Vapaus, January 14, 1950

              Olin te.?;
•nasta,
n ole T^y
^ vieii»!
: "Mitä
isin ikau
t se ole;
"No, henati
QUksellaiiL \
inina
irtriassaan "Maksim Gorkin elämä
1 ^ S u " , Jo2ta on kirjoitettu G o r -
l i ^ i K i kertomusten perusteella.
ISaneenja Grusdey Gorkin ensim- jSro novellin syntymistä seuraa-
Kjyään ventovieraaseen kaupun-i
' yisin Aljosha huolehti elatuk-i^
än s i ^ ^ kulloinkin mahr
I S - kantoi t a c o j a , työsken-iXautateiUä.
Mutta perin huonosti
K olisi käynyt, ellei olisi sattunut
^ 3 s t a tapaamista.
I^^nder-Melodijevitsh Kaljush-l^
ikumousmies, aikanaan cUut pak,
ISössä ja sitten karkoitettu v i r k a i l i ­j
a ja tuli yhä useammin kiinnittä-äcatseensa
nuoreen lastaajaan,
f ioB» oli leveät poskipäät, itsepäinen
|£kasvoillaan ja mu3tat sUmät. Y I .
l ä i kutakuinkin huono asu. joka ei
& Vuodenajan mukainen, tämä uu-la
isutaticläinen ei suinkaan näyttä-ijjt
oasentuneelta. vaan pystyi h u -
an tovereita kertomalla k a i -
tapauksia elämästään taikka
iiiitmui heille siitä, ikuinka. työläisen p i -
Eustella järjellisen elämän puo-ijBte
ja olla alistumatta isäntien mie-ilijaltaan.'
, . . ; . ; • „
I ^ushnyj tarjoutm ottamaan ha-tluökscen
asumaan, j a siitä johtui.
Aljosha pitkinä iltoina kertoi
ystävälleen kaildti vaellusten,
jalkana sattuneet seikkaUut. K a l -
Dyj sUmäiU häntä pöfhöisten k u l -
jöTVOjensa alta ivallisesti ja samal_
perin ystävällisesti. Mutta kun
sha oli tehnyt selkoa sUtä, kuinka
ngo cli Tonavan rannalla tutustu­nut
mustalaisukkoon ja roitä tämä o li
hänelle kertonut, nousi Kaljushnyj,
tarttui hänen hartiaansa taliitti hä­net
toiseen huoneeseen j a jätti hä­net
sinne,-lukiten oven.
- "Siellä on pöydaUa paperia", sa­noi
hän hämmästyneelle, AIjcshalle
ovenräp5ta, "Kirjoittakaa muistiin
se. mitä t e kerroitte mustalaisesta. E n
päästä teitä ulos huoneesta, ennen­kuin
se on paperilla valmiina."
Vaikeata vse oli Aljoshalle koska
hän ei ollut tcftimut kirjoitustyöhön.
Mutta Kaljushnyj ei ottanut hänen
vastaväitteitään kuuleviin korviinsa.
J a niin kertomus valmistui
' Seuraavana päivänä oli Aljosha t i f.
ILsiläisen "Kaykes"-lehden toimituk­sessa.
Hänen edessään, pöydän ta­kana
istui toimittaja^ laiha, •kulta­sankaisia
silinälaseja käyttävä ukko
tarkkaavasti lukemassa juuri luotua
kertomusta "MakarTshudra."
" N i i n " , lausui toimittaja lopetet­tuaan
lukemisensa ja ihmetellen kat.
seli kirjoittajan hieman kömpelöä
hahmoa. " N i i n " , toisti hän ajatuksiin
vaipuneena. "Mutta tässä 'kirjoituk­sessa
ei ole tekijän nimeä. Se tarvi­taan
myös. Ktiinka se kuuliiu? Kuka
te olette?
Kukako hän oli? Aljosha mietti vä.
hän aikaa, aikoi sanoa jotakin, sitten
oli kahden vaiheilla ja lopuksi huitais­ten
kädellään vastasi päättäväisen nä­köisenä:
"Hyvä on, kirjoittakaa alle: Gorki
fgorki katkera, haikea).
Toimittaja merkitsi käsikirjoituk­seen
näin tekijän nimen ja vasem­paan
yläkulmaan kirjapainoa var­ten:
"Ladottavaksi".
KULTTUURI El OLE RIIPPU­VAINEN
ILMANSUUNNISTA
Jonluknun 3 päivänä piti Helsin­gissä
Suomen Ranbanpuolustajain
kirjailijaillassa liiton varapuheen-heen:
Suomen
Miten kauaksi tästä katsomustavas­ta
olemmekaan etääntyneet sodan ja
väkivallan aikakautena. Onhan ny-johtaja
Erkki Vala seuraavan pu- kyisizi jö melkeiii mahdotonta vedota
meidän oloissamme tällaisiin' humaa­nisiin
periaatteisiin. Virallisen, käsi­tyksen
mukaan voidaan. kommun«s-minvastaisen
taistelun nimessä käsi­tellä
ihrriisiä^^inka hy\'änsä. yä.ki-valtaliikkeqt
ja sota-ajan menjäli-:
teetfi ovat tehneet tehtävänsä; Tä­hän
tulee' lisäksi se. että ne, jotka
pelkäävät menettävänsä sosiaalisen
••»4 jat. t* e„ th^djä" rauhan puol, estj.a , mika- on a. semansa„ ja vu skovat; vra in» uuden sö-
•• ^ . dan avulla voivansa pelastaa sen, tie-heidan
hsansa. taistelussa kulttuuriar- . ; .. • , ... . ..r.. i , - - , • • . » « • • u o o ^^
' toisesti tekevät tyota hayittaakseen
pohjan humaanisen elämänkäsityksen
Rauhanpuolustajat . ovat
järjestäneet tämän kirjailijaillan näin
joulun alla, jotta ajäiajiiei^^ het­keksi
siirtyisivät niäin^; Vakaviin k y ­symyksiin,
joita sanathsota ja rauha,
nuo sanat, jotka jäU^n joka päivä
esiintyvät sanomalebÄieii siyuiUa, tuo­vat
mieleemme. Mitä w i v a t kirjaili-;
QomecD
Heidän joukossaan USA:n kongressin
jäseniä^ seikkailijoita ja mormooneja
vojen suojaamiseksi, humaanisuuden"
puolustamiseksi ja demokratian kehit-tämiseksL
alta. Ei ole mikään salaisuus se, että
suomalaisessakin kirjallisuudessa koe-
E n maissa ovat kirjailijat eturiuta- jaetaan painaa alas entinen humaani-leh
rarh
Minäkin (
i tiedän a
urkii m
ibti n.
fOÖ, Vaasa
8,571, VI
156; Riihin:
i 'kh-joitl
ir^lhtaja.
:dlliscna
Iliaista !k<
^oon
itä; että to
»ttäa
>n-on ja x&
Imestaan.
ä lukii
nne
an konf<
me, j$&a
in 'kiina
msa 1(^)1
:a;
», jeläkööii
länteen!
Viime joulukuun 29 päivän Vapau-cävellvät
hÄejsa julkaistun raportin mukaan on
-^astaan^ Beaver Laken Jehu vuosikokoukses-
-ikerta b S a n käsitellyt varhaisnuorten jär-intekoon
ku itetäiniskysyniystä kokonaan virheel-iljaa:
"Sans iijeltä pohjalta ja siten päätynyt s i i -
virheelliseen lopputulokseen.: Täs^
la eveistl \ %, Tekönimuksen" kirjoittamassa,
itellaisuuttsi importissa sanotaan mm:
/•Miksi sm "Kuultiin CSJ:n johdolta tullut
filrjelmä varhaisnuorten • erikoisen
saston perustamisesta. Kysymys
Ssiteltiin perusteellisesti ja katsot-ettel
ole; tarpeellista eikä suo-ivaa
jakaa nuoria kahteen eri jär-lötfiön
ja hajoittaa voimia.";.
Tosiasia kuitenkin on, että, CSJ.:n
l o i i t o o l e ' lähettän^" iTelitille
klrjelmää. Mutta CSJ:ri ösäs-olemme
kylläkin lähettäneet
luorten järjestämistä käsitte-kirjelmiä
ja koska monet osas-jmne
jäsenistä kuuluvat myöskin
tansa urheiluseuran jäse-lyyteen,:
tai päinvastoin, niin käsl-
Snune kylläkin miten Jehun huomio
in Ölntynyt näihin Ikirjelmiih. Ja
sellaisenaan ei ole mitään pa-r,
päinvastoin. Mutta mitään to-aslallista
syytä ei ole viedä
o kirjeitä seuran kokouksen kä-iväkfil.
On parempi käsitellä ne
iton kokouksessa.
Tämä ei kuitenkaan ole syy miksi
Jtatsomme tämän selostuksen tarpeel-
\ Isdol, vaan se, että mainitussa r a -
lortlssa leimataan meidän toimeiipi-eemme
varhaisnuorten järjestämi-eksi
"voimien hajolttamiseksi''.
SUrtyessämme itse asiaan huomau-
« aluksi, että Jehu ön tietääk-
«mme SCAUL:n alainen seura, Sel-alsenasen
pitäisi olla tietoinen siltä
'btelstolminnasta, joka on useita vuo.
vallinnut C S J : n j a S C A U L : n kea-
Men varhaisnuorten toinUnnassa, jo-
I a ei ilmene ainoastaan C S J i n edus-
'^«Jakokousten päätöksistä ja Järjes-Än
muiden orgaanien lausunnoista,
raan myöskin S C A U L : n lilttbtoimi-ohjeista
ja liittokokousten
itöksistä. Nämä päätökset j a oh-
«iellyttävät yhteistä varhaisnuor-toimintaa
osastojen ja seiurojen
kaikkialla missä molemmat
järjestöistä ovat_ toiminnassa.
»Mldän lähettämämme kirjelmät
Ivät alinkaan ole ristiriidassa näi-
Päätesten kanssa.
Oletamme raportissa tarkoitettavan
'llle lähettämäname kirjelöiää
"me marraskuun 28 päivältä, vaik-
• siinä el niin sanota. Raportissa
että "kysymys käsiteltiin
'lllsesti". Mutta käsittelyn
antaa aihetta epäillä, että tus^
tuo kirjelmä tuU kokouksessa edes
kokonaisuudessaan. Jc^ st
tehty niin olisi siitä löytynyt k?!h-
J*sa sanotaan:
nSssä on kuitenkin huomautettava,
« useimmUla sellaisilla paikkakun.
missä on osastojen ja seurojen
- yhteinen varhaisnuorten toi-
00 käytärmössä urheiluliitor
t- Tällaisissa tapauksissa
ehdota mitään muutosta teh-
Bi, vaan voidaan toimintaa jat-
«iten ennenkin".
pitäisi kyllin selvästi osoit­etta
tarkoituksemme ei ole ollut
"^«^un laidunmaille, ja et-
« « k i puheet "voimien hajoitta-ovat
aiheettomia,
ole asettaneet kyseenalai-
J<*un ansioita varhaisnuorten
päinvastoin annamme
»yden tunnustuksen. Mutta jos
tanta todella on, kuten "Teko-raportissa
heijastaa, että
'orten toiminta Canadan
suomalaisten keskuudessa . on kuten
pitääkin olla, kunhan Beaver Laken
nuoret vaan kuuluvat Jehuun, n i i n
on Jehulla kaikesta huolimatta vielä
syytä tarkistaa kantaansa tässä ky-
^myksessä. Ja jokatapauksessa. me
pidämme ei vain oikeutenamme, vaan
velvollisuutenamme pyrkiä, laajenta­maan
varhaisnuorten toimintaa kaik-kialle
rriinne Järjestömme toiminta
ulottuu.
C S J : n Toimeenpaneva komitea.
Port Arthurin naiset
massa silloin, kun rauhan, puolustami-
S3sta tulee kysj'mys. Kun \Vroclawis-.
sä kesällä 1948 järjestettiin ensimmäi­nen
kansainvälinen rauhankokous toi­sen
maailmansodan jälkeen, olivat
kirjailijat siellä hyvin runsaslukuisesti
edustettuina. Meiltäkin täältä Suo-i
mesta matkusti Elvi Sinervo silloin;
sinne puhuakseen Suomen rauhahtah- i
toisten kirjailijain puolesta. Parisin •
suuressa rauhankongressissa viime ke­väänä
oli Olavi Paavolainen suoma­laisten
kirjailijain , edustajana. Ja
Rauhanpuolustajain tpirnintaan täällii
Suomessa ovat osallistuneet kaikki
täällä tänä iltana esiintyvät k i r j a i l i ­jat
antaen siten tukensa toisen maail-inansodan
jälkeen syntyneelle \'aUa-valle
kansojen rauhänlii-:kedle. M u ­kanamme
täällä cn meillä ilo nähdä
muitten mukana Hagar 01s.sph, joka
koko elämänsä ajan . teoksissaan ja
kirjoituksissaan, on käynyt rauhan-taistelua
ja pitänyt'ylhäällä humanis-nen
perinne ja kaupallisin keinoin
tuoda pinnalle niinsanottua "koviaksi-keitettyä"
kirjallisuutta..
Suomalaisten kirjaUijain on syytä
terästää valpaiittaan ja päättävjästi
taistella humaanisen ajatustavan puo­lesta
kaikissa töissänsä. K i r j a i l i j a on
vastuunalainen siitä, mitä hän kir­joittaa,
eikä ole yhdentekevää, onko
häh ihmisen ja inhimillisten olkeiik-sien
puolella vai niitä "vastaan.
"Vanhempieni romaanissa" kertoo
Arvid Järnefelt hyvin paljon äitinsä
Elisabst Järnefeltin elämänkatsomuk-fyTfxz.
ja. taidekäsityksistä. Elisabet
Järnefelt oli erihomaisesti-perehtynyt
venäläiseen kirjallisuuteen. Jonka suu­ret
edustajat, sellai-set kuin Pushkin,
Turgenjev ja Tolstoi, toivat, voimak­kaasti
esiin vapauden ja humaanisuu­den
periaatteita. Venäläisessä k i r j a l -
lisimde.ssa on tämä. perinne suorastaan
leimaa-antay.i. Kun viisikymmentä
vuotta sitten tsaristinen taantumus
min lippua silloinkin, kun monet l i - ,
punkantajat ovat paenneet ja pessi-j «^'^•^i P " " s t a a myöskin meidän maa-mismin
edustajat.ovat väittäneet, et-! ^^"^ autonoomisia oikeuk-tei
rauhan ja inhimillisYycien lippn.i'^^a'. . h^^^kuun manifestin jälkeen
näy hämärän tullessa:' Kyllä se lippu i-.alettiin; supistaa ,saattol Suomen s i l -
näkyy aina, sillä se säteilee valoa, joka edistyksellinen sivistyneistö ve-on
syntynyt ihmisten sydämissä ja \ ^^^"^ nimenomaan tähän perinteeseen,
saanut fosforinhohteen' niitten lukuis-. 1 JotUukuun 7 pnä 1899 Helsingin
ten runoilijain ajatuksista, jotka ovat ;>'"'^P'^'o"^ pidettiin jul?la kulttuuri-tulkinneet
yksilöitten ja kansojen kai­puun
kohti inhimiliisempää ia parem-i
JaloavikJ
Lpfun omisti
lan alle.J»
kiinni Ja
arvokasta
nunln
n vuoden
ijaceudessa,
»U k;
[naamme
s^xoitien
Eaune
Port Arthur. Jospa taaskin teki­sin
.pienen katsauksen naisten sekä
menneistä etLä tulevisfa toiminnasta.
Ensinnäkin käsityömyyjäiset esivät
olleet erikoisen onnistuneet yleisöön
nähden vaikka oletimme, sillä kun
metsämiehet saapuivat jouluksi kau­punkiin,
n i in tänä viionna oli.sepoik.
keus, että vain osa metsämiehiä oli
täällä joulua viettämässä ja niinpä
meidän naisten käsitöisfä jäikin puo­let
myymättä. Tulokset myyjäisistä
olivat $92.50, josta summasta luovu­timme
C S J : n Port Arthurin osastolle
'.85 ja lausumme kauniit 'kiitokset
talkille, jotka auttoivat työtämme
tiuutaen käsitöitämme ja ihyöskin
lillle mqnlUe naisille, jotka niitä v a i .
nistivat j a lisäksi vielä lahjoittivatkin.
3iis kiitos hyvästä työstänne!
_Viimeisessä naisten kokouksessa, jo­ta
pidettiin tk. 6 pnä keskusteltiin
Parasta Lapsille (Suomen lapsille)
campanjan järjestämisestä lähiaikoi-la.
Ssn lähempi järjestely jäi seuraa,
/aan kokoukseen, joka pidetään nyt
i i n a keskiviikkona joka kahden' v i i ­ton
perästä klo 2 ip. Seuraava ko-tous
on siis 18 pnä tätä kuuta. T c i -
/otaari kaikkien naisten ja rajaton
aiäärä uusiakin jäseniä saapuvan s i l ­loin
kokoukseen.
Opiskelutyö päätettiin myöskin
aloittaa' jo seuraavassa kokouksessa.
Valittiin T. suiman esittämään kes­kustelukysymyksen.
Keskustelu ky­symys:
Esiäitimme ihmiskunnan l a p .
suuden aikana: Tapahtuuko naisten
asemassa parannuksia.
Yksi kerhomme jäsen, A i n o Cullici
on ollut jo pidemmän ajan St. Joseph-sairaalassa
ja kehoitetaan muitakin
kuin kerhon vak/tui5ta sairaskcmiteaa
käymään tervehtimässä Ainoa. Sa­moin
inrs. E . Hostikka Intolasta (tai
he nyt cvat hiljan muuttaneet Port
Arthuriin) c n ollut General sairaalas­sa
Port Arthurissa jo pitemmän aikaa
ja toivotaan, että toverit käyvät hän.
tä katsomassa. Mrs. O. Ikonen Fort
Arthurista myöskin joutui sairaar
laan leikattavaksi. Hänet vietiin s a i ­raalaan
eilen. Olisi hyvä, että ker­homme
vakituiset sairaskomitean jä-
•senet muistaisivat käydä katsomassa
näitä tovereita sillä se virkistää sai­raan
mieltä ainakin hetkeksi, joten
älkäämme heitä unhoittako.
Naiset päättivät myöskin laittaa
.iotakin erikoisen repäisevää haalille.
tanssit ja "honeymoon^-reisulta pa­laavan
nuorenparin tervetuliaiskemut
Viimeisessä kokouksessa myöskin
jaettiin, kerhomme jäsenille jäsen­kortti
ja-naiset lunastivat kortin 25c.
joka oikeuttaa olemaan hyvässä jä­senyydessä
kokonaisen vuoden ajan
Viimeisessä kokouksessa oli kaksi-i
kymmentä jäsentä,—Puolesta: Tyyne, i
paa elämää. '
. Minä tahtoisinkin tämän kirjailija-illan
alussa palauttaa, mieleen si-n,
mitä edelliset, sukupolvet ovat tehne:t
rauhan ja humäani.sen ajattelutavan
hyväksi. K u n - nykypolven kirjailijat
esiintyvät täällä tukien teoksistaan
.runoja; ja: suorasaiiaigt^^..joissa tuo­daan
esiin heidän käsityksensä . r a u ­hasta
ja inhimillisyydestä, niin he vei- .
vät- tehdä sen tietoisina .siitä, että hei •^'^^''^J'".^.^^.;
eivät ole yksin, vaan,heidän takanaan -"^^^i^'
on koko se. humanistinen perinne,
jenka Suomen kirjallisuuden uran­uurtajat
ovat luorieet.
Minulle tulee tällöin erikoisesti.mie­leen
se työ, jonkä;Arviä. Järnefelt on
suorittanut rauhan, sosiaalisen oikeu­denmukaisuuden
ja; humaanisuuden
puoltajana.. . : '."
Me kaikki tiedämme, miten suu­ressa
kiitcllisuudenvelassa Sucmsn
kirjallisuus on Arvid Järnefeltille suu­rena
opettajana. Plän nosti .suoma­laisen
novellin;. taiteslliselle tasclle,
hän osoitti esimerkillään, mitä totuu­dellisuus
merkitsee taiteessa, Hän
osoitti myöskin, että kirjailijan tulee
aina olla lähellä kansaa, hän ei saa
eristäytyä siitä. ' . • '
Hän se oli, joka avasi tien sosiaali­selle
reportaashille matkustamalla
Laukkoon, jossa torpparit oli häädet­ty
pois mökeistään, ja kirjoittamalla
kuvauksen näiden häädettyjen ase­masta
siten vedotc-n ylei-seen mielipi­teeseen
ja ihmisten omatuntoon. Hän
lehti "Ateneumin" hyväksi, n i i n j u h -
lae.sitelmcitsijä, professori J . Mandel-istam,
vetosi nimenomaan venäläisiin
runoilijoihin toivoessaan vallanpitä­jien
taholta surampaa ymmärtämystä
.Suomen, kansaa kohtaan. Venäläiset
runoilijat Oershavinista ja Griboje-dovLsta
alkaen ovat ylistäneet vapaut­ta
ja sanan mahtia. Pushkin, Turgen­jev
ja Leo Tolstoi ovat seuranneet s a ­ma
a linjaa ja antaneet; kuolemattomia
taiteellisia ilmauksia humaanisille kä-
Nämä käsitykset ovat
aneet myöskin Nuoren Suo-msnkirjallisuutta.
,
Eli.sabet Järnefeltin taidekäsityksen
perusajatus oli totuuden palvominen
tunteiden maailmassa. Tässä käsityk-se.
ssään hän sai vilpittömän ystävän
nuoresta Juhani Ahosta, josta sitten
tuli suomalaisen kirjallisuuden stiuri
nimi, Elisabet Järnefelt käänsi J u ­hani
Aholle -venäjästä Turgenjevin
''Met.sämiehen muistelmat" ja opetti
häntä kuvaamaan luontoa ja ihmisiä
totuudenmukaisesti.: "Vanhempien
romaania" lukiessamme näemme,
kuinka venäläinen humanismi vaikut­taa
suomalaiseen ja kuinka maassam­me
syntyy humanistinen kulttuurikä­sitys,
jonka kansamme tuntee omak-
•seen jä joka lupaa rikkaita satoja t u -
isvaisuudessa.
Mutta toisin kävi, iSe keinotekpinen
vastakohtaisuus, joka Venäjän suuren
lokakuun vallankumouksen 'jälkeen
luotiin Sucmen ja Neuvostoliiton vä­lin.;,
katkaisi pitkäksi aikaa lupaavan
kulttuurikehityksen. Humaaninen Un-oli
aina väkivaltaa vastaan ja hän i ja Suo.Tien kirjallisuudessa heikkeni
osoitti teoksissaan, miten mieletöntä
väkivalta, oli silloin,-kun se kohdistui
ihmisten luonnoUisia oikeuksia ja elä.
mää vastaan. ^ \
Otimmepa minkä ^Arvid Järnefeltin
k i r j a n hyvänsä, aina hän tuo esiin
tämän peruskäsityksensä. Jo ensim-'
heikkenemistään, kunnes me nyt
olernme siinä pisteessä, että meidän
on pakko etsiä itselle uudelleen tämä
humaaninen pohja, jos yleensä mie-liiTime
mennä eteenpäin sivistyskan­sana,
;
Sota, kaiken kulttuurin vihollinen,
maisessa teoksessaan, "Isänmaas.sa", • on aikaansaanut taantumuksen olois-hän
esittää isänmaanrakkauden r a k - . samme. Meidän on sen vuoksi pakko
kautena kotimaahan ia sen kansaan, j panna vastalauseemme^ulttuuri-sa-
Haltioitunein sanoin hän ylistää niitä, j nan käyttöä vastaan uuden sodan
jotka löytävät tämän oikean rakkau-; iielsDnnaK.5a. Emme hyväksy kulttuu-den.
"Ja riemu täyttää sydämen, rista puhuttaessa ihnansuuntien n i -
Kiuruna kohoaa- mieli ylistystä purka- mityksiä. Puhutaan länsimaisesta
joka muka on jotakin
Itä-Euroopassa vallalla
lopussa. Ja j oleva kulttuuri. Tosiasiassa ön kult-maan.
Ylistystä siitä, että on ääret-j kulttuurista,
tömän paljon rakkauden kohdetta'*, muuta kuin
sanoo hän teokser
"Helenassa", hän antaa tilanomista-j tuuri kuitenkin käsite, jota ei ovida
jan, joka monien .sielullisten taistelu-i jakaa eikä sen paikkaa määritellä
jen jälkeen löytää oman tiensä, oman I muuta kuin tosiasiain perusteella,
elämänkäsityksensä, määritellä kan-i Xulttuu.-illa ymmärretään luopumista
tansa. seuraava.sti: "Kiivetä liaikcssä j pri.-nitiivisistä vaistoista ja sellaisesta
hiljaisuudessa talonpoikien hartioilta j järjestelmästä, joka estää yksilöitten
maahan". "Minun Marttani"-te-k-'
sessa taas, joka ilmestyi 1920-IuvulIa |
.sensatiolehdistön ja maassamme v a i - •
linneen poliisivallan. aikana, hän p i - !
tää pnnellissnä Jokaista p£lastum!'<t:i |
ja yhteiskunnan kehitystä korkeam­malle
a-steelle. Kun ranskalaiselta
kirjailijalta Jules Homainsilta ensim-mHi.-
ven maailmansodan aikoina kysyt-tii:
i, miksi hän ei osallistunut sota-noitten
voimien käsistä. Kirjan kcr- propagandaan, vastasi hän, että hän
toja-minä huudahtaa: "Oi elinantavaa pyrkii pää"emään yhtä korkealle t a -
autuutta. rakastaa jälleen, maaikmaa,' .-solk- kuin .<;e alkukauden ihminen, jo-tietää,
ettei ihmisi.stä kukaan ole; ka ensimmäisenä kannibaalien jou-
Marttaa tuominnut, frttei kukaan ole'k-.s.-sa lakka/ii .syörtiästä ihmislihaa,
häntä kiduttanut, ei palja.stanut. hä- (Ti.:r.n.e<.iu on myöskin erään englanti-nen
sydämensä .salaisuuksia, eikä j i i i - \ laisen proIcs.wrin laasunto toisen
tämaailmalJe julistrinut" i-'^maailmansodan ajalta, kun häntä a h -
Olen lukenut nämä tyypilliiet nityt-; diitelliin osallistumaan vajpaaehtois-teet
Aryi^ Järnsfeltin terjk.si';ta 0:oU. i värväykss&n. "Minun täytyy pysyä
taakseni, miten/humaani elämärikai-lpiikoijlani", .«sanoi hän, "sillä minä
somus tuomitsee väkivallan, mvöskih j c2en osa .';iltä kulttuurista, jota so-henkLsen
väkivallan, ja tähdentää per-; dassa sanotaan puoluustettavan." Kä-soonallisuuden
kunnioitta:nj,';en vält-j-sltys .-iiita, että Ihminen on kaiken
tämättömyyttä .silloinkin,,kun yhtc-i.'i-j yhtti^ikunnallisen toiminnan kohde ja
kunnan pienimmät ovat kysymyksessä, i tarkoitus, ihmisen vapauden ja kehi-
Vlraiiisten tietojen mukaan vieraili
Suomessa tämari vuoden heinäkuun
loppuim mennessä 38,608 ulkomaa­laista,
näistä ruotsalaisia 23303, mul­ta
pohjoismaalaisia 6,553, amerikka­laisia
2,550 ja englantUaisia.1.515. ML
t€n on selitettävissä länsirajalta maa­hamme
suuntautuva matkustaja tulva?
Onko se luonnollista ja ystävällistä
kanssakäymistä, niinkuin itärajamme
liikenne sodan jälkeen on ollut?
Ennenkuin annamme oikean vas­tauksen
näihin kysymyksiin, on huo­mioitava,
mitä länsirajan takana t a ­pahtuu.
Tämän vuoden helmikuun
kolmannella viikplJjÖ; amerikkalaisuu­den
asianajaja, tukholmalainen Da­gens
Nyheter, julkaisi amerikkalaisen
lehtimiehen Donald Robinsonin se­lostuksen
Amerikan hallituksen toi­menpiteistä
multa malta kohtaan.
" C I A : n (Central Intelllgence Ageh.
cjm) kautta saavat Amerikan poliit­tiset
j a sotUaalliset. johtajat kalkilta
maailman kulmilta luotettavia tietoja,
jotka ovat mitä tarpeelllslmpia tilan­teen
arvioimiseesi siinä kylniässä so.
dassa, jota suurimmaksi osaksi käy­dään
maan alla.
CIA on organisoinut muutama t u ­hat
henkilöä käsittävän eslkuniian, ja
järjestön agentellie on annettu anka.
rat määräykset pitää Washingtqn t a -
pahtunilen tasalla aina pormestarin
vaalista pääministerin rakastajatta­reen
ja rakastajattaren vaikutusval­taan
saakka.
Vastuunalaisessa asemassa olevat
henkilöt, jotka tuntevat C I A : n työn,
vakuuttavat, että sen agentit seuraa­vat
tarkasti eri maiden talouselämän
palkkia yksityiskohtia. AvainteoUi-suudet,
rautatielinjat, öljypuhdlsta-mot
— kaikki tämänkaltainen k i i n ­nostaa
Washlngtonia.
Tätä tOlmlnUa C IA nimittää en­simmäisten
kolonnien rakentamiseksi.
Ilmeisesti maahamme lännestä valu.
valla matkailljatulvalla ja C I A : n t o i ­minnalla
on jotain yhteistä/
"Haluamme ottaa selvän, mitä v a ­roillamme
ön saatu aikaan, onko niitä
käytetty n»hdollIslmman tehokkaas.
tr, kertoi Amerikan kongressin jäsen
Mr. John A. Blatnlk matkansa syys­tä,
(SS 16. i l . -49) ja jonka mainitaan
haastatelleen mm. ministeri Lepistöä.
'"Käytännöllisin kokein aiotaan ot.
taat selville, mitä amerikkalainen voi
döiöärelllaan pohjoismaista saada de-vaMlrthrn
Jälkieen", kerrottiin (HS
17."'li. 49).jo etukäteen marraskuun
loptissa täällä vierallleltteh 20 lehti­naisen
matkan tarkoituksesta. I l ­meisesti
dollarin voima selylsl heille
niillä monilla ministeri- ja mullia
kiitsuilla j a -tapaamisilla, jotka heille
täällä järjestettiin.
"Kannanotossa ulkomaanpolllttlslln
kysymyksiin, kuten Marshall-suunrit-telmaan.
Atlantin Uittoon Ja: maail­man
uuteen ammattlyhdlstysUittoon
nähden on tullut maahamme tutustu­maan
ammattlyhdlstysillkeeseemme
j a sen johtaviin miehiin", kerrottiin
<SS 22. 10 49) lokakuussa vierailleen
A F L : n Euroopan osaston päällikön,
Mr.. Irving Browhin, matkan tarkoi­tuksesta,
henkilön, joka vuodesta 1945
on BrysEjelistä käsin johtanut taiste­lua
Maailman Ammattiyhdistysten
Liittoa -vastaan sen hajolttamlseksl.
"Hänen haastateltavlensa joiikkoon
oii kuulunut mm. eräs korkea kunnal­linen
virkamies", kerrotaan (HS 19.
10. 49) sutu-ta huomiota herättäneen
seikkailijattaren, Sylvia Petronellan
puuhista Suomessa.
"Suomessa nyt työskentelevistä 37
mormoonisaamaajasta, jotka yleensä
ovat 22—25 vuoden ikäisiä nuoria
miehiä, on y l i puolet eli 22 ollut so­dan
aikana kutsuttuna asepalveluk­seen
Yhdysvalloissa. — — — Saar­naajat
kulkevat eri paikkakunnilla
yleensä kakslttalii — ovat pää-tysmahdollisuukslen
t u r v a a m I neii
kulttum-ltyön korkein päämäärä, on
suurten humahIstlen>iohtoajatus. Ja
Ilolla on todettava, ettäWialIstl8lssa
maissa tämä s^uri humanistinen pe­rinne
on hyväksytty j a kohotettu kun
nia-asemaän. "ihminen — mikä ylväs
sana!" sanoo Maxim Gorki. Ja Push­kinin,
Leo Tolstoin ja Turgenjevin
harras ihailu neuvostokansojen kes­kuudessa
todistaa humanistisen ajat­telutavan
lujuutta. Sellainen on hyvä
esimerkki muille kansoUle. Pitäkääm­me
me täällä omassa maassamme
niinikään huolta, että humanistinen
perinteemme säilyy ja vahvistuu ja
lopettakaamme puhe Ilmansuunnista,
sillä se ei auta ketään eikä mitään.
KlrjaUijan tehtävä rauhantyössä ei
loppujen lopuksi ole muuta kuin to­tuuden
esittämistä: Ihmisten ja eri
kansallisuuksien välisten suhteiden o l ­kea,
totuudermiukalnen kuvaaminen
on aina rauhantyötä.
Samoin edistää kirjaUija rauhaa las­ten
kasvatuksen ja tunne-elämän to­tuudenmukaisessa
kuvaamises.m. Jos
kirjailija on rehellinen, niin hänen
täytyy tunnustaa, että ne siteet, jotka
yhdistävät Ihmisiä, ovat sittenkin voi­makkaampia
kuin ne, jotka heitä erot­tavat.
Ja ennen kaikkea: yhdistävät,
rakentavat voimat ovat kaavukelpol-sempla
kuin erottavat, tuhoavat voi­mat,
sillä rauhan voimat, humaani­suuden
voimat saavat elämän ihmis­ten
sydämistä Ja kansojen toivosta.
asiassa suomalaisten siirtolaisten jäi-kelälslä."
(HS 1; 5 492. Näin kerro­taan
viralliselta taholta annetussa
Uedcnaimossa viime keväänä kansain­välistä
huomiota herättäneistä nior-moonivIeraUljoIsta.
; ^
Suomen Ylioppilaskuntien " r a l -
vausleireiUä" Itärajan läheisyydessä
Pielisjärvellä toimi n. 250 ulkomaista
ylioppilasta tänä kesänä. Heistä a i ­nakin
eräs englantilainen ja pari
tanskalaista "'utellalsuudeäta" har­hautuivat
Neuvostoliiton alueelle niin
pItkäUe, että tulivat pidätetyksi, yksi
jopa ammutuksi.
"Ruotsalaiset, lehtivalokuvaaja Ber-
Ul NUsson j a opiskelija Ulla Taube
— — vällkj-symyskeskustelun aikana
eduskuntatalossa esittivät kysymyksiä
pääministeri Fagerholmille" (TS 2.
3. 49). "Porkkalan raja-alueella — —
lehtivalokuvaaja Nilssonin ottamia
kuvia tarkastettaessa on todettu nii­den
esittäneen vetureita, ilmoitus-kUpIä,
mailsemia ym, — — el viitsinyt
vaivautua hankkimaan asiaankuulu­vaa
lllkkuihls- ja oleskelulupaa raja-alueella"
(SS 3. 3. -49). K u n näiden
Ilmeisten vakoilijaln toiminnasta uh­kasi
puhjeta ulkopoliittinen selkkaus,
karkoltettUnif heidät kotimaahansa.
Mikä tehtävä maatamme kiertäneellä
.Oskari TokoiUa on suorltettavanaan,
se jääköön näiden esimerkkien nojal­la.
lukijain ratkaistavaksi. .
Amerikan Imperialismille on häi.
den puuhieii tulosten tarkkailu tär­keätä
eikä vain sodan valmistamisen
tarkoituksessa, vaan Suomen kansan
j a muiden kapitalististen maiden
kansojen riistämisen tehostamiseksi.
Lainaamistamme lehtilausunnoista
käy tämä selville. Se että matkaili jäin
tarkoitusperä näin selvästi sanotaan,
lienee tarkoitettu asian selventämi­seksi
niille henkilöille, joihin koske­tusta
ottamaan matkailijat on lähe­tetty.-
; •
Fagerholmin ohrana, Suopo, ei ha-lua
mitenkään vaikeuttaa tätä mat­kailun
muodossa tapahtuvaa "ensim­mäisten
kolonnien rakentamista'!,
kcska matkailijatulva esteettömästl
jatkuu. JPälnvastoiln Suopön takana
olevat piirit ottavat hämäräperäislm-mätkin
matkailijat avosylin vastaan,
antaen näille kaikkea apuaan. Nyt
oh Suomen ja Ruotsin välillä poistettu
jopa viisumipakkokin. Muiden poh­joismaiden
väliltä se, on jo a l k a i ^ m -
mln poistettu. Tarkoituksena lienee
Lauantaina, iammik. 14 p.—Salurtfay, Jan, 1? 7 Sivtt; Ä
raivata tietä niille yll 200,000 mat­kailijalle
jotka Amerikka riiafrraskuus-sa
Lontoossa kokoontuneelle Kan­sainväliselle
hotellilUtolle Ilmoitti lä-iiettävänsä
Eurooppaan ensi vuon­na.
' • :,
Ennen sotia maahamme suuntau­tui
matkallljatulva Saksasta. Sitä
perusteltiin vallassaojljain taholta
sillä, että siten saadaan maahan ulko­maanvaluuttaa.
Nykyistä, «lärisirajö-jen
yli vyöryvää tulvaa perustellaan
jälleen samalla .valuuttaselltyksellä.
Saksalainen matkaUljatulva johti 70,-
000 miehen kätkemiseen kirkkomai­den
multiin ja muihin sodasta aiheu.
tunelsiin menetyksiin. Sellaista oli
."'valuutta" työtätekevälle kansalle.
Nykyistä "ensimmäisten kolonnien
rakentamista" seuraavat klertämät-tömästl
"toiset, j a kolmannet kolon­nat"
työtätekevän kansan uhreina so.
dassa, ellei matkailun muodossa t a ­pahtuvalle
amerikkalaiselle tarkkai­lulle
aseteta sulkua, YmmärtämättÖ.
myydessään suhtautuvat työtätekevät
kansalalsemmekin näihin matkailija-tarkkailijoihin
niinkuin ; ystävälliscäsä
tarkoituksessa saapuneeseen vieraa­seen
konsanaan. Maamme politiik­ka
vaatii muutosta tähän länsirajojen
yli vyöryvään tarkkalUjatulvaan suh­tautumisessa.
Presldehtlnvaalit voi­vat
muodostua käänteeksi myös tässä
asiassa.
Perheriita päättyi
joukkomurhaan ~ ~
Hammond, Ind. Erään avioparin
riita JohU täällä varhain torstaina sii­hen,
että aviomies murhasi vaimonsa
Ja kaksi lastaan sekä erään nuoren
pariskunnan, ja tekiitsemiurhan syty.<
tettyään asuntonsa palamaan.
Kuolemansyiden tutkija sanoi tul­leen
selville, että 33-vuotias Felix Sa.
mas oli katkeroitunut siltä, että hä­nen
valmon&a haki avioeroa. Ja sen
vuoksi tehnyt edeliäovainitun; Joukko­murhan
sekä-itsemurhan.
Poliisit aryeUvat verityön tapahtu­neen
puolenyön aikaan. Samasin us­kotaan
murtauttineen ^^asuntoon yöllä
suorittaneen murhat Ja öllen siellä lo­pun
yötä ennenkuin ampui itseiisä.
Murhattu pariskunta meni naimisiin
vasta viime Jouluna,
— Nykyisin tunnetaan noin 1,000
erilaista käärmelajla.
- ) •xii
yK:n kon;iitea t u ^
Italian pyyntöä
Geneve. — YKcn tniBtllsIncttvos^
komitea on byv{iksynyt ebdotokseä»
että Italian salUttalsUn pltäfi vapaa*^
ehtoisia asevoimia somaTlmaftUft "tiv^^
han ja Järjestyksen ylläpitämistä va^»
ten". Tämä ehdotus Jätetään nyt tnis*
tilslneuvostoUe byviUcsymistä vartett,;;'
AINA VAIN GABBT DAVIS ' <^
Ensinunäinen "Amp^in^ftT);rflH)fflT*nf«''
nen"* Garry Davis, joka ästcettäin
esUntyi Parisissa poliisin kanssa, an»
taa Jatkuvasti puhetta itsestään. Nyt:
hän on kirjoittanut kirjeen presIdentU
TrumanlUe Ja anonut takaisin Ameria v
kan kansalaisoikeuksiaan, ettävliän
voisi USA:ssa osalUstua rotuennakko^
luulojen vastaiseen taisteluun. Keixo^i
taan myös. että M n olisi kirjoittanut
generalissimus Stalinille pyytäen^
päästä käymään NeuvostolUtossa.
Kaksi viikkoa
myrskyn käsissä
Georgetoini, British Guiana. — Tän­ne
Uedoitettlin keskiviikkona, että
eräs venezuelalainen kalastusalus on
pelastanut Gloria May-nimiscn aluk­sen
miehistön, joka oli ollut kaksi
viikkoa pelastusveneessä merellä
myrskyn käsissä.
Gloria Mayn kapteeni Graham Ja
kajcsi guianlalalsta matkustajaa olf
hukkunut, mutta 10 miestä pelastui
ajelehdittuaan pelastusveneessä myrs­kyisellä
merellä kaksi viikkoa." He
olivat puolikuolleita nälän ja kärsi­mysten
Johdosta.
Gloria May lähti Georgetownl«t3
joulukuh 21 pnä Barbardoslln. Nel­jäntoista
tunnin kuluttua puhkesi an­kara
myrsky, jolloin alus alkoi vuo­taa
ja upposi muutaman tunnin kulu-e.
ssa. V
Tästä haaksirikosta saatiin lähem­män
tiedon vasta nyt, kun aluksen
miehistö pelastettiin. .
S
saaptiftut Suomesta
Tämä lähetys käsittää, etupäässä hyvin vaimlstettuja
RYTfflH- Ja ELECTRO-levyja.
RYTMI-LEVYJÄ
B.2093 MIKX Yd. Swihgfox
KEN XIENETKi&AN. Tango
Laulanut Henry Theel ^
2102 KAIPAUS, Valssilaulu
KAKSI YOTX, Foxtrot
Laulanut Eero Väre
B-2U9 KVUTAMOYO VOLGALLA, tangolaulu
T»MXN ILLAN SVN LUONASI ISTUISIN. valssUauhl
Laulanut Maire Ojanen
B-2145 JOKA AINOA HETKI, Tango
RAKAS TUNTEMATON. Valssi
Laulanut Henry Theel
ELECtRO-LEVYJÄ
3122 KUUTAMON KUKKA, valssilaulu
SUA SAANKO KANTAA KASILLXIN. tango
Laulanut Henry Theel .
3140 KUN TAAS KEVÄT SAA. tango
KOSKAAN EN KOSKAAN, valssi
Laulanut Henry Theel
3153 MARJATTA YSTÄVIIN, tango
ENSI SILMÄYKSELLÄ, foxtrot
Laulanut Henry Theel
SOINTU-LEVYJÄ
430 TULE KULTANI, foxi
KUUBALAINEN SEBENAADI
. Laulanut Reino Armlo
910 EHKÄ TA8TA TULEE ISKELMX. foxi
ILTA SANTA CRUZISSAiHldas-foxl
Laulanut Olavi Virta
Hinta S I . 2 S l(appal« lähetysbulolneen Jos tilaoa
käsittääbolme levyil tai enemmän.
T I L A T K A A O S O I T T B E L L A :
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Box 69 Sudbuxy. Ontario-
Decd-lcvyjcn joukossa on kaksi kaunista levyä, "NapolU.
tana" ja "Mandoliinit Yössä", molemmissa Henry Thed ja Eero
Väre laulavat dueton.
S—960 Muistathan vielä — tango
Tänäiltana — valssi
Laul. Reino Armio
DECCA-LEVYJÄ
SD—5005 O Sole Mlo, —• Tango .
Päivästä päivään — Foxtrot
Henry Theel ja Decca-orkesteri
SD—5011 Napolitana, Tango serenado,
Henry Theel ja Eero Väre
Sadun Maa — Slow foxtrot* Eero
SD—5069 Ruusuinen hetki — 8low*fox
Kirsti Hurme ja Decca yhtye
Unelmien Linna Olavi Virta
SD—5072 Picardyn ruusuja — foxtrot
Sen hetken vuoksi — tango
Henry Theel ja Decca>orkesteri
Väre
TRIOLA-LEVYJÄ
T—8002 Ei onni ole lahja — tango
Rakkain lauluni — valssi
Laul. Henry Theel
T—8003 Toivetangonl
Tuulen viemää — foxtrot
Laul. Henry Theel
— Kuuluisa säveltäjä Wolfgang j
Amadeus Mozart syntyi v. 175Ö ja
kuoli y. 1791.
HINTA $1.25 KAPPALE
Yllämainittuja levyjä lähetetään kaikkialle Canadassa jatko­vaatimuksella
(COD)i tilaajan maksettava lähetyskulut.
TILATKAA OSOITTEELLA:
Vapaus Publishing Company Limited
Box 69 Sudbury* Ontario J