Vapaus, September 14, 1948

              Sivu 2 Tiistaina, syyskuun 14 p.--Tuesday,Sept. 14
fUBEBTV) Independent Lebor
•Orgän öf Plnnlab Canadlana. BB-cUbll£
hied Nov. 6th 1S17. Authorized
B8 second class mail by the Post
*OIfIce Department. Ottawa. Pub-
' llshed thrice weekly: T u. e s d a y 8,
•iTbursdays and Saiurdays.by Vapaus
Publishing Company Ltd:, at 100-102
• f^m St. W.. Sudbury. :Ont.. Canada.
Telepbones: BmliieM Office «'4264.
£ditorial Office 4-1209. SAuMger
£. SuluL £(Utor W.JUiuid. MaUlnf
addresB Booc W. gudbaiy, OnUrlo.
Adverttoing rate» upon epplloaon.
TransJatlon free of c h a i ^ e . ^
TILADSHINNÄT:
Canadassa: 1 vk. 6.00 6 kJt 3J25
3 Uc 2.00
Yhdysvalloissa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3S0
Saomessa: 1 vk. 7.50 6 kk. 4.25
Niagaran farfflarien
sififsjubla pidetään
ensi sunnuntaina
Eduard Benes ja lännen imperialistit
Kirj. Olive Sutton
VeiF York. -^.Eduard Benesista K . : - saada mnsiv^lIataiiitänÄ^
joitetaan kuolemansa jälkeen kovva: töllittoa Iaiviäätph$a as«staäiises3a. .
sanoja. He fanovat, e t t ä hän kiJn:; v Benesin muistelmissa on ko%-ia sano-
.SU Catbarines, Ont, — PaikalJjnen! murtuneena siltä .«uuresta edisty.sa.--! Yhdysvaltain diplomaateille, jotka
Haastekampanja alkaa huomenna
Vapauden hyväksi järjestetty erikoisen tärkeä haastekam­panja
alkaa huomenna, syysk. 15 p:nä. Tämän haastekampan­jan
onnistumisesta riippuu se, voidaanko yiimeaikoina saadut
parannukset lehdessämme vakiinnuttaa ja jatkaa päättävästi
eteenpäin uusia parannuksia ja-saavutuksia tavoitellen. Tä­män
hintana on se. etta haastekampanjan avulla kerätään
vähintään S8.000. jolla sunimalla maksetaan Vapauden talon
S5,000 kiinnityslaina ens'i keväänä ja loppusummalla ostetaan
vaunulasti paperia.
Tässä on tehtävä,: missä tarvitaan Vapauden kaikkien
ystävien yhteistyötä. Antakaamme siis haasteiden vyöryä.
Ottakaamme ilomielin omat haastemme vastaan ja myötävai­kuttakaamme
kukin henkilökohtaisesti siihen, että haaste­kampanja
viedään reippaasti ja päättävästi loistavaan voit­toon.
Torstaina julkaistaan ensimmäiset haasteet ja sitten jo­kaisessa
Vapauden numerossa kunnes tämä tärkeä tehtävä:
on täytetty!
Ranskan sos. demien vararikko
.. Ranskan hykyii^en hallituskriisin yhtenä kaikkein surullisimpa-
-na ilmiönä on '^osialistipiioluecn tai tarkemmin sanoen se*i oikeisto-johdon
täydellinen JKJIIIIIinen vararikkölila. Esimerkkinä mainitta-
• koon Lontoon (Jijscrvcrdehdcn kirjeenvaihtajan Nora Beloffin Parir;
sista syyskuun 8 pna lähettämä kirjoitus, missä sanotaan mm, seu-raavaa:'.:'.
•
• ''Muita jos Ranska ön vienossa diktatuuria kolUiy se'
johtuu pettymyksestä ja kyllästymisestä . . . Suuri ja alati
: kasvava Tdrsloosa katsoo, cttahosialistit ja erikoisesti sosia-lnttpuolucni-
l>arlanii-ntiij jascnct ovat tämän parlamenttaa-rtsrii
pclnt pakmlujur . Sosialistit itse ja erikoisesti sosia-
UstipHolucm parlaincntm jäsenet ovat täysin tietoisia siitä
maniccnsa menetyksestä nithin he. ovat painuneet
Mainittakoon viola kaikkien väärinkäsitysten välttämiseksi, et­tei
ylläiainattujen rivien kirjoittaja ole kommunisti,, eikä vasemmisto-
Iäinen, vaan tavallisen porvarillisen sanomalehden keskinkertainen
kirjeenvaihtaja, joka peikaa kommunismia, mutta -näkee kuitenkin
suurimman vaaran hevosella ratsastavan kenraali de Gaullen fasis- .
missä.
Kuinka oikeutellii yllalainatlu lausunto Ranskan sosialistipuo-lueen
vararikkolilastaon, se ilmenee seuraavista tosiasioista: :
1. Ranskan nykyisen hallituskriisin pohjimmaisena syynä on
kansanjoukkojen tyylyniallomyys korkeisiin hintoihin, alhaisiin palk-
' koihin ja kohtuuttoman suuriin veroihin.
2. 'J'asta huolimalta so.sialistipuolueen blumilainen oikeistojohto
.;antor viime perjantaina- kannatuksensa konservatiiviselle Henri Qucr
uille, joka yrittaa muodostaa hallitusta sillä perusteella, että työläisten
palkkoja ei koroteta, mutta, sen sijaan kansan verotaakkaa lisätään'
ja luonnollisesti hintaia korotetaan edelleen. ''Minun teille ehdotta­mani
tie on uhrausten ja kurinpidon tie", .sanoi Henri.Queuille luon­nollisesti
tarkoittaen, etta uhrauksia tekevät työläiset, ja talonpojat;
Ranskiin suurpääoman hyväksi, jonka hallituksena hän heiluttaa
suurta ruo.^kaa kansaa vastaan, Kaikesta huolimatta Ranskan .sosia­listit
antoivat kannanik.sen.sa- hänen paaministeriehdokkuudelleen!
. Ei siis oie ihme. vaikka yllämainittu Nora Beloff puhuukin siitä
''pettymyksestä ia kyllästymisestä'' mikä kan.sanjoukkojen. keskuu-des.
sa vallit.sec ja kavSvaa sosialistipuolueen oikcistojohcfon vararikkou-tumisen
johdosta
Mutta poliittise.ssa mielessä- nir. Blum ja kumppanit ovat u.skol-.
li.siatoimeksiantaji]le(^nloj)puun asti. Heidän ''kolmannen tien'' hal­lituksensa
tarkoiiuk.-;ena; on kapitalismin ja nimenomaan juuri fasis-tisuutecn
turvautuvan kapitalismin vallan palauttaminen Ranska.ssa.
'He selittivät tekoiiyhasti aluksi, etta '•kolmannen tien" hallituk.sen
tarkoitus on vastustaa seka fa.sislisla, oikeistoa etta kommunistista va­semmistoa.
He jopa :e.sittivat heikkoja protestejakin siitä, kun syytet-
.tiin, etta, heidän ohjelmansa auttaa fasistista oikeistoa takaisin val­taan.
: Ny tv viime . |)erjaniaina nama - kolmannen tien'v sosialistit
tarttuivat avoimesti konraalide Gaullen fasistimieliseen kateen ja ää­nestivät
yhdessä hänen kan.s.saan luoitamuslau.seen konservatiiviselle
pääministerille Henri Queuille'
.Saako Henri fOuciiilIe sosialistien ja de-uaullistien tuella muodos­tetuksi
uuden halli(:uk.son ia niiten Ranskan hallituskriisi lopulta
|)aattyy. silta ei ole .tuta kirjoiilae.ssavichi tietoa, mutta varmaa on
kuitenkin .se; elia kuiiiiialon ja säälittävä on Ranskan oikeistososia­listien
politiikan \.iiaiikko
V.- j a u.-seura on .«aanut joidenkin
farmarien määräyksestä tehtäväkseen
järjestää suuren farmanen.syysjuh­lan.
Sen johdosta-kehoitetaan kaik-r-kla
Niagaran niemimaan farmareita
.saapumaan Anni ja Aleks Kyrojar%-en
farmille ja tuomaan-mukanaan pie­nen
lahjoituksen farmituotteiiaan.
Siellä .sitten j o l l a k i n . ^ p i v a l l a tavalla
katsotaan kuka joutuu mmkin korin,
paketin tai kaaron lopullisekj;! omista­jaksi.
TilaLsuus on. järjestetty: .sun­nuntaiksi
t-k. 19 päiväksi, jolloin j o ­kainen
VOI varmaankin saapua tahan
syysjuhlaan.
Tama hanke on lahtoismDunnvil-lesta
saakka ja tarkoitus on; saada
kalkki farmarit ja kaupunkilaisetkin
yhteen. Jas jokainen tuo tullessaan
jotain farmituotteitaan niin kertyy
silta monlpuotinen valikoima hedel­miä,
munia, voita, kanoja yms.
Kun tämänlaatuinen tavaran palr
jous k e r ä t ä ä n yhteen kasaan j a tarjo­taan
ihmisille, voi melkein takuulla
sanoa; e t t ä : .sinne kertyvät myo.skin
kaupunkilaiset aina Torontoa j a Ha -
«liltonla myöten, puhumattakana nyt
St. Catharinesistä Ja muLsta paikka­kunnista,
kilvottelemaan silta kenelle
mikin kaaro kuuluu. -
Kun suomalaisen kansan yhteisin
voimin järjestetään tämänlaatuinen
suurjuhla, on myöskin itsestään selvä,
etta siellä on m^yoskln tavaton maara
suomalaisten kahvlkultaa saatavana.
Kun mrs. Kyrojarvi huolehtii kahvi­leivästä,
on sekin taatusti hyvaa.
Koska- kaikki valmistelut suorite­taan,
huolellisesti ja koska ilmojen
haltijakin antaa kauniin syksyisen
saan siksi paivak.sl nhn ei tarvita
muuta kuin rajaton maarä kaupunki­laisia
ja farmareita,' viettääksemme
rattoisan syksyisen sunnuntain yhtei­sessä
juhla.ssa.
Pitafcäapa mielessänne ensi sunnun­tai
Ja saapukaa kalkin. — U ; H .
kelee.=ta, minkä hänen kareEan-^^a on i 1 auttoivat Mjmcheniii petoksen j ä r j e s -
helmikuus-sa. He j ä t t ä v ä ' . it.st!p:ntal-.i mamista. Silloisesta Y h d y.svaltain
sesti huomioonottamatta, e t t ä Ber.';r^ i-Ranskan l ä h e t t i l ä ä s t ä William C. B u l -
erosi presidentin- virasta huonon tt-rr ' htiis-a • Benes k i r j o i t t i : . "Itse BuUitt
v e y t € n . s ä t a k i a , mikä on kiusahjiu*;' antoi tietaa . . . etta han, katsoi Pra-h
ä n t ä aina Mynchenln häpeällisi.'^ a i han olevan. l i i an tylyn, saksalaisva-päivistä
alkaen ja v ä i t t ä v ä t , ettei hf!.n i hemmistoa kohtaan, Bencsin parane
.suostunut allekirjoittamaan uutta r--- 1 tumattomaksi - s a k s a 1 aisvastai.scksi
rustuslakia. .Tällaisella vääristelyllä kiihkokan.sallismieli.<-eksi ja -Benesin
Suuri puutalotehdas
toimii Petroskoissa
Pctrosavodsk. — Taalla on elokuussa
aloittanut toiminta»sa Neuvostoliiton
suurin puutalotehdas, joka sarjaval­mistuksena
tuottaa kahdeksan asun­non
puutaloja seka pienempiäkin puu­taloja.
Vuosituotanto on nom 4,000
taloa. Tehdas muodostaa kokonaisen
noin 25,000 asujasta käsittävän kau­pungin
ja on sen tuotanto kaikissa
vaiheissaan koneellistutettu. Toinen
suuri puutalotehdas toimii Letnaja
Retshkassa j a kolmatta rakennetaan
Ljaskaljaan.
Suojeluskuntien omai­suus
valtion haltuun
Helsinki. — Kansanedustaja Elli
Stenberg y.m. ovat j ä t t ä n e e t eduskun-,
nalle toivomusaloitteen, e t t ä "hallitus
i^htyi.si kiireellisesti toimenpiteisun
suojeluskunta järjestölle ja muille lak­kautetuille
Järjestöille kuuluvan omai­suuden
siirtämisestä valtion hallin­taan".
. Toivomusaloitteessa todetaan,^
e t t ä lakkautettujen järjestöjen omai-suusasioiden
järjestely ei ole tyydyttä--.
valla tavalla järjestetty: -
(S>
he yrittävät kayttaa Benesia omäy.ki
hyödykseen — kolmannen maailman­sodan
valmistelemisessa.
Mutta Benes jatti jälkeensä histo­rian
mika murskaa heidän vääriste­lynsä
ja osoittaa, etta suta alkaen y-A-loin
han v. 1918 tuli ensimmäisen ker­ran
ulkoministeriksi, Benes käsitti, et­ta
maailman rauha ja sen demokraat­tinen
tulevaisuas riippui ystävyydestä
Neuvastohittoa kohtaan. .
. Tama rekordl ilmenee Eduard Bene­s
in • muistelmi.ssa,- mitka julkaisti!ii
o.sittain 6 artikkelissa National-julkf;:-
.sus.sa kesäkuun 19 j a heinak. 24 pm
välisenä aikana. Se julkaistaan pian
kirjan muodossa. ;
Loppulauseessa Benes ilmaisee .sv-
.vallisen. huolestuneisuutensa — ei
Tshekkoslovakian suhteen sen ny^vi-
.sen demokraatti-sen hallitu-s-suunnan
takia.— vaan tai.stelun kärjistymisestä
idan j a l ä n n e n Välillä. .
Aikaisemmin Benes palauttaa muis­telmissaan
mieliin, etta. Tshekkoslova­kia
otti yhteyden Neuvostoliiton kans­sa
V; 1922: "Mina en koskaan hyväk­synyt
l ä n n e n demokraattien asennetta
mika eristi Neuvostoliiton pitkäk.si
ajaksi ja. ehkäisi sen o.sallistumasta
yhteistoimintaan Euroopan ja maail­man
asioissa."
''Benes yritti: valttaa natsismin kar
tastrofisen kasvun Saksassa: j a va­kuuttaa
länsivalloille, etta luttö Neu-vo.
stoliiton kans.sä oli niille: ainoa pe­lastus,
silla ilman Neuvostoliittoa Hit­ler
kukistaa heidät kaikki. Han hyl­käsi
natsien liittosopimusehdotuksen
vuonna 1936.
. Benes käsitti vieläpä ennen kuin.
muu maailma ryhtyi ulvomaan "puh-d-
stuksista', etta Hitler pyrki neu­votteluihin
n e u v o s toliittovastaiston
vehkeilijäin Tukhachevskyn, Rykovm
j a muiden kanssa. "Koko Euroopan
tilanne olisi perusteellisesti muuttu­nut,
jos han olisi onnistunut neuvosto­vallan
kukistamisessa", h ä n kirjoit­ti
ja lausui: "Mutta Stalin toimi ajois­sa."
"Kaikesta huolimatta, Mynchenm
tapauksiin asti; mlna en koskaan me^-
nettanyt toivoani", hän kirjoittaa" . ..
Mynchenissa . . ; meidän valtiotammje
j a - kansaamme kapuloitim paahän."
Hän kuvailee itseään . odottaessaan
maanpakolaisuuteen menoa "taydelliT
sesti henkisesti ja fyysillisesti väsy­neenä,
sydämeni täynnä sanoin k u ­vaamattomia
tunteita, miele.?säni
mustia aatoksia kauheasta poliit­tisesta
ja moraalisesta kata.stroofista
mika on kietonut Euroopan otteeseenr
sa ja voi sen lopulta tuhota".
Kun Daladier muodosti v; 1938 Rans­kan
iiallituksen mika myöhemmin anr
tautui natseille, . Benes huomautti:
"Täten vain Neuvostoliitto ja meidän
maame jäi leiriin, mika on perusole-.
mukseltaan ja avoimes11 fasismin- ja
natsismmvastainen. Ja han kertoo.
ohjelman vaaralliseksi, Euroopan_rau-halle.
Hänen kantansa t ä n ä aikana
ja : myöhemmin maarasi pääasiassa
hänen persoonakohtainen vihamleli-
.syytensa Neuvostoliittoa kohtaan."
Yhdy.svaltain Saksan lähettiläs ja
.sittemmin Herbert Hooverin läheinen
ystava Hugh Wilson. esitti ajatuksen,
etta "Goring ei halua sotaa vaan toi­mii
selvästi rauhan hyväksi".
Noina vuosina Benes oli vahan a i ­kaa
opettajana Chicagon yliopistossa,
matkusti Lontooseen j a lopuksi Pari-siin;
Han keskusteli Franklin Roose­veltin
j a Winston Churchillin kanssa-
Han käytti kaiken voimansa saadak­seen
heidät varustautumaan sita aikaa
varten, jolloin h ä n tiesi Hitlerin hyök­käävän
Neuvostoliiton kimppuun. Hän
oli mielissään siita, etta Roosevelt oh
hänen kanssaan samaa mieltä.
Benesin huomautukset niistä asiois­ta,
jotka: horjuttivat koko maailmaa,
o.soittavat h ä n e n olleen jatkuvasti tie­toisen
Euroopassa toimineista voimis­ta,
jotka lopulta tekivät toisesta maa.^
ilmansodasta vapaussodan.
"Neovostolilton-Suomcn fota tar­koittaa",
kirjoitti Benes, "että Neu-
Tostoliitto haluaa - saada turran
Saksaa vastasin ja on valhiisotta-
. maan edesvastuun siita.. . M i n ä
vaadin kumppaneiltani... että he
eivät saa antaa perilcsi Neuvosto­liittoa
vastaan kohdistetulle propa­gandalle
mitä .\menkasta levitet­tiin
ulkomaille'.
Han oli valmistannt Neuvosto­liiton
Saksan sopimuksen varalta.
• : ".Minä katsoin Neuvostoliiton-
Ranskan-Englannin n e u v o t telut
selvästi päättyneiksi ja uskoin, et­tä
Neuvostoliitto orientoituu yksin-Jt
omaan omaksi edukseen ja turval-lisuudekseen..."
Vuonna 1492 Benes teki sop:muksen
Neuvostolnton kanssa. ^'Meidän sopi­muksemme
Neuvostohiton kanssa, m i ­ka
on ensimmäinen alallaan sodan ai-
•kana, mursi: osittain ne esteet,, mitka
olivat lännen j a Idan valilla", kirjoit­ti
Benes j a jatkoi: ''Heii sen jälkeen
nousi terava väittely siita. Englannin,
Amerikan ja joidenkin muiden maiden
konservatiivit arvostelivat meitä sii­tä.
"Saksan propagandakoneisto sysäsi
tulta j a tulikiveä kertoessaan kansalr
lemme; e t t ä mina olin myynyt oman
maam Stalinille." .
Tällä kertaa "tulta Ja tulikiveä"
työnnetään ulos Washingtonista. Mut­ta,
ennen kuolemaansa Benes naki
Tshekkoslovakian tulevaisuuden tur­vattuna.
Snice Magnuson, LSMWU:n Ontarion
neuvoston sihteeri antoi arvokasta
vpua juuri paättynei.<;sä palkkancu-:
-rotteIu'ssa sanovat metsämiesten vi-rallLset
edustajat yksimielisesti. ,
Hi
Jack Qu'nn LSMMU.n Port i
osaston cdjstaja juur. pää
I .ialkk2neuvottclui':sa.
Sanoo Puolan kommunistisen
puoiiieen hyötyvän vaihdosta
Kirj. Joseph Starobin
Praha..: — Puolan työväenpuolueen
huomattava vakiintuneisuus j a lujuus
saa taalla suurimman, huomion siinä"
yhteydessä kun viikon vaihteessa teh­t
i in puoluejohdossa muutoksia juuri
.aikana, jolloin ryhdytään toteutta­maan
uutta maatalousohjelmaa ja
työväenpuolue valmistelee yhtymistä'
so.siälistipuolueen kanssa.,
Vladislav Gomulka erosi yleissih­teerin
t e h t ä v ä s t ä Ja Puolan presidfent-ti
Boleslaw Bierut otta haltuimsa t ä ­män
avainaseman. Nama ovat tulok­sia
kolme, kuukautta kestäneestä kes­kustelusta,
mikä on suuresti lujitta­nut,
eikä heikentänyt, Puolan työ­väenpuoluetta
ja sen osuutta^ maan
haHituksessä. :
Nyt voidaan sanoa, etta tyytymät­tömyys
Gomulkan tyohon nousi esiin
JO ennen kuin Kommform julkaisi ar­vostelunsa
Jugoslavian puolueesta, n i ­m
i t t ä i n kesäkuun alussa pidetyssä
Puolan puolueen pleenumissaja tämä
tyytymättömyys terävöityi kun Puolan
kommunistinen puolue ryhtyi sulatta­maan
itselleen Kominformin julistuk­sen
m e r k i t y s t ä . . .
Pääkysymyksenä ei ollut ainoastaan
Gomulkan eparomti Puolan edusta­j
a i n kannan hyväksymisessä Titon
asiassa, vaan myös hänen - epäselvä
asenteensa kahdessa .avainkysymyk­sessä:
Historiallisessa arvioinnissa
Puolan sosialisti- j a kommunistipuo-miten
tuloksettomia olivat yritj\-.sensa 1"^^^^" ^^nen vastahakoi-taen
sen kommunismivastaiscn mielialan vtikh nyt Icviaa.Ca-.
nadassa. Ei ole lainkaan mahdotonta, etta toinen unio nou-scr.
ylös paperipuu-, paperi- ja metsäteollisuudessa: : Silloin
mr.Mai^nuson löytäisi itsensä samanlaisesta asemasta missä
ovat CSU n punaiset johtajat."
^ suudessaan hyväksyä hallituksen l u -
j cmpaa ohjelmaa tuotantorosuuskun­tien
muodostamisessa maaseudulla ja
vastatoimenpiteissä uudesti syntyvää
kapitalismia vastaan Puolan taloudesT
sa.
Valmistuessa Puolan työväenpuo-,
lueen j a Puolan sosialistipuolueen yh-
Onko herrojen AVhalenin ja Ijaddin"^lWA:n 'unioiVv'. Sudlniry'
Daily Starin unelman mukainen laitos; mika on verrattavi.ssamr. Sul­aen-.•
Varoitus metsämiehille
• ; Samaan aikaan luun niel.salyolaislen union (Lumber and Saxvmill
. -\Vorkers Union) ja Ontaru)n metsanhakkauttajien väliset neuvottelut
•jatkuivat Torontos.sa ilnieisesii kireissä olosuhteissa, viime- viikolla
saatiin lukea m.m.: \apaudenkin palstoilla, etta Fieldissä. Sudburyn
piiris.sa on pidetly Imernational \\'ood\vorkers of America • Union
Sudburyn osaston .neuvottelukokmis. missä on puhuttu ensi talvena
muka .suometlava.sta uiriestaniiskamixinjasta mihin toivotaan saata-
\an •^uurI iia.tra jai ie-lajiaäi.
:,: MainiML.s,sauuii.siiedo.>s:v.01 sattuvasti kyllä- sanottu mistä naita:
järjestäjiä .toivotaan .saatavan, suuressa, nvaarassa.:- alutta
.parissa tyov;ien, ruitanian hajoiltajana- Ontarion maakuntavaaleissa:
ollut entinen katuvaunuyhtion- työläinen.: vaalien aikainen liikemies--
,ja nykyinen ,A :,n budijuryn osaston :luottamusmies mr: ,V. \Vhalen ^
ole .Fieldissa pidetyn •nietsamiesien'":: kokouksen, puheenjohtajana ja-amniattihajoiitafa.
H. kandon Ladd; joka on tuskin pokasahaa näh­nyt,
olisamaa kokouksen paapuhujana..Saivatko kokoukseen osallis­tuneet;
metsämiehet .sanoa.miiaan.tai oliko siinä kokouksessa yhthan
metsämiehiä se on edelleenkin hamaran j^eitossa.
.- . .: Tunnettu tosiasia on kuitenkin tama: Paikallinen Sudbury Daily
-Star. lunnelaau peraanantamaiioinana-työväen syöjänä, joka ei tyydy
sen vähempään kuin siihen, etta ••itse" George'Dre^-sta tehdään tory-puolueen.
kransallinen johtaja. ,> :Täniä: Siar-lehti julkaisi jokin -aika-:
sitten, tarkemmin sanoen hcin:ikuun 3 p:nä 1948.•johtavan•toimi(us-kJrjoilukse^.:-.
jos5a vniusiaiiiaalaltiJn niahdol^
rion metsäiyölaisten :unioa ja sen yhtä htiomatuinta- toimitsijaa Bruce'
^faeinusonia. .^lar-lehii kirioitti silloin:
''"lläncn.f.Uaj^iiiisoninlj^^ asema Lumher and
Saii>mill Workcrs Unionissa ci ole liian turvattu huomioonotr
livanin perustamaan rikkuriunioon? kuten Starin yllalamatussa
nu.stuksessa"" sanotaan.
On valitettavaa,, että .sellai.set- edesvastuuttomat; työväenliikkeen
hajoittajat kuin herrat Whalen ja Ladd kaytlavat lW.-\:n hyvaa m-mea
hyväkseen- valmistellessaan maaperää Ontarion metsämiesten
: union rivien hajoiltamiseksi.: On valitettavaa, joskin hyvin ymmär­rettävää,
etta taiahajoilustyota suunnitellaan taalla: Sudburyn piiris­sä,
missä meisatyolaisten unio on- nuorin, jäsenistön' kokemukset va-^
. haisimmat ja hajoitusmahdollisuudet siis vahan paremmat. On vali^
tettavaa. etta naissa hajoitussuunnitelmissa käytetään I\VA:n hyvän
.nimen Iisaksi inyos niitä varoja, jotka lWA:n.jäsenet BVitishGolu^^
bia.ssa keräsivät — eivät Ontarion metsämiesten union: hajoittamista
varten, vaan: Quebecin järjestymättömien metsämiesten järjestämi­sen
h\ vaksi.
: . Me haluaisinune varoittaa erikoisesti Sudburyn piirin -metsämie­hiä
kaikkia hajoitiisyriiyksia: vastaan huolimatta -lainkaan .siita kuin-
•ka dema^o^Msina Muetsamieslen ystävinä " nama hajoittajju esiintyvät.
On aina muisteltava se kiertämätön tosiasia.: etta naita .uusia metsä- ••
mie>ten • >stavia ' ei näkjnxt silloHi missään kun metsämiesten palkat
olr^at alhaalla ja heiltä riistettiin alkeellisin-kmatkin oikeudet On
mustettavia, etta juuri LSWU n peräänantamattoman taistelun ja
toiminnan avulla Ontarion metsämiehet: ovat -Saaneet., suhteellisesti
s'uurcmpia palkankorotuk.^ia ja muita parannuksia kuin minVaan
muun teollistuisalan t\olaiset. Hallituksen virallisten tilastojen mu­kaan
met.samiesten palkat kohosivat keskimaain 110 pro^eniiisesti
vuodelta 1941 \uoteen 194S mennessä, \•iikkoansioi^sa laakien laraa
tarkoittaa etta metsamie?ten ke>kiarvopalkat kohosivat SlQ vukko-pnlkoista
^40 viikkopalkkoihin.
Hajoittajat ja heidän toimeksiantajansa voivat puhua -punai­suudesta":
ne voivat- mustamaalata Ontarion, metsämiesten: unioa : ja.:
kehua omaansa: ne voivat dcmajjogisesti esiintyä omalaatuisina ••ra-päämäärä
on vain yksi: Metsämiesten union
rivien hajoittaminen, jotta met.sämiesten' palkat voitaisiin painaa taas
näikärajaan.jv:A'arokkaa:sii5^ myrkkyä-!-'
k i r i
distamista varten työväenpuolueessa
on käyty perusteellinen uudelleen a r ­viointi
kommunistien ja sosialistien
suhteista n e u vostovallankumouksen
ajasta alkaen.
Gomulkan .määrittely pyrki aliar­vioimaan
Puolan kommunistisen puo­lueen
roolia vuoteen 1932- asti yllä­pidettäessä
marxilais-leniniläistä Iin-,
jaa samalla kun hän pyrki. liioittele­maan
vasemmistososiallstien roolia.
Taman . seikan perusteella yksinään
oli Ilmeistä, ettei hän ole luotettava
henkilö johtamaan yhdistynyttä puo­luetta,
minkaj perustamiseksi kiits«it„
kongressi kokoontqnee aikaisin ensi
vuonna.
Toisessa kysymyksessä .-..-taistelussa
kapitalistivoimia vastaan maaseudulla;
Gomulka*.horjui sen tosiasian edessä,
etta .62 prosenttia Puolan väestöstä on
edelleen plentuotannossa, mikä jat­kuvasti
synny t t ä ä kapitalistista vaiku­tusta,
samalla kun 14.prosenttia väes­töstä
o n ' asialhsesti yksityisllikkeissä
— tilanne, mika.on vallan toisenlainen
muihm. uusiin demokratiamaihin ver­raten
Kuten: teollisuusministeri . Hilary
Mmc alleviivasi -puheessaan viipie hei­näkuussa,
ja :yiimek5i pidetys-sä. plee-numissa,
Puolan sosialismin edistymi­sen,,
nopeistuttammen vaatii päättä-.
Via alkutoimenpiteitä: talonpoikäistä-louden
muuttamiseksi.
; Minc alleviivasi erikoisesti, että län­sivaltojen
lehtien puheet: pakollisesta
kollektivisoinnista : ovat perättömiä
Tosiasiassa työväenpuolueen ohjelma
edellyttää seuraavaa: Talonpoikain.
rohkaisu esimerkeillä, eikä pakolla; it­se
päättamiensä tuotanto-osuuskun­tien
perustamiseksi; hallituksen apua
traktorien ym.. koneiden muodosisa
Ontarion metsämiesten sopin
antaa $1,825,000 lisätulot
Uuäi sopimus määrittelee tarkemmin vapaiden
työkalujen saannin ja antaa lisää lomia:
ruoan hinta nousi $1.65 päivältä
Toronto. — Lahes neljä viikkoa kes­täneiden
tiukkojen neuvottelujen jäl­keen
allekirjoitettiin taalla vnme per-,
jantaina Lumber and Sawmill Wor-kers
Unienin ja 21 yhtiön välillä uusi
työehtosopimus. Tämän uuden sopi-^
muksen mukaan Ontarion lahes 30,000
metsätyolaista saa 10 prosentin yleisen
palkankorotuksen, mutta samalla työ­läisten
ruoka- j a asuntomaksut k o ­hoavat
$1.65 päivässä entisen $1.20
asemesta. Työnantajien arviointien
mukaan Ontarion metsämiehet hyöty­vät
t ä s t ä yhteenlaskien noin $1,825,000
vuodessa, vaikka palkankorotus — kun
huomioidaan: ruokamaksun kohoami­n
e n— ei olekaan union eräiden vir­kailijain
arvioinnin mukaan muuta
kuin 3 prosenttia;:
Tieto . t ä s t ä : tyoehtosop:muksesta
niille talonpojille, jotka muodostavat
tällaisia .osuuskuntia;: asteettain. l i ­sääntyvä
verotus kulakeille . . . .
Luonnollisesti tama kaikki: vaatii
joustavaa mutta samalla lujaa, johtoa
työväenluokalta, : sekä Neuvostoliiton
j a muiden maiden kokemusten: apua
ja ennenkaikkea työväenpuolueen, l u ­jittamista.
Bierutia on jo ehdotettu yhdistyvän
työväenpuolueen puheenjohtajaksi.
Tässä vaiheessa G o m u l k a j a i puo­lueen
keskuskomitean jäseneksi, mutr
ta hänen ministerivirkansa on kyseen-:
alainen.
Sunnuntai-iltana pidetyssä, työväen­puolueen
Varsovan osaston, toimitsi­jain
ylimääräisessä kokouksessa, minr
ka puheet laajallettun kuatta- maan,
Gomulka istui Bierutm vieressä kun
viimeksimainittu selitti puolueen, plce-numm
paatoksia. Sen jälkeen Go­mulka
puhui itsearvostelun merkeissä
ja hyväksyi pleenumin paatokset, seka
lausui suosionosoitusten raikuessa:"
"Mita hyvänsä., virheitä muia olen
tehnyt, te voitte sanoa quolan.tyo-vaenluokalle,
etta Gomulka on aina
työväen puolella, eika koskaan sita
vastaan. Meidän puolueessamme ei
ole tilaa sellaiselle :fyhreriklikille, mir
ka on Jugoslaviassa.
: H e l s i n k i . E l ö k , :17 .pna pi
stadionilla:klipaiiut, joissa tailt"
lirnies-'; Rautavaara ipiitui'
. . . Puolan työväenpuolue on teh- 1 keihaanheuos^ä Vesterisen -»o"
•nyt tärkeitä, muutoksia kolme kuu­kautta
kestäneen keskustelun ja väit­telyn
jälkeen j a nama muutokset eivat
:Voi muuta kum lujittaa Euroopan de­mokraattista
blokia. - Vastakohta J u ­goslaviaan
verraten on , ilmeinen ja
selvä.
saatiin 'yhte^iKesIä; iäiisurinosti;
allekirjoittajana tvönantaj^en'
on Earl Ro\ve, sekä tvöläisten
A: Cooper ja .Bruce Magnusba:.
Tehd\n sopimuksen niukaas
dostettiin,;' työnan.tajien: ja 'x'
yhteinen .•kpini-ea', - jonka
. toimii Jack Qumn Port'
komitean muina tvöväened
Marc 'Leclerc Timminsista'ja:
McClure Sudburysta.': Tämä'
jatkaa juuri päättyneen konf-tyota
tehtyjen sopimusten tä
panoksi Kö.Tiireän;-' u'-kotaan,
p i a n t.vonsa valmiiksi. Telity
on. taahnghViVa: sikäli, että.se
voimaan .syyskuun l päivästä •
'Metsäteollisuuden alin' palkka'
tariossa .'.on: tähän :a:£ti ollut'fSjJ
nyt- S7.1Ö. :
. iPaattyneissa.pa 1 -tkaneuvo"
•oli ;ty;önäntajien eaustajina^-se
loa, jotka toimivat 21 yhtiön
Union edustajina oli,2D henkinfa
vottelukomitea..
Sopimus:;määritielee S-tunniii
paivan, penaatieen entisen 43
työviikon- .a.>emesta ja: vlityostä
setaan tavailisten ta^Ksojenrcu
Huomattava parannus saatas
etta urakkatyolaisteil saamat"
työkatut^niääritelmä'.tu
vemmaksi. '•
: PalkallLsta lomaa koskevam
t a a n ,-saatiin sellainen parannB,
siltä hyötyvät. kai.^.KrtyolaHt,
ovat: olleet 75 paivaa tyossa j
työnantajalla. -Tama antaa
työiäisille maksulliseii;kesä!omai'
' -'UiiiQ,' voitti.V•rnyös^ väpaae!
'check-of^ -systeeriiin ••: jäsferai
pbrjnustä':varten'; sekä etu
pa ika 11 isi 1 le; t völäis! He: tyohon ot
sa;inikäli. palkallista.,tyovo™
saatavissa'ja'"senority. eli:
musoikeuden. .,;
Olympiamiehct
kärsivät tappion
kilpailun. .V:\;Parhaät;. tulokset:;
64 61 ja 63.84. jonktf saa\iitu,T
rien- 'Kaiiilauri-voitti,myffikin,;
piäläismies .-iSnialoijin---3,^
jikstissä. :';Ajat'.olivat 9.1"8:js •
JSstejuoksussa-oir 'kysymyksesa.
men mestaruu.?.
PÄIVÄN PAKINA
"Nuijalla päähän lyömistä. ff
En.^i tonstaina keskustelemme Torontos.sa viikon vaihteessa alle­kirjoitetusta
Ontarion metsämiesten ja metsanhakkauttajien uudesta
: : työehtosopimuksesta.
Kultaa, ei kannata kaivauttaa koska
työläiset .vaativat liian korkeita palk­koja!
Se on: JO pitkän aikaa -ohut:
kultakaivosparoonien : j a sanomaleh­distön
sotahuutona. Liittovaltion
halhtus paäftti sen johdosta joku aika
takaperin: maksaa vissm tuotantopalk­kion
kultakaivannoUle.'^ :
Mutta tama kultakaivantojen. voitr
to-osmkojen: p ö n k i t t ä m i n e n ei tyydyt­t
ä n y t k ä ä n kultaparooneja.koska voitot
eivat sen johdosta lisääntyneetkään
äiinä maarin kuin oli odotettu.: K u l -,
takaivosparoonien. kukkaro-on nähtä:^.
vastikin. yhtä. pohjaton kum entisen
papin sakki
: K u n työväen leipavairas kohoaa,
päivittäin, yha korkeammalle on k u l - '
lankäivajain palkkojen korottaminen
sen johdosta entista kiperampi kj'sy-mys
koska kuponkien leikkaajien voit-'
tojen pitäisi .pysyä entisellään,-viela--
Dä lisaantyakin. olipa kuUankaiva-;
jan leipavarras, :miten - korkealla :ta-:;
hansa
., Kultakaivosparoonien edessä on. sen •
johdosta vakava tilanne koska voit­tojen
pitäisi edelleenkin: virrata::Bay
Streetin: kas§aholveihin::Torontoon, St:
James Streetille Montrealiin'ja Wali
Streetille:Ne*; Yorkiin. Ellei palkkoja
koroteta lähtevät vanhat- ja kokeneef
kullankaivaj"at iiii jälleen pois j a uusia
on vaikea saada heidän tilalleen. K a if
vosherrat laskevat:: kuitenkin, että
suurin osa:,kullan tuottamisessa, työsr
kentelevistä> työläisistä on juurtunut
i siinä: m ä ä r i n kaivantoseuduille,: e t t ä:
se jaa paikoilleen.
: Tassa tilanteessa el ole siis lain­kaan,
mikaan sattuma se, e t t ä kaivos-paroonit
.ovat..sen taistelun takana.
Jota parhaillaan käydään kultakäi-vantoalueilla.
Mine-Mill-uniota vas­taan
kireämmin'kum muilla kaivanto-seuduilla.
Mine-Mill olisi ; saatava
heikoksi, ja::hajanäiseksi,v:että se ei
kykenisi taistelemaan kullankaivajain
.oikeutettujen vaatimusten puolesta.:
Silta, syystä se o n leimattava maan-,
petturien- moskovalaiseksi uniöksi,: jo-:
hon - kenenkään- ei. pitaisr -liittyä ja
josta entistenkin jäsenten, olisi: erot­tava.
Suta syystä kaivosparoönitovat
^kannattaneet, Ralph .Carlinin ym: - ha-^!
joitusyrityksia Timmmsissa
, S i l t a : s y y s t ä on myöskin perustettu:
kaivosparoomen j ä heidän' kätyriensä:
avustuksen varassa toimiva Canadian
Mme Workers' Union,- jonka edustaja
Ernest Smith puhui äskettäin radios­sa
Geraldtomn alueen kiillankaiva-jille.
* • •
.Mr; Smith, puhui kauniisti ja sanoi
,','kaiyosmiesten kärsivän -koska ^ heillä
ei ole riittävästi, ostokykyä perheiden­sä,
alituisesti lisääntyvien vaatimus-
;ten tyydyttämiseen pikaisesti kohoa­vien:
elinkustannusten vallitessa"; S i i ­n
ä h ä n sanoi.ikäänkuin h ä n olisi Mos­kovan
asiamies.
Tällaisessa tilanteessa kehöittävat
kaikki oikeiden unioiden oikeat johto­miehet
työläisiä vaatimaan palkkojen:
korottamista,-jonka takia heitä, nimi­t
e t ä ä n varsin usein punaisiksi Mosko­van
asiamiehiksi, ulkomaalaisiksi.
toyritykset :ovat luhistuneet
dassa siita varsin •,>•« nken.
kommunisteiksi ja ties vaikka miksi | syystä, otia kuUaa ei ole ollJt
Sellainen ei tietenkään sovi mr.
Smithille, Canadian Mine "VVorkers"
Union edustajalle, koska han on ker-rkn
kaivantoparoonien asialla. Han
kehoitti kaivosmiehiä ihan:päinvastair
seen ; menettelyyn, pidättymään "ta­loudellisesta
sodankäynnistä" ko-skä
"visseissä, työväenliikkeen piireis.sa";
k ä s i t e t ä ä n työehtosopimuksista neu­votteleminen:
"nuijalla paahan lyömi­seksi".
Koska kaivontoparoonit ovat ha­vainneet
"miltei :,mahdottomak5i"
suostua työläisten vaatimuksiin. pH:
taisi työläisten sen takia luopua, "tar
loudellisesta sodankäynnistä": j a an-,
.tautua "tilanteen vaatimaan j'hteisr,
toimintaan.: ja keskinäiseen sopusoin­tuun';
.työnantajien ja -työväen kesken:
Muussa tapauksessa "kullan kaivami­nen
ei jatku t ä r k e ä n ä tekijänä kansan
taloudellisessa elämässä." • . . . : •
Jos työläiset :vaatisivat palkkojen
korottamista, olisi se mr. Smithin mie­lestä
.nuijalla- kultakaivosparoonien
paahan lyömistä. , J a . se:: olisi var-:
maankin hänen mielestään- kerras­saan
kuolettava :isku, jos kultakaivan-not
olisivat sen johdosta:, pakoitetut
korottamaan kullankaivajain.palkko­ja;
jotka nam sivumennen sanoen ovat
siiliä- mään,ii::eua sKa 0^
nut kaivaa jo<; ohsi maksefu
sille kulloinki::. .vallinnutta,,
soa vastaava palfika.,
:;-:Se^Ä-nuiiari^
•:ivömistärJps:htidäCpakoitetJ^
, keinääh; työtä puolella ^palfea^^
,käivöskäipitalisteii!c;'-:että-:^^^
sen johdosta kohtuu.Iisen
että:',työläi^et';-voisivat ; S i^
'tyäp£tikkänsä'.r, Seliä:inen;:ty
olisi luonnollisestikaan p/^^.
voinen.
Jos tatr.an n.aan kansar
hetkellLset eou' ^aati^a: tuo
kioiden mak5amis-a kullan
tä,ei;työläisiila'luoniioJlisJ?
mitaan sita -.anarn, edel^,
tenkiii;^että^«l'Iä tavalla^^^
tannon on n;?ksetta;a tjo^
Vallitsevanpal^katÄSoni
^at--^-ei''a!imman yaan;|o^'
tason mukaise-a Ellei sita
se tuhlaustaioatta. eis&iR-^
'ta'kariSantalputta
Nain ollen on C? nadan ^
jam P.^s^tta^a o keutetu^^
mukeissaan pa-.kojen
suhteen maikka se Ieuna.__
"nuijalla paahan !\o»^^^.
dassa on ollut ja on vhä
huomattavasti alhaisemmat kum,mui- öinia-n.tuaja!aj-,.-s-v.
den Canadan kaivantotyolaisten pai- lukemattomia .
• . T a v a l l i n e n : kapitalistisen , vapaan
kilpailun käsite tuotantoasioihm'nahr
den: on; e t t ä : e l l e i jokin tuotantoala
kannata n i i n se saa mennä; vararikr
koon kuten on tapahtunut • lukemat­tomille
, liike}rrityksille: siellä j a taalla.
— j a vieläpä kuUatuotannon :;:alal-.
lakin. - K a i k k i h a n tietävät ja käsit-t
ä v ä t i : e t l ä ; l u k e m a l t o m a t k u l t a k a i v a n -
toaloilla, joita - . .
jalla paahan' ennenkuin c
tuneöt t%o!a:5;en£ä
vaatimuksun
Kullankaivajain parsi
edelleenkin Muie-M^l-^^y
ki kullankanajat
muodostuu silta se r.ui..a. ^ -
taa palkat
C:ssa ja Sudburyn alueeni- ^
Terä.
•mmm