Vapaus, May 14, 1949

              SAM MÄEN
M U I S T O L L E
»Ti. rasias ompi tie
a:
S^koT^^doin löytyy-i*^
Jo^tTathäayndä s' et äpyitayny vxe
Vaimosi Ida.
sinua. ^ _^
^ ^ " " ^ Aimo j» Kaarina.
KIITOS
r..tk3 näin myöhään, ottakaa
S^cvdämelliset kiitotaämne
E r ä t i e niin runsaslukuisina
^^^I^n Sämiä vUme matkal-
' ^ « ^ t o s ^ t a j U l e ja kaikille
i^Tniistä seppeleistä ja k u -
Ä S k o r i s t i t t e Samin vume.
^^^Kiitän kaikkia, jotka au-
—- Samin sairauden
ae minua
s^n a. my&kin teitä ystävät ja
kun olette käyneet minua
ottamassa.
IDA MÄKI
SAM MÄEN
M U I S T O L L E
rii loukokuun H päivänä 1948.
^ kärsit tuskien taakan,
iit kun uupumus voimasi vei.
inistä unta nukkuos hiljaa,
vaten isää muistamme ain.
Poikasi Otto, vaimo ja lapset
s vuosi on vierinyt muistojen
taa,
a sinua, isä, emme unhoita
milloinkaan;
kera suru ja kaipaus
iime täyttää.
kaudella iäti muistelevat
Poikasi Eeli, vaimo ja lapset.
isä minulle kallis,
in hyvyyttäsi unhoittaa
en voi,
i a ynme enää nähdä saa,
muistelemme kaipauksella
Sinua, isä.
Poikasi Eino, vaimo ja lapset.
KaDsallisuusaatteen nykyineB..
(Jatkoa edelliseltä siTulta>
kotimaansa täydellinen patrioottL
N i i n totta kuin^onkin, että intematlo-nalisqdn
pohjana tm kunnioitus toisia
kansoja kohtaan, n i in e i v ^ myöskään
olla internationalisti d l e i tamäioita ja
rakasta omaa kansaansa."
Näissä Zhdanovin sanoissa on ker­rakseen
ajattelemisen aihetta kalkille
niille, jotka ovat saattaneet olla sellai-
Saskatchewanin maakunnassa
36 ihmistä ja 2,166 loukkaantui
vuoden aikana tapahtuneissa
leoijpettomuuksissa.
talialainen säveltäjä Giacchino
lo Rossini syntyi v. 1792 ja kuoli
s s ^ käsityksessä, että sosialistinen
internationalismi haluaisi asettaa es­teitä
kansallisen kulttuurin vapaalle
kehitykseUe.
Suomen työväenluokan
isänmaallisuus
Palataksemme jälleen kotoiselle
kansalliselle maaperällemme on mei­dän
koetettava löytää mahdollisim­man
selvä ja varaukseton vastaus ky­symykseen:
mikä on Suomen luokka-tietoisen
työväen kanta kansallisuus­aatteeseen
ja Lsänmaallisuuteen näh­den
nykyhetkellä?
Olemme jo todenneet, että mikään
historian tuntema yhteiskuntaluokka
ei ole sitoutimut ennakolta ja kerta
kaikkiaan antamaan ehdotonta ja va­rauksetonta
kannatustaan mille ta­hansa
virallisesti isäxunaaksi nimite­tylle
yhteiskuntajärjestelmälle, valti­olle
ja jokaiselle hallitukselle. Työ­väenluokka
ei tee tässä suhteessa
poikkeusta yleisestä säännöstä. Mut­ta
ehdoton ja varaukseton on meidän
tahtomme ja pyrkimyksenime puolus­taa
aina ja kaikessa oman maamme ja
kansamme etua. Ja ettei paljon vää­rinkäytetyn
kansa-käsitteen ttilkinta
muodostuisi kompastuskiveksi, sanot­takoon
selvyyden vuoksi, että emme
tarkoita "kansalla" vain yhtä tiettyä
yhteiskuntaluokkaa, vielä vähemmän
yhtä ajatussuuntaa, vaan kansaa itse­ään,
ja joka tapauksessa sen valtavaa
enemmistöä, työväenluokkaa, maan-viljelijäväestöä,
sivistyneistöä, keski­luokkaa.
Työväenluokka ei voi suhtautua
Tällnpitämättömästi oman maan ja
kansan kohta*joiIun, sillä sen oman
toiminnan kenttä on ensi sijassa
kansallinen, eivätkä sen jäsenet ole
juurettomia "maailmankansalaisia"
vaan oman maansa lapsia.
Kun suostutaan yhdessä meidän
kanssamme pitämään isänmaallisuu­den
mittapuuna työskentelyä oman
maan ja kansan hyödyksi, silloin tulee
löydetyksi asiallinen pohja avartaval­le,
hedelmällisells keskustelulle. T i l -
löin voidaan muun muassa j&ttSi
omaan toisarvoisuuteasa kysymys sii»
tä. onko tämä tai tuo «tomalainen.
esimerkiksi kommunistt^tahl komsui-ntsmin
vastustaja, joutunut oledcele*
maan Suomen rajojoi ulkc^oleUa. ja
milEäli hänen toimintansa Vo»««^^iyT)
huomiota ansaitsevan, keskittää tä­mä
huomio tuon toiminnan sisältfi&i
ja suuntaan, siihen, onko se oman
UUSIA
UULU- JA SOITTOLEVYJÄ
SAAPUNUT SUOMESTA
ilatkaa heti, sillä varasto ei kestä kauan
No. 350—Sorrento, valssi, laul. E. Malmsten
Sydämeni äänt valssi, laul. E. Malmsten
i- •
No. 365—Unohdettu, tango, lauL E. Malmsten
Tää on vain maailmaa, marssifoxtrot,
laul. E. Malmsten
No. 535- -Tyttöäni muistellessa, valssi, laul.
Teemu Grönberg
Ritari ja Linnanneito, Balladi, laul.
Teemu-Grönberg
No. 716—Mainingit, tango, laul. G. Malmsten
Valkoisten koivujen alla, valssi, laul.
Ä. Malnisten
No. 734—Argentiinan kuu, tango, laul.
Teppo Raikko
Surullinen ku», Slow-foxtrot, laul.
^ Teppo Raikko
No. 735—Hetken haaveita, valssi, laul.
G. Malmsten
Tununa Dolores, tango, laul. G. Malmsten
Wo. 743—PajupSUL Slow-fox, laul. G. Malmsten
Tuuti ^—tuuti pientä, valssi, laul.
Teppo Raikko
Wo. 815—Marien Klänge. valssi, (säv. J . Strauss),
orkesteri
Havaiji-imelmSa, valssi, (säv. K . Johnson),
orkesteri
ffo. 840—Pelimannin polkka, Sointu-orkoeteri
Metsän humina, jenkka, Sointu-orkesteri
^0. 3in-Orvokkeja äidille, valssi, laul.
Henry Theel '
Tule hiljaa, tango, laul. Henry Theel
fo. 4008—Romanssi, tango. laul. Sulo Sala ja
Metro-tytöt
Luonani ain'. Foxtrot, laul. Sulo Sala ja
Metro-tytöt
HINTA $1.25
LÄHETYSKULUINEEN.
maamme etujen kannalta ollut hyö­dyksi
tai vahingoksL
Tällaisella asiallisella pohjalla olem­me
me. työväenluokan sosialistisen
maailmankatsomuksen kannattajat,
aina valmiit keskustelemaan toisin­ajattelevien
kanssa isänmaallisuudes­ta
mitä myönteisimmässä ] mielessä.
Emmekä vain keskustelemaan, vaan
toimimaan — sillä me olenune ennen
kaikkea työn ja toiminnan ihmisiä —
toimimaan oman maamme patrioot­teina,
suomalaisina isänmaanystävinä,
yhdessä kaikkien niiden erilaisiin yh-teiskuntapiireihin
kuuluvien kansa­laisten
kanssa, joille Suomen kansan
onni ja menestys on kallis.
Emme luule emmekä uskottele m u i l ­le
olevamme erehtymättömiä. Olem­me
valmiit sietämään virheittemme ja
laiminlyöntiemme kirpeääkin a^os-telua.
Mutta jos taaskin katsomme s l .
tä nimenomaan Suomen edun kaimal­ta,
tiskomme sen kestävän arvostelun.
Että kansalliskiihkon lietsonta,, neu­vostovastainen
vih&nkylvö, Uittoilemi-nen
imperialististen ja fasististen io-danlietsojaln
kanssfi ovat olleet maäl-lenune
ja kansallenune tuimlolUsIa,
senhän on historia todistanut.
Tästä seuraa, että kahsalUsvUian
kylvön ja Imperialfetlsen soUpoU-tiikan
vastustaminen, fasismlnvas-täinen
taistelu on ollnt Snomen
kansan elinetujen johdonmokaista
puolustamista, ja että se siis on ol­lut
Isänmaallinen. ttico siitä huoli­matta,
että se on ol!ut jyrkissä ris­tiriidassa
Suomen valtiota aika-ressin
ohjelma
iPAUS PUBLISHINa COMPANY
LIMITED
69 Sudbury, Ont.
JA
VAPAUS BRANCH OFFICE
Bay Street Port Arthur, OnL
naan ed^taneiden.hallitnsten vi­rallisen
politiikan kanssa. Täriceäii
ja oleellista on aina toiminnan si­sältö
ja suunta.
Oman maamme ja kansamme onni,
sen oikein ymmärretty etu, on tällä­kin
hetkellä ss ratkaiseva näkökohta,
joka määrää kaiken meidän t o i m i l ­tamme.
Tällöin emms voi hetkeksi­kään
unohtaa, että Suomen kansa ei
ole yksinään maailmassa, vaan kansa­kuntana
kansakuntien joukossa. Tä­män
suuren kokonaisuuden puitteissa
cn meidän arvattava oma osamme.
Emme voi, vaikka tahtoisimmekin,
eroittaa maamme ja kansamme koh­taloa
meitä ympäröivästä reallbsettien
maailmasta. Emme voi olla tietämät­tömiä
kansojen kehityksen yleisestä
suunnasta. Se suunta kulkee riistosta
ja sorrosta vapautuneiden suvcrenis-ten
kansojen veljeytymistä, sosiallsti-s
;n internationalismin ylevien aattei­den
toteutumLsta kohti. Se kulkee
taistelujen kautta, mutta sen kulku on
vääjäämätön, sjllä kehitys ja edis­tys
on historian laki.
Ollaksemme siis erehtymättä, on
meidän ojentauduttava maailman
edistyksellisiin voimiin..
Edistys on siellä, missä kansakunti­en
vapauden^ ja suverenlsuuden peri­aate
tunnustetaan sanoin ja teoin,
siellä, missä noudatetaan rauhanpoli­tiikkaa,
missä rotii- ja kansalllsvihan
lietsontaa pidetään ihmisarvoa alen­tavana
ja missä pientenkin kansojen
kansallinen kulttuuri on arvossa ja
kunniassa.
Tässä edistyksen, demokratian ja
rauhan rintamassa, imperiallsminvas-taisessa
rintamassa, on Suomen kan­san
oikea paikka. Siinä on kaikkien
vilpittömien suomalaisten Isänmaan­ystävien
työkenttä, mihin yhteiskun-tapiireihin
ne kuulunevatkin ja m i ­hin
ajatussuimtiin he muuten lukeu-tunevatkin.
Siinä on Suomen kan­sallisen
riippumattomuuden tae, suo­malaisen
kansallisen kulttuurin säi­lymisen
ja sen uuden kukoistuksen
turva.
Tällä työkentällä toimiessaan
voivat kaikki vilpittömät soomalai-set
isänmaanystävät löytää, nyky­ajan
tode'lisantta vastaavan, mei­dän
päivinämme (elinkelpoisen
saomalalsen kansalllsnnsaatteen
uuden sisällön, i a silloin he v<rf-vat.
viime vuosisaidao snellmanilai­sen
kansallisunsaatteen kovia koh­taloa
muistellen, huudahtaa:
* Kansallisuusaate on kuollut, elä­köön
fcansallisuosaate!
Kalkkia poUIttisfa katsantokantoja
edustavat «anadalalaet kaiidlU elt>
mftxkaldJita «vat lllttjnae^ yhteoi muo­dostaakseen
jiErfestSn. mlkft tolUtaee
kansan «lemmistan voimakkaan tah­don
rauhan puolesta vja kdilttä&k'
aeen liikkeen rauhan säilyttämisen
fayvUcsL
Suurten demokraattisten periaattel*
den mukaisesti maamme asiat kiin»
nostavat kaikkia kansalaisia ja siksi
Canadan Rauhankongressi julkilausuu
katsomuksensa, että kansakuntien vä­liset
eroavaisuudet, olkoot ne poliittis-ta.
taloudellista tai sosiaalista alku­perää,
voidaan ja tulee ratkaista l i ­otan
sotaa, sillä sota ei ole koskaan
niitä tyydyttävSsU ratkaissut. Tlmi
suuri perusaate, mikä kasvoi tois«i
maailmansodan suhteista, johti Y h ^ -
nelden BEansojen perustamiseen ja se
(perusaate) on Y K : n peruskirjan kul­makivenä.
.
Canadan kansa ei salli mielivaltais­ta
sekaantumista YK:n peruskirjan
juhlalliseen liittymiseen sillä Canada
allekirjoitti tämän historiallisen asia-khrjan
v. 19^. Ei ainoastaan haUitus.
vaan Canadan kansa julisti tämän
toimenpiteen avulla, että tulevalsutlr-den
rauha on riippuvainen T K m pe­ruskirjan
toteuttamisesta.
Maailman rauluin asia on suurempi
kuin puolue, st^urempl kuin luokka ]ä
suurempi kuin polUttinen kokeilu.
•Maamme syvimmät edut vaativat
maailman rauhan säilyttämistä.
Canadan Rauhankongressi luUstaa.
että YK:n peruskirjan ja maailman
rauhaa uhl^va vaara nousee pää­asiassa
nlideik voimien taholta, jotka
hkliuivat edistää omia Itsekkäitä pyy­teitään
maaiUhan kansoja vastaan. Se
Ilmaisee itsensä sekaantumisella itse­näistymään
pyrkivien siirtomaafcansa)-
ien taisteluun, se on perustana sodan
UetsomiseUe ja aseistautumiselle. Näi­den
pahojen voimien eliminoimiseksi
on tarpeellista palata ukalsln yhden
maailman katsantokannalle. Tämä
Jien avustamisena ja ylelsesU tuomi­taan
aseellinen sdEaantuminen toisten
maiden asioihin erikoisesU ase^lisessa
taistelussa itsenäisyyteen pyrkiviä
siirtomaita vastaan jotka taistelevat
kansalleen itse määräämisoikeuden
puolesta minkä YK:n peruskirja tun­nustaa
maailman yhteistoiminnan pe-rustaksL
9, Yhdysvaltain Uloudellisen kon­trollin,
mitä edustaa Marshallin suun­nitelmaan
liittyvät ehdot, muutumi-nen
siten, että sen tilalle tulee uusi
YK:n jälleenrakennus ja -asuttamls.
ohjelman hallinto joka takaa kaikkien
maiden itsenäisyyden.
10. Yleisten varojen vapauttaminen
siten, että peruutetaan,asetstusta var­ten
budjetissa m ä ä r ä t suuret raha­summat
Näiden varojen käyttö so­siaalisen
turvallisuuden, inhimillisen
hyvinvoinnin ja rakennustyön hyväk­si
tekisivät tkuisesU urpeettomaksi
kansalaisten työskentelyn soUtarve-tehtaissa
keinona talouspulan ratkai­semiseksi.
Jotta Canadan kansa ja parlamentti
hyväksyisivät nämä kohdat, tässä
kansallisessa konferenssissa muodos­tetaan
Canadan Rauhankongressi m i ­kä
pyrkii saamaan kannatusta kaikitta
canadalalsilta heidän politiikkaansa,
uskontoonsa ja kansalliseen alkupe­räänsä
katsomatta.
d/au/s ja ^iijaHis.uui.
TAITEILIJAN ON AUTETTAVA
IHMISIÄ LUOMAAN RAUHAN
MAAILMAN
Arne Rutquist saanut
kultamitalin uskolli­sesta
palveluksesta
New York. Ruotsin Amerikan L i n ­j
an täkäläisen konttorin Landing
Agent ja Linjan suomalaisen osaston
johtaja Arne Butquist oli niiden seit­semän
joukossa, jotka saivat äskettäin
R A L : n Stockholm-laivalla pidetyssä
juhlatilaisuudessa Ruotsin kimlnkaal-
Usen Isänmaallisen Seuran kultami­talin,
joita jaettiin ainakin 25 vuoden
ajan linjan palveluksessa olleille.
Mr. Butquist syntyi 1886 Helsingissä
j a saapui jo" 1897 tähän maahan, jou­tuen
1900 Nielsen & I^dt>eckin pal­velukseen.
Lukuimottamatta molem­pien
maailmansotien aiheuttamaa
kongressi el hyväksy sitä katsanto­kantaa,
että sota on kiertämätön eri­laisten
sosiaalisten järjestelmien vä-
Ullä ja julistaa, että kaikkien maiden
kansat voivat elää rauhassa jos Y K : n
peruskirjaa noudatetaan.
Canadan Rauhankongressi. mikä
täten muodostetaan tässä kansallises­sa
kokouksessa, kehoittaa kaikkia hy­vää
tarkoittavia canadalalsia liitty­mään
yhteen propagoidakseen Cana­dan
väestön keskuudessa seuraavia
tavotteita j a yrlttääkiseen kaikenlai­sella
Julkisella toiminnalla vaikuttaa
hallituksen ohjelmaan siten, että nä­mä
rauhan periaatteet säilyvät:'
1. Tiukka pysyttely ohjelmassa jon­ka
mukaan kaikki probleemit — talou­delliset,
diplomaattiset ja alueelliset—
mitkä nousevat kansojen eteen, pyri­tään
ratkaisemaan rauhanomaisesti ja
sota tuomitaan Y K : n peruskirjan mu.
kaan ohjelman toteutlamlsvällneenä.
2. Vastustaa liittoa ja pakteja ja
erikoisesti Canadan liittymistä blo-kiin
mikä vaarantaa maamme itse­näisyyden.
Tämä tarkoittaa Y K : n
peruskirJalT. erikoisesti 51.. 52. ja 53.
artiklain noudattamista, mitkä jättä­vät
toteuttamisvaltuudet Turvalli­suusneuvostolle
Ja joiden loukkaami­nen
heikentää Y K : t a Ja maailman
rauhaa. /
3. Canadan parlamentin julistus, et­tä
sodanlietsonta lehdissä, radiossa Ja
puhujalavalla tuomitaan yllytykseksi
aseelliseen taisteluun — mikä julistus
olisi yhdenmukainen Y K : n yleisko­kouksen
marraskutissa 1947 hyväksy­män
päätöslauselman kanssa.
4. Retlkohtainen atomipommin
käyttämiskielto 6otav|lineenä sekä
kansainvälinen atomienergian tuotan­non
kontrolli ja tarkastus siinä mie­lessä,
että sitä voidaan tuottaa ainoas­taan
rauhallisia tarkoituksia varten,
kuten Y K : n yleisneuvosto ehdotti
tammik. 24 pnä 1946. Canadan pitäisi
myös kieltää kaikenlaisen atomipom-mimateriaalln
maasta vienti.
5. Canadan tulisi ehdottaa Y K : n
istunnossa, että jouluk. 14 pnä 1946
Y K : n yleisneuvoston istunnossa hy­väksytty
periaate kaikkien Jäsenval-tojen
aseistuksen vähentämiseksi tuliisi
toteuttaa käytännössä j a Canadan p i ­täisi
tukea Neuvostoliiton marras­kuussa
1948 tekemää ehdotusta ylei­sen
aseistuksen vähentämiseksi yh­dellä
kolmanneksella.
6. Hetikohtainen rauhansopimus
Saksan ja Japanin kanssa edellytyk­sellä,
että kaikki miehitysjoukot vie­dään
pois. miitta J ä t t ä e n kuitenkin
keskeytystä, joiden aikana hän palve.
l i maan laivastossa, on hän ollut u s ­kollisesti
miltei yhtä mittaa R A L :n
palveluksessa, toimien mm. l i n j an
haarakonttorien perustamisessa eri
seuduille Yhdysvaltoihin ja työskente-hellen
Montrealin konttorin Johtaja­na.
Hän on ensimmäinen Yl^lysval-tain.
suomalainen, joka c n saanut t ä -
valvonnan sen takeeksi, että natsismi
Ja Japanin militarismi eivät nouse uu­delleen
uhkaamaan maailman rauhaa.
7. Canadan parlamentin julistus, et­tä
nykyinen länsbnaiden kauppapoli­tiikka,
mikä sivuuttaa suuret osat
maailmaa Itä-Suroopassa ja ECauko-idässä.
estäen ne tuottamasta länsi­valtojen
tavaroita ja lähettämästä
tuotteltiäan länteen, on tuomittava
Canadalle ja muille asianomaisille
maiUe epäedolliseksi ohjelmaksi ja
poliittleeksi diskriminoimlseksl, ja et­tä
sen tilalle on saatava kauppaliike
lännen ja Idän välille polUttissn tasa-arvoisuuden
ja molemminpuolisen
kunnioituksen perusteella,
8. TtiomlUava. erikoisesti jutSi Ca­nadan
kohdalta Sekaantuminen Kii­nan,
Indonesian ja muiden kansojen
oikeutettijun taisteluun niiden sorta­man
kultamitalin. Mr. Rutquist on
avioUitoesa Lefla Riipan kanssa, joka
toimii Unjan j<rfitaja Lundbeckin yk-sityissibteerinä.
Perheellä on Cana-dassa
synQrnyt^tytär. joka on suorit­tanut
kandidaattitutkinnon (Bache­lor
of Sdience) ftatt-InstituuUssa.
Tunnetta amerikkalainen kirjai­lija
Clifford OdeU Uosni äskettäin
New Yorkissa pidetyssä Rauhan-konferenssistti,
mm. seuraavaa:
Olen ylpeä saadessani ojentaa kä­teni
kaiklUe niille, joiUa on ollut roh­keutta
tulla tänne — tähän lausunta-vapauden
maahan — näiden Ameri­kan
kansaa vastaan kohdistuneiden
kauheiden petosten varjossa petos­ten,
jotka väittävät, että Neuvosto­liitto
haluaaa sotaa Yhdysvaltoja vas­taan.
Niin viekkaasti on tätä petosta har.
joitettu. niin kaikkivaltias on sitä suo­jaava
sensuuri, että vaikka Jeesus,
Buddha tai Platon olisivat palanneet
takaisin maan pinnalle ja panneet
kaikkensa lUkkeelle jättiläismäiseen
vastarintaan tätä petosta vastaan, ei
ainoakaan sana tavoittasi suuren
Amerikan kansan korvia.
Me olemme saaneet kokea että lau-suntavapaus
on tämän maan kal­leimpia
ylellisyystavaroita. Ajatel.
kaapa: Me. Jotka seisomme täällä
tänään rauhaa puolustamassa j a pu­huaksemme
kansojen onnellisesta tu­levaisuudesta,
meidän on pakko ko­koontua
juonittelujen ja rikosten i l "
mapilrlssä.
Itse olen täällä senvuoksi, että us
kon inhimilliseen myötätuntoon Ja
inhimilliseen yhteistyöhön henkilö­kohtaisen
koskemattomuuden ilmapii­rissä.
Taiteilija menee sinne minne kan­sakin
tai hän pysyy kotona Ja kieris-kelee
omissa tunteissaan, hän on tus­kallisesti
elävä tai tuskaUisen kuollut.
Eräs nykypäivien taitelUjatyyppi on
löytänyt uransa persoonalllssssa epäi­lyksessä
Ja personalllsessa tuskassa.
Hän on oman vammahsa taiteilija,
luova invallidi.
Nämä Eliotit, Poundidt Ja Gidet,
jotka vapisevat lehden värinää, us­kaltavat
vaeltaa metsien halki! Tai­teilijana
oleminen nykypäivien maa­ilmassa
on heidän mielestään sa­maa
kuin olla haavoittunut lintu yk­sinäisyydessä
Ja hermostunein käsin
munkin huolellisuudella rekisteröidä
jokainen höyhenen värinä.
He kysyvät, onko elämä elämisen
arvoista. Mutta tämä on. kuten Sa­muel
Butler sanoi, sikiön eikä ihmisen
kysymys.
Sillä välin odottaa maaUma val­loittamista
Ja luomista. Maailmasta
pitää tulla ihmisten oma. Tämä aja­tus
elättää toista taiteiUjatyypplä.
taltelUjan ensimmäinen tehtävä —
olkoon hän sitten runoilija, maalari,
näyttelijä tai muusikko — on heit­täytyä
kansansa terveeseen maail­maan
Jä nähdä omat probleemansa
siinä heijastuneina. Vain tässä y h ­distyksessä
taiteilija voi löytää yh­teisyyttä.
Iloa Ja voimaa,
tlidySvallat ei haiua eikä salli mis­sään
sosialistisia aatteita, me pel
käämme kaikkia kansandemokraatti­sia
Ulkkeitä. missä ikinä ne syntyvät­kin.
En voi syyttää Neuvostoliittoa
siitä, että nykyään kulkee maail­massa
irralleen päästetty ilmestyskir­jan
peto. Jonka mmi on RAHA. Minä
olen amerikkalainen Ja minun perin-teenl
ovat amerikkalaisen taiteilijan
menneisyyden perinteitä. Minun maa­ilmani
taloudelliset arvot ovat kysy­myksessä,
eivät Venäjän.
En usko. että vain venäläisellä tai
ranskalaisella, englantilaisella ja
t^hekUIä on oikeus kysyä: "Talous­ko
määrää ihmisarvon vai pitäisikö
ihmisarvon olla määräävänä talous-miestenkin
kohdalla? Sillä tämä. hy­vät
ystävät on tämän hetken suuri
moraalinen kysymys kaikkialla slvlll-scituneessa
maailmassa.
EI Venäjä tätä kysymy.»tä maail­malle
esittänyt. Kapitalismi kaikkine
lllolttelutoeen Ja kauhulneen puristi
esille sen veressä ja tämä kysymys
leijuu kuin kummitus raunioituneen
Euroopan yllä.
Nykyään sanotaan, että meistä nyt
elävistä on miljoonia tuhottava Ja
haviteltava tulella Ja veressä ennen­kuin
tämä kysymys ön saanut vas­tauksensa.
Kuulkaa, mitä he sano­vat.
Voitko sinä, joka luet lehtiä,
uskoa silmiäsi? Voitko uskoa korviesl
todistukseen?
Kuulkaa y.«ttävänl. mistä on kysy­mys.
Vain pienestä asiasta: kahden
pienen sanan yhdistämisestä. Toi­nen
oa rauha ja toinen hyvinvointi.
Onko näitä kahta sanaa nuihdoton
yhdistää? Sillä sitä haluavat Ihmiset.
He haluavat rauhaa Ja hyvinvointia
ei vain rauhaa. He haluavat kiinteä­tä
työtä vailla lamakauden Ja ro­mahdusten
pelkoa. He haluavat'tur­vatun
ja ylpeän vanhuuden sellaisen
elämän Jälkeen, johon he voivat olla
tyytyväisiä. He eivät pyydä hyvän­tekeväisyyttä
eivätkä tyttömyysavus--
luksia.
Taiteilijan tulee auttaa ihmistä
näissä valtavissa enslmm&lslfsä teh­tävissä.
Me aloitamme rauhalla, sit­ten
me taLstelemme tulevaisuuden
puolesta Ja taistelu on oleva meidän
kunniamme.
Lauantaina^ fouk6lLi4 p.--^Sate
Ensimmäinen värifilmi
Suomessa amerikansuo­malaisia
varten
Helslny. — (S-S) — Nasallesta
Wirkkala-8uvun sukujuhlille saapu.
neet serkukset Mr. Charles Johnson-
Wlrkkala Ja Mr. Otto Wh-kkala lähti­vät
toukokuiin 3 pnä Satakunnan
kautta Pohjanmaalle. Matkareitti
kulkee pääasiassa sellaisten pitäjien
kautta, joista lännellä olevat siirtolai­set
ovat kotoisin ja heille tervehdyk-
I seksi i/almlstetaan kotiseuduiltaan vä­rillinen
matkaelokuva. Kun pääosa
siirtolaisista on Etelä- Ja Keski-Poh-
Janmaalta, tulee huomattava osa f i l ­mattavaksi
näiltä seuduin, multa myös
Savosta ja karjalasta.
SyviiOft nunOIa Ja
knoU St, JoiephlB Ceaeral •airtalaini f i r t ArthirtBi lirtirtliliMi
IS p:iiä 1»«9. oltvaaa U ttmtia fiwlot<ww«Ba. F " * — n n ^ i ^
verisaaiien katkeaminen jtämäk. B i a «li «yntyByt
pltäjlsril. Latvaakyliad, lokatarätt * p:A tm.
Vainaja saatetuin haudan iepotyi hahtikaBa IB SMt Bif«r*
siden haataasBiaahaB. •
lAhlnn» mremaan jäin nlnft. hänen valaMMta. «kpl
yksi tytär. Etana miehensä kanasä. ykst mfehMM»!
Buasa sekä paljoa malU taknialsia Ja tatUvIa
Suomessa sekä Thdyivallobsa. v ^ -.
Elämässä on taisto tuima,
lepo rauha on haudassa.
Lqifiä sleUä Isä kalUs.
kiunnum alla rauhassa.
Ei auta tuska el kyyneleet,
tää tie on kaikUIe sama.
Sulle lepo Ja rauha pyhä,
meille kaipaus Ja kaiho syvä.
Valraotl ^AmaBAl-
PoUuMl Unto
Oi tuoni, miksi niin julma saatoit oUa,
ett' isän ryöstit meiltä pois?
Ett' sääUä sä vannaan tunne yhtään,
vatk'sydämemme alati valkerois'.
Elma ja Mareel
KIITOS
Sydämelliset kiitokset kantajille ja kaikille. Jotka tavalla t i l toi-sello
ottivat osaa suureen suruumme. Kiitos kukista, seppelelstft
ja sähkösanomista. Kiitos kaikille. Jotka oUtte tekemässä viimeistk
palvelusta hänelle.
O OMAISET
Natsi sanoo sodan
olevan väistämättömän
Regina. — Tri Otto Strasser, joka
oli aikoinaan yksi huomatiiimmlsta
natseista Saksassa, mutta joka sitten
riitautui Hitlerin kanssa Ja lähti
maasta, sanoi täällä uskovansa, että
uusi sota on väistämätön. Hänellä
siis on sama mielipide, kuin kalkilla
muillakin natseilla on.
Tri Strasser oU täällä antamassa
teknillisiä neuvoja, kun Reginassa i l ­mestyvä
saksan kielinen sanomalehti
"Der Courier" Järjestää levityskani-panjaa.
Hän on asunut Nova Scotias-sa
vuodesta 1041.
Uusi maailmanennätys
220 jaardin matkalla
Los Angeles. — Etelä-Callfomian
yliopiston Mel Patton saavutti täällä
pidetyissä kilpailuissa uuden maail­manennätyksen
220 Jaardin pikajuok­sussa
suoritueesaan matkasta 20.2 se­kunnin
ajassa, 3.3 mailin myötätuu­lessa.
Kansainvälisten sääntöjen mu­kaan
ei myötätuulen-nopeus saa olla
ennätysjuoksuissa eiiempää kuin 4.473
mailia tunnissa. Tämän Johdosta ole­tetaan,
että Pattonin tulos hyväksy­tään
uudeksi maailmanennätykseksi.
Entinen 1''10 sekuntia parempi ennä­tys
oli myös Pattonin saavuttama. Hän
juoksi samoissa kilpailuissa 100 Jaar­dia
9.1 sekunnissa 6i> mailin myötä­tuulessa.
Maailman metsäkon­gressi
Helsingissä
HeUlnkl. (S-S) — Helsingissä en­si
heinäkuussa pidettävän maailman
metsäkongressin valmistelut ovat par.
haillaan käynnissä. Suomen halli­tuksen
puolesta on lähetetty kongres-sikutsu
kaikkiin niihin maihin, Joissa
metsätaloutta harjoitetaan. Myön­teinen
vastaus tähän mennessä on
saatu 27 valtiosta. Osallistuvatpa e-rttät
kaukaiset moatkin, kuten Uusi
Seelanti, Ceylon, Inddhesla. Austraa-lia,
Argentiina Jhe. tähän kongres­siin.
Kongressin keskuksena on Metsä-
IDA LUJASEN
MUISTOLLE
Kuoli 14 pilvi teukektttita
1948 Whli«fl«hl«M. Ont.
On vuosi kulunut siitä,
kun rakas äitimme laskettiin '
haudan poveen.
Unhoittaa Sinua emme koskaan
voi,
Siellä lepää isä, äiti,
alin kevään kukkien.
Myöskin veli kulta kutri,
nurmin alla nukkuen.
I.* 11
Ilona Ja Eroppu • >•
Jim ja Ken
Ulo. mutta järjMtetään erilt& imi
Butiksia myös yliopistoon. Kongremn
soanuuta huomiosta mainittakoon,
että postUaitos tulee laskemaan lUlf:-
keelle kakal kongreulalbeUte «rlkolst
postimerkkiä. .
1
Uusia postimerkkejä
Ottawa. — Kesäkuun 6 p:nä laskee
Canadan postihallinto liikkeelle uuden
postimerkkisarjan kuninkaan synty­mäpäivän
kunniaksi. Nämä merkit.
1-5 senttiin, tulevat nykyisin käytän^
nössä olevien merkkien tilalle.
Kesäkuun 21 p:nä lasketaan liik­keelle
erikoinen i sentin postimerkki
Halifaxin perustamisen 200-vuotisjuh-lan
kunniaksi
Suomen valuuttakurs­seja
ei muuteta
HetoinkL — 'S-B) — Sen Johdosta,
että kysymys valuuttakurssien muut-taiqlsesta
on viime päivinä joutunut
keskustelun alaiseksi eräiden huomat­tavien
talouselämän edustajien esitet­tyä
siitä mielipiteensä Julkisuudessa,
on Suomen Pankin puheenjohtaja,
pääjohtaja Sakari Tuomioja ilmoitta­nut
seuraavaa:
Suomen Pankin johtokunta on tätä
monisäikeistä ja vaikeata kysymystä
perusteelUsestl viime viikkojen aikana
tutkinut, mutta tullut kurssien muut­tamisen
suhteen kielteiseen tulokseen,
elleivät olosuhteet esim. kansalnvälte-ten
valuuttTakurssien 'Järjestelyjen tai
muiden syiden takia nykyisestään
olennaisesti muutu. Näin ollen vie­jien
samoin kuin muidenkin piirien
on aivan turhaa spekuloida valuutta­kurssien
muuttamisella.
Ammattinyrkkeilijäksi
HeislnlcL — Entinen moninkertai­nen
kärpässarjan nyrkkeilyn Suomen­mestari
moninkertainen maaottelu-raies,
olympiaedustaja j a kaksi kertaa
Eurooppa-U8A-ottela?sa edustajana
ollut Olli Lehtinen allekirjoitti huh-tik.
21 pnä sopimuksen Suomen Am-mattinyrkkellyliiton
kanssa. Lehtinen
on ilmoittanut, että hänen eiuimmäi-nen
ammattilaisottelunsa tapahtuu
täkäläisessä Messuhallissa toukok. 16
pnä Jonktm ranskalaisen kanssa.
KONSIRTTl
KESKIVIIKKONA TOUKOKUUN 18 P:NA
1949 KLO 8.15 ILLALLA
Church Of The Redeener Hali
7 Avonuo Road Toronto, Ontario
Liput 1.00
J
CSJ:n Toronton osaston kesäleirin
TARMOLAN
Sunnuntaina toukokuun 22 pmä
alkäon kello 11 .«.p.
RATA-KENTTÄURHEILULLA
Iltapäivän ohlelma alkaa koUo 2 lp.
OHJELMASSA ESIINTYVÄT KUORO,
SOITTOKUNTA Y.M.
Tervetulo/
m