Vapaus, November 14, 1950

              ' , 1 ' ! <', I! , , , , , '„yi'l? 1 ;
1 1 , " " . l.lLL,,,.' •
!.rp;v?f
Telqjtaones: Buadoesn Office i-42@l
Edltoiial OfSce 4^i265; U i m f i^
B. Suksi Editor W^ E&Itmd. M^Sns
address Box 69,. eitdtajfy. Ontazfo.
miU$heA nof^mh. Wt7^ Jmhorizeä
rsx stecmi^ bgr tiie Post
Offl<^^ I>t»»rtii^ Ottawa. Pub>>
JJätt^' Utfioe^m T tt e « d a F A
iTbrnitU^ and Saturdays by v ^ i »
^PublleUiigr Coiöpaiisr tAa^ atm-va
Adverusing lates upon ajvUcaUon.
JmhoTrriaznesäla ttoh Iree of chaiBc.
Canadassa: t vk. SM S kk. 9 ^
' ^'Vd'kk.^2X)0'
VbdsBvallolssa: I »k. 7.00 6 k k . 8iJ0
^cmssia: 1 vk. 730 6 kk. 455
ranskankielellä I^^ Otta-asidstaUturnisr'
että maailnia on nyt jär^^
tuntuu sillä, että>puolustu3^
Itnisteliiinine näyttävät olevan kokonaan vastakkaiset riauteii liikr
elje, •
^<^Jjbitiakin f ^ uskovat^että deniokiaaltiset nikat :ja
iiiiUen omille vapauden ja veljeyden i>eriaatteille .' . .
että me lutsbmme yelvolHsuudekscahme^ k siiury
ptiolustusvalmeuteemme . . .mutta tämU ei tarkoita
aseistaa itseään hyökkäyssotaa ja 'maailni^nher;-
että se yoisi toteuttaa tniperiaijstistä siirtomaa-
^utistieto Ottaiyasta^ 10 , 5
että canadalaisten ja erikoisesti Canadan- räns'
rauhanrakkaus ja; päättävä' esiintyraineA räuitan
pu61esta, on jo vaikuttanut siinä määrin, että päätnihist^^^
•i^:':<^irs^innuti.- ™«"^ustamaan''Amerikan'ysbtaista ohjelma
toiminta ; rauhan hyväksi tuottaa tuloksia, kunhan vain
periksi
.Laurentin pyhevaikka hän orsikin'säamit
„ , „.„^...„ eivät vakuuta ketään, vaan päitifv^toiii Eppisi pli^^i^yät niin Canadan rah^^ kmh muidenkin rauhahystävien
'i\ «pyllyä. Amerikan sotaiset imperiaUstit ovat antaio^a mia
^JupauS^ ja ri lupauksensa, että niihin ei enää voida luöt-
'Puhusmättakäan, nyt Potsdamin pyhien soptmusten ri^köiiiisesta
i^^orean suhteen annetuista lupauksista ja niiden rikkomisesta,
viime lauantaina —' tässä
• PttJBk^ f^oliii. SUver IsIahdistJ
(Port i U ^
tänään 65 yuoUa.^^ ti-
Jaaja: Ja; Iu!idja' sen ensjsunäisen nu-taeron:
Um<^tyxn£>es^ä lä^^
täit. täytti viime iauantalaa marras-;
iötoit i l :phä TO viiotta^^
f I(id|i^.VQafiri. Kapuk^a^ Ctot. täyt-
Cmnitteluinme katolle i^äiräh sah
t !
S f
yakuuttamastä päästyä/ että-puheeti
|, • Jäpän|i]i militarismin henkiin herättämisestä Öyat vai
1 ikqniiiiuiiistten valheita. Näitä vakuutuksia on annettu niin paljon;
5 \ j^ttä; jniihin jo monet pahaa-aävistamattomat ihmiset usko^
I Mqttu Chicago Daily News!ii jä Toronto Daily Starin kiTJeehvaih-
<;5 " ; lilja Kcyes Beech tiedoitti Tokiosta marraskuun 10 pnä. mm.;^^^s^
.fjlap^m .valmistuu hiljaisuudessa sotaan v>1^^
^yUsi vuotta se^ kun tämä maa antautui, äseist(tti^n^^
Äiiimistii? Japaiiih yöi^ jotta voitaisiin antaa- haaste
j^'kbmmunismin laaj^^ ..." ;
"Xäyttää siis siltä, että Yhdysvaltain antamat pyhät |ausun^lOt'n^
Japanin uudelleen aseistamista vastaan ovatkin olleet pötyä, kamalla
näyttää siltä, ettei japanilaisia aseisteta sen pareniminjäpanirt
• kuin minkään muunkaan maan ttiryallisuudentakaä^^
niiseksi, vaan tsiinä' nimenomaisessa tarkoitiiksessär^ttä'voitaisiin
-sekaantua Aasian maiden sisäisiin asioihin silloin jos ne kääntyvät's^^^'
sLilismin tielle. Keye Beech sanoo nimenomaan, että, japanilaisia
aseiatetaan; ei ulkopuolisen hyökkäyksen torjumiseksi, vaan "kdm-
^munismin laajenemisen ehkäisemiseksi .aasiassa"! Edelleen hänen
yllämainitussa uutiskirjoitukscssaan sanotaan:
Japanin uuden armeijan sydän — mikä virallisesti tunntitaan
Kansallisen poliisireservin nimellä — muodostettiin kenraali Mac-
Arthurin toimesta neljä kuukautta sitten Korean sodan syttyessä.
Nyt 75,000 reserviläistä — edustaa armeijan neljää divisiohäa . . .
Monet heistä ovat osallisluheet taisteluihin (YhdysvaUojä ja Cana-daa
vastaan — V apaus) Filippiineillä, Burmassa ja Kiinassa , . •
Kuten näkyy, eilistä vihollista, Japania, aseistetaan: kajkisU-yä-
Muutteluista huolimatta kenraali MacAtthurin johd<41a. Ja^^^^^^^
pääministeri St. Laurent sfiättaneckin piihua myös Washingtonin val­tuuksilla,
niin Toronto Daily Starin kiVjeenvaihfaja Harold Greer
vttcdoitti marraskuun 10 pnä Ottawasta, että Tyynenmeren keisari,.
lwehraaU -Mac.-Vrthur on kieltänyt Canadan kahdeltatoista parlamen*^
tin jäseneltä oikeuden päästä Japaniin tutkimaan sikäläidä kauppa-markkinoita.
Tätä taustaa vasten katsottuna, kiih jotkut canada-laiset
puhuvat Yhdysvaltain nimissä ja puolesta, tuntiiu. toisinaan i
siltä kuin "banta heiluttaisi koiraa".
Lisaksi vielä cras hyvin kuvaava seikka. Kenraali ^räcArthur on
olevinaan kovasti närkästynyt siitä kun kiinalaisia v.apaaHitoisia on
«pcnfiylt korealaisten puolelle. Mutta nyt näyttää siltä, että kenhiali
MacArthur on jälleen provosoinut tilanteen missä kiinalaisilla ei
oikeastaan ollut muuta mahdollisuutta kuin astua poikkiteloin hänen
tielleen. Brittiläinen vaikutusvaltainen lehti Xe>v Statesman ähd
Nation syytti marraskuun 9 päivänä avoimesti, että Mäc.\rthur aikoo
kaanlaa 'Korean sodan maailmansodaksi2illainUtu julkaisu sanoi
tietävänsä, että korkeammalta taholta oli kenraali 'Mac.\rthurille
annettu selvät salaiset määräykset, että hän varoo yhteyden ottqa
Kiinan kanssa. Xew Statesman and Xätion sanoo, että tällaiset
othjeet annettiin Britannian aloitteesta, ja että Yhdysvaltain valtio-dep^
rtmentti oh ne myös h\'\*äksynyt. alutta sanoo mainittu lehti:
" . . . Kuten Formosan tapauksessakin, kenraali Mac.\rthur on tahalli­sesti
jättänyt huomioonottamatta ylemmiltään saamansa selvät oh­jeet."
Edelleen N'ew Statesman and Nation sanoo: "Me olemme
luvanneet tukea YK:n toimenpiteitä emmekä ylimielisen kenraalin
kepposia." ^ ^
Mutta jos ylläoleva on totta, kuten se tuntuu olevan kun otetaan
huomioon se. ctta ensiksi ilmoitettiin etteivät amerikkalaiset joukot
etene 20—50 mailia lähemmäksi Mantihurian rajaa ja sitten kuiten-ra^
jtbffhna^,;-^ fTäällä^liedoitctti-r
vftSllisesti tatiantaU^ että< ede.smen
öcnaisufideä. Hän kuoJt Ipkak; 29 ptil
02-^VUÖtiaäLna.:--;i^^
Taak:'12'p. -:
tifariiLAisiÄ
jCdntflNt^ ifioslaUdemo-l
i ^ a t t i i s e nhalUti^ i v . ' idalsuud&s.<^
got: Jlsääntyvät jä.'lisääntyvät, Syys-
^ u u s s a l ^ Q : ^
sääntyiyät ;'läupaijkä3mpi^tä mil-iktoiiasta'
'290;' mlljoohaaii. {nmtaäii.
N i i d e n : ; yhteistii^^t. J|^äär»tyivät .209
. Britamiiässa t)h nyt 86 ihmistä,
jolidiÄ vuosltillot-jrlittäyät:yei-onnia&r
sujen >älkei^UO00 puiitaa: Vuonna.
ftolseitä' jpuöleni näiidään 8ritannia.s-sä;
olevan' 1^
muka.anlukl^.a. ;/.iiQrft^^ . miehiä'.
^Iden Jcökbnaistuipt .ovat 2 ptmtää jä
10 JBliiUiäkiä i a l is pumaä vUkosSa
ifa; llimistä" J o t ^ ähsalfcsevat kölmpn
j a - viideh- piipnajiivälillä viikossa
i«846'jst $ l 4 ) t r - l , ? M ^ e s s i n liutlsU
matrask. 9 pnä, .
1 VUkpidOpun korean sotauutisUn
miltei-liuiivte^
^äi^ ^ääkau^ungiltä^ S^^ saapu-äeenviitit^
' >
v< ^'KaiifJteila^ «taltit-tomUinnätkMi
korealaiset: ovat tulossa
kfirslmättÄniJ^^^^
tiÖBenstthteeii hävitetyn, rnaaii iiy-tkori^
61siila> d l i ; ^ y tä harkästymiH
scen, ^ Heidäii^
k^mnuhistfeh^^.i^
jrUyailalta^y^^ toi-ijbclsiB;
^uttä:,,vatp ^ i d ä n teöuisuuk-siensa'
tiAön
tin^'.huon0nta^ eui^Ua; hinnal­la
^yiu.äämä-ai^tör^
tehklBf että: ön; liäljotii'(Suhottu asu^
^ j a . yleisiä; mkädnuksia j a tehtaita,
^eaiaisteh elintasoa mikä ön p a r -
haassalcin ^pauksessa pliuc' n i u^
läskee.jyrkästt; ellei taloudellista apua
anneta heti . . — Ölotae and MaiL
l^ku jiiisjiai ^^^^^
3IlkhaiI Deripalko, Dnieperin SähköTbinia-aseinan tttrbilnityöläisten ryhmän johtaja. Hänen j^hmän^
on täyttänyt työsuunnitelman enemmän; koin kaksinbertafs^ti ja hän on saanut ktmnianimen stithan-oirilainen.
. \'' ''^:
Toronto.;— "Kshoittäkaa Canadan
ihmisiä hanhimaan totuudenmuKai-äla
tietoja meistä. Kertokaa heille
l<aikille totuus. Jos ihmiset tiebäisivät
totuuden, silloin ei enää piisi pelkoa
socla-sta — Cahadassakaän ei silloin
tulisi olemaan koskaan., äitilaista kau­punkia
kuin meidaii' 'iau^lfekimme."
Tämän stälingradilalsen naisen vies-'
tin esitti äskettäin Neuvostoliitossa
vieraillut canädalainentaldekirjäilija
Dyson Carter Massey-Hallin koko­uksessa.
joJion osallistui noin 1.500
ihmistä, r Valhe valh^^lta hän repi,
kappaleiksi: pohjoista naapuriamme
j a entistä liittolaistamme, vastaan-kohdistetut
•. parjaukset.: perustaen
väitteeiisä niihin näkemyksiin ja ko-keinuksiih
joita hän sai ylerailumatr-kallaan.
Tilaisuuden oli järjestänyt Cana­dan—
Neuvostoliiton -ystävyyslUtto j a ,
oli se.yksi Siitä kokouksien sarjasta,;
joka ; järjestetään ympäri Canadan
kuluvan kuukauden aikana, tärkol;
tuksella saattaa, mähdoliisinuiiä^^^^^
net Caiiadan ilimisistä tietäaiään
minkälaista elämä-. Neuvostpiiitossa
todellisuudessa on. Samanaikaisesti
oli tilaisuus omistettu pohjoisen naa-;
purimme Gosialistisen järjestelinän
olemassaolon 33-vuotis tilaisuudeksi.
Carteh •. sanoi kokouksessa, että
vaikka kapitalistinen sanomialehdistö
onkin yaiermut^ asiasta.,niin ihmiset
monissa maissa eri puolilla n i ^ i l m aa
ovat tulleet tietämään, että Neuvos-kin
meneteltiin toisin, niin mitenkä voidaan luottaa pääministeri St.
Laurentin. vakuuttelmhm Yhdysvaltain hallituksen rauhantahdosta?
Argumentin vuoksi voitaneen uskoa, etlä hänelle itsdleen on niin
selitetty, mutta käytäntö osoittaa, että Yhdysvaltain hyökkäävä
imperialismi toimii juuri päinvastoin mitä sen hallituksen puhemidtet
vakuuttavat. Yhdysvaltain nykyisen hallituksen — kuten ikaikkien
fayökkaäjämaiden hallitusten — puheet ja teot ovat niin kaukana
toisistaan kuin yo on päivästä. Eikä kysymys ole suinkaan siitä,
että kenraali -MacArthur muka olisi yksinään syntipukki, kuten New
' liiettuan tasavallan f väestöllä pn sp-danjäikelsenä
kautena ollut suoritet-tavanaan
suuri työ katisantalouden
iälleenrakentamlseksl. sillä sodan - a i ­kana
ti;du»utui-kaksi koknasosaa k a i ­kista
tuotantolaitoksista j a n. 40 pro­senttia
karjasta: • : /
Maan muiden tasavaltojen avusta­mina
liettualaiset ovat kuitenkin saa­neet;
jälleenrakenifietidui kansanta-ioutensa
-)^^ nopeasti, että esim.
^teollisuuden kokonaistudtanto oli jo
Iruoden -1947 lopuUä. 07 .prosenttia kor­keampi
<kuin sodan edellä. Samaan
aikaan pn luotu \iusia,teolla
jd' tasavallassa' valmistetaan nyt yU
22:uutta tavaralajia.^Sellaisina tuot­teina
on mainittava mm: erilaiset sor­vit:
. sfihkömööttorit.. värjäyslaitteet,
tarkat mittauslaitteet jä sähkömitta­ri*^-•-"^'
V'
•'Typiäisien V inääirä p i i sodahedelli-seen
tasobii kaksinkertaistunut.
\v..-'/--- •
X i i kolme;neljäsosaa..talonpoikals-talouksista
on liltlVtjyt kolhooseihin.
Valtio ^avustaa suuresti:talonpoikia
antamallah«Ule siemenviljaa, lan­noitteita,
j a myös pitkää
Ja- karjan totmkiipista : ja rakennus­töiden
siiörittämistä varten:
Tasavallassa ori 113 kone- j a trak-foriasemaa.
joilla on tuhansia ensi­luokkaisia
tralEtoreita j a maatalous­koneita.
Koneiden avulla viljelysmai­den
satoisuutta on suuresti kohotet­tu...
'
Vuoden 1950 aikana tasavallassa
on perustettu y l i 15.000 k a r j a - ja s i i -
pfkarjafamiia. Maaseudulla on myös
Ilmestynyt eräitä uusia ammatteja,
isillä koneiden hoitoon tarvitaan trak-toristeja.
kombainien hoitajia, meka-niktoja
j a sähkömonttöörejä.
Liettuan neuvostotasavallan pää­kaupungista
VUnusista on kuuden
viimeksi «kuluneen vuoden a&ana k e -
liitt>iiyt todella kukoistava kaupmi-k
i . Se on tosin vaatinut jättUälsmäi-sen
työn. sillä saksalaiset miehittä­jät
olivat tuhonneet melkein puolet
kaupungin rakennuksista j a aiheut­taneet
sille y l i miljardin ruplan v a ­hingot.^
.
Vuoren 1950 maaliskuussa Vilnusin
teöllisuustuptanto pii jo 8 kertaa s u u ­rempi:
kuin vuonna 1945. Pääkaupim-gin
tehtaissa työskentelee y l i 3,600
stahanoyilaista. Pelkästään viime
vuonna kaupungin eri tuotantolaitos­ten
työläiset, teknikot ja insinöörit
tekivät y l i 1.500 ehdotusta tuotannon
teknologisen prosessm. pararitAmisek-si.
Puolet näistä ehdotuksista on jo
sovellettu käytäntöön ja niidien ansi­osta
on voitu sä'ästää n. 6 miljoonaa
ruplaa:
Pääkaupungin koulut ja muut kult­tuurilaitokset
Ph nopeasti Jälleenra­kennettu.
Niinpä esim. koulujen jäl­leenrakentamiseen
ja korjaamiseen
on neljän vimeksi 'kulunen vuoden
aikanavkäytett^' y l i S miljppnaa rup­laa.
; -.•
Mutta yUniis duiuttuu yhä kauniim-nuiksi'lähivuosina.
F,5lm; Neuvostojen
tori muuttaa kokonaan'muotoaan..
Sen varrelle rakennetaan-^parhaiUaan
upeata': asuintaloa tiedemiehiä var­ten
JKpko- torin arkkitehtuuri tulee
välittömästi liittymääh, Taurovuor
reen..jolle pystytetään suuiienmomen
voitoripatsas. Torin varrelle .rakenne­taan
myös Liettuan iialUtuksen talo.
Hyvin laajakantoisia rakennustöitä
on suoritettu myös Kaunaslssa, K l a i -
pedissa:^™. kaupungeissa. ,
Neuvostovallan aikana tasavallassa
on perustettu yU 3iC0 koulua ja 11
korkeakoulua. Kouluissa, ylipp^istoissa.
instituuteissa, teknikumeissäym. op­pilaitoksissa
opiskelee n. puoli miljöö-,
naä henkeä.
Vasta neuvostovallan aikana Liet­tua
on saanut oman Taideakatemian
ja tasavallan tiedemiehet osallistuvat
aktiivisesti kansantalouden kaikkien
alojen ja kulttuiu-in kehittämiseen.
Liettuassa sodan jälkeen julkaistu­jen
kirjojen yhteinen pahioanäärä on
yli 27 miljoonaa kappaletta, ja tasa­vallassa
ilmestyy -48 päivälehteä j a 8
aikakausjulkaisua.
toliittö ön "ZTidistyheissä kansoissa
uudelleen kutsunut Viittä SUurta so­pimaan
rauhasta: j a aseistuksen Vä­hentämisestä
yhdellä kolmanneksni-
•la..•;:V^','
. Meidän pääminlsterimme St. L a u ­rent,
hän sanoi, kieltäytyi edes ma!-
riiteemasta Neuvpstoliitdri rayhanesl-tystäJ
Hän sanoi, meidän tulee aiels-tautUa
"neuvostouhan" edessä: K un
Neuvostoliitto kutsuu aseistariisumi­seen,
niin siltä tahplta .ei voi olla:so­dan
uhkaa.
StALtNGBAOIN OPETUS
. Kuvaillessaan näkemyksiään Sta-lirigrädissa
M r . Cärtei" muistutti k u i n ­ka
seitsemän.vaotta sitt«isie!lä käy­tiin
toisen maailmanspdan historialli­nen
taistelu^ joka katkaisi Saksan ar-;
meijan selkärangan. Hän sanoi: " S t a -
lingrad ahtoi opetuksen siitä, että
sötahuilut-:-; kaikkein julmimmatkln
—.voidaan -pysäyttää, voidaan piirit-tää-
ja tuhota." -.''y
^iHän sanoi, ettei käiitkeiri;körk!^lmT.
hunpälkatutkaaii likaiset' kynät- voi,
koskaan •Valheillaan pyyhkiä pois
S t a l i t i ^ a d i i i muistoa, sen taistelun
muistoa joka, pelasti; niioailman demc-kraattiset
ihmiset, myöskin :canada-laiset^
v 'v:'/y ' \ \?--y
"^ntä tänään, mitä Stalingradin i|i-jxUset:
ajattelevat meistä He inuista-vat-
meidät. He ovat meille kiitollisia
.siitä.-että lähetimme heille lääke- yih.
apim. taistelun jälkeen. Tänään . he
kuitenkin haluavat jotakin: enemmän
meiltä. Ki rahaa. E i minkäänlaisia
tarpeita. Mitä he sitten haluavat? He
haluavat meidän puolustavan rauhaa,
käyttämällä totuutta Neuvostoliittoa
koskevissa kysymyksissä*, hän sanoi.
Kokouksen puheenjoiitaja .Frank
Parker, joka myöskin pn äskettäin
käynyt Neuvostoliitossa, osoitti kUin-ka
harkiten valmistettuja valheita j a
väärennettyjä tietoja Neuvostoliitos­ta
levitetään .Canadan ihmisten keS-kuudesisa.
Hän painosti erikoisesti s i ­tä.
kUinka neuvostomaan ihmiset ha­luavat
lisätä kulttuurisuhteita Cana­dan
j a Neuvostoliiton v'älillä j a että
he ovat hyvin tietoisia canadalaisesta
elämäntavasta, koska siellä toisista '
maista ' tulevia tietoja: ei käännetä
ylösalaisin. -.' ':•'•[••• •,
A l l a n Schwam. juuri Neuvostoliitos­ta
palannut yliopiston; oppilas^ Cana­dan
nuorten iähetystöri jäsen, sanoi:
"Neuyostpliitori' ihmiset. mtU^ mie­lipiteistään
huolimatta, vastustavat
kaikki sotaa: Oähadaia ihmisten tulisi
tehdä samoin. •
";Canadalaisten patrioottien ensim­mäinen:
tehtävä on työskennellä Ca-^
nadan . jä Neuypistbliitön keskeisen
rauhan hyväksi", sanoi John Weir.
Canadan ukrainalainen särioinaleh.'
den toimittaja: Welrlh vetoömukseeu,
avustaa' rahallisesti Canadari—Neu­vostoliiton:
ystävyysliitpn toimintaa,
'vastasi yleisö lahjoittamalla • kolehtiin
•$830.0Ö;.--:; : ' ; v , • ^ ^^v-V; •
' Tilalsuu esittivät PhjeimanUr
iherPita vipiistlNio^^
vit Mills, uki^aiainö^^ trio^^ä K a r -
paatti-Venä>än tanssijat, v :
I*^u vq^toUitoii k a i^
mieisteji
räMah asiaii puolesta
V Moskova. — Neuvpstoliiton hiileh-kalyajat
ovat vedonneet k a i h e n mair
döii i kaivosmde^ Iso-
Britariiiian kaivosmiehiiri,' jhteiseri
taistelun' taipeallisuudesta^.^r^^
•'puolesta.} ]••••.'''•:', /:;;".'v^
: Vetodmuksentelsi kaivpstyplälsten
liiton sihteeri Paul Shelakhin' Buda­pestissa"
pidetyssä kansainvälisessä
Icaiyosmiesten :'. • liitoii . kokouksessa.
Kansainväliseen kaivoismiesten liit-^
tpöh kuuluvat -Italian. Ranskan, Sak­san,
K i i n a n , (Neuvpstoliiton jä Itä-Eu-croppän
maiden kaivostyöläiset. L i i t ­toon
kuuluu y l i neljä miljoonaa jä-,
sentä.',
\ Sheiakhin siteerasi hiljattain Neu-vostolutossa
vierailleiden Skotlannin,
Belgian. Alankomaiden j a Luxembur­g
i n . icäivosnuesten lähetystöjen r a ­portteja,
joissa' ilmaistaan rauhan
säilyttämisen haiu. • v
ishelakiim vetoomus seuraa Tuk­holman
rauhanvetoomUksen Imjaa
atomiaseiden laittomaksi julistami­seksi.
' '
Kiip:; Xork. r^- XJlkpsyntyistcn pup-lustuskbthitean
sihteeri pastori Johr
W. Darr. joka pn lähettänyt joulu-kuiin
1—is pnä pidettävän .Oikeuksien
lain puoiustuskon&ren^n kutsut, i l ­moittaa
saaneensa vastaukset mm.
kalidelta piispalta. Vastauksissaan
antavat piispat >-mn^Lrtää. että, 1 »
tuflcnitevat nykyisen ulkomailla syn~
tyjoeiden vainoamisen.
Walter M i ^ e l l . episkopaU^^cn kir­kon
piispa Arlaonasta sanoo vastauk-seisaan:
^Minä onnittelen teitä päätöksenne
johdosta kuteua isellainen kokous. C it
ensiluokkaisen tärkeätä, että oikeuk­sien
lakia puolustetaan. Pahinta on,
että sitä joudutaan puoltistamaau
juuri niitä vastaan, jotka on. aseteltu
sitä. suojelemaan, se. on oikeusdepaxt-mentin
jäseniä vastaan"
Edelleen Ikän mainitsee, että P a l -
merin aikaiset vainot eivät olleet m i ­tään
nykyisen hysterian rinnalla, j o ­ten
taistelu oikeuksien puolesta nyt
on vielä tärkeämpi.
SänfrandscoiainiBn piispa Edward
L . Pearson sanoo kirjeessään:
" . . . haluan öllä mukana i0nfo-renssissaime.
Käsitykseni mukaan
on se tärkein Ameriica^ kansan edes-säblevista
kysymyksistä tänä päivänä.
Me emme voi johtaa' vapaita kansoja
jos itse vaivumaa totalitäärisyytea
Nykyinen tilaniie pn paljastanut pe­lottavan
määrän , fasistimielisiä i h ­misiä"
' ::•::•[.
EI NIINBLSiSN:
Amerikkalainen on vierailulla En-.j
lännissä ja amerikkalaisille ominai.j
seeri tapaan ylistää kaikSKa mitä ön
Amerikassa, mutta kun kuulijat eivst
näytä oUerikaari ilönetteleviltä, rjh-tyy
hän kuvailemaan Yhdj^altaja j
suuruutta: ' •—'
"Kuulkaahan!*" sanoo . hän, •i(
voitte nousta junaan Texasissa ja ktm
24 tunnin kuluttaa astutte pois juniT-i
ta olette vieläkin. Texasissa,*,
"Vai riiiri, muralitl jPku kaunl^:^j
joista, "ori niitä jpitakin hiljaa mcng:^
viä junia tässäkin ncaassa." . :-
FASl^^ .
— Kuinka sinun kipeä sikasi n^j
voi?
— E köhän se iiyt oie;p.IC.,kun;ah.|
ncln sille säkillkieniokeria.
— M i k s i sinä. sifle sokeria syötit. 1
— Etkö ole kuullut kuinka sokeri
tekee "hämmin" paremmaksi.
\ • .•: • . • • I
M ^ H I I ^ S E T HCMALASSA
Tuhansittata riietiiläisiä hyökkää
äskettäin Lontoon lentokentällä mat.-l
kustajien, saattajien j a fa(nikil(&unl
nan kimppuim. Paijempla vaurioita d
söitään sattunut: Huomattiin että
mehiläiset olivat huouilassa. He olivat
keksineet särkyneen kprij^dzipuiipii
jossa oli vielä: tähteet jäljellä, jiio:
neet kupunsa täyteeri ja lähtivät sit­ten
hurjistuneina liikkeelle.-
Eläimet eivät todentotta: useinkaan f
ole paljon parempia kuin ihmiset, to.
teaa jutun kertoja. •
V
hi
les.
Mi
Yvsi
Isti
Isto
30 vuotta" tuli lokak. 14 pnä k u l u ­neeksi
ensimmäisestä suomen itse-näisyyaikana
NeUyöstolUtori kanssa
suoritetusta rauhanteosta, Tarton
ratdiasta, jota sen vastustajat silloin
j a jälleen Lapuan' viiostaa nimittivät
"häpeärauhaksl".
Syksyllä 1917 oli Suomi saanut itse­näisyytensä
neuvcstohallituksen kä­destä;
j a vasta jaeuvostohallituksen
vuoden 191» alussa virallisesti tunnus­tettua
Suomen tasavallan saatiin t u n -
niistus myös muilta ulkovalloilta. iSuo-nien
taantumusporvaristpUa oli k u i ­tenkin
toiset suiinriitelmat: estääk­seen
voimakkaassa, noiisussä olevaa
työväenliikettä toteuttariiasta sosialis­tista
kansanvaltaa taaritumuspiirit jo
marraskuussa 1917; öljyät . ryhtyne^tl
valmistelemaan Saksan Interventiota,
joka sitten kansalaissodan puhjettua
toteutettiin käytärinpssä. ; Neuvpsto-valtio,.
jpka silloin itse taisteli ole­massaolostaan,
ei voinut aseellisesti
sekaantua Suomen^ kansalaissotaan,
mutta soimi Suoinen vallankumous-hallituksen
kanssa: maallemme erit­täin
edullisen sopimukseri, jolla mm.
Petsamo luovutettiin Suomelle.
Voittoisa porvarillinen taantumus
sensijaan ryhtyi kohta kansalaissodan
jälkeen piirtelemään, rajoja neuvosto­valtion
alueelle. Elokuussa 1910 B e r -
linissä neuvostohallituksen edustajien
kanssa käydyissä rauhaimeuvptteiuis-sa
c a r l Enckellin ja: Rafael Erichin
johtama suomalainen valtuuskxmta
vaati Suomelle el vain Itä-Karjalaa
vaanmyös Kuollaa; Näitten neuvot­telujen
: rauettua aloitettiin keväällä
1919, Mannerheiniin käskystä ja y h ­teistyössä
Judenitshin ja ^muitten
venäläisten valkokenraalien kanssa,
hyökkäystoimet Jtä-Karjalassa, jä
kun tämän yrityksen epäonnistumi­nen
nosti uudelleen esille rauhanky­symyksen,
selitti pääministeri V e n -
nola. että hallitus "vain pakkotilan­teessa"
ryhtyy neuvotteluihin' neuvos:
tohallituksen kanssai ja kököonuisjoh-taja
Virkkunen selitti olevana "tusSil-1
lista", että tällaisesta lainkaan "va.
kavissaan" voidaan keskiistelia. 1^1
vielä helmikuussa 1920. olt uUdelle^
yritetty hyöCskäystä Itä-Karjalaan ja
jälleen epäonnistuttu j a k u n ulkcmi-nisteri
Holstin johdolla oli-tehty kaik­ki
uusien neuvottelukosketusten tor-podoimlseksi.
jouduttiin: vihdoin vält­tämättömin
eteen: raulianrieuvotte-lut
alkoivat Tartossa kesäkuuri 6.pnä
•1920. • v - ' : ; - - ; . : ', l"^"'••']'^ -C:
Suomen yaltuuskunnan ' jöbtajaiu J
Tarton neuvottelUissaöJi J. k. Paaa-klTi^
l ja mU'ha jäseninä Alexander
Frey,: Väinö Kiyillnna, yä,Iriö Tanner,
Rudolf Walden, J^^^ Yenpbla ja Väi­nö
Voionmaa. Ottaen huomioon, etfä
kaikki hyökkäystpimenpiteet oli suo­ritettu
' Suomen,: • taholtäi ^ osoittivat
ne^ybstohäliitukseri edustajat'— pii-heenjöhtajanaah
Jari Berän — alusta
alkaen tavatonta sovmnoilisuutta.
Riitakysymykset koskivat pääasiassa.
Suomenlahden saaria. Kannaksen n -
javiivaa, eräitä Itä-Karjan osia. Pet­samoa
sekä eräitä taloudellisia kysy­myksiä.
Suomalaisen valtuuskunnan
realistisesti ajattelevien jäsenten
työskentelyä vaikeuttivat koko neii-vottelujeri
ajari juonittelut::omassa
piirissä j a ennenkaikkea taantuniiis-plirien
kiihoitus kotimaassa. Vihdoin
lokakuun 14 pnä saatiin neuvottelut
päätökseen: Syntyi Tarton rauha,
joka toi:suomelle Petsamon, ratkaisi
taloudelliset kysymykset Suomelle
edullisella tavalla ja Jsijoitti Kannak­sen
rajayiivan n i i n lähelle I^ningra-diä,
että senaikainen Suomen val­tuuskunnan
johtaja on myöhfemmin-tplsan
maailmänsPdari jälkeen—voiiJut
julkisessa lausunnossaan selittää, että
Tarton rauhan vika oli se, että se oli
Suomelle man edulUnen. Neuvosto­valtion
heikkoudentiläa-hyväksikäyt-iaui'
M
Lt
lus
l i
m
M.
Ise.
Huomioon oteltava muistutus - vai?
Vapaa Sanan sotainen toimittaja on
puhunut ja pullistellut ja julistanut
lukijakunnalleen — tällä kerralla
Matti -Mäntylahti-nimen takaa: —: e t ­tä
''on myöhäistä estää kolmatta
maailmansotaa ... v
Tämä Matin julistus on vastakkai­nen-
sille f -.maailman rauhanvoimien
keskuudessa vallitsevalle. käsitykselle,
että kolmas maailmansota voidaan
estää ja maailma säästää hirmuiselta
hävitykseltä,.' jos kaikki rauhaa r a ­kastavat
ihmiset maailmanssa liitty­vät
rauharivoimieri rintamaan. Mutta
. . T tosiaan^.Matin ja Vapaa Sanan
julistuksethan yleensä ovat tavallis­ten
kansanlhmisfen . ridelipiteitten
vastaisia. '
Vain se, jos suurbisneksen mieUpi-teitten
muokauskoneisto. radiot, s a ­nomalehdet
ja k a i k k i muut propa-gandaväUneet
— joiden kintereillä
ärhentelevät sellaiset pikku rakit kuin
Vapaa Sana ja muut samanlaiset —
onnistuu hämäämään kyllin suuren
osan maailman tavallisista Ihmisistä;
käy kohnannen j a kaikkein tuhoisim-man
maailmanpalon aloittaminen
mahdplliseksi,
Amerikan miljoonapösöt. j o t k a pel--
käävät rauhallista kilpailua sosiallsti-
Stat^man and Nation näyttää sinisilmäisesti uskovan, vaan vissistä ~ huulillaan, kuten ovat hyiikkääjät ikimuistoisista ajoista menetelleet:
työn jaosta. Kolmannen maailmansodan Ketsojat valmistuvat hyök- * Nämä ovat niitä syitä, joiden perusteella pääministeri St.'Laurentin
käyssotaansa>''puolustuksen'^nimissä ja petolliset''rauhantunnukse
^sen järjestelmän kanssa, panevat a i ­van
suruttomasti biljoonia likoon, j o t ­t
a jokaisessa maassa saataisiin noste-tulesi
mahdollisimman vohxutkas ja
vaikuttava Ahuuto: - Sota ei ole enää
estettävissä. .: . —
Katsoicaas, maailman rauhanliike
on-muodostunut J0 n i i n voimakkaaksi
ja sen asettamat määritelmät, rauhan
välttämättömyydestä -Jä merkityksestä
kansoille niin mieluistksi.V että sen
yksinkertaisesti "koriimunlstien" hom­maksi
-leimaanimHi. e i . tuota. tuloksia.
leiripä sitten onkin .— :^varsinkin
juuri nyt k u n rautianvpimien' maail-^
mankongressi jonka oli määrä k o ­koontua
Englannissa — turvauduttu
kloästi väittämään, että vaikka r a u ­ha
olisikin hyvä. niiri sen tiuvaaml-nen
on jo myöhäistä.
Mutta kaikki-tuo o n vanhaa velliä
uudessa kupissa.
Niinhän kapitalstit ovat aina selit­täneet
mUloin lie ovat ryhtjmeet
hyökkäyssotiinsa, että tilanne on t u l ­lut
sellaiseksi jottei, sotaa voida kier­tää.^
•
Sota voidaan estää. Ampuminen
Koreassa voidaan lopettaa. Aasian
kansoille voidaan antaa vapaus mää­rätä'
omat asiansa j a kaikenlamen
aseiden kalistelu-ja varustelu lopet­taa.
Mutta suurbisneksen, Ja sen
nöyrien palvelijoiden —^ Vapaa Sana
niiden m.ukana -y »itapsnnlstusten
ehkäiseminen ön mahdollinen aincas-taari
kylim voimakkaan ja laajan
r a u h a n l i i k k e ^ avtilia.
Kenenkään ei siis tide harhautua
uskomaan, että sota on "kiertämä­tön"
ettei sitä "enää voida estää"
kuten suurporhojen isot äänitorvet ja
pikku pillit soittavat.
•Sota voidaan estää . . mutta a i ­noastaan
rauhaa rakastavien kanso­jen,
yhteistoiminnalla, jossa jokarsen
rauhan kannalla olevan yksilön osal­listumista
tarvitaan.
* .•» •
Mutta viime lauantain Vapaa Sa-^
nassa antoi Mäntylahden Matti myös
erään, ehkäpä hyvmkln tarpeellisen
muistutuksen.
Hän purki siinä "pyhää vihaansa"
Vapautta vastaan,, kun Vapaus oli
uskaltanut Teekkarien Sudburyn vie­railun
jälkeen sanoa muutaman s a ­nan
sälä. kuinka Tekekarien matkan
järjestäjät pyrkivät ala-arvoisesti po­litikoimaan
tällä kulttuurikiertueella
ja jättivät puheissaan Icokcnaan mai-ri'.
tsematta. vasemmistolaisten csuu-den
Sudburyn konsertin järjestämi­sessä
ja onnistumisessa.
Yrittäessään kierästi uskottaa i h ­misille
etteivät "kommunistit" —
konrinunisteiksi nimittää Matti-Pekka
j a Vapaa Sana yleensä kaikkia rau­han
kannalla olevia j a yleensä työ­kansan
oikeuksia puolustavia ihmisiä
— ynunärrä nauttia musiikista j a l a u ­lusta,
hän sanoo:
"Teekkarit kävivät idkkeUperukalla.
lauloivat. j a voittivat muut ihmiset,
paitsi,suomalaiset kcmmunistit . . . "
Sitten sätitään siinä Vapautta, kun
se oli uskaltanut toimltuspalstallaan
asiallisesti arvostella Teekkarien v i e -
raflun yhteydessä tapahtunutta poli-tikohitia,
. '. :
Tosi asia on se, että kyllä ne Vapaa
Sanan ja M a t i n "kommunisteiksi" l e i ­maamat
sudburylaiset ynimärtävät
laulua, koska heidän kuoronso Sud-buryssa
on monia vuosia olleet paik-olo
Iin
eei
kakunnan parhaita j a äiriakin par­hain
suomalaisista kuoroista.
Teekkareiden kuoroa kUtettiin Va­paudessa,
sen konserttia avustettiin
tekemällä sitä tunnetuksi lehden pals­toilla
ja julkaisemalla edellisissä
esiuxtymispaikoissa julkaistuja kiitet­täviä
arvosteluja. Kaiken lisäksi myy­tiin
Vapaudessa' htiomattava määrä
konsertin sisäänpääsylippuja;
Ja jos rehdisti olisi sanottu, nun
juuri näistä seikoista Johtui, «ft«
Teekkarit Sudburyssa salvat suoma­laisilta
paremman kannatuksen kuin
Matin suurkyIässä : Torontossa J»
yleensä paremmari kannatuksen kuin
missään muussa paikassa, • New Yor­kia
lukuunottariiattä. '
El s i s olisi oUut^^ärui sanoa, että
tämän Teekkarien ahisikaBllsesti ifix-keatasoisen
tilaisuuden onnistuminen,
oh tuloksena kaikkien suomalaisten
ryhmien yhteisestä toiminnasta sen
hyväksi- Mutta sen sanomatta jättä­minen,
se oli väärin.
Matti sitten päätyy siihen kylmään
yhteenvetoon, että tästä puolen pit«»
"kommunistit" (sano edistysmieliset*
eristää kaikesta, tilaisuuksien järjes­tämisessä
kuten muissakin asioissi
Nimpä n i i n ; kun teiltä nyt tullaa»
"nUnaariiaän" nimeä Vapaa SäBi»
jouluonnitteltdhin ja muildn sell«i-siln.
n i i n harkitkaa ennen nimen «s*
tamista kuulutteko edistysmielisiin 1»
rauhaa kannattaviin IhriilsUn tai ette­kö."'
K u n olette sen ratkassut mieles­sänne,
sillorn tiedätte myöskin
laako" nimenne sotaisen Vapaa Sanaj
nimUuettelot. vai onko parempi että
panette nimenne vairi Vapan*»
jouluonnitteluihin, joihhi Jokai»»
rehti rauhan kannalla oleva öröläioe»
haluaa nimensä saada. — Kulkuri.
1
ia