maan lähempi selitys Neljännessä pykäläs^ sanotaan, että vain kansalaiset pääsevät tästä avustuksesta o saUisiksi Mutta kun tiedämme, että vasta viiden vuoden kuluttua voi ehkä saada kansalaisoikeudet ei tä mä kohta tyydyttänyt Kannktettiin esitystä, että kansalaisoikeuksien hakeminen oikeuttaa saamaan avustusta. Saman pykälän "toiseen kohtaan haluttiin muutos, että kuuden kuu-kauden maakunnassa asuminen jo tulisi oikeuttamaan avustuksen saannin; muihin pykäliin ei kajottu. Lasten j a nuorison kesäkursseille oppiaineiksi hyväksyttiin tov. L. Myrtin ehdottamat aineet: kehitysoppi, talousoppi, yhteiskuntaoppi ja terveysoppi. Yksi tunti päivässä jokaisesta näistä aineista ja viisi työpäivää viikossa. Lauantaisin ja il-tasin kokouksia j a illanviettoja, joissa nuoret suorittavat ohjelmaa ja harjoittelevat pitämään puheita; kurssilaisia on valittava raporttefr! raamaan työstään sanomalehdille. Toivottavaa on että kaikki menevät kursseille heti alussa. Opetuksessa tekee haittaa jos tulee uusia oppilaita kurssien ai jettua; paikasta myös pitää ottaa varma selvyys aikanaan. 1 " . Keskusteltiin ja päätettiin panna alulle toimenpiteet nuorisokurssien saannista omalle paikkakunnalle, ensi kevään aikana. Määriteltiin huhtikuu parhaaksi ajaksi, jos saadaan opettajavoimia ja velvoitettiin Ida Tynjälä ottamaan vielä tarkemmin selvää siitä suhteesta. Asia päätettiin viedk solujen keskusteitä-vaksi. t JMISTEN OSASTO PÖYTÄKIRJA Sointulan ja Kalevan Työläisnaisten neuvottelukokouksessa, syysk. 28 p:nä 1927. Sihteeri Katri Riksman kutsui ko- -köuksen järjestykseen, lausuen e- ;;dustajat tervetulleiksi; sen" jälestä laulettiin "Kansainvälinen". Ter-veiidyspuheen piti liittomme vanhin jäsen. Miina Hilton. Kokouksen puheenj. valittiin Alma Lehtinen Ja pöytäkirJuriksi *Marida Tanner, sekä pöytäkirjantairkasta-jiksi A . Tynjälä j a L Michelson. Pöy^ täkirja päätettiin julkaista Toverittaressa jä Vapaudessa. Referaatin! omaan nyrkkilehteen kirjoittavat sen nykyiset toimittajat. Pönsikomiteaan valittiin Lydia Salo, Mary Lahti j a Ida Tynjälä. Sihteerin arvostelussa kokous lausui täyden tyytyväissTrden/ hänen toimintansa johdosta. Sihteeri luki kokoukselle laaditut seuraavat alustukset: 1) Äitiyseläkelaki, B. Casa. 2) Nuorison-oppikurssit. - 3) Nuoriso-kurssien järjestäminen omalle paikkakunnalle. 4) Simnuntaikoulun järjestäminen uudelleen. 5) Sunnuntaikoulun opettajain kasvattaminen tehtäväänsä. Kalevan naisosaston (liiton) alustukset:,,' 6) Osuustoimintaliike. , 7) Työläisten puolustusliitto. 8) JuoppouSpahe. 9) , Lasten myöhäinen ulkona o-leskeln.. 10) Venäjän J a Kiinan asia. 11) Pascismin .vastustaminen-. 12) Vanhuuden eläkelakL Otettiin pbolen tunnin kahviloma. KrfivikolehdiSäncerääntyneet .varat luovutettiin nuorisokurss-rahastoon; kolehti taotH^^^ Loman jälkeen seurasi keskn^;e-lu alustuksista, siiaä järjestykseissä kun ne oli kokoukselle «^etyt. Nyt ,alkaneelle lasten sunnuntai-koulukaudelle ehdotettiin opettajain huomioon otettavaksi, että he koettaisivat järjestää oppilaat kolmeen luokkaan. Katsottiin opetustyö siten tehokkaammaksi. Myöskin annettiin evästys, että lapsille olisi toimittava joitakin iltamia vuoden varrella, toimitettava seinälehteä, harjoitettava voimistelua, y.m Että parhaista piirustuksista voidaan maksaa pieniä palkintoja, myönnisttini $10.00 sitä varten. Keskusteltiin siitä, kuinka tärkeää ori naisten olla mukana osuusliikkeissä ja myös sen johtoon ottamassa osaa. S.T.N-liitto asetti oman ehdokkaansa, Miili Hukkalan, jota tulisi-kaikkien liiton jäsenten kannattaa osuuskaupan johtokuntaan- Päätettiin pyytää joku summa 0- suuskaupan voittovaroista nuoriso-kurssirahastoon; asia jäi helmikuun kokoukselle esitettäväksi. Työväen puolustusliiton asiassa •päätettiin: Saecon ja Vanzettin murhaaminen velvoittaa meitä perustamaan ..vankat Työläisten puolustusliiton osastot syrjäisirapiinkin seutuihin j a siellä missä semmoinen on tulee siihen yhtyä oikein joukolla, jäseniksi, turihuksella: ""Yksi kaikkien j a kaikki^ yhden puolesta". Juoppouspaheesta keskusteltiin pitkään j a hartaasti; hyväksj-ttiin seuraava ponsi: Juoppouspahe ja väkijuomat y-leferisä, ovat turmioksi koko ihmiskunnalle. Niitä kumpaakin meidän työläisnaisten on koko voimallamme vastustettava. •• Täällä Soin-tulassa me~alamme nyt oikein voimaperäisen boikotin juoppoja ja väkijuomia^ vastaan. Utama tilaisuuksiin e i myydä ovilippuja päihtyneille; yiinanmyyjät j a vapaaryypyn tarjoöjat eivät saa oleskella haali-rikennukseri ympärillä. Kehoite-taari, että naiset j a tytöt eivät seurustelisi juoppojen miesten kanssa. Kun meillä Sointulassa on nnöri-soliitto, johon voi yhtyä ja toiminnallaan hyödyttää koko ihmiskun-taja, öii se jalompaa kuin nurkissa nahista väkijuomia nauttimassa. "Workerille" luovutettiin $10.00 avustusta S.T.NJ-liiton kassasta. Neuvosto-karjalan valistustyön te-kijöiUe lähetettiin tervehdyskirjel-mä ja—viisi dollaria rahaa- — Monta hyvää asiaa jäi seuraavaan kokoukseen ajan Vähyyden tähden. Kokous oli yleensä toverillinen ja puheenvuoroja käytettiin vilkkaasti. Seuraava neuvottelukokous pää-. tettiiri pitää Kalevan koululla; a-jasta ilmoitetaan lähcnamin tuonnempana.' Kokdns loppui k L 4 j.p-P-JKökbnksen puolesta: \^ Manda Tanner, Olemme tarkastaneet tämän pöytäkirjan J a hnomähne^t sen kokouk- SOT aaain IcanssiB yhtäpitäväksi. A i n i T^iOala ' Jretfi Mkhelson '
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 25, 1927 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1927-10-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus271025 |
Description
Title | 1927-10-25-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
VAPAUS rjua. Ont^ stuassulm, Uislxsaui. ketiiTuUvna, tomsä» J« yerizaUinM.
\
T O I M I T T A J A T ;
S. C. NEIL, T. S. CARLSON. B. A. TENHUNEX, K. PEHKOXEN-B(
ci |
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-10-25-02