Vapaus, February 25, 1930

              Tiistaina, helmik. 25 p:nä — Tues., Feb. 25 No. 47
V A P A US C«nid«n • B o m a l s i K s tjmiatäa BISM flSaeaksnssnaja, OmeatTT Sai-
Oat^ k a i k k i o s , paiui »BBnnrii- j a «BäiiTittjisi jaIsUpäiwuiä.
VAPAUS (UbCTty)
. J V r »«Ir e i c u i ot FiaiHdi WoAea i s C a u d j . Poblubrd dailr « SoÄory, OaUti»
JUBuund kt ( U Po»t <Kne* Deputineaf. OiU««, a* aeeo«d C U M maner.
Tniaitoa. Ic'oBttarI, lörjakaappa Ja i:aXno omaMa u l c m a Ztm Stzeetillä.
f M i a a o t e : Vapaa*. Box 69. Sndborr. Out.
-theSthrf; Konttori 103ff. ^ o i n i t i t i ^ V . — K t r j a k a o p p a »87W.
7%onei> OOice Oob work, adv*rti.eniejitf. ete.) 1038—Editur S36Vj—BoolMU>ie ZZSTV.
varuslelupoJiliikkaansa; Ranska on tässä suhteessa riippuvainen muis-la
imperialistisista valloista. Tuskin on myöskään odoteltavissa mi­tään
niuuloksia Ranskan politiikassa Neuvostoliittoon nähden, sifiä
Ranskassa sattuneet neuvostovastaiset tapaukset, kapitalistileh^Iistön
i liyökkäykset y.ni. liittyvät Neuvostoliiton vihollisten kansainvälisiin
vchkeilyihin, Sitäpaitsi uudenkin hallituksen ulkoministerinä on rans-nöVÄEN
URHHLU
CKDee; ^Bookatore vai PxioUbop: Vapaoa Baildiac. Vim Sueet.
A U icait to IM addreaaed: Vapaoi. P.O. Box 69. Sodborr. Ont.
— ' Il ,
ka!ai.'-cn imperialismin vanha ajokoira Briand, josta päättäen mitään KlSail jäseiltenväliset
;tärkcänjpiä ,nuutoksi^a ei Ranskan politiikassa ole odotettavissa. Ku-i gisähyppykllpailut
niouIisclIj£icn luokkataistelu vksm voi aiheuttaa muutoksia- i " *^
Kaksi tervehdystä
i - TILAUSHUiNAT: di^i&.^i^^i-S VS; '^-^r. 1 " Ä " "^'"•^"^ ^ i •'^ain.n.c .äi)ä a a m u n a vastaanottaa seuraavan tervehdyssähkösanu-
" ~ • ,LMOTUSn,N.NAT VAPAUDESSA: " — | "|an Worcesleris.sa, Massassa, ilmestyvältä veljeslehdeltä, 'Tleen-kijjtniktoilmotakKt
$IJD0 kerta. »2.00 kaVii ttrtaa. — Avioliittoon BenneiUa ODneotoi.otak«t . p a J I l itä, j o K a OH pUanyt p a r h a i l l a a n V U O s i k o k o U S t a a n:
«C pataatOTBa. NJineDnioutIoilmoluk»et SOc kerta, flM 3 taitaa, — SyntrmiiliDotuk»et tlM [ ••k'jw,ll', ,Af,t..a 'P'lr>i=.r.i.:j;r^' T- . . r . c : i r ^ l ' ^ . , o l i U ^ i . ^ - ; ; . - i i -
UIUTKM 3 kertaa. - A«moeroiimotak«t »2.00 kert^ »3.00 kakai kertaa. - Ki.to.iia.otuk«t i Koolld ole^a t t e e n p d i n \ u o s i k o k o u s lahcltaa teille t o v e r i l l i s en
r i « kerta. - Kooieo.mimotuk.et »2.00 kerta. 50 ii»ämaWT kiito.ua.«iu vclvoittaa teitä käymään peräänantamatonta taistelua
«Istaan tieJot ja oaotellmotukm 50e kerta, »1.00 kolme kertaa. — TilapäiaUmetUjiea ja ilmottt» f ' . . , , . / . F^ » » « " " » ' " < ^ " « » « - " " 1 < » laiSlClUa
- centtuoriea on, »aadittaesaa. lihetettivä j i m o t u r f i i DU etukäteen. j K a p i t a l i s t i J u o k a n kjrist)r\aä hyökkäystä ja oman luokkamme ludpureita
.« Cenetal adTertiaing ratea, 75e per e o l . ineb. Minimum cbarfo for aSncla laaertion, 75e. The, .roJi-, « n ^ i . . . , . , : . . » l 1: . 11 l . - J - . . i . .
>rf«?«n« ia t i » bear adTertuire medinm amoDg the Fimjiiih peopi» Ia oiaadä. ! J-^ p<^itureila va-stddH, jdtkuvasti paljastamalla heidau turmiolliseu toi-n
i i n t a i i s a työväenluokan harhaan j o h t a m i s e s s a j a seuraamaan Komin­t
e r n i n ja k o m m u n i s t i p u o l u e e n viitoittaa linjaa. — Emil Elo, kirj."
Tähän sähkösanomaan vastasi "Vapaus" heti seuraavalla vasla-
-- J M ette O i l l o i a tafaanta w a vaatanfta entimäiKen kirjeeaeeoae, kirjottakaa nadellees liikkoea-
(toUajan peiaooaalliaella nimellä: J. W. Afatqriat, l i i k k e e n h o i u j a . .
Ukrainalaisen veljes järjestömme
konventsioni
Näinä päivinä on Winnipegissä pidelty ukrainalaisen vcljcsjär-jcslömme,
iJkrainian Lahor Farmer Teinplc Associationin kansallinen
konventsioni. Kokous muodostui sangen tärkeäksi, sillä sen käsitel­täväksi
joutui lukuisia nykypäivän tilannetta ja joukkojärjestöjcn teli-läviä
koskevia tärkeitä kysymyksiä.
Konventsioni päätti julkaista vetoomuksen ukrainalaisille työläi­sille,
kutsuen heitä yhteisrintamaan Neuvostoliiton, maailman [)roIc-fariaatin
isänmaan puolustamiseksi hyökkäystä vastaan, jota imperia­listiset
vallat valmistelevat. Konventsioni päätti myöskin kutsua uk­rainalaiset
työläiset osallistumaan kansainväliseen työllömyysmiclcn-osoitukseen,
joka Kominternin, loimesta on kutsuttu maaliskuun 6
päiväksi. ^
Käsittäen maailman taloudessa kärjisty\'än kriisin merkilyksen,
lunnusti konventsioni militanttisien ammalillisten järjestöjen rakenta­m
i s e n ja järjestäniältömien järjestämisen vältlämältömyyden aseiksi
, luokkataistelussa. Konventsioni päätti antaa Canadan puutavaralyö-läisten
leollisuusuniolle Tcaikkea mahdollista kannatusta sen ryhtyessä
laajentamaan uniotr. myöskin maa- ja kulkulyöläisiä käsittäväksi jär­jestöksi.
Samalla pääteltiin antaa kaikkea kannatusta Canadan työ­väen
puolustusliitolfc.
IcrvelidyLsellä:
" 'Vapaus', joka on aina parhaalla tarmollaan taistellut kiristyvää
ka,,italisliluokan hyökkäystä vastaan, katsoen samalla velvollisuudek- Eri Iajc.i.s.a o-^vat tulokset .eu-
Mfcn arvo.slel a ja taistella omassa rmtamassamnie ole\'ia virheitä ja raavat: pituushyppy: Kangas 2U0,Z
Kisan jä-entenvä!iset sisäliyppy-kilpailut
pidettiin viime lauantai­na
Sudburyn Liberty-haalilla ja
osallistui kilpailuihin sei:semän
osanottajaa. Erikoista huomiota
tuloksista ansaitsee Kankaan tulok-iet,
vaikka ei toistenkaan huo­noimpia
ole, huomioonottaen, et;ei
monikaan ol!ut harjoitellut juuri
lainkaan. Tulokset kilpailuista oli­vat
seuraavat:
1) V. Kangas 252,05 pistettä;
2) I. Järnefeld; 241,07 pist.; 3)
Hj. Hemminki 233,74 pist.; 4) P.
Häkkinen 225,06 pis.^; 5) E. Bask
223,30 pist., ja 6) M. Passi 218,59
pist.
Metsäläisten asioita
Metsämiesten
huomioon
niiliin syiSn jotka ovat olleet omi.
Canadan puutavaratyöläisten teol-
ILsuusunion Port Arthurin alueen
konventsionissa asetettiin allekirjoit­tanut
sihtesri-rahastonhoitajan eh­dokkaaksi
tulevaa toimintakautta
varten. Samalla kun . kiitän metsä-miestovereita
siitä luottamuksesta
mitä ovat minulle osoittaneet, niin
täten kieltäydyn ehdokkuudesta seu.
ansa pulaa sjTmji.tämään. Syyt löy­detään
osaiisi niistä kysymyksistä,
jotka konspessiohjelmassa on pohdit,
taviksi otettu. Mutta epäOetoättä" tu­lee
kongressissa keskustelun yhtey.
dessä eri maiden edustajien taholta
ilmentemään paljon lisävalaistusta
maatalöuspulan perussyihin nähden.
Vain kaikkien maiden pulanäkökoh-dat
varteenottaen kyetään- kysymyk-sessä
olej^assa asiassa saamaan ai­kaan
jotain fKDsitiivista. — Klansain-välinen
ilmiö on siis saava ratkaistm-sa
kansainvälistä tietä.
Käin ei ole kuitenkaan ajatellut se
imperialistien kokoontuma kongressi
raavilla perusteilla. Ollessani Cana- joka kuluvan .v. uoden^ ,t ammi,k uim^ 5
dan kommuni3tipuolueen vakinaise. 6 P:nä_pohti ^
na toimitsijana olen tiedustanut puo­lueelta,
josko minun sallitaan' ottaa
Ammatillinen liike
Neulomatyöläisten
union julistus To­ronton
naispuki-motyöläisille
Työläistovcrit! Naispukimotyö-liiisten
järjostämistyö voimakkaa-
Koen teollisuusunioon on nyt todcl-lisuu!?.
Epäinhimilliset olosuhteet,
joiden alaisina työläiset työskente­levät,
eivät voi eikä saa jatkua,
Erikoista huomiota annettiin ukrainalaisten järjestäniistehlävillc • Naispukinioissa työskentelevät työ-ja
laistelulle ukrainalaisten keskuudessa harjoitettavaa fascistista pro- Iäiset eivät saa elinsuhitcita vas-paga^
äa vastaan,'jota koetetaan lisätä ukrainalaisten fascistilehlicn palkkaa työstään. Suurol-kauitta.
Konventsioni päätöksillään osoitti käsittävänsä nykyisen ti­lanteen
velvoitukset. Canadan subinalaincn järjestö ja "Vapaus" toi­vovat,
että veljcsjärjestÖmme taasen kokouksestaan taipaleelle lähte­neenä
ikulkisi kohti tiusia saavutuksia ukrainalaisia työläisiä yhdistä­vänä
joukkpjärjestÖnä.
distön luomisesta. Ehdotus vallan­kumouksellisesta
kilpailusta Ruhrir
järjestön kanssa hyväksyttiin yksi
mielisesti.
Kaikilla äänillä yhtä vastaan va
Iittiin vallankumouksellisen amniat-tiliitto-
oppositsionin Berlin-Bran -
denburgin järjestön aluepn'rikomi
tca.
Edustajien poistuessa kokoussa­lista
oli heitä vastassa voimakas
poliisiosasto, jonka tarkoituksena
oli ehkäistä mielenosoituksen jär­jestäminen.
|l!fiiafa{o^ vcakjdtaviia tekijöitä
Taloudellinen kriisi näyttää Canadassa pahenevan. Vehnätilannc
on erittäin iafv^IuttaVa. Tämä yksinäänkin saattaa cänadalaisten inaan-viljdijain
— erittäinkin pienempien.^^^"^^^ ja köyhempien
entuudestaan veikaontaneidcn — asieman epävarmaksi. Mutta maa-talquden
käikiltc! alpillä
i-^ntopi^ic^^^ kaiippakoniissioneri Harrison Walson
huomauttaai^ e|lä cana^^^ maataloustuotteiden vienti on yleensä
läsketiut. ^ilhumätla siM^^ itiä vehnän ja tnuun viljan vienti Bri­tanniaan
välierii viime vuonna S43,5,QP,000:lla^ on karjantuoltel<len
vkmt^ myöskin melkoisesti vähentyii;^.) Jauhojen viennin vähentyessä
23?f'prosentilla,- silaväh; vicml; v^S pybseiUillu, siankihkkujcn
vieiiiii^)[|!ft;.iji:p^e^^ luvi^<>i\.2^ ^k^nnuteiun*!'lohen
vienti 9.3 prosentilla. Elävän karjan-iBrilanniaan viennistä, josta jo-kii
vuosi sitten oli paljon ipiihetta, ei oFe lullut mitään.
Maa- ja kaVjataioiistu^^ vienti Canadasta Yhdysvaltoihin
on siensijaan ollut kohtalaisen suurta. Nyt kuitenkin lähestyy Yhdys­valtain
uuden tullitariffin, käsillely loppuyäiTiellaah, ja sisältää uusi
tarii(ri huomaUayia korm^^ tuotteille. Niinpä elä-
.vän teuraskarjan tuilin köröitus tekee 2 sentistä 3 senttiin paunalla,
eli n. $3—$3.50 päätä kohden, tuoreen naudanlihan tulli 3 sentistä
6 senttiin pauiialtä, sianlihah % sentistä 2 senttiin paUnalta, maidon
3 3i sentistä 6^ senttiin gallonalla j a kerman 30 sentistä 56.6 senttiin
gallonalta. Vaikka nämä tullikorojiiukset eivät olekaan vielä lopulli­sesti
vahvistettu, niin olaksutaan ettei niissä tule tapahtumaan alcn-uuksia.
. , ' .
Gaqadalainen maatalouden asema tulee siis jatkuvasti huonoiio-inaan.
Tulliailöjcn lisäksi vaikuttaa yleinen taloudellinen pula maa-ja
karjatalousluolteiden kysynnän vähehemiscen Canadassakin, jossa
ci ennenkään ole ollut huomattavampia markkinakcskuksia lukuunot-laniatta
muutamia suurkaupunkeja.
Käsiteikoöh hallitus lilannella miltä kannalta tahansa, niin Voi­daan
varmuudella väittää, että lopputulos ci lule hyödyllämään eri-koiseniininväliävaräisiä
karjankasvattajia ja maanviljelijöitä, .lo nyt
tehdään liittohallilukselle esityksiä, eitä liallitukscn tulisi avustaa
suurpääomien leollisuusyritysten perustamisia, koska täten lisääntyvä
palkkatyöväestö aiheuttaisi cahadalaisteh maatälousluolleiden kysyn­nän
lisäärilyinistä. Maälälousjiula^ aijolaan taasen kääntää palvele­maan
suurpääoman voitlolarkoituksia ja canadalaincn Farmari saa ki­ven
leivän asemesta.
la joukolla on heistä pitkä työ­päivä,
alhaiset palkat ja piiskana
äärimmäisen korkealle kehitetty
hiestytyssys!teemi, jotka yhdessä
uhkaavat tuhota työläisen niin
henkisesti kuin myöskin ruuniiilli-
•scsti.
Käynnissä olevaa järjcslämisryn-tiiystä
naisten pukimoteollisuudes-työskentelGvien-
keskuudiissa' on
tervehdittävä oikeaan osuneena ja
tuettava kaikkien myötämielisten
taholta. Ainoastaan taistelukykyi-nen.
unio haluaa järjestää työläi­set
ja taistella parempien' olosuh­teiden
puplesta. Jokaisen työj^isen
tehtävänä on aktiivisesti ottaa osaa
järjestäytymiskamppailuun,. jota
johtaa neulomaityöläisten teolli-
Buusjärjcstö. Jokaisen pukimotyö-läisen
i.ehtävänä on myöskin tehdä
mahdollisimman laajoille joukoille
tunnetuksi tuloasaoleva typpajojen
edustajien yhteinen neuvotteluko­kous.
Tämä neuvottelukokous tiir
lee yhdistämään pukimotyöläiset ja
valmistamaan välttämättömät suun­nittelut
voimakkaan ryntäyksen ai­kaansaamiseksi.
Jokainen työpaik­ka
on oikeutettu lähettämään kak­si
edustajaa, ja pidetään kokous
maaliskuun 2 pnä, alkaen kello 10
ap., 382 Queen Ctreet Weöt.'
Pukimotyöläiset! Puolustakaa
teidän omia ja luokkanne oikeuk­sia.
Järjestäytykää unioon, joka
tulee taistelemaan ja voittamaan
paremmat olosuhteet jokaiselle pu-kimotyöläiselle.
Osallistukaa neu­vottelukokoukseen.
ValitKaa edus­tajia
jokaisesta työpaikasta. Muis-taiiaa,
että neulomatyöläisten teol­lisuusliitto
oli ensimmäinen, joka
halusi järjestää pukimotyöläiset.
Sulkekaa rivinne hyökkäykseen vi­hollisiamme
vastaan. Pitäkää yllä
samoja taistelutraditioneja kuin
Yhdysvaltain pukiinotyöläiset.
Eteenpäin, valmistamaan raken­tavaa
työpaikkojen edustajien neu
vottclulvokousta! .Eteenpäin, sanka
rillisecn ja voitokkaaseen yleislak­koon
pukimoteollisuudessa!
Kauan 'eläköön Canadan neulo­matyöläisten
teollisuusliitto!
loikka: Kangas 8C7 sm., Järnefelt
823 sm. ja Hemminki 805 sm.
MnTÄiaöTÄIDE 1
ehdokkuus vastaan, vapauttamalla
muista puolueen varsinaisen toimitsi­jan
tehtävistä. Puolue ei ole suostu­nut
siihen ja näin ollen ilman muuta
kieltäydjTi, sekä toivon että kieltäy-tj-
miseni otettaisiin huomioon jo toi­sissa
piireissä ehdokkaita asettaessa.
Käsitän että unlolla tulee olemaan
edessään laaja työmaa, ryhtyessään
järjestämään myöskin maanviljelyk­sen
palkkatyöläisiä ja muita tilapäi­sissä
töissä työsl^enteleviä kulkutyö-läisiä.
Vastassamme on työantaja-luokan
yhtenäinen hyökkäys, joka
tulee vielä pukeutumaan työnanta­jain
auliiksi taisteluvälineeksi muo-nevessä.
Se oli Kansojenliitön toL
mesta kutsuttu koolle Ja imperialis­tisia
matalousasiaintimtijoita haalit­tu
sinne kaikista maista. Hiukan a-siaa
pohdittuaan tulivat nämä her­rat
siihen tulokseen, että nykyisin
yleisesti vallitseva' maatalouspula ei
ole poistettavissa kansainvälisin kei­noin.
Loppujen lopuksi päätti tämä
imperialistinen maataloustuntijoiden
raucaostama kokous, että pidetään
keskustelu vastauksena kysymykselle!
Sangen tyypillistä Kansainliiton toi­minnalle.
— Jokainen vähänkin asi­oita
seuraava huomaa, että tässä to­dennäköisesti
onkin ollut olemassa
vain jonkinlainen ele. jonka tarkoi.
tuksena oli levittää rauhoitusta le-
Hendric
maftaohjebi
Can. Suom. Järjestön t
«aniseeraajan, tov. .Martia
sonin matkaohjeL-na
vasti. '"^^
Osastojen ja lovereidpn
la paikkakunnilla pjvdetäLn"
kimaan tilaisuus iiaiei,r:.
lättyinä päivinä
niistä hyvin.
r:. 27 p. helmik.
Can. Suom. Järjestön T. p ^
John Wirt?r
dostuneen IWW:n ja kaikenkaltais- vottomaan talonpoikaisamekseen. La-ten
sokaroitsijain hajoitus- ja pro- nesty\'ä työtätekeväin talonpoikam
vokatsionityöksi. Samalla kun entis- BPrl^in kongressi pam mipenalistit
tä lujemmin pyrimme luottamaan liikkeelle, mutta avuttomuuutensa
taistelultamme tukevien vallanku- antoikin vain lisävalaistusta kansam-
"Hirttonuora" Sud­buryn
näyttämöllä
TYÖVÄEM KANSAINVÄLINEN
^ SOLIDARISUUS
Köpenhaminassa pidettiin vuon­na
1928 heinäkuulla Skandinavian
maiden satulaseppäin- ja verhoili-jain
liiton kutsusta neuvotteluko­kous,
johon osallistuivat myöskin
Neuvostoliiton ja Suomen nahka-työntekijäin
liiton edustajat. Täs­sä
kokouksessa- hyväksyttiin liitto­jen
välinen ystävyyssopimus, mikä
alistettiin asianomaisten liittojen
tarkistettavaksi. Suomessa alkoivat
sos.-dem. johtajat raivokkaan
hyökkäyksen' sopimusta : vastaan.
Nyttemmin : jäsenten ' keskuudessa
toimitetussa yleis-äänestyksessä on
sopimus hyväksytty valtavalla ään­ten
enemmistö, sillä annetuista ää­nistä'
on 5/6 sopimuksen vahvista­misen
kannalla. Tämä osoittaa, et­tä
sos.-dem. hajoittajilla ' ei olo
kannatnsta amriiatillistien järje«ty-neiden
'työläisten keskuudessa.
HaUitusmutttos Ranskassa
Missään kapitalistisessa maassa Euroopassa ei ole viime vuosina
tapahtunut niin usein hallituskeikauksia kuin Ranskassa, jonka kers­kutaan
elävän erikoista taloudellisen nousun kautta. Ranskan pollit-tiseiie
elämälle antaa jonkinlaista jkirjavuulta lukuisat keskenään kil­pailevat
puolueet. Mutta vaikka politiikkaa ja valtiollisia asioita vel-lotaankin
edestakaisin, on se vain pinnalla tapahtuvaa liikehtimistä.
•Pääoma luokkana hallitsee huoliinatla muodon vaihdoksista. Täslä
syystä hallituspulatkin ovat tulleet Ranskassa jokapäiväisiksi suuren
yleisön kiinnilläinätlä niihin erikoisempaa huonjiola.
Taidieun hallituksen kukistaminen tapahhii kuitenkin ei4koisi.'?sa
olosuhteissa. Ranska oli parhaillaan neuvottchissa nuiidi-n imperia-listivaltgin
kanssa laivastovaiusteluisla. .Samanaikaisesti oli Tanlieun
hallitus saattanut suhteensa NeuvosloliiUoon melkein kalkramis^rn par­taalle,
suopeasti suvaitsemalla valkoryssien vcfikeilyjä ja Ncuvojiiu-lijlloa
vastaan kohdistuvan kiihoituksen jatkumista.
Näistä syistä ovat porvarilchdel yrittäneet ennustella hallittispu-
Berlin-Brandenburgin piirikun­nan
ammatillisen järjesitöjen val­lan
kumouksellisen oppositsionin
edustajakokouksessa on esiintynyt
tnv. Mcrker. Selostuksessaan bän
alleviivasi sitä, että laajojen työ­läisjoukko
jea.^ yhä voimistuva vai-.
lankumoukselUstuminen asettaa re-fiirmisitisissa
ammattiliitoissa toi­miville
vallankumouksellisille oppo
sitsionii-j-hmillo konkreettisen tch
tävän järjestää ja johtaa työväen­luokan
taistelua työnantajien val­tiota
ja sosralifa.scistista ammatti-liitlobjTokraliaa
vastaan. Opposit­sionin
perustehtävänä on jatku\'ai>
yhteisrintaman" luominen työbtö-niioii
ja töissä olevien työläisten
välillä.
. . . . Tov. Merkcrin jälkeen selosti
lasta koituvan mahdollisia muutoksia Ranskan politiikassa, iarduun ^y^. Braun valmistautumisesta Pro-fintcrnin
viidenteen kongressiin
Ammattiliittojen op­position
kokous
Berliinissä
Pohjois-Ontarion pii­rin
naisosastoille
hallituksen kaatumiseen selitetään vaikuttaneen lalouspoliilliset ja ve­rotuskysymykset,
minkä vuoksi otaksutaan uuden "radikaaliseininan" laajan juukTvokamppailun järjestä-
Cfaauterapsin halliluksen mahdollisesti sulilaiiluvan inyöläluuloiscsti
«ellaisiin Lontoossa ehkä csill» tuleviin alotteisiiii, joidrn !<<-(UiMik-sena.
olisi että Ranska voisi vähentää suunnaltomiksi paisuneita lai-y.
astomenoja. _
Tällaiset johtopäätökset ovat tietenkin tuulesta temmatut. En­siksikin
entistä suuremmat laivasto- ja sotalaitosnienoarviot on ajettu
valtlojpäivillä päätökseen.;..Toiseksi Ranska ei minkäänlaisen muo­dollisen
hallitusmuutoksen kautta tule muuttamaan imperialistisia
knnpTcssiin tulee Bcrlin-Branden-inirgriii
järjestö iähelläniään 5 edus­tajaa.
Edustajakokous hyväksyi yksi­mielisesti
päätöslauselman vallain-kumouksellisen
oppositsionin tehtä­vistä
Profinternin kongressiin val­mistautumisen
yhteydessä ja -Val­lankumouksellisen
ammattiliittoleh-
Sihteeristö on hyväknyt neuvot-telukokoukesssa
keskusteltavaksi seu­raavat
kysymykset, aikaisemmin il­moitettujen
keskusteluaiheiden lisäk­si:
Naisten t^minnan elvyttäminen
piirissämme; toimitsijavoimien ke­hittäminen;
järjestäjän hankinta
Pohj Ontarion piiriin; varhais-nuö-riscn
kasvatus; Canadan Työv. puo­lustus
liiton tukeminen; Jasten kou-lu-
avustus; enemmän agltationityö-
,tä järjestymättömien keskuuteen;
siirtolaisten vänkääminen ja työttö­myys;
naisten piirijuhlien järjestely;
Canadan työläisnaisten liiton ylei­sen
edusta jakookuksen pito; van­hempien
ja opettajien yhdistykset;
Toveritar-lehden puolesta protestee-raamaan;
Vapauden arvostelu.
Näistä kysymyksistä on kyllä il­moitettu
osastoille kiertokirjeeUä,
mutta jos ysattuisi käymään siten
kuin aikaisemmin on sattunut, että
postissa* joutuu kirje hukkaan, niin
ilmoitamme näistä vielä riäiii Va­pauden
välityksellä, vaikka aika jo
onkin kovin täperällä.
Tästä kysymysten paljoudesta nä.
emme, että työtä meillä on taas
Iässäkin kokouksessa riittämiin asti
Saamme siis varustautua siltä va.
raita, että kokousta jatket-aan maa.
nantaina siksi kunnes saamme asiat
Järjestykseen. _ Toivomme nyt vain
runsasta osanottoa jokaisen nais­osastomme
taholta ja kehoitamme
kaikkia palkallisia naistovereita ot-,
tamaanr-osaa kokoukseen, sillä nä­mä
neuvottelutilaisuudet ovat aina
innostavia Ja mielenkiintoisia; mis­sä
voi aina oppia jotain uuttakin.
Kokouksen, yhteydessä, pidämine
iltamat, kuten olemme ennenmmhi-kin'
tavanneet tehdä, ja nyt on myös,
kin naistenpäivän vietto siihen yhdis­teltynä,
joten tuo tilaisuus on kai­kinpuolin
oikein arvokas myös ohjel.:
manlcin puolesta sillä sitä on run­saasti
ja esittäjätkin osalta uusia,
sillä kokoukseen saapuva edustajisto
on varxistanut myöskin ohjelmaa näL
hin iltamiin. Sisäänpääsykin kun on
jokaisen oman harkinnan alaisena,
saa ovella kolehtiin tipauttaa niin
suuren summan kuin itse haluaa.
Niin. eipä luulisi kenelläkään olevan
syytä pysytellä poissa näistä iltamis­ta.
'Siis saapukoon jokainen näke­mään
ja kuulemaan! — Sihteeristö.
Eilenillalia esitettiin Sudburyn
Libertyhaalin näyttämöllä .Martti
Vuoren sarjanäytelmien viimeisin
"saavutus", joka kantaa nimeä
"Hu-ttcnuora". Mikäli allekirjoitta­nut
tuntee näitä AsarijLS-Pölläs-näy.-
telmiä, ei tämä viimeisin tuote vai­kuta
.^cn paremmalta kuiil' entiset­kään,
joskaan ei pahasti huonom­maltakaan.
Kaikki nämä mainitut
näytehnät ovat nimittäin vain scu-ranäytelmätasoa
ja siinäkin sarjassa
alansa häntäpäässä. Parempiakin on
siinä sarjassa olemassa.
Mitä erikoisesti tämän luiytclmän
sisältöön tulee, ral^cntuu se sangen
suuressa määrin vahvaan ihmistyyp­piin
UiottpJuqn. ja "huum(^ri.'5elta"
puoleltäafi''' kärjakäitaiibh''puolella
käytettyyn kieleen, joissa ei löydcA,
edes mitään uusia sutkauksia, vaan
ovat kaikki jo ennen moneen ker­taan
märehdittyjä. Myöskin suurta a.
vuttomuutta on havaittavissa eri
henkilöiden sovittamisessa kappaleen
löysiin puitteisiin. Tämä itse näytel­mästä.
Esitykseen kajotessa pisti cri':;oi-sestl
silmään yksityishenkilöistä pu-hiittaessa
Hjorthin esittämä Viile.
Osa on kappaleen tasaisempia ja tu­li
'tulkituksi lyhyesti sanoen hyvin,
ääihaä'"voi sanoa rovastin- esittäjästä
LliilUlastä: •' Miienkäj'ltö^ Jtt haaml-ointi
cli harvinaisen herkullista,
.Tiiitta liikkeissä tahtoi olla hapa­rointia.
Fyysilliseltä olemukseltaan
ei myöskään oikein hyvin sopeutu­nut
siihen rovastityyppiin, minkä
olemme "vanhassa maassa" oppineet
tuntemaan. Asarias, Heiskasen esit­tämänä
ei sattunut kaikista kohdis­taan
"naulan kantaan". Siinä oli
liiaksi hosuvaa oikeaksi Asariakseksi.
Naamiointi oli onnistunut. Naisosien
esittäjistä Asialaa, Toivosta ja Kos­kea
tahtoi yleensä vaivata osiensa
muistamattomuus, joka teki esittä­misen
epävarmaksi. Parhaimmin
näistä kolmesta mielestämme onnis­tui
Asiala uskovaisen "neitsyeen"
osalla. Toiset eivät päässeet tässä
kappaleessa parhaimpiin saavutuk­siinsa,
missä olemme aikaisemmin
heidät tottuneet näkemään. Heidän
esityksensä näkyi kärsivän jonkin­laisesta
"vauhdin" puutteesta.
Yleisöä tilaisuudessa oli arviolta
kai siinä viidensadan koi-ville ja
kaikesta päättäen tyyty\'äistä illan
näkemyksiin. d.
mouksellisen luokkataistelukannan o-maksuvien
järjestöjen apuun, lujit­takaamme
rintamamme yhtenäi-sem-
]>ään ja tarmokkaampaan työhön
järjestöjemme kehittämisessä. Äl­käämme
antako työhön vaikuttaa sel­laisten
harhaanjohtavien sotkemisy-rttyksisn
kuin "Industrialistin" tahol­ta
tehtiin nimenmuuttoon nähden.
Ryhtyessämme järje.';tämään uniom-me
uudelleen edustajakokouksen pää­töksessä
esiintuodun suunnitelman
mukaisesti', julistakaamme koko maa­ilmalle
että me pyiimme teollisuus-uniopeiiaatteen
pohjalla järjestä­mään
ja sellaisenaan käsitämme kai­vos-,,
teräs, auto-, kutomo-, rautatie-ja
valtameriliikenteen-, varsinaisten
rakennusalojen-, y.m. työläisten jär­jestämisen
teoUisuuksittain omilla a.
loillan, eikä "Metsä"-, maa- ja kul-kutyöläisten
(teollisuus-) unio" pyri
MoDtrealin uötiä
TYÖTTO.MVVSKYSY.MYS
on kuten usein on nähty cait
tauutisissa, kriitillinen, 'K. p
taholta on kuitenkin ^la-^
m.ään järjestämLstvötä "trVi
keskuudessa ja johtaa tätä'tvöi
njärjestäjä C, Marriott ja"
hj^n käyneen tarmolla asiaan
Mutta tämä on kysymys jo-teen
työskentely on vaikeaa, i
tämä kysymys vaatii rahaa ja
hyvin ahtaalla, sUIa kuten oa i
•m.ärröttävää ne, jotka haluava'i
taa tätä työtä, ovat it?ekin hupi
taloudellisessa a.scma«a. ToinesI
joka vaikeuttaa jiirjestämL^iyÄi j
välisen imperialismin pyyteille.
Tulevalle työtätekevien talonpoi-kaiskongressille
on tuo imperialis- yjejnen välinpitäniättömvvr ^
tien kokous kuitenkin osaltaan hyvä- hevien taholta Ykq ia Phv-nä
ainehistona vississä suhteessa, siL tekijä on .se että " t v ö t t ö S '
lä se on tämän päivän todistus kan- •
sainvälisen kapitalismin maatalous­politiikasta.
Canadankin työtätekevä lalonpoi-kaisto
voi pitää selviönä, jotta kaik­kien
. maiden talonpoikien tulee Ijit-tyä
yhteen voidakseen ruveta poista­maan
työtätekevän talonpoikaisten
csalle kohdistuvaa maataloudellista
kurjuutta ja hätää. Berlinissä ko­koontuvaan
talonpoikaiskongressiin
tulee siis kiinnittää huomio ja seura,
ta asiain kulkua.
Mikäli Europan talonpoikaisto jak-
.saa tähdätä yli porvarillisten pikku,
reformien, niin on sillä varmasti tu­levaisuus
edessään. Tähänastinen e-kilpailemaan
niillä aloilla, mutta k y l - Iri maitten hajanainen talonpoikaisto
läkin tukemaan militanttisten taiste-lujärjestöjen
muodostumista eri teol­lisuuksien
työläisten keskuuteen ja
toimimaan käsikädessä niiden kans­sa.
• • i:- ' ! : • • >J . • ! : T .
Monia 'rmtlta 'sbtkemisyritykisä tu­lemme
kohtaamaan työssämme jat­kuvasti.
'Älkäämme niiden antako
vaikuttaa. mutta tehostakaamme,
työskentelyämme vakuutettuina että
vain itse järjestyneenä voimme omat
heikkoutemme korjata, samoin kuin
rintamamme ohjata viliollistamme ja
sen monlkirjavia asiakkaita V8.staan.
Luokkataistelutervehdyksin,
A. T. Hill.
Talonpoikain kongres­sin
tarpeellisuus
Talonpoikaisliikkeen yhtenäistymi­nen
ori viTme kuukausien aikana as­tunut
ensimälsen kerran päivänva­loon.
Tämä. ilmiö on suoranaisena
seurauksena kautta maailman vallit­sevasta
maatalouspulasta. Talpudelli-nen
kurjuus on pakoittanut lähinnä
Europan talonpojat j;arttumaan kä­siksi
yhteistoiminta-äsiaan.
Suuri talbnpolkaiskongressi, .Joka
lähiaikoina tulee kokoontumaan Ber­liniin
pohtiakseen nykyhetken polt­tavimpia
kysymyksiä yleismaailmal­liseen
maatalou-skriisiin nähden, on
ensimäinen merkillepantava ilmiö
talonpoikain joukkotoiminnan tulok.
sena.
Maatalouspulan ollessa kansain­välisen,
on sitä myöskin kansainväli­sin
keinoin pyrittävä poistamaan.
Kongressin ohjelma sinänsä viittaa
Iskon näkökulmasta
Vaikka meillä ei olekaan erikoista
halua kiinnittää huomiota porv4ri-sn
keskinäisiin tappeluihin ja kinas-teluihin,
vaan pidämme tavallisesti
"tuliluikkumme" suun kohdistettuna
koko porvarillista konkkaronkkaa
vastaan, on nyt kuitenkin eteemme
sukeltautunut eräs porvai-ien keski­näinen
väUenselvittely. josta me­kin
haluamme jotain lausua.
Kuten kai lukijaimme keskuudcs-isa
yleisesti tunnetaan, tulee Cana­dan
parlamentin täUä istuntokaudel-al
esille kysymys erikoisten avio­ero-
oikeuksien peru-stamisesta Onta­rioon.
Näihin saakka on aviocroky-symykset
ja niissä ilmenevät eroon
halukkaiden perheriidat käsitelty
dominion parlameritisga, mutta kun
erojulluja on alkanut salaa liian
runsaasti, eikä parlamentilla kai lie­ne
aikaa — huolimatta vaikka se
onkin sellainen laiskan sutjakka lai­tos
— käsitellä huvittavaisuudes-taan
huolimatta näitä juttuja, on
avioero-oikeuksien puolustajat nou­semaan
kiukkuiseen sotaan mainit­tua
piispaa ja hänen, hengenheimo­laisiaan
vastaan. Sanoja ei luon­nollisesti
säästetä kummaltakaan
puolen, enempää kuin että ne olisi­vat
edes kovin valitultakaan. Päin­vastoin,
sotaa käydään sellaisilla
raskaamman sarjan lauseilla; joista. Isä valtio. Hänen vertauksensa ka-jos
no sattuisivat olemaan esimer- tolilaisesta kirkosta näyttää olevan
on lapsen tavoin ollut tyydytetty im
perialismin tarjoamista sokeripalois­ta
— pikkuparannuksista. Suomen
tj'ötätekevä talonpoikaisto on tässä-
.«;Uhteessa sopivana esiinerkkina. Täl­lä
hetkellä oivalletaan kuitenkin jo'
Suomö^akin. että, pileniliä reformeil­la
'tji ratsasteta ] pitkälle,' hiin k'q;'u-an
kuiil' perussyyt saavat vallita "pu­laan
ja taloudellisceh'' kurjuuteen
nähden.
On- suorastaan ilahduttavaa, että
hajallaan elävä työtätekevä talonpoi­kaisto
on lopultakin saanut aikaan
sen, että yhteinen talonpoikaiskong-ressi
on tulossa. E i kuitenkaan sovi
kokonaan tuudittautua vain tuon
kongressin olemassaoloon, vaan tulee
sen johdosta' myöskin jotain saada
aikaan. Tuo aikaansaaminen riippUii
loppujen 'lopuksi ' meiltä' jokaisesta
itsestä:- • •
KIRJOITUSKONETEHDAS LENIN-GRAÖTIN
Neuvosto-Venäjän Ekoso on päät­tänyt
rakentaa Leningradiin kirjoi-tuskonetehtaan.
Uuden tuotannon
järjestäminen on annettu Max Hölz-in
nimelle omistetulle tehtaalle. Vuo­sittain
tulee tehdas valmistamaan
30 tuhatta kirjoiti^konetta.
SILIKAATTITEUDAS VALMIS.
TUNTJT
Samarassa en pantu käyntiin sili-kaattltehdas,
tehdas valmistaa 25 tu­hatta
tiiltä päivässä. Vuodessa sen
tuotanto nousee 9 miljoonaan tiileen
ja ensi vuonna kohotetaan tuotanto
25 miljoonaan tiileen. Tämä tehdas
on ensimäinen viisivuotissuunnitel­maan
sisältyvä tiilitehdas.
parlamentissa hyväksytyksi — joka
ei mikään mahdottomuus ole, sillä
parlamentissa on 72 katolilaista 47
protestanttia vastaan, — niin mer­kitsee
se sitä, että ulkomaalaiset
voimat hallitsevat Canadaa. Mr.
Brien, kuten huomataan, ottaa asi­an
siis vahvasti isänmaalliselta kan.
naita. Hän selittää, että katolilai­silla
on ensimäisellä tilalla paavi,
jonka käskyjä on pidettävä pyliänä,
sitten muut kirkolliset laitokset ja pää
miehet, ja vasta jossakin häntapääs.
jan suuri o.sa muodostuu
sista ja he ovat sik.<;i paljon
lisen ja kirkollisen katsantofe
omaavia että on vaikeaa te..,
j e s t ä m i s t y ö t ä heidän kc.5kuiid
S i t ä p a i t s i he ovat sillä kanna
asla jota ei csitctii ranskan^
ei ole hyvä. Se mitä kaivataan I
tä on pätevä ran.skalainen jär,.
ja mitä useampi .sen parempli
talvena lohdutetaan työttömiä u
R. suurille rakennustöillä; muttjj
tuus on se, että vaikka se työi
täisiinkin niin luetut ovat ne i
tästä työttömien anneijasta
uäsevät töihin. Viime talvena oli'^
lohdutuskeino että C.P.R. m
u u d i s t u s t ö i t ä nuitta ei vielä
tään kuulunut. IVIutta on täysin 1
rojcn tapaista että työttömät i
daan rauhallisina odottamaan
"hyvää aikaa" nälän suolissa
essa.
Muuten on Montrealin
laista joka kcviit n k. "hyvänt^
syys" raportti, jo.ssa luetellaan i
lako ilmaista yösijaa ja .sopp
ta on jaeltu talven aikana,
tin perään sitten liitetään kau
i'äkaneelti joka kehuu "jumali
kä niitä . "avarasydämisiä" ja '
sieluista" jotka ylläpitävät
aikana sitä kovaosai-ita ma
;oa. Näissä raporteissa un
kokonaan että juuri se Jiiassajo
kaikessa kovaosaisuudcssaan ont
nut heille rikkautta ja kaikki!
oitus kuuluisi niille eikä heille j
nyt ovat. tavanneet muka "ai
Suomalaisia työttömiä on
paljon, ehkä enempi kuin
talvina. Mutta eipä hekään i
mitään, järjestymisen merikep,!
sai ainakin huomata silloin tB^
yleinen työttömien kokous. EI
ole mikään' tarkoitus syyttää m
laisten välinpitämättömjTttä,
muutama huomautus ei ehkä o
hingoksi Suomessa kuten tis
vallitsee nyt ja on vallinnut jo p
män aikaa kova taloudellinen 1
ja tästä on johtunut kova
myys, joka taas osaltaan sup
lämisen mahdollisuudet
pieniksi. Juuri tämä kurjuus oU
tanut monen laivarantaan.
tolaisena astumaan laivaan,
että meren takaa löytää leip
kyllin. Moni on tullut tähänkiiB
han sUnä toivo.ssa, mutta
saanut huomata että on joutunij
ten sanotaan "ojasta allikkoon-lä.
täällä on häntä vasUs^a
v i s t e l e v ä paholainen. Nyt luulisj
he jo alkavat ajattelemaan |
^osta heille on (äUaisct ^Jras
Hiksi kommunistin kirjoittamia, jou­tuisi
hän varmasti tiilenpäätutki-muksia
harjoittamaan. Mutta niin­hän
mnotaankin, että mikä sopii
JupiIerille, ei sovi haralle, ja päin­vastoin.
Tämä selittääkin, miksi
por/arit voivat ihan iltikseen käyt­tää
mit4i paksuinta moskaa puhde-kieJeuiiän,
joutumatta 6ht& min­käänlaisiin
ikäv5'yksiin. Vaikka eipä
silti, että meillä olisi erikoinen har­rastus
julkisen sanan palstoilla nur-kantakaisen
kielen käyttämiseen. Ei
suinkaan, asialliseen laukaisemiseen
me pyrimme ja jätämme porvarien
herätetty kysymys erikoisten oik.e- ja heidän häntyriensä käytettäviksi
uksien perustamiseksi näitä juttuja 1 kaiken sen voimasanamoskan, mikä
varten.
Tämä on kuitenkin saanut crikci-sesli
roomalaiH-katoliiaiscn kirkon
nousemaan takajaloilleen. Niinpii
onkin sanotun kirkon arkkipiispa
Gauthier antanut ulos julistuksen,
jossa kehoitetaan parlamentin ka­tolilaisia
jäseniä asettumaan vastaan
mainittua . uudistustoimengidettä.
Tämä julistus cn saanut erikoisten
ihmiskielessä löytyy.
Mutta palatkaamme varsinaiseen
asiaamme. Mainitun arkkipiL^pan
julistuksen johdosta^ lähetti eräs ot-tawalainen
herra, Mr. J. P. Brien,
kaikille ^anomalehc^e Miikkuisen
kirjelmän, jossa tavallista mojovam­milla
sanoilla osoitetaan, että jos
roomalais-katolilaisen kirkon suim.
ta mainitussa kysymyksessä tule?»
suunnilleen sama kuin suomalaisten
työläisten käsitys "sii-pii-aa-rista":
ensin CPR., sitten muita kapitalis­teja,
kohnanncksi valtio ja vasta
neljännellä tilalla jumala ja kirkko.
Kun Mr. Brien sanoo ulkomaalai-
.•5csta vaikutuksesta Canadan parla­menttiin,
tarkoittaa hän sillä paavia,
joka asiiu Roomassa ja jonka viit­teitä
täkäläisten katolilaisten on to­teltava.
Epäilemättä hän onkin oi­keassa,
mutta hän unohtaa mainita
että kirkko on kautta aikojen ollut
kaikkien edistyspyrkimysten viholli­nen,
kuten senkin, että ei hänen­kään
oma poruhkansa taida olla ai­van'
puhdas ulkomaalaisesta vaiku­tuksesta.
On vaikea cdeltäpäui arvata, kuin­ka
mainitussa kj'symyksessä käy,
mutta se on kuitenkin selvästi täi-äkin
kertaa tullut esille, että kirkko
on aina valmis pistämään lusik­kansa
liemeen, jossa on vähänkin
kysymystä vanhoista traditioista
/Käkkeamisesta. Erikoisten avioero-
C
oikeuksien saaminen on to2E
tvksellisessä .suhlres.sä verret*
vain etanan vauhtiin, mUi>
kin vastaan katolilainen kir=j
on nähnyt tarpeclH; eksi
Me itscpuolcstamme olen^
koisien oikeuk.-ior pen^
kannalla avioeroja hakevien,
sillä tulisihan .siHoin asiat
lyiksi sentär^n hi-ikan M?
kuin parlamcr:ii.s.=a. Mutta
puolen säälimnv^ parlament-.
parkoja, sillä '.äHä tavalja^
riistetään kä.sittcl.voikeu5
jotka laatuunsa nähden o^.^
kosteikkoja paria nienttan5en - ^
hiekkaerämaassa. SiUa _ei- j
kään asiat kiinnitä taman
maralla vaeltavan
niin suuresti krhi kaasoa-ja
-sisarieiL-^a ivrl-.ca-<=iat.
Muuten, sikäli k-un täs^^
symys avioliitoi.-^ta ylcens3.^^j
simme sitä niioitä, ctta f-;-
liittolaki olisi kaikkein ens^^
va voimaan. Canadahan^,
tunnettua, vieiä r.un i»^r'
tumuksen maa. ettei
sytä minkäänla:.>t2 si.^^
ja kuitenkin ^ olemme
maamaan. etta i^e^
ovat. tulleet soImituii--i
ovat useimmassa tapa"^-*
kestävämpiä kuin -^^f
taa. että ihini-;. jo^-J^
siviiliavioliiton, nvat n
korkeammalla ^^^-^-'^ •
kuin uskonnon i ^ " ^ ^^
joten yksin avioluto.fcn
•^kbnlureettipohi.iiIs'•