1948-09-14-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
4: TJistauna, syyskuiin 14 p; — Tuesday Sept. 14 phranarlkosten saiaajat syyttäväf nyf /joka ei ole tehnyt rikosta : .Sucnnim taantumiisporvari^ •toa täyuäyä Fagerholmin hailitxis oli : suunnitellut Ahlbäcgin komitean Suo- V ineny^altlpUista poU J^^^-; >tinnön julidBuu^eo saattaniiisesta it- ; « l i e e n miineeri ja Nyt näyttää kuitenkin, että siJlä muodostuu tälle viib^ 1939 miesten hal- •iiiiikä^ eraitä: häpeän viikkoja; • Työkansan Sanomat on juljiaissut . njonla; n y k i ^ häliituicsen salkutori- V;t* ministeriä Aleksi-A^ ; niänmaihlttelevia tietoja vi 1937 toi- 'mlneen "öhrahakomiteah" salaisesta mietinnöstä. Nykyistä Valpoa yas- V, taan amerikkalaisen pi-ppagandahuir . 1 \jaukseh merkeissä yalmitsettu mietin-; tö, jonka allekirjqittajina ovat k: G. R. Ahlbäck, K. K, Vuorisalo, Erkki O. Mantere, J O. Kahlas ja E. Kiirras, todistaakin vastoin tekijäinsä tahtoa nykyisen Valpon eroavan edukseen vanhasta ohranasta. TyÖkan-an Sanoihien julkaisemissa tiedoissa, joiden ilmoitetaan sisältyvän V. 1937 työskennelleen "ohrana- . ikpmitean'' salaiseen m näkyy sellainen hämmästyttävä tosiasia, • : että > lapuanllikkeen järjestämiseksi • luullut mullutiikset ovatkin olleet sll- Jolsen ohränalaitokscn järjestämät. Erikoista osaa , näiden mullutusten järjestämisessä on näytellyt isilloisen ohranapäällikön. Uuden.. Suomen ny- V kyisen :talöudenhoitajan pahamaineisien Esko Rlekln "oikeaksi kädeksi" -Txlmltetty etsivä, nuori hurjastelija Kangashauta. Muiluteltavien henkilöiden luettelo oli laadittu Etsivässä p l i i i l i i i t - ^ ' kmmmmmy' Keskuspoliisissa ja tässä luettelossa oli ollut toistasataa nimeä osoitteineen. Luetteloon oli liitetty ainakin 20 valokuvaa, joista rikosten "käytännöllis- , ten suorittajien piti tuntea korkeiden rikollisten osoittamat viattomat ihmiset. Näissä puuhissa on nyt tehty-wJen paljastusten mukaan ollut myös myöhemminkin fasistisissa . roiston-töissä kuuluisaksi; tullut Eerolaineri. ' Kangashaudan Ja Eerolaiseii lisäksi . näihin rikollisiin salavehkeilyihin osallistui myöskin Muller (Majavuo), presidentti Stohlbergin muiluttaja .. Mikko Jäskari jä Esko Riekki. : T y ö k a n s a n : Sanomien Julkaisemissa paljastuksiissa kerrotaan yksityiskohtaisesti, miten silloisen Etsivän Keskuspoliisin miehet järjestivät erään Tynkkynen-nimisen : miehen muilu-tuksen.> Tämän yhteydessä ön muistettava, että,Halmeen komiteaan, jo- ; ka V. 1937 totesi mietinnössään nämä rikokset, kuului sosdem. puolueen puo- • hieslhteeri, nykyinen salkuton ministeri Aleksi Aaltonen. Kuten muistettaneen, toimi Suomessa silloin Cajanderin hallitus, jossa porvarillisten ministerien rinnalla valtiovarainministerin salkkua kantoi Väinö Tanner ja sosiaaliministerin salkkua K.-A, Fagerholmi. Tämä hallitus piti Tutkimusten tulokset omina tietoinaan salaten sutirelta yleisöltä kaikki ne r i kokset, jotka .Etäiy-ä Keskiispoliisi oli suunnitellut. . Julkisuudessa piihuttiJn vain; '-Rie-kin. muistiosta", jossa eräitä minJste-reitä ja tunnettuja taantumu.sporva-reitakin oli leimattu "kommunistien apiireiksL". * Ohranapäällikön vaihdos oli ainoa toimenpide, joka seurasi Halmeen kjomitean tutkimuksia. Öhranä-läitos sinänsä, jäi puhdistamatta, muuttuen sodan aikana Säk.san ges-tapön eräänlaiseksi alaosa-stoksi. • Suomen taäntumuspilrit, vanhan ohranan rikosten ihailijat, vaativat v. 1947 Valpon toiminnan tutkimLsta .sen vuoksiJ,;että tämä oli lopettanut syyttömien kansalaisten vainoamisen ja ryhtynyt valvomaan välirauhan. sopimasta, ja demokraattista suuntaustaan va.staan rikoksia .suunnittelevien fa.sistien salaisia puuhailuja. .Erikoista vihaa taäntumuspilrit tiimivät Valpoa kohtaan sen johdo.sta, että tämä oli jialjasunutasekätkiiäin salaliiton. Valtioneuvosto päättikin syyskuun .1 p.nä 1947 toimituttaa "puoluieettömah tutkimuksen" siitä. ; "niissä määrin- Valtiollista Poliisia vastaan sanomalehdistössä esitetyt syytökset ovat ai-heellisia". \ y Siten syntyi ns. Ahlbäckin komitea, jonka mietinnön nykyinen y. 1937 miesten hailitusbn kiiruhtanut saattamaan •• julkisuuteen osoittaakseen kaikille,.että se bn päättänyt toteuttaa taantumuspprvariston tahdon viimeistä: piirtoa myötfen. — TäMäiaaja-.mietintö on laadittu si-' ten, että kailtki. mikä jolJakln tavoin •voitaisiin asiaa tuntemattomien ihmisten taholta tulkita yalppllie haitalliseksi, on kerrottu monisanaisesti ja paisutellen. Komitean tarkoituksena onkin, ollut.hankkia aseita demokratisoitua Valpoa vastaan ja suojella kaikkia niitä, jotka Suomen demokraattista suuntausta vastaan vehkeilles-sään ovat joutuneet tekemisiin Valpon kanssa. Mutta kaikesta tästä on ollut se yleistulos,. että kpmitea todistaa tahtomattaan nykyisen Valpon olevan puhäasmaineisen, jos sitä verrataan viahhaän Etsivään'Kesk^spoliislih jä sotien aikaiseen Valpoon, siihen oh-ranalaitpkseen, jonka kaanieita rikoksia v. 1937 nUesten iiailitus ei ole kiiruhtanut saattamaan julkisuuteen. Niinpä komitean oli ijakko tunnustaa . haikeasti, että nykyinen Valpo 'ei ole syyllistynyt pidätettyjen; pahpinpite-lyihln, mutta samalla, komitea väistää visusti vertaamasta nykyisen Valpbn toimintaa vanhan ohranalaitoksen toimintaan, koska sen isllloin olisi pitänyt tunnustaa, että varihä ohrana pii rikosten tyyssija, kun taas nyky 1- Farmarien Ylläoleva postimerkki la.sketaan Jiilckeelle lokaJcuuii 1 p:nä Canadan demokraattisen hallituksen lOO-yuor tLspäivänä. '•. Aku Korhonen on maata liäsi.ttävällä matkalla, Ca-nadari. Suomalaisen-Järjestön, kiertävänä puhujana ja organLseeräajana ja vierailee kaikilla huomattayimmil-l a . suorrialaisaEUtuksilia seuraavassa järjestyksessä: "••'i-'' Syyskuun . . . . . 19 p. . . . . . 20'p. 21 p. ; . . . . . 22 p. . Lokakuu . . . 2p. iiväpalsta I Web&ter Corners Port Kells . . . . .. Chase River . . .. Ladysmith v.,'./. Sunbury . . . . . / .. ^Korhonen lähtee Soimulaan ; perjantaina, syysk. 23 pnä ja viipyy siellä noin viikon, joten Soihtulan toverit voivat järjestää puhetilaisuuden miksi päiväksi se' heille parhaiten sopii;- Korhoniert on vasta;saapunut lähes vuoden kestäneeltä; matkalta Suomessa. ; Tällä matkallaan oli hän t i laisuudessa tutustumaan melko perusteellisesti Suomen tilanteeseen ja siellä vallitseviin olosuhteisiin, Joten hänellä on mielenkiintoista kerrottavaa kokemuksistaan Ja havainnoistaan siellä. Sen lisäksi hän tulee selostamaan yleistä tilannetta Ja järjestömme tehtäviä tämän tilanteen valossa. . Osastoja niillä paikkakunnilla missä hän tulee vierailemaan pyydetään varaamaan kokoushuoneet sekä huolehtimaan palkallisesta ilmoittamisesta ja; yleensä puhetilaisuuksien Järjestämisestä. ; :..;'.„;;;. • Canadan Suomalaisen Järjestön Toimeenpaneya Komitea. Miteii kasviksia sai SKP:n puoluetoimikunta on valittu '•] Helsinki. — (S.-S) — SKP m' puoluekokous päättyi perjantaina -t.k. 3 pnä. :,„"•-'•'•••• '•':••';', . Pupluetoirnikuritaän^ v^ s:h'.eeriksi Ville -Pessi,, puheenjohta-jalksi Aimo: Aaltonen sel^muiksl jäseniksi Hertta kuusinen, Aili Mäkinen, Mauri Ryömä, Yrjö Murto, Matti . Janhunen, .Martti Malmberg, Yrjö Enne, Oiva Lehto, Aarne Hulkkonen, Toivo Kujala, • Esa Hietahan Arvo Stenman, Tpiyo.Karvonen'/ Leo Suon- ELÄVÄ MAITOKONE. BRITTILÄINEN FRIESIAN LEHAiX ON TUOTTANUT 3.000 GALLONAA MAItOA! Kymmenen vuotta vanha .Männigsford Faith Jan Gräceful, jonka omistaa mr. R; H. Jenkinson ElmivoodLssa, Cantertonls.sa„ Öxfordshi-ressa, on jiiuri sivuuttanut 3,000 gallonan maitotuptannon määrän lyp- 5iykautenaan. Tämä brittiläinen friesian lehmä on poikinut 6 kertaa ja lypsykautenaan bn antanut keskimäärin 6^2 gallonaa päivässä — yli 80 tphhia maitoa —r 7 vuoden aikana. Se ei ole koskaan ollut b-p-sämättä. •'.,[•••• •:'•'•.''}'.''•' Turkisfarmaus Neuvostoliitossa K i r J . Vitäli Äfanasyev - pää, Gösta-Rpsenberg, Elli Stenberg, nen Valpo taistelee puhtälh asein de- ' Hemming Lindqvist. Aaro . Uusitalo, Antonin Zapotöcky . . . ; (Jatkoa edelliseltä sivulta) ;pysytellä hengissä siihen asti, pääsi- ,vät hoitoon. Kesäkuun 13 pnä Zapo-, tocky jp ryhtyi tehtäyäänsä ammattijärjestön puheenjohtajana. Ammattijärjestön edustajakökpukse.ssa seu-. raavaha vuonna sai hän kokouksen yksimielisen kannatukseii. ^^:c^ii&ii^:if^iifyiSfl;;{ • Ammatillisen liikkeen yhtenäisyys WW0^^i^-&':'• •'.'^ -o".tosiasia, /Kakst.ja; puolimiljöpnai-nen luja yhteenliittymä oli ensi kerran Tshekkoslovakian historiassa ta-keenat työläisten; oikeuksieh täyttämisestä.:- Zapotocky valittiin myös väliaikaisen kansalliskokouksen jä se rieksi vuonna 1945 ja tänä vuonna särriaten vakinaisen kansalliskokouksen jäseneksi. Helmikuussa häiiesta tuli varapääministeri. ^ Tshekkoslovakian työväestö tietää pääministerinsä ja hänen 25-vuotisen työnsä arvon. Hänen panoksensa myös I viime helmikuun tapauksissa oli ratkaiseva, v-;-'^ '• ''-^ Kun oloti© Port Arthurissa, niin ruokailkaa i i r i 18 N. CUMBERLAND ST. > Ja Club House Grill C:'-^^^ 316 BAY STREET • • • • , Steve Jobiin, omistaja mokraattista " suuntausta vastaan suuntausta vastaan suunniteltujen r i kosten ehkäisemiseksi. . Ahlbäckin komitea kasasi paperille .valtavat röykkiöt kaikenlaisia a€la kuulumattomia mietteitä,, joista .hiip-kuu Valpon kansisa tekemisiin joutuneita fasistirikollisia puolusteleva henki. Kun komitean lähes 70 sivua laa^ ja mietintö on arvoton puolueettomana tutkimuksena, mutta sangen arvokas taantumuksellisten piirien mleli-alänäytteena, on luonnollista, .että v. 1937 miesten hallitus on kilr^ julkaiseinaan sen luodakseen ;po vanhan terröi^lkomcnrion palauttamiselle Valpon seinien sisällä. Mietinnössä, syytetään Valpoa senkin; tähden, ;että se on toimeenpannut virallisia tarkastuksia Suomessa toimineen liittolaisten valvontakomission . vaatimuksesta. ; ; ' '••:)'/•': • komitean mietinnön tarkoitusperiä valaisee sattuvasti seii suhtaiatumineh Valpon kortistoon. . komitean herrat pvj|it tehneet, laajoja tilastoja Valpon kortitusjärjeslelmästä, koettaneet todistella, että nykyinen Valpo kortit-taa ainoastaan oikeistolaisia henkilöiT tä jp^kä; yasemmLstoläisia; niikä.^ s sä on ilman muutä;selyää,; koska semmistolaiset eivät ole. taistelleet ehenipää yällrauhansppim määräyksien täyttämistä kuin yleeiisäkään demokraattista suuntausta vastaan.. Samoin komitea todistelee laajastiv etr tä; Valpo oh kortittanut Suomen puolueita, vaikka sellaista ci ole tapahtunut. ; ''••,/-M.;V'''; -'^V.:. Mutta komitean laatimien kortitus-lorujeh keskeltä paistaa suuri'; totuus, jota pikku-ankkojaj ruokkiva komitea ei. Ple huomannut ollenkaan. Todis-tellessaan, että Valpo on kortittanut ''satbjätuhansiakahsalaisia". se jättää körostaniattav eitä vanhan Valpon kortisto, joka oli tehty yksinomaan va-semmistbiaista. käsittää 320.000 korU tia ja uuden Valpon kortisto vain 80,- 000 korttia, jpka pohjautuu välifau-hansopimuksen .perusteella rikollisina lakkautettujen järjestö \toimintaan. •: Yhtä yksipuolisen jä useimmilta kphdiitaan;vääräii kuvan Valpon toir Hannes Tauriainen, Väinö Tattari sekä :'yaraile"LaUrL Junttila; Karl Mikael Rbmberg, Toivo Long, Helvi Laine, Paavo Koskinen,; Jaakko Jouhtea, Konsta Talvio, Arvo Hautala, Eno Tainio ja Kaisu-Milja mi Rydberg. kysymystä ; puolueen liirt^^ kpminformiin/ei käniteity^ • Puolueheiivoston puheenjpiitajaksi valittiin Jaakko Pärkkari jä yaräpu-heenjohtajaksi Herman Niskanen. • . Päätösläuselmavaliokunriah'' ehdottamaan : julkilausumaan tehtiin lisäyksiä:, ;hiinkä^: jälkeen se jatettiinipup-iuetoiniikunhan. • mUoka^^^^ Kansanedusta jä; .Yrjö-M ses.tä- hyväksyttiin erityinen: amrnatti-yhdisty^ llikkeen yhtenäisyyttä koskeva päätösiauselma, joka myöSklii jätettiin puoluetoimikunnan muptoiltav vaksi. — Kokouksesta lähetettiin yas-taussähkeeb .Neuvostpliitpn. Bulgarian. Tshekkoslovakian. Espanjan. Italian ja Ranskan kommunististen puolueiden keskuskomiteoille .sekä O. V; Kuusiselle, ;: Martin Andersen-Nexölle ja parille '. puolueen perustajäjäsehelie Neuvostoliittoon. ; Englannin. kommunistisen puolueen pääsihtecrih Harry. Polllltin kirjallinen ..t iuettiin:kokpukselle jä muiden maiden puolueiden edustajat x.^-ittivät tervehdyksensä . suiisahallisesti.- . • Joka . vupsi lisään.tyy turkiseläiilten lukiimäärä,; jpitä; ka.svatetaan erikci-sillä lurklsfarmeilla ' Neuvöstoliito5,sa. Tänä vuonna, lisäys näyttää p:i!jon suuremmalta' kiiih •edellisinä vuosina. Soopelit, ketut ja vesikot synny-.ta-.'ä.t keskimäärin neljä; .pentua 'tänä vuonna. • •'•,;;. Soopeli. — yksi kaikkein arvokkain turkiseläin — icnrnytV melko; .vaivat-lomasti mukautumassa Neiayostoluton ilmastoon. Turkisfarmeilia... oli; verrattain paljon valkeuksia, ennen kuin löydettiin kaikkein edullisimmat olosuhteet soopelien kas-vattami-seile. Ko-kemiis on csoittanut, .että soopelien pitkäaikainen tutkimineii ei'ollut. aTi^ tanut !olkeita-tietoja,' näiden eläinten elämästä' 1ä taypista.; Esimerkiksi uskottiin, että.naäräs-spopeii oli .tiineenä, 2—3 kuukautta, maaliEkuuh:alusta r.l-kaeti. Mutta, kuri soopeleja ruvettiin kasvattamaan Moskovan;, lähettyvillä sijaitsevalla turkisfarmilla, silloin havaittiin että. soopelit pya-t tiineinä ;9 kuukautta, alkanen heinäkuusta. '.. •; Jokaiselle soopelille annetaan; '800 grammaa raakaa liiiaa; ja maksaa päivässä, sekä' seetripuun:.pähkinöitä hunajan kanssa. . • : Ulkomailla •turkisfärmarit .eivät ple vielä phnistiineet soopelien ;.kas-watta-misessa, • mutta Neuyostoliitps turk's-farmelUa ne menestyvät melko .liy- •vin;;ja>nUdön:/'lukumäärä U joka vuosi.. '['^^ Neuvcätpliitöri turkisfarmeilia-; kasvatetaan; myös eri iajia/kettuja.., Äs-- kettain'"kehitettiin "aivari -uusi;- kettu-; laji jota--.sanotaan •'iurniketuk5i!\''T^^^ rhän lajirv: ketuilla ' M A T K A T E U R O O P P A AN KEVÄÄLLÄ 1949 - - KESÄLLÄ lo.a; )ä:rjef i •amditrn. A>Ti«t»mmc iny5«i>j-«»it:nc ji >ii>uminrie hjnkiiiro:V'.'"4. .; ,•; l W u t e * « h n e " i U i r t t M ' j o n k u n ' benk ;.P'ä'. tietoj» ;mäiräylKi»iä:;ja:mvym^ mik«vt:uja:--Uiva..; ji,-l^htulJppMJs. v TEHKÄÄ PAIKKATILAUKSENNE NYT Täydelliset Tiedot 0. K. Johnson & Co. ^ 51 iGerrard St. W.; (Bay'n kulmassa). Toronto 2. Önt. Puh. \VA 1403 VAKUUTUS- JA MATKAItUTOLMLSTO $225,000 korvausjuttu katolista uniota vastaan Quebecissa Victor laville, Qu». — Eastern FUrni-ture Cp. ilmpitti täällä viikon lopulla nostavansa-. S90,000 k or v a u s jutun .Ca^hoiic Work'ers Pederatidniä vastaan. -: •. " ••h:''' :;' CWP:n tahplta ilmoitettiin,.että sitä vastaan on' pantu yireille kaikkiaan i5225,P00 korvaus jutut ;niainit yhtiön toim.esta hiiden, yäitettyjen,; "laittomien tekojen'' johdosta, joita lakkolaisten : väitetään..suorittarieen par- .hailiaari .käynnissä oleyan lakon yhteydessä. .T>-öläiset yaativat 15 sfentin korotusta tuntipalkkoihin. tui-kki, marfnoriri ;musta pilkkurerigä-; kuoriossäi.-tumma. ;^^vyö ja mu.stat - '• korvat. Tärhä .Uusi - turki-s tulee epäilemättä; pian ; rriuötiin;: ja hyvin populääriseksi; ;;• ' • Uusi ksniinilajii. jota sanotaan "hö- .peaharsöksi",/ tulee todennäköisesti inyös,hyvin;populääriseksi';: ;; • :Tämä kaniirii,-.jonka 'Neuvostpliitpn tiedemiehet Pvat. kehittäneet-, -painaa noin 13 .:paunaä ; ja : muisiutt.\a yärilr; tään-, hopeakettua; . Sen liha ön' hyvää ja - murevaa: .se oh iro kooltaan ja .sen karva on hj-väiäatuiiien. ; Turkisfarmoja :ö:J'.periistettu-; kaikkialle Neuvo-stpliittoön; -PibamLsmyy- :riä";;(muskratJ' kasvattav.a farmi on perustettu,-Ka j.akhiiV Neuv.os^ lari .suoalueelle; Tämän euiinien arvokkaita turkik-sia käytetäär. haisten • :itake:ssia',:-:kauluksissa ' ' h a t u i s s a • ' ja niiden kysyntä ori' suuri.- Neuvos toli i t on. keski - alueen monissa jpissa 0" inajavia, joiden^ lukiimäärä lisääntyy .vuosittain; Neuvostohitos-sa pyritään useiden .-meriettelymuotp^ ;jen;;ayiilla lisääniään; käiden. turkiseläinteh,.Iukumäärää.7: • - -.Ennen Lokakuun vairsr.kumoustä tafkishyikeidän^iukurnää^ peaisti Komandorrsanrella ryöstöpyy-dystyksen takia. -Nyt häiden hylkei deri p.yydy.stämistä kontrolloi tiukat ticteelTiset-määriteimät.-jötk-a; ts-k^^^ vat-. häiden;;arypkkäiden-;,elä kuvaisiiuden. Nyt.; näiden w.urki.shyl-keklen - luku.määrä .-.ci.- väh Piie; .ya a n Iisa a n t yy j a r j es t el mal!;=0 *: .'Neuvostoliiton turkisfarni^eiUa' kas-vatetSari" ;;;ui:ki5bläimiä'-k yalla: häkeissä ja; puolik?! 'vil.lissii tilassa.; .^Täten ivapaseutukettuja on päästetty; vapaiksi .B.eringin ja• Med-neyn saarilla,.- Siellä hoidetaan sää.n-nÖliiSesti häitä eläimiä", ja,; tarjieen tullen hiille annet aan .lisää ruokaa. • .'. Kun; turkiseläirhiä päästetään Vapaa ksi luonnon . olotila an tuottamaan iisää ;turkiseiäimiä, ne- aiheuttavat usein sen, ett.a k:ö. alueen eläimistös- .sä- tapahtuu . radikaalisia muutoksia. Esimerkiksi IJssuariari.. ,• pesukarhut (raccoon) ,• kun .niitä laske.ttiin; vapaiksi;. Altain tasänioiile, ; sopeutuivat nopeasti ympäristöönsä ja lisään- .tyivät hyviti;- ; Valtion 'tiirfcisfarniieri lisäksi Neu-ycstolii- tossa - on • satoja, kollektiivisia turkisfarmeja.'- ; .Komin. autonomisen tasavallan •koliektiivifäririit: kasvattavat; hyvällä menestyksellä napaseutu-, ja. hopeakettuja. Kollcktiivistit saavat hallitukselta-.luottoa turkiseläinten o.-tamista varten tiloilleen. . Turkista rrnicn yhte:.;k.-.issä tehty tutkimustyö; on ;vienyt .tärkeätä;»osaa turkiseläintGn lukumäärän; lisäämisessä,. ;;Qri päästy" selville;; tehokkaan ruokinhan perusteista.. :Turkiseläin- .tch. lukumäärän :;;aisääntyrrii,ses5ä' .vie \ arkeätä Psaa myös'. Npuvostioliitossa käytännössä, olevat; rokotusairieet jä .scerumlti joilla kontrolloidaan 'ur-k;. seläimiä kiusaavat kuumeet ja.taudit. — USSR In.formation Bulletin. • Elokorjuu rr rr mlnnasta antaa Ahläckin komitean mietintö yle.ensäkin.v.Mutta .arvptto- .nniudcstaan huolimaita tällä mietinnöllä on se hyvä puoli, että sen jul-kisuuteen. vetämineh tuo .väistämättömästi, esille myös:vanhan Valpon toiminnan, On tosiaan tullut ajkatar-kastella julkisuudessa kaikkia niitä r i koksia, joita, vuosien 1937 — 44 miesten hallituksen siipien suojissa on..tehty. Nuh rikolliset kuin rikosten saiaajat-' kin. lapualäismuiluttajista heitä suojelleihin ministereihin Saakka pn s.aä- •tava kääntymään hämärään tottuneet julkisuuden aurinkoon! . —. Oletteko jo uudistanut Vapauden tilaufcsenne? Ja mitä niuutenr Plette tehnyt Vapauden haastekampanjan ;;Gigant(jätftläihen) valtion;farm^^ — jota-;-toisinaan sanotaan • •'viljateii-täaksi'' - ja tunneta.an Neuvostoliiton' suurimpana; yiljafarmiria. — elonkovr juu - .'Vie ..tänä vuonna erikoisen • täi-- keätä,^ psaa^;;;Gigänt•;'.sija:itsep; Bpstö.- vin alueella. Joi takin \ viiösia , sitten tämä V maa-ala - :6ii. hedelihätönta ja sen;.satP huono. Neuvostcvallan ai-kana- otdttiin ^käytäntöön; oike roviljelys ;• ;,i3tut.ettiin ;metsävyöhy tä sUojeleinaan .viljaa tuuliltat' otct-t, iiri; käytäntöön, .syyiikyntö.; talvi- ja kevätkyiyöjen''kariiinta,: sekä asiäin-h- iUkairieri; siementen,;.kJisva-tu5;';|työ-^ välirieiksi. tulivat, uudenaikaiset; ,kp-. heet: ,.;.;';;.';i.v;t.'^-;.'-.:.-;^;- ':;':••; •- ,..';v''-' Nyt- maa ön;rikasta "jä-^ sadot - ovat iiyviä: Neuvcstöticde ;ja: neuvosto-tj- öläiset ovat.'tehneet ihmeitä.; •-•:::';'' Gigarit; vaitiohfarmilla on .kaikkein.: uudenäikaisimmat maatalouskoneet-. Siellä on., esimerkiksi. 70.. Stalinets-6 cpmbäinia. Nämä ccmbainit. jotka leikkaavat, puivat ja kokoavat oljet ja heii:yji,:.. ovat- . tiihnettujcl' suuresta tuottavaisUuäestäan ;— täinän vucden elonkorjuussa Gigantin 70 combäinin ävullä;;suoritettiin;yiikon ;iaikaria; elorir^ ;ko!-Juu- ,34:00Ö;:.eeickerinalan; pellolla. Gigantin yaltiofarmilla,' on . mäatalQusinstituuU keiiittyneltä;;:spesialistejar;^.t t-ituutinvoijpilaat'saavat 'tecreetti-sta tietoa mitä he myöhemmin käyttävät tämäti farmin pelloilla. .Valtion -.farmit muodastavat ; va.in pienen, rhurtorosan Neuvostoliiton f,ar-mimaista .— ;enemmistö.; farniimaista ön kollektivistien hallu.s^a. kollek-j ;xiiyi;s;iiat;;pnlis-tävat':0Suustöiri-iihhalliT-:^ sella perusteella' ne kansalaiset, jotka näitä tiloja- viljelevät, mutta.' yaltion. f a;rmih;; omistaa; ^•val.tiö.-'';^^ min tuotteet vilja.: ja 'liha kuuluu valtiolle! koko' k.jnsaile. ; Niität; jotka työskentelevät valtion far.miUa.' ci pidetä - rrriartiha';;vään-- tTO : he ^äh'va'tv-;;tyostääri';'palkäri;:;^ niin . tuotteita. - Lisäksi -vaU-.ion...f3r-: h-ii omistaa asunhöit; jotka yu;6krata3n' kullekin työläiselle, -; ellei hän halua. rakentaa .-»omaakptiaah, viidcri-. pro-, sentin- yiiokrasta palkastaan: kollek- •tiivitilalliset- omistavat omat kotiri- • Koii-kasviomaan hoitajan eteen tulee syyskuun aikana, kysymys'siitä, .miten parhaiten ;'Voiäaan .säilyttää ;k3.sviksia : tal.yikäyriöä varten. ,; Huolimaton ; säilyttämismenetelmä aiheiittJa;.suuren menetyksen sadosta, kaksi seikkaa. vaikuttaa ratkai-seyasti jokp onnLstumiisen tai epäcn-, nistumisen suhteen: Ensimmälsehä • on huomioitava säilytettävien ; kasviksien laatu. Niissä ei saagolla tauteja, ei ;viPttuihia; ei naarmuja eikä .tuhohyönteisiä, On- . histumi.s.en ; ensimmäisenä ehtona on siis se, että kasvikset otetaan huolellisesti maasta.. Sen jälkeen kasvikset pitäisi: huolella tarkastaa jä- ;kaikki epätäydelliset - kasvikset pitäisi- panna -sivTiun ' aikaista käyttöä; .-varten. Vajanaisesti kehittyneet; kasvikset eivät säily talven yliV; Lajitteluun käytetty aika. tuo.ttaa siis hyviä tuloksia. Toinen tärkeä seikka - on puhtaus. .Jos kasviksia 'säiiytetään useita -vuo- -sia. . samassa .'paikassa .perusteellista puhdistusta .tekemättä, : monenlaiset 'sienit;äudit,;' voivat .säilytyspaikalssa• vaania kasviksia alusta alkaen. Varastopaikka olisi; .pestävä ja-.sit:- ten. maala.ttayä vesimäalilla; ja • sen jäik-een kuivattava hyvin ennen vä-rastoimista... Tämä ön ainoa :' oikeai meriettelymuoto. , Edelleen oh muistettava, että varastopaikan liiallinen •kosteus auttaa orgaaniseri mätähsmi-sen alkua ja siksi varastopaikan, hyvä ojitus ön ehdottomasti ;välttämä'- •töntä.-- • •;.'•'•• LÄMPÖMÄÄRÄ TÄRKEÄ -.' Lämpöiftääräon hyvin tärkeä tekijä kasvisten va^rastbimisessa.; Kaikki kerät, juuret ja kaalit tarvitsevan .-.alhaisen lämpötilan, : mikä-ei koskaan laske jäätymispisteeseen. :;:;: ;.:' ;.' Yleisesti puhuen, pariiain; 'läinpptlla kaikille kasviksiiie on.34-38 astetta F. Perunat säilyvät parhaiten 38 asteen lämmössä, - . PERUNAIN SÄILYTYS ' Perunat olisi kaivettava kauniina, lämpimänä./päivänä. ja jos suinkin .mahdollistä • annettaya ;perusteellisesti kuivua ennen varastoimista." Märkinä : he'hiätänevät; ; Ne -säilyyät parhaiten säilytysliuonffen.; pimeässä paikassa. , Ne olisi; yarastoivat koreissa: |crätes),; mutta-;joS; he jätetään avoimeen ka.saan, silloin on tehtävä ;iisäiattiä. ja; seiriään lyötävävsäleiet, Tämä- ilmanvaihdon takia. Riittämätön- ilmanyaihto aiheuttaa pohja-mätähemisen-.'( tai perunain sydämen mustumisen. Perunat jäätyvät 29 asteessa P;, miitta kylmettyvät -ja tulevat, huonon makean, makuisiksi jos hiiden - varastohuoneen lämpö laskee 38 asteesta alemmaksi. . 36—38 astfeen länipö 'F.' säilyttää perunoita kaikkein kauemman! Perunat olisi • tarkastet- ;täva aika aj oittain mahdollista mätä-nemistä silmällä pitäen. ;; . - PUNA- JÄ KELTA JUURET . Puna- .ja keltajuuret .^ekä palsternakka (parsnip:!::'varastpidäan hyvii; paljon samalla tavalla kuin perunakin. . sillä he vaativat samanlaisen lämpömäärän, 36—38 astetta ja . samanlaisen kosteuden.. • yäittääksehrie : haihttimisesta- ^J tuvan tuoreuden katoamisen, ne Voidaan, peittää sannalla. Varastohuoneen ilman kosteus ja säikytettävien. kasviksieji;oiptila määrää, sen jos.ja .milloin pitää santaa yahäh kostuttaa.: Jos ilmenee. kutistumista ta'i rypistymistä juurissa,- silloin pitäisi, santaa kostuttaa; i;:::-'':;':''-;.;-v/!; •'•:-••'•' .V':-\ •!;'':;'•.;',. ; Jos varas ioi.miscssa käytetään laar tikoita,. silloin; voidaan panna ohut kerrps santaa;pphjaileijg' sitten pahna yuorokerr.oksen näitä kaisviksia ja santaa. .Jos nämä -.kasvikset -säilytetään ;iattiälle tehdyssä -läjässä, silloin Iit tää se, että ne peitetään .sannalla..- - ;-. •v;':;.';::'V;:.!:;-;,:!:;;,'i;::\-v^ -;: Kun:;punajuuria kuivataan varastoimista varten, silloin pitäsi vääntää :varret poLs, eikä leikata veitsellä' sillä yiimeksimainitun menetelmän johdosta aiheutuu vtiota, värin menetys ja ;usein-mätäneminenkin. : -- TURNIPSIT JA PALSTERNAKKA • Turnipsit voidaan säilyttää kasoissa;- mu t a niiden .ympärillä oleva ilma ei saisi .olla;;.; liian, kosteata. • -Vain kaikkein parhaat turnipsit;-kelpaavat yarästpitaviksi.' ; - Ne säilyvät; paremr mm 38 astetta lämpimässä ilmassa, eivätkä -luonnollisestikaan kestä jää-tj- mistä: Turnipsit pilaantuvat pian jos ne jätetään liian koiteaän paikkaan. --'- - • - - ' - . • ' • • - ' . : - - • - . ' ^ v ^ / • ' • - " • • • ' - , • : ' " : • ; : : • ; ' ; : ; Kirj. J. Axel Prahassa äskettäin iimestyneet Zde-nek Pierlingerin muistelmat: "Tshekkoslovakian tasavallan palveluksessa" on mielenkiintoinen teos, joka seMt-telee poliittista tilannetta Euroopassa ennen toista biaailmansotaa.. Pierlih-ger, [ tunnettu sosialidemokraatti, on edustanut maataan Moskovassa ja paljon liikkunut dlploma^ättipilreissä ' myös Pariisissa Ja Lontoossa. . Hän käsittelee kirjassaan aikaa 1937.:stä Saksan hyökkäykseen asti Neuvostoliittoa vastaan. L\:kija. saa Inmioa-mattomlin todiitiiskappaleihiri, kirjeii hin Jne; perustuvan kuvan siitä, kuin-, ka; länsivallat valmistelivat häpeäll lisesti Mynchenin lehmäkauppaa ja sabotoivat kollektiivisen turvallisuuden politiikkaa. : Tshekkoslovakia! joli solminyt kaksi avunantosopimusta; toisen Neuvostoliiton toisen Ranskan kansa Neuvostoliiton kanssa tehdyssä sopimuksessa oli ehtona, että avunantosopimus astuisi voimaan vam, jos toinen liittolainen. Ranska, löyös antaisi apuaan. Ratkaisevassa hetkessä Ranska ei kuitenkaan täyttänyt sitoumustaan. '! Pierlingerin muistiinpanot todistavat kiistattomasti, että Ranskan taantumukselliset harrastivat antautumis-politlikkaansa jo kauan ennen Myn-cheniä., .Praha koetti saada selville, missä niuodossa liittolaiset voisivat hädän tullen antaa apuaan,: mutta Ranskan hallitus, joka oU aloittanut kaupankäymisen Hitlerin kanssa ' ja tahtoi eristää Neuvostoliiton, väisti itsepintaisesti antamasta suoraa vasr talista ja ryhtymästä neuvotteluihin. Neuvostoliiton menettely . o l i ! täysin päinvastainen. Se selitti olevansa yal-mls • puolustamaan 'Tshekkpsloyakiäa ja- tervehlivähsä; llpllä neuvotteluja Ranskan ja Tshekkoslovaitian kanssa. Mutta Ranskan mynchenlnmiehet j a t k o i v a t 'sabPtoimistäktilkkaansa. Heidän vastaukserisä kävivät yhä välttelevimmiksl. .Hitler, jonka asemaa täiiaiheh pelkuruus- ja teeskentelypolitiikka yäh-yisti, alkoi, verukkeenaan;"saksalaisen vähemmistön ongelma Tshekkoslovakiassa" hyökätä Tshekkoslovakian itsenäisyyden kimppuun ja esittää aJUer. vaatimuksia. Chamberlaln sekaantui haikailematta Tshekkoslovakian sisäi-: siin asioihin ja lähetti sinne riidan-ratkaisijaksi "puoiueettoman tarkkailijan", %uruullisen; kuuluisan Ruhci-mariln seurueineen, Saksan ja länsivaltojen hpilittämättömän painostuksen alaisena Tshekokslovakian . oli pakko ottaa h^net vastaan. Käydessään Prahassa Flerllnger.va-kuuttaiitui. siitä, että Ruhcimanilta ei ollut mitään hyVää odotettavissa, koska paitsi Ranskan myös Englannin peli el olliit rehellistä. : . : FlerlihSerin muisitelmlstä: sä käsityksen Tshekkosloyaklan sisäisestä tilanteesta noina traaglllisinä päivinä. Maan kansalliset voimat eiyät esiintyneet yksimielisinä fasistista vaaraa vastaan.; Hal^ oltiin päättämättömiä; Taanturnus tuli yhä toimeliaammaksi* Ja demokraattien joukoissa vallitseva yleinen neuvottomuus kasvoi. Henleihin joukot koettivat antaa .Ilitierille aiheen liyökkäykseeriT^ koslovakiaa vastaan ja esiintyivät ärsyttävästi. -Ne esittivät uusia vaatimuksia ja kiiholttivat vihaan tshekkejä vastaan. {Englantilaiset rauhan- ;välittäjät .''ymmärsivät" sudeetteja ja selittivät, että pii välttämätöntä; "turvata saksalaisen vähemmistön oikeudet". Tshekkoslovakian hallitus . ei siis saanut mitään tukea länsivalloil-; ta. Saksa oli pannut sen seinää vastaan ja sen; oli tehtävä Saksalle myönnytys toisensa jälkeen, . " M^ myönnytyksetkään,, eiyät auttaneet. Henleinilaisten myyräntyö voimistui, Ja Saksan hyökkäyksen vaara tuli yhä suuremmaksi. '••;: Ranskan välttelevän ja vilpillisen asenteen maseritaitnana Tshekkoslovakia kääntyi Neuyostoliitoh puoleen, ja kysyi siltä vielä kerran, olisiko se valmi s auttamaan Tshekkoslovakiaa hyökkäyksen sattuessa; Neuvostoliiton vastauksella oli valtava mbraaii-nen ja poliittlnpn vaikutus. ;; Se rohr kaisi Tshekkoslovakian ja koko Eu-; roöpan demokraatteja. Neuvostoliitto vastasi olevansa välmiS heti antamaan .tehokasta apua. -; :• i-';•:' Samaan aikaan Englannin Ja.Ranskan lähettiläät Prahassa suorastaan terrorisoivat Tshekkoslovakian hallitusta. He : pakottivat:; sen tekemään yhä uusia myönnytyksiä.!! •• Syysk. 19 p:nä he esittivät Beneshille muistion, jossa ivallisella . kyynilllsyydellä väitettiin, että! "Tshekkoslovakian .elinehdot" tekivät joidenkin raja-alueiden luovuttamisen Saksalle yälttämättö-mäksl; Prahan hallitus, kieltäytyi ja .vaati . .Talveksi.varastoiva palsternakka oh ;jätet-tä-v-ä peltpch . mahdollisimmari myphään ja otettava pois vasta lumen tultua. Jotta ne eivät kuivuisi palsternakat ph\ vajrastoiya.- kosteaan santaan. Ne säiln'ät 34—38 asteen lämmössä,;; Osa .niistä. ypidaan jättää mäaiiari keyätkäyttöä varten talven yli. mutta ne olisi syötävä ennen- , ^ kasvonsa 1 ilki<;nuri*.n «„rVnvä,,n ^^^""^^ Vapauden haastekampanjan ..-•>i^A--."---"• UUM. ..y.u.-. k^uuin..u kAasav:=u vuy.l,i>ttiuääia u2, .^tu..utumumaaa,a , mmininkkää . Neuvostoliiton vehnää Intiaan :Nenvostoliittp! bn myynyt: :50,000 metri.tonnia -(1.8 milJ.biisheliaV: vehnää Intialle,;josta se: saa yaihtotava-rana tuntemattoman määrän teetä! Tämä vehnä .kuljetetaan Intiaan venäläisillä. laivoilla ennen lokakuhn. 1 päivää. '':•:;:•--•'!: •;;^''.";?Si Phdottl lisäneuvotteluja, i , " tuomipisiuina! Vasta-Äsi-ä ;nm ja.Ranskan,lähetS; ;p:na selittivät Ben^shiik^^ kosloväkia voisi kieltäytm^ heuttaa sodan. Ja;Ran2; lisäsi, että Ranska' ti SÖJ-pauksessa ryhtyisi .sotaan.' ;olisl-; tehoton.;; Ainoa i i i ^ suoranaisen hyökkäyksen^L biisi hyväksyä S a k s a n '^ Tshekkoslovakia Pitää'kiSi taan, Chamberlain ei Hitlerin luo; ja Englanti yastuuta. seurauksista", : ninriähettiläs.- Tshekiösiot-^ ;tyi alistua.: Viikkoa mvöh^;.... ladier ,.ja Chaniberläin ieiijj set kaupat ja. jo lokakuun säi -muut, shakaalit. Puolan -jj- T fasistiset 'hallitukset, hyöt^ kentyneenTshekkosioväVija' puun. esittäen röyhkeitä.i muotoon laadittuja ' alueluovutuksista.. • Fierlinger selittää yksityLth, ;ti, mitä,.sisäpolIi'ttisiä seiiksä •mukiella oli.;. Se.heikensi;c« tisten. voimien .vastustush-tyl3 si.taantumusta -ja 'sWk:äii tistisiä pyrk-imyksiä. Hachaj^q kovsky tulivat valtaan: -Ta; selllset, joilla nyt•oli'halfe2ij] asemat hallituksessa ja talij ^^^^^,^5-^-; : antautuivat'.! .tl.«d Saksan imperialismin- edessä j ttjstiyat .kaikin voimin Neura •apiia. Chvalkoysky;. T.shekkosloTi tinen Beriimin.. lähettiläs,-oli i{] neri petturi ja Hitlerin k2t.irf| noudatti' ulkopolitiikassaan':' käskyjä.-. Toisten .samaniäse turieri kanssa hän teki saattaakseen maan; täysin j kyvyttömäksi, ja sitta help lerih-saaliiksi. Fierlinger, Tshekkb^öVa]dsi| kovan, lähettiläänä,--,ehdotti h selleen; että\ -NeuyostolättKiJ täisiin takaamaan, mään uudsl Hallitus hylitäsi-.ehdotuksea! -• .Chvalkoysky, kannatäjiiieal märsi ,;-että • Neuvostoliitt'Q;olisi)| ta Va/takaaja, ,Ja;:sellame'n'es • hieidän;. suunnitelmiinsa. ..K-^ cha, ...Chvalkoysky; ja muut vat isänmaansa saksalaista i tä, mikä sitten tapahtui-: 1939. Hitler kutsui yk Hächän luokseen ja,tämäi sopimuksen,; \ jolla - Tshekial luopui; ;tisenaisyydestään:ja!i Saksan; protektöraätiksi! Yhtä selvästi ja. aVoimeriäl 'Neuvostoliitto .oI-i..;selittänyt.i valmis . .nqudattamaan liitH t.aan. se nyt esitti. ankaran • seen • Tsheklcoslovakiaii; johdosta. Se leimasi Saksan? män omavaltaiseksi..yäkiva hyökkääväksi eilcä: hyvaksyn.nl| koslovakian .. yhdistärriislä; lailliseksi.• ! ,:.; salataiiseen juonittelunsa,E -englantilaiset, ja. •ranskalaini | jat!; esittivät::'teeskennellyt. seensa,Kun asi.anomaiset.] menivät; Saksan ;u!koas.iai! :ööh, jättääkseen;,ne-liallit'ut»i bentrop ' kieltäytyi' ottaffiasa | vastaan. ErAs .ministeriön i suostui--.; lopulta.! epämiellyrin nah-vaihdon jälkeen' r.e vasa maan,-.mutta selitti :että Msj että he !olivat! tulleet psr:!i5! ne oli lähetelty,postissa ja! Ranska saisi vielä katua sefc taan tähän-asiaan;-. - , / Useat !'pölitiikot., ovat- '• muistelmiaari!:'; Mynchenin':: käynnistä; .ja muista-huci 'tapahtumista; ennen toista i sotaa. Tällaiset! muist'eIS3:| useimmissa tsjjauksissä :ti luä ja oma.n-puolueen puia? Historialiista ! totuutta rohkeästi: !Anglosaksilaisi E?J äntaneet • uävne!^ iiisVbrianvlL-apuaäri:! julkaisemalla HitiesJ toista !aineliisioavJossi;to taa toisen infiaiimansocan .n| luista kokp!i!?.sn-'väärä ta fjeuvöstciliittoa.! ^ ^, • • NeUvostoiiiton tietotölsi^J 'sussa,;' Jdka V!pii;;^ i l ? i ^ ' ^ ^^ '*Histöriahvääfentäiät''.^«stt: tämätön. totuus, flitlerip;T jieri" alh.aisesta; Mj-nchen::^- kaupasta. Englannin; Ranskan-Hitlerille. antaoa-=aj Saksan. hyökkäyksen- valsi-^ . toiiheenpäifös^a::. Jfyt;:^:r. taähtumuksei.i- voimat.; pJ3- Hitlerin 'vakasn.taas velui-"^' :haa ja.demPkratiäa;yaJta^l tuiis tuon ..ajan!!poiii'^^ mistä! erittäin; 2 janköht?^.] keä. ^Fieriin^eVin leoksefeS] näkijäin muistelmana ristelyjen paijastamifes3|^ kitys. ' —•iErälcen; tutkijain-tai^ tääni^että'naLset!!kuluttavs^ Jännekseh: elämästään o:- koon. Tämä merkJU^K 17.! vuotta. e!äm.f.s'ään-; lukekaa y'-iP--^^'^HJl itsellenne, että v(Mi^r\ äännöllisesti. : • THE WORKERS' CO-OP . . . USKOLLINEN KAIVOSIA TYÖLÄISTEN ETUJEN ';:c^;^;!;-^S-iV--"M''^':l . . Ole uskollinen osuuskauppaa^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 14, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-09-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480914 |
Description
Title | 1948-09-14-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | 4: TJistauna, syyskuiin 14 p; — Tuesday Sept. 14 phranarlkosten saiaajat syyttäväf nyf /joka ei ole tehnyt rikosta : .Sucnnim taantumiisporvari^ •toa täyuäyä Fagerholmin hailitxis oli : suunnitellut Ahlbäcgin komitean Suo- V ineny^altlpUista poU J^^^-; >tinnön julidBuu^eo saattaniiisesta it- ; « l i e e n miineeri ja Nyt näyttää kuitenkin, että siJlä muodostuu tälle viib^ 1939 miesten hal- •iiiiikä^ eraitä: häpeän viikkoja; • Työkansan Sanomat on juljiaissut . njonla; n y k i ^ häliituicsen salkutori- V;t* ministeriä Aleksi-A^ ; niänmaihlttelevia tietoja vi 1937 toi- 'mlneen "öhrahakomiteah" salaisesta mietinnöstä. Nykyistä Valpoa yas- V, taan amerikkalaisen pi-ppagandahuir . 1 \jaukseh merkeissä yalmitsettu mietin-; tö, jonka allekirjqittajina ovat k: G. R. Ahlbäck, K. K, Vuorisalo, Erkki O. Mantere, J O. Kahlas ja E. Kiirras, todistaakin vastoin tekijäinsä tahtoa nykyisen Valpon eroavan edukseen vanhasta ohranasta. TyÖkan-an Sanoihien julkaisemissa tiedoissa, joiden ilmoitetaan sisältyvän V. 1937 työskennelleen "ohrana- . ikpmitean'' salaiseen m näkyy sellainen hämmästyttävä tosiasia, • : että > lapuanllikkeen järjestämiseksi • luullut mullutiikset ovatkin olleet sll- Jolsen ohränalaitokscn järjestämät. Erikoista osaa , näiden mullutusten järjestämisessä on näytellyt isilloisen ohranapäällikön. Uuden.. Suomen ny- V kyisen :talöudenhoitajan pahamaineisien Esko Rlekln "oikeaksi kädeksi" -Txlmltetty etsivä, nuori hurjastelija Kangashauta. Muiluteltavien henkilöiden luettelo oli laadittu Etsivässä p l i i i l i i i t - ^ ' kmmmmmy' Keskuspoliisissa ja tässä luettelossa oli ollut toistasataa nimeä osoitteineen. Luetteloon oli liitetty ainakin 20 valokuvaa, joista rikosten "käytännöllis- , ten suorittajien piti tuntea korkeiden rikollisten osoittamat viattomat ihmiset. Näissä puuhissa on nyt tehty-wJen paljastusten mukaan ollut myös myöhemminkin fasistisissa . roiston-töissä kuuluisaksi; tullut Eerolaineri. ' Kangashaudan Ja Eerolaiseii lisäksi . näihin rikollisiin salavehkeilyihin osallistui myöskin Muller (Majavuo), presidentti Stohlbergin muiluttaja .. Mikko Jäskari jä Esko Riekki. : T y ö k a n s a n : Sanomien Julkaisemissa paljastuksiissa kerrotaan yksityiskohtaisesti, miten silloisen Etsivän Keskuspoliisin miehet järjestivät erään Tynkkynen-nimisen : miehen muilu-tuksen.> Tämän yhteydessä ön muistettava, että,Halmeen komiteaan, jo- ; ka V. 1937 totesi mietinnössään nämä rikokset, kuului sosdem. puolueen puo- • hieslhteeri, nykyinen salkuton ministeri Aleksi Aaltonen. Kuten muistettaneen, toimi Suomessa silloin Cajanderin hallitus, jossa porvarillisten ministerien rinnalla valtiovarainministerin salkkua kantoi Väinö Tanner ja sosiaaliministerin salkkua K.-A, Fagerholmi. Tämä hallitus piti Tutkimusten tulokset omina tietoinaan salaten sutirelta yleisöltä kaikki ne r i kokset, jotka .Etäiy-ä Keskiispoliisi oli suunnitellut. . Julkisuudessa piihuttiJn vain; '-Rie-kin. muistiosta", jossa eräitä minJste-reitä ja tunnettuja taantumu.sporva-reitakin oli leimattu "kommunistien apiireiksL". * Ohranapäällikön vaihdos oli ainoa toimenpide, joka seurasi Halmeen kjomitean tutkimuksia. Öhranä-läitos sinänsä, jäi puhdistamatta, muuttuen sodan aikana Säk.san ges-tapön eräänlaiseksi alaosa-stoksi. • Suomen taäntumuspilrit, vanhan ohranan rikosten ihailijat, vaativat v. 1947 Valpon toiminnan tutkimLsta .sen vuoksiJ,;että tämä oli lopettanut syyttömien kansalaisten vainoamisen ja ryhtynyt valvomaan välirauhan. sopimasta, ja demokraattista suuntaustaan va.staan rikoksia .suunnittelevien fa.sistien salaisia puuhailuja. .Erikoista vihaa taäntumuspilrit tiimivät Valpoa kohtaan sen johdo.sta, että tämä oli jialjasunutasekätkiiäin salaliiton. Valtioneuvosto päättikin syyskuun .1 p.nä 1947 toimituttaa "puoluieettömah tutkimuksen" siitä. ; "niissä määrin- Valtiollista Poliisia vastaan sanomalehdistössä esitetyt syytökset ovat ai-heellisia". \ y Siten syntyi ns. Ahlbäckin komitea, jonka mietinnön nykyinen y. 1937 miesten hailitusbn kiiruhtanut saattamaan •• julkisuuteen osoittaakseen kaikille,.että se bn päättänyt toteuttaa taantumuspprvariston tahdon viimeistä: piirtoa myötfen. — TäMäiaaja-.mietintö on laadittu si-' ten, että kailtki. mikä jolJakln tavoin •voitaisiin asiaa tuntemattomien ihmisten taholta tulkita yalppllie haitalliseksi, on kerrottu monisanaisesti ja paisutellen. Komitean tarkoituksena onkin, ollut.hankkia aseita demokratisoitua Valpoa vastaan ja suojella kaikkia niitä, jotka Suomen demokraattista suuntausta vastaan vehkeilles-sään ovat joutuneet tekemisiin Valpon kanssa. Mutta kaikesta tästä on ollut se yleistulos,. että kpmitea todistaa tahtomattaan nykyisen Valpon olevan puhäasmaineisen, jos sitä verrataan viahhaän Etsivään'Kesk^spoliislih jä sotien aikaiseen Valpoon, siihen oh-ranalaitpkseen, jonka kaanieita rikoksia v. 1937 nUesten iiailitus ei ole kiiruhtanut saattamaan julkisuuteen. Niinpä komitean oli ijakko tunnustaa . haikeasti, että nykyinen Valpo 'ei ole syyllistynyt pidätettyjen; pahpinpite-lyihln, mutta samalla, komitea väistää visusti vertaamasta nykyisen Valpbn toimintaa vanhan ohranalaitoksen toimintaan, koska sen isllloin olisi pitänyt tunnustaa, että varihä ohrana pii rikosten tyyssija, kun taas nyky 1- Farmarien Ylläoleva postimerkki la.sketaan Jiilckeelle lokaJcuuii 1 p:nä Canadan demokraattisen hallituksen lOO-yuor tLspäivänä. '•. Aku Korhonen on maata liäsi.ttävällä matkalla, Ca-nadari. Suomalaisen-Järjestön, kiertävänä puhujana ja organLseeräajana ja vierailee kaikilla huomattayimmil-l a . suorrialaisaEUtuksilia seuraavassa järjestyksessä: "••'i-'' Syyskuun . . . . . 19 p. . . . . . 20'p. 21 p. ; . . . . . 22 p. . Lokakuu . . . 2p. iiväpalsta I Web&ter Corners Port Kells . . . . .. Chase River . . .. Ladysmith v.,'./. Sunbury . . . . . / .. ^Korhonen lähtee Soimulaan ; perjantaina, syysk. 23 pnä ja viipyy siellä noin viikon, joten Soihtulan toverit voivat järjestää puhetilaisuuden miksi päiväksi se' heille parhaiten sopii;- Korhoniert on vasta;saapunut lähes vuoden kestäneeltä; matkalta Suomessa. ; Tällä matkallaan oli hän t i laisuudessa tutustumaan melko perusteellisesti Suomen tilanteeseen ja siellä vallitseviin olosuhteisiin, Joten hänellä on mielenkiintoista kerrottavaa kokemuksistaan Ja havainnoistaan siellä. Sen lisäksi hän tulee selostamaan yleistä tilannetta Ja järjestömme tehtäviä tämän tilanteen valossa. . Osastoja niillä paikkakunnilla missä hän tulee vierailemaan pyydetään varaamaan kokoushuoneet sekä huolehtimaan palkallisesta ilmoittamisesta ja; yleensä puhetilaisuuksien Järjestämisestä. ; :..;'.„;;;. • Canadan Suomalaisen Järjestön Toimeenpaneya Komitea. Miteii kasviksia sai SKP:n puoluetoimikunta on valittu '•] Helsinki. — (S.-S) — SKP m' puoluekokous päättyi perjantaina -t.k. 3 pnä. :,„"•-'•'•••• '•':••';', . Pupluetoirnikuritaän^ v^ s:h'.eeriksi Ville -Pessi,, puheenjohta-jalksi Aimo: Aaltonen sel^muiksl jäseniksi Hertta kuusinen, Aili Mäkinen, Mauri Ryömä, Yrjö Murto, Matti . Janhunen, .Martti Malmberg, Yrjö Enne, Oiva Lehto, Aarne Hulkkonen, Toivo Kujala, • Esa Hietahan Arvo Stenman, Tpiyo.Karvonen'/ Leo Suon- ELÄVÄ MAITOKONE. BRITTILÄINEN FRIESIAN LEHAiX ON TUOTTANUT 3.000 GALLONAA MAItOA! Kymmenen vuotta vanha .Männigsford Faith Jan Gräceful, jonka omistaa mr. R; H. Jenkinson ElmivoodLssa, Cantertonls.sa„ Öxfordshi-ressa, on jiiuri sivuuttanut 3,000 gallonan maitotuptannon määrän lyp- 5iykautenaan. Tämä brittiläinen friesian lehmä on poikinut 6 kertaa ja lypsykautenaan bn antanut keskimäärin 6^2 gallonaa päivässä — yli 80 tphhia maitoa —r 7 vuoden aikana. Se ei ole koskaan ollut b-p-sämättä. •'.,[•••• •:'•'•.''}'.''•' Turkisfarmaus Neuvostoliitossa K i r J . Vitäli Äfanasyev - pää, Gösta-Rpsenberg, Elli Stenberg, nen Valpo taistelee puhtälh asein de- ' Hemming Lindqvist. Aaro . Uusitalo, Antonin Zapotöcky . . . ; (Jatkoa edelliseltä sivulta) ;pysytellä hengissä siihen asti, pääsi- ,vät hoitoon. Kesäkuun 13 pnä Zapo-, tocky jp ryhtyi tehtäyäänsä ammattijärjestön puheenjohtajana. Ammattijärjestön edustajakökpukse.ssa seu-. raavaha vuonna sai hän kokouksen yksimielisen kannatukseii. ^^:c^ii&ii^:if^iifyiSfl;;{ • Ammatillisen liikkeen yhtenäisyys WW0^^i^-&':'• •'.'^ -o".tosiasia, /Kakst.ja; puolimiljöpnai-nen luja yhteenliittymä oli ensi kerran Tshekkoslovakian historiassa ta-keenat työläisten; oikeuksieh täyttämisestä.:- Zapotocky valittiin myös väliaikaisen kansalliskokouksen jä se rieksi vuonna 1945 ja tänä vuonna särriaten vakinaisen kansalliskokouksen jäseneksi. Helmikuussa häiiesta tuli varapääministeri. ^ Tshekkoslovakian työväestö tietää pääministerinsä ja hänen 25-vuotisen työnsä arvon. Hänen panoksensa myös I viime helmikuun tapauksissa oli ratkaiseva, v-;-'^ '• ''-^ Kun oloti© Port Arthurissa, niin ruokailkaa i i r i 18 N. CUMBERLAND ST. > Ja Club House Grill C:'-^^^ 316 BAY STREET • • • • , Steve Jobiin, omistaja mokraattista " suuntausta vastaan suuntausta vastaan suunniteltujen r i kosten ehkäisemiseksi. . Ahlbäckin komitea kasasi paperille .valtavat röykkiöt kaikenlaisia a€la kuulumattomia mietteitä,, joista .hiip-kuu Valpon kansisa tekemisiin joutuneita fasistirikollisia puolusteleva henki. Kun komitean lähes 70 sivua laa^ ja mietintö on arvoton puolueettomana tutkimuksena, mutta sangen arvokas taantumuksellisten piirien mleli-alänäytteena, on luonnollista, .että v. 1937 miesten hallitus on kilr^ julkaiseinaan sen luodakseen ;po vanhan terröi^lkomcnrion palauttamiselle Valpon seinien sisällä. Mietinnössä, syytetään Valpoa senkin; tähden, ;että se on toimeenpannut virallisia tarkastuksia Suomessa toimineen liittolaisten valvontakomission . vaatimuksesta. ; ; ' '••:)'/•': • komitean mietinnön tarkoitusperiä valaisee sattuvasti seii suhtaiatumineh Valpon kortistoon. . komitean herrat pvj|it tehneet, laajoja tilastoja Valpon kortitusjärjeslelmästä, koettaneet todistella, että nykyinen Valpo kortit-taa ainoastaan oikeistolaisia henkilöiT tä jp^kä; yasemmLstoläisia; niikä.^ s sä on ilman muutä;selyää,; koska semmistolaiset eivät ole. taistelleet ehenipää yällrauhansppim määräyksien täyttämistä kuin yleeiisäkään demokraattista suuntausta vastaan.. Samoin komitea todistelee laajastiv etr tä; Valpo oh kortittanut Suomen puolueita, vaikka sellaista ci ole tapahtunut. ; ''••,/-M.;V'''; -'^V.:. Mutta komitean laatimien kortitus-lorujeh keskeltä paistaa suuri'; totuus, jota pikku-ankkojaj ruokkiva komitea ei. Ple huomannut ollenkaan. Todis-tellessaan, että Valpo on kortittanut ''satbjätuhansiakahsalaisia". se jättää körostaniattav eitä vanhan Valpon kortisto, joka oli tehty yksinomaan va-semmistbiaista. käsittää 320.000 korU tia ja uuden Valpon kortisto vain 80,- 000 korttia, jpka pohjautuu välifau-hansopimuksen .perusteella rikollisina lakkautettujen järjestö \toimintaan. •: Yhtä yksipuolisen jä useimmilta kphdiitaan;vääräii kuvan Valpon toir Hannes Tauriainen, Väinö Tattari sekä :'yaraile"LaUrL Junttila; Karl Mikael Rbmberg, Toivo Long, Helvi Laine, Paavo Koskinen,; Jaakko Jouhtea, Konsta Talvio, Arvo Hautala, Eno Tainio ja Kaisu-Milja mi Rydberg. kysymystä ; puolueen liirt^^ kpminformiin/ei käniteity^ • Puolueheiivoston puheenjpiitajaksi valittiin Jaakko Pärkkari jä yaräpu-heenjohtajaksi Herman Niskanen. • . Päätösläuselmavaliokunriah'' ehdottamaan : julkilausumaan tehtiin lisäyksiä:, ;hiinkä^: jälkeen se jatettiinipup-iuetoiniikunhan. • mUoka^^^^ Kansanedusta jä; .Yrjö-M ses.tä- hyväksyttiin erityinen: amrnatti-yhdisty^ llikkeen yhtenäisyyttä koskeva päätösiauselma, joka myöSklii jätettiin puoluetoimikunnan muptoiltav vaksi. — Kokouksesta lähetettiin yas-taussähkeeb .Neuvostpliitpn. Bulgarian. Tshekkoslovakian. Espanjan. Italian ja Ranskan kommunististen puolueiden keskuskomiteoille .sekä O. V; Kuusiselle, ;: Martin Andersen-Nexölle ja parille '. puolueen perustajäjäsehelie Neuvostoliittoon. ; Englannin. kommunistisen puolueen pääsihtecrih Harry. Polllltin kirjallinen ..t iuettiin:kokpukselle jä muiden maiden puolueiden edustajat x.^-ittivät tervehdyksensä . suiisahallisesti.- . • Joka . vupsi lisään.tyy turkiseläiilten lukiimäärä,; jpitä; ka.svatetaan erikci-sillä lurklsfarmeilla ' Neuvöstoliito5,sa. Tänä vuonna, lisäys näyttää p:i!jon suuremmalta' kiiih •edellisinä vuosina. Soopelit, ketut ja vesikot synny-.ta-.'ä.t keskimäärin neljä; .pentua 'tänä vuonna. • •'•,;;. Soopeli. — yksi kaikkein arvokkain turkiseläin — icnrnytV melko; .vaivat-lomasti mukautumassa Neiayostoluton ilmastoon. Turkisfarmeilia... oli; verrattain paljon valkeuksia, ennen kuin löydettiin kaikkein edullisimmat olosuhteet soopelien kas-vattami-seile. Ko-kemiis on csoittanut, .että soopelien pitkäaikainen tutkimineii ei'ollut. aTi^ tanut !olkeita-tietoja,' näiden eläinten elämästä' 1ä taypista.; Esimerkiksi uskottiin, että.naäräs-spopeii oli .tiineenä, 2—3 kuukautta, maaliEkuuh:alusta r.l-kaeti. Mutta, kuri soopeleja ruvettiin kasvattamaan Moskovan;, lähettyvillä sijaitsevalla turkisfarmilla, silloin havaittiin että. soopelit pya-t tiineinä ;9 kuukautta, alkanen heinäkuusta. '.. •; Jokaiselle soopelille annetaan; '800 grammaa raakaa liiiaa; ja maksaa päivässä, sekä' seetripuun:.pähkinöitä hunajan kanssa. . • : Ulkomailla •turkisfärmarit .eivät ple vielä phnistiineet soopelien ;.kas-watta-misessa, • mutta Neuyostoliitps turk's-farmelUa ne menestyvät melko .liy- •vin;;ja>nUdön:/'lukumäärä U joka vuosi.. '['^^ Neuvcätpliitöri turkisfarmeilia-; kasvatetaan; myös eri iajia/kettuja.., Äs-- kettain'"kehitettiin "aivari -uusi;- kettu-; laji jota--.sanotaan •'iurniketuk5i!\''T^^^ rhän lajirv: ketuilla ' M A T K A T E U R O O P P A AN KEVÄÄLLÄ 1949 - - KESÄLLÄ lo.a; )ä:rjef i •amditrn. A>Ti«t»mmc iny5«i>j-«»it:nc ji >ii>uminrie hjnkiiiro:V'.'"4. .; ,•; l W u t e * « h n e " i U i r t t M ' j o n k u n ' benk ;.P'ä'. tietoj» ;mäiräylKi»iä:;ja:mvym^ mik«vt:uja:--Uiva..; ji,-l^htulJppMJs. v TEHKÄÄ PAIKKATILAUKSENNE NYT Täydelliset Tiedot 0. K. Johnson & Co. ^ 51 iGerrard St. W.; (Bay'n kulmassa). Toronto 2. Önt. Puh. \VA 1403 VAKUUTUS- JA MATKAItUTOLMLSTO $225,000 korvausjuttu katolista uniota vastaan Quebecissa Victor laville, Qu». — Eastern FUrni-ture Cp. ilmpitti täällä viikon lopulla nostavansa-. S90,000 k or v a u s jutun .Ca^hoiic Work'ers Pederatidniä vastaan. -: •. " ••h:''' :;' CWP:n tahplta ilmoitettiin,.että sitä vastaan on' pantu yireille kaikkiaan i5225,P00 korvaus jutut ;niainit yhtiön toim.esta hiiden, yäitettyjen,; "laittomien tekojen'' johdosta, joita lakkolaisten : väitetään..suorittarieen par- .hailiaari .käynnissä oleyan lakon yhteydessä. .T>-öläiset yaativat 15 sfentin korotusta tuntipalkkoihin. tui-kki, marfnoriri ;musta pilkkurerigä-; kuoriossäi.-tumma. ;^^vyö ja mu.stat - '• korvat. Tärhä .Uusi - turki-s tulee epäilemättä; pian ; rriuötiin;: ja hyvin populääriseksi; ;;• ' • Uusi ksniinilajii. jota sanotaan "hö- .peaharsöksi",/ tulee todennäköisesti inyös,hyvin;populääriseksi';: ;; • :Tämä kaniirii,-.jonka 'Neuvostpliitpn tiedemiehet Pvat. kehittäneet-, -painaa noin 13 .:paunaä ; ja : muisiutt.\a yärilr; tään-, hopeakettua; . Sen liha ön' hyvää ja - murevaa: .se oh iro kooltaan ja .sen karva on hj-väiäatuiiien. ; Turkisfarmoja :ö:J'.periistettu-; kaikkialle Neuvo-stpliittoön; -PibamLsmyy- :riä";;(muskratJ' kasvattav.a farmi on perustettu,-Ka j.akhiiV Neuv.os^ lari .suoalueelle; Tämän euiinien arvokkaita turkik-sia käytetäär. haisten • :itake:ssia',:-:kauluksissa ' ' h a t u i s s a • ' ja niiden kysyntä ori' suuri.- Neuvos toli i t on. keski - alueen monissa jpissa 0" inajavia, joiden^ lukiimäärä lisääntyy .vuosittain; Neuvostohitos-sa pyritään useiden .-meriettelymuotp^ ;jen;;ayiilla lisääniään; käiden. turkiseläinteh,.Iukumäärää.7: • - -.Ennen Lokakuun vairsr.kumoustä tafkishyikeidän^iukurnää^ peaisti Komandorrsanrella ryöstöpyy-dystyksen takia. -Nyt häiden hylkei deri p.yydy.stämistä kontrolloi tiukat ticteelTiset-määriteimät.-jötk-a; ts-k^^^ vat-. häiden;;arypkkäiden-;,elä kuvaisiiuden. Nyt.; näiden w.urki.shyl-keklen - luku.määrä .-.ci.- väh Piie; .ya a n Iisa a n t yy j a r j es t el mal!;=0 *: .'Neuvostoliiton turkisfarni^eiUa' kas-vatetSari" ;;;ui:ki5bläimiä'-k yalla: häkeissä ja; puolik?! 'vil.lissii tilassa.; .^Täten ivapaseutukettuja on päästetty; vapaiksi .B.eringin ja• Med-neyn saarilla,.- Siellä hoidetaan sää.n-nÖliiSesti häitä eläimiä", ja,; tarjieen tullen hiille annet aan .lisää ruokaa. • .'. Kun; turkiseläirhiä päästetään Vapaa ksi luonnon . olotila an tuottamaan iisää ;turkiseiäimiä, ne- aiheuttavat usein sen, ett.a k:ö. alueen eläimistös- .sä- tapahtuu . radikaalisia muutoksia. Esimerkiksi IJssuariari.. ,• pesukarhut (raccoon) ,• kun .niitä laske.ttiin; vapaiksi;. Altain tasänioiile, ; sopeutuivat nopeasti ympäristöönsä ja lisään- .tyivät hyviti;- ; Valtion 'tiirfcisfarniieri lisäksi Neu-ycstolii- tossa - on • satoja, kollektiivisia turkisfarmeja.'- ; .Komin. autonomisen tasavallan •koliektiivifäririit: kasvattavat; hyvällä menestyksellä napaseutu-, ja. hopeakettuja. Kollcktiivistit saavat hallitukselta-.luottoa turkiseläinten o.-tamista varten tiloilleen. . Turkista rrnicn yhte:.;k.-.issä tehty tutkimustyö; on ;vienyt .tärkeätä;»osaa turkiseläintGn lukumäärän; lisäämisessä,. ;;Qri päästy" selville;; tehokkaan ruokinhan perusteista.. :Turkiseläin- .tch. lukumäärän :;;aisääntyrrii,ses5ä' .vie \ arkeätä Psaa myös'. Npuvostioliitossa käytännössä, olevat; rokotusairieet jä .scerumlti joilla kontrolloidaan 'ur-k;. seläimiä kiusaavat kuumeet ja.taudit. — USSR In.formation Bulletin. • Elokorjuu rr rr mlnnasta antaa Ahläckin komitean mietintö yle.ensäkin.v.Mutta .arvptto- .nniudcstaan huolimaita tällä mietinnöllä on se hyvä puoli, että sen jul-kisuuteen. vetämineh tuo .väistämättömästi, esille myös:vanhan Valpon toiminnan, On tosiaan tullut ajkatar-kastella julkisuudessa kaikkia niitä r i koksia, joita, vuosien 1937 — 44 miesten hallituksen siipien suojissa on..tehty. Nuh rikolliset kuin rikosten saiaajat-' kin. lapualäismuiluttajista heitä suojelleihin ministereihin Saakka pn s.aä- •tava kääntymään hämärään tottuneet julkisuuden aurinkoon! . —. Oletteko jo uudistanut Vapauden tilaufcsenne? Ja mitä niuutenr Plette tehnyt Vapauden haastekampanjan ;;Gigant(jätftläihen) valtion;farm^^ — jota-;-toisinaan sanotaan • •'viljateii-täaksi'' - ja tunneta.an Neuvostoliiton' suurimpana; yiljafarmiria. — elonkovr juu - .'Vie ..tänä vuonna erikoisen • täi-- keätä,^ psaa^;;;Gigänt•;'.sija:itsep; Bpstö.- vin alueella. Joi takin \ viiösia , sitten tämä V maa-ala - :6ii. hedelihätönta ja sen;.satP huono. Neuvostcvallan ai-kana- otdttiin ^käytäntöön; oike roviljelys ;• ;,i3tut.ettiin ;metsävyöhy tä sUojeleinaan .viljaa tuuliltat' otct-t, iiri; käytäntöön, .syyiikyntö.; talvi- ja kevätkyiyöjen''kariiinta,: sekä asiäin-h- iUkairieri; siementen,;.kJisva-tu5;';|työ-^ välirieiksi. tulivat, uudenaikaiset; ,kp-. heet: ,.;.;';;.';i.v;t.'^-;.'-.:.-;^;- ':;':••; •- ,..';v''-' Nyt- maa ön;rikasta "jä-^ sadot - ovat iiyviä: Neuvcstöticde ;ja: neuvosto-tj- öläiset ovat.'tehneet ihmeitä.; •-•:::';'' Gigarit; vaitiohfarmilla on .kaikkein.: uudenäikaisimmat maatalouskoneet-. Siellä on., esimerkiksi. 70.. Stalinets-6 cpmbäinia. Nämä ccmbainit. jotka leikkaavat, puivat ja kokoavat oljet ja heii:yji,:.. ovat- . tiihnettujcl' suuresta tuottavaisUuäestäan ;— täinän vucden elonkorjuussa Gigantin 70 combäinin ävullä;;suoritettiin;yiikon ;iaikaria; elorir^ ;ko!-Juu- ,34:00Ö;:.eeickerinalan; pellolla. Gigantin yaltiofarmilla,' on . mäatalQusinstituuU keiiittyneltä;;:spesialistejar;^.t t-ituutinvoijpilaat'saavat 'tecreetti-sta tietoa mitä he myöhemmin käyttävät tämäti farmin pelloilla. .Valtion -.farmit muodastavat ; va.in pienen, rhurtorosan Neuvostoliiton f,ar-mimaista .— ;enemmistö.; farniimaista ön kollektivistien hallu.s^a. kollek-j ;xiiyi;s;iiat;;pnlis-tävat':0Suustöiri-iihhalliT-:^ sella perusteella' ne kansalaiset, jotka näitä tiloja- viljelevät, mutta.' yaltion. f a;rmih;; omistaa; ^•val.tiö.-'';^^ min tuotteet vilja.: ja 'liha kuuluu valtiolle! koko' k.jnsaile. ; Niität; jotka työskentelevät valtion far.miUa.' ci pidetä - rrriartiha';;vään-- tTO : he ^äh'va'tv-;;tyostääri';'palkäri;:;^ niin . tuotteita. - Lisäksi -vaU-.ion...f3r-: h-ii omistaa asunhöit; jotka yu;6krata3n' kullekin työläiselle, -; ellei hän halua. rakentaa .-»omaakptiaah, viidcri-. pro-, sentin- yiiokrasta palkastaan: kollek- •tiivitilalliset- omistavat omat kotiri- • Koii-kasviomaan hoitajan eteen tulee syyskuun aikana, kysymys'siitä, .miten parhaiten ;'Voiäaan .säilyttää ;k3.sviksia : tal.yikäyriöä varten. ,; Huolimaton ; säilyttämismenetelmä aiheiittJa;.suuren menetyksen sadosta, kaksi seikkaa. vaikuttaa ratkai-seyasti jokp onnLstumiisen tai epäcn-, nistumisen suhteen: Ensimmälsehä • on huomioitava säilytettävien ; kasviksien laatu. Niissä ei saagolla tauteja, ei ;viPttuihia; ei naarmuja eikä .tuhohyönteisiä, On- . histumi.s.en ; ensimmäisenä ehtona on siis se, että kasvikset otetaan huolellisesti maasta.. Sen jälkeen kasvikset pitäisi: huolella tarkastaa jä- ;kaikki epätäydelliset - kasvikset pitäisi- panna -sivTiun ' aikaista käyttöä; .-varten. Vajanaisesti kehittyneet; kasvikset eivät säily talven yliV; Lajitteluun käytetty aika. tuo.ttaa siis hyviä tuloksia. Toinen tärkeä seikka - on puhtaus. .Jos kasviksia 'säiiytetään useita -vuo- -sia. . samassa .'paikassa .perusteellista puhdistusta .tekemättä, : monenlaiset 'sienit;äudit,;' voivat .säilytyspaikalssa• vaania kasviksia alusta alkaen. Varastopaikka olisi; .pestävä ja-.sit:- ten. maala.ttayä vesimäalilla; ja • sen jäik-een kuivattava hyvin ennen vä-rastoimista... Tämä ön ainoa :' oikeai meriettelymuoto. , Edelleen oh muistettava, että varastopaikan liiallinen •kosteus auttaa orgaaniseri mätähsmi-sen alkua ja siksi varastopaikan, hyvä ojitus ön ehdottomasti ;välttämä'- •töntä.-- • •;.'•'•• LÄMPÖMÄÄRÄ TÄRKEÄ -.' Lämpöiftääräon hyvin tärkeä tekijä kasvisten va^rastbimisessa.; Kaikki kerät, juuret ja kaalit tarvitsevan .-.alhaisen lämpötilan, : mikä-ei koskaan laske jäätymispisteeseen. :;:;: ;.:' ;.' Yleisesti puhuen, pariiain; 'läinpptlla kaikille kasviksiiie on.34-38 astetta F. Perunat säilyvät parhaiten 38 asteen lämmössä, - . PERUNAIN SÄILYTYS ' Perunat olisi kaivettava kauniina, lämpimänä./päivänä. ja jos suinkin .mahdollistä • annettaya ;perusteellisesti kuivua ennen varastoimista." Märkinä : he'hiätänevät; ; Ne -säilyyät parhaiten säilytysliuonffen.; pimeässä paikassa. , Ne olisi; yarastoivat koreissa: |crätes),; mutta-;joS; he jätetään avoimeen ka.saan, silloin on tehtävä ;iisäiattiä. ja; seiriään lyötävävsäleiet, Tämä- ilmanvaihdon takia. Riittämätön- ilmanyaihto aiheuttaa pohja-mätähemisen-.'( tai perunain sydämen mustumisen. Perunat jäätyvät 29 asteessa P;, miitta kylmettyvät -ja tulevat, huonon makean, makuisiksi jos hiiden - varastohuoneen lämpö laskee 38 asteesta alemmaksi. . 36—38 astfeen länipö 'F.' säilyttää perunoita kaikkein kauemman! Perunat olisi • tarkastet- ;täva aika aj oittain mahdollista mätä-nemistä silmällä pitäen. ;; . - PUNA- JÄ KELTA JUURET . Puna- .ja keltajuuret .^ekä palsternakka (parsnip:!::'varastpidäan hyvii; paljon samalla tavalla kuin perunakin. . sillä he vaativat samanlaisen lämpömäärän, 36—38 astetta ja . samanlaisen kosteuden.. • yäittääksehrie : haihttimisesta- ^J tuvan tuoreuden katoamisen, ne Voidaan, peittää sannalla. Varastohuoneen ilman kosteus ja säikytettävien. kasviksieji;oiptila määrää, sen jos.ja .milloin pitää santaa yahäh kostuttaa.: Jos ilmenee. kutistumista ta'i rypistymistä juurissa,- silloin pitäisi, santaa kostuttaa; i;:::-'':;':''-;.;-v/!; •'•:-••'•' .V':-\ •!;'':;'•.;',. ; Jos varas ioi.miscssa käytetään laar tikoita,. silloin; voidaan panna ohut kerrps santaa;pphjaileijg' sitten pahna yuorokerr.oksen näitä kaisviksia ja santaa. .Jos nämä -.kasvikset -säilytetään ;iattiälle tehdyssä -läjässä, silloin Iit tää se, että ne peitetään .sannalla..- - ;-. •v;':;.';::'V;:.!:;-;,:!:;;,'i;::\-v^ -;: Kun:;punajuuria kuivataan varastoimista varten, silloin pitäsi vääntää :varret poLs, eikä leikata veitsellä' sillä yiimeksimainitun menetelmän johdosta aiheutuu vtiota, värin menetys ja ;usein-mätäneminenkin. : -- TURNIPSIT JA PALSTERNAKKA • Turnipsit voidaan säilyttää kasoissa;- mu t a niiden .ympärillä oleva ilma ei saisi .olla;;.; liian, kosteata. • -Vain kaikkein parhaat turnipsit;-kelpaavat yarästpitaviksi.' ; - Ne säilyvät; paremr mm 38 astetta lämpimässä ilmassa, eivätkä -luonnollisestikaan kestä jää-tj- mistä: Turnipsit pilaantuvat pian jos ne jätetään liian koiteaän paikkaan. --'- - • - - ' - . • ' • • - ' . : - - • - . ' ^ v ^ / • ' • - " • • • ' - , • : ' " : • ; : : • ; ' ; : ; Kirj. J. Axel Prahassa äskettäin iimestyneet Zde-nek Pierlingerin muistelmat: "Tshekkoslovakian tasavallan palveluksessa" on mielenkiintoinen teos, joka seMt-telee poliittista tilannetta Euroopassa ennen toista biaailmansotaa.. Pierlih-ger, [ tunnettu sosialidemokraatti, on edustanut maataan Moskovassa ja paljon liikkunut dlploma^ättipilreissä ' myös Pariisissa Ja Lontoossa. . Hän käsittelee kirjassaan aikaa 1937.:stä Saksan hyökkäykseen asti Neuvostoliittoa vastaan. L\:kija. saa Inmioa-mattomlin todiitiiskappaleihiri, kirjeii hin Jne; perustuvan kuvan siitä, kuin-, ka; länsivallat valmistelivat häpeäll lisesti Mynchenin lehmäkauppaa ja sabotoivat kollektiivisen turvallisuuden politiikkaa. : Tshekkoslovakia! joli solminyt kaksi avunantosopimusta; toisen Neuvostoliiton toisen Ranskan kansa Neuvostoliiton kanssa tehdyssä sopimuksessa oli ehtona, että avunantosopimus astuisi voimaan vam, jos toinen liittolainen. Ranska, löyös antaisi apuaan. Ratkaisevassa hetkessä Ranska ei kuitenkaan täyttänyt sitoumustaan. '! Pierlingerin muistiinpanot todistavat kiistattomasti, että Ranskan taantumukselliset harrastivat antautumis-politlikkaansa jo kauan ennen Myn-cheniä., .Praha koetti saada selville, missä niuodossa liittolaiset voisivat hädän tullen antaa apuaan,: mutta Ranskan hallitus, joka oU aloittanut kaupankäymisen Hitlerin kanssa ' ja tahtoi eristää Neuvostoliiton, väisti itsepintaisesti antamasta suoraa vasr talista ja ryhtymästä neuvotteluihin. Neuvostoliiton menettely . o l i ! täysin päinvastainen. Se selitti olevansa yal-mls • puolustamaan 'Tshekkpsloyakiäa ja- tervehlivähsä; llpllä neuvotteluja Ranskan ja Tshekkoslovaitian kanssa. Mutta Ranskan mynchenlnmiehet j a t k o i v a t 'sabPtoimistäktilkkaansa. Heidän vastaukserisä kävivät yhä välttelevimmiksl. .Hitler, jonka asemaa täiiaiheh pelkuruus- ja teeskentelypolitiikka yäh-yisti, alkoi, verukkeenaan;"saksalaisen vähemmistön ongelma Tshekkoslovakiassa" hyökätä Tshekkoslovakian itsenäisyyden kimppuun ja esittää aJUer. vaatimuksia. Chamberlaln sekaantui haikailematta Tshekkoslovakian sisäi-: siin asioihin ja lähetti sinne riidan-ratkaisijaksi "puoiueettoman tarkkailijan", %uruullisen; kuuluisan Ruhci-mariln seurueineen, Saksan ja länsivaltojen hpilittämättömän painostuksen alaisena Tshekokslovakian . oli pakko ottaa h^net vastaan. Käydessään Prahassa Flerllnger.va-kuuttaiitui. siitä, että Ruhcimanilta ei ollut mitään hyVää odotettavissa, koska paitsi Ranskan myös Englannin peli el olliit rehellistä. : . : FlerlihSerin muisitelmlstä: sä käsityksen Tshekkosloyaklan sisäisestä tilanteesta noina traaglllisinä päivinä. Maan kansalliset voimat eiyät esiintyneet yksimielisinä fasistista vaaraa vastaan.; Hal^ oltiin päättämättömiä; Taanturnus tuli yhä toimeliaammaksi* Ja demokraattien joukoissa vallitseva yleinen neuvottomuus kasvoi. Henleihin joukot koettivat antaa .Ilitierille aiheen liyökkäykseeriT^ koslovakiaa vastaan ja esiintyivät ärsyttävästi. -Ne esittivät uusia vaatimuksia ja kiiholttivat vihaan tshekkejä vastaan. {Englantilaiset rauhan- ;välittäjät .''ymmärsivät" sudeetteja ja selittivät, että pii välttämätöntä; "turvata saksalaisen vähemmistön oikeudet". Tshekkoslovakian hallitus . ei siis saanut mitään tukea länsivalloil-; ta. Saksa oli pannut sen seinää vastaan ja sen; oli tehtävä Saksalle myönnytys toisensa jälkeen, . " M^ myönnytyksetkään,, eiyät auttaneet. Henleinilaisten myyräntyö voimistui, Ja Saksan hyökkäyksen vaara tuli yhä suuremmaksi. '••;: Ranskan välttelevän ja vilpillisen asenteen maseritaitnana Tshekkoslovakia kääntyi Neuyostoliitoh puoleen, ja kysyi siltä vielä kerran, olisiko se valmi s auttamaan Tshekkoslovakiaa hyökkäyksen sattuessa; Neuvostoliiton vastauksella oli valtava mbraaii-nen ja poliittlnpn vaikutus. ;; Se rohr kaisi Tshekkoslovakian ja koko Eu-; roöpan demokraatteja. Neuvostoliitto vastasi olevansa välmiS heti antamaan .tehokasta apua. -; :• i-';•:' Samaan aikaan Englannin Ja.Ranskan lähettiläät Prahassa suorastaan terrorisoivat Tshekkoslovakian hallitusta. He : pakottivat:; sen tekemään yhä uusia myönnytyksiä.!! •• Syysk. 19 p:nä he esittivät Beneshille muistion, jossa ivallisella . kyynilllsyydellä väitettiin, että! "Tshekkoslovakian .elinehdot" tekivät joidenkin raja-alueiden luovuttamisen Saksalle yälttämättö-mäksl; Prahan hallitus, kieltäytyi ja .vaati . .Talveksi.varastoiva palsternakka oh ;jätet-tä-v-ä peltpch . mahdollisimmari myphään ja otettava pois vasta lumen tultua. Jotta ne eivät kuivuisi palsternakat ph\ vajrastoiya.- kosteaan santaan. Ne säiln'ät 34—38 asteen lämmössä,;; Osa .niistä. ypidaan jättää mäaiiari keyätkäyttöä varten talven yli. mutta ne olisi syötävä ennen- , ^ kasvonsa 1 ilki<;nuri*.n «„rVnvä,,n ^^^""^^ Vapauden haastekampanjan ..-•>i^A--."---"• UUM. ..y.u.-. k^uuin..u kAasav:=u vuy.l,i>ttiuääia u2, .^tu..utumumaaa,a , mmininkkää . Neuvostoliiton vehnää Intiaan :Nenvostoliittp! bn myynyt: :50,000 metri.tonnia -(1.8 milJ.biisheliaV: vehnää Intialle,;josta se: saa yaihtotava-rana tuntemattoman määrän teetä! Tämä vehnä .kuljetetaan Intiaan venäläisillä. laivoilla ennen lokakuhn. 1 päivää. '':•:;:•--•'!: •;;^''.";?Si Phdottl lisäneuvotteluja, i , " tuomipisiuina! Vasta-Äsi-ä ;nm ja.Ranskan,lähetS; ;p:na selittivät Ben^shiik^^ kosloväkia voisi kieltäytm^ heuttaa sodan. Ja;Ran2; lisäsi, että Ranska' ti SÖJ-pauksessa ryhtyisi .sotaan.' ;olisl-; tehoton.;; Ainoa i i i ^ suoranaisen hyökkäyksen^L biisi hyväksyä S a k s a n '^ Tshekkoslovakia Pitää'kiSi taan, Chamberlain ei Hitlerin luo; ja Englanti yastuuta. seurauksista", : ninriähettiläs.- Tshekiösiot-^ ;tyi alistua.: Viikkoa mvöh^;.... ladier ,.ja Chaniberläin ieiijj set kaupat ja. jo lokakuun säi -muut, shakaalit. Puolan -jj- T fasistiset 'hallitukset, hyöt^ kentyneenTshekkosioväVija' puun. esittäen röyhkeitä.i muotoon laadittuja ' alueluovutuksista.. • Fierlinger selittää yksityLth, ;ti, mitä,.sisäpolIi'ttisiä seiiksä •mukiella oli.;. Se.heikensi;c« tisten. voimien .vastustush-tyl3 si.taantumusta -ja 'sWk:äii tistisiä pyrk-imyksiä. Hachaj^q kovsky tulivat valtaan: -Ta; selllset, joilla nyt•oli'halfe2ij] asemat hallituksessa ja talij ^^^^^,^5-^-; : antautuivat'.! .tl.«d Saksan imperialismin- edessä j ttjstiyat .kaikin voimin Neura •apiia. Chvalkoysky;. T.shekkosloTi tinen Beriimin.. lähettiläs,-oli i{] neri petturi ja Hitlerin k2t.irf| noudatti' ulkopolitiikassaan':' käskyjä.-. Toisten .samaniäse turieri kanssa hän teki saattaakseen maan; täysin j kyvyttömäksi, ja sitta help lerih-saaliiksi. Fierlinger, Tshekkb^öVa]dsi| kovan, lähettiläänä,--,ehdotti h selleen; että\ -NeuyostolättKiJ täisiin takaamaan, mään uudsl Hallitus hylitäsi-.ehdotuksea! -• .Chvalkoysky, kannatäjiiieal märsi ,;-että • Neuvostoliitt'Q;olisi)| ta Va/takaaja, ,Ja;:sellame'n'es • hieidän;. suunnitelmiinsa. ..K-^ cha, ...Chvalkoysky; ja muut vat isänmaansa saksalaista i tä, mikä sitten tapahtui-: 1939. Hitler kutsui yk Hächän luokseen ja,tämäi sopimuksen,; \ jolla - Tshekial luopui; ;tisenaisyydestään:ja!i Saksan; protektöraätiksi! Yhtä selvästi ja. aVoimeriäl 'Neuvostoliitto .oI-i..;selittänyt.i valmis . .nqudattamaan liitH t.aan. se nyt esitti. ankaran • seen • Tsheklcoslovakiaii; johdosta. Se leimasi Saksan? män omavaltaiseksi..yäkiva hyökkääväksi eilcä: hyvaksyn.nl| koslovakian .. yhdistärriislä; lailliseksi.• ! ,:.; salataiiseen juonittelunsa,E -englantilaiset, ja. •ranskalaini | jat!; esittivät::'teeskennellyt. seensa,Kun asi.anomaiset.] menivät; Saksan ;u!koas.iai! :ööh, jättääkseen;,ne-liallit'ut»i bentrop ' kieltäytyi' ottaffiasa | vastaan. ErAs .ministeriön i suostui--.; lopulta.! epämiellyrin nah-vaihdon jälkeen' r.e vasa maan,-.mutta selitti :että Msj että he !olivat! tulleet psr:!i5! ne oli lähetelty,postissa ja! Ranska saisi vielä katua sefc taan tähän-asiaan;-. - , / Useat !'pölitiikot., ovat- '• muistelmiaari!:'; Mynchenin':: käynnistä; .ja muista-huci 'tapahtumista; ennen toista i sotaa. Tällaiset! muist'eIS3:| useimmissa tsjjauksissä :ti luä ja oma.n-puolueen puia? Historialiista ! totuutta rohkeästi: !Anglosaksilaisi E?J äntaneet • uävne!^ iiisVbrianvlL-apuaäri:! julkaisemalla HitiesJ toista !aineliisioavJossi;to taa toisen infiaiimansocan .n| luista kokp!i!?.sn-'väärä ta fjeuvöstciliittoa.! ^ ^, • • NeUvostoiiiton tietotölsi^J 'sussa,;' Jdka V!pii;;^ i l ? i ^ ' ^ ^^ '*Histöriahvääfentäiät''.^«stt: tämätön. totuus, flitlerip;T jieri" alh.aisesta; Mj-nchen::^- kaupasta. Englannin; Ranskan-Hitlerille. antaoa-=aj Saksan. hyökkäyksen- valsi-^ . toiiheenpäifös^a::. Jfyt;:^:r. taähtumuksei.i- voimat.; pJ3- Hitlerin 'vakasn.taas velui-"^' :haa ja.demPkratiäa;yaJta^l tuiis tuon ..ajan!!poiii'^^ mistä! erittäin; 2 janköht?^.] keä. ^Fieriin^eVin leoksefeS] näkijäin muistelmana ristelyjen paijastamifes3|^ kitys. ' —•iErälcen; tutkijain-tai^ tääni^että'naLset!!kuluttavs^ Jännekseh: elämästään o:- koon. Tämä merkJU^K 17.! vuotta. e!äm.f.s'ään-; lukekaa y'-iP--^^'^HJl itsellenne, että v(Mi^r\ äännöllisesti. : • THE WORKERS' CO-OP . . . USKOLLINEN KAIVOSIA TYÖLÄISTEN ETUJEN ';:c^;^;!;-^S-iV--"M''^':l . . Ole uskollinen osuuskauppaa^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-09-14-04