1925-06-25-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
BIVU 2 I' I IDAIASB^ XJSiajIil^ mmfSJSmm, ms., OINADI; Torstaina, Kesäk. 25, 1925 TILAUSHINNAT CANADAAN: KokoiI VUOSI $2.50 Puoli vuosi $1.50 .\'eIjiii|ineK vuosi 75c YnOYSVALTGlHIN: ^ Koko vuosi Puoli vuosi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ; . . $1.75 NeJjäunes vuo«i . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . $1.00 ^ SUOMEEN: Koko vuosi $3.50 Puoli vuosi $2.00 CANADAN UUTISTEN TOIMISTO PORT AÄTHUB, ONT.. CANADA. MyötHseuraa A CANADAN UUTISTEN vaoj|i]<i',rr^in rilauk8esta,jokB on lähetettävä osoitleclia :- Nimi P'>«tikontl )ri ix&tu oli '^ox So. / a i t io Blainitkaa onko tilaus uusi eli uudistus. luskoulun ja sai' samana- vuonna ylimääräisen palkinnon taideyhdistyksen kilpailussa. Seuraavana vuonna tuli samassa kilpailussa jo ensimäinen palkinto^ muttaj vuoden suiirin voitto oli kuitenkin toinen palkinto ijönnrotin patsaan kilpailussa. Vuonna 1899 —IDOl oleskeli kuvanveistäjä Pa-risissa ja Italiassa; tällä ulko-niaaii. matkalla ;iuuovaili hän ' ' lmi>i''-nimisen hennon tyttöku-- vansa. jolla hän vuojma .1902 voitti valtion palkinnon ja joka m n 1'in o ri in veist et ty nä . ka unistaa Antellin kokoelmia. Erikoista huomiota herättivät hänen Parisin näyttelyi)aviijonkia varten tekemänsä puukorkokuvat, joissa häii — saliioin, kuin inuissa puU-j< i kivitöissään — käsitteli kansanelämästä otettuja aiheita realistisella tavalla samalla yksin-ke r t a i s t v. t (a e n « a n o n t a n sa ni a t e- 1' i a a 1 in . \' a a t i m u s t e n m u k a a n ja t y yi i t el 1 en s en : i* e 1 i e Ti n k o r i s te eiliseen tarkoi tn kseen sopivaksi. NUMERO 2(i f a Suciilcr. Lanlur. Saksan-matka. • ~V • 111 en • I-Mi | U i ' 1 ! e l s i n k i l ai nen maailman mninctta saavutta-: iiur '-fkaivuoro, 011 ollut konsert T;-ir,atkal'a Saksansa, jos^a ori vnainit hyvm suurta suosiota o-, k -M' n . Xiin!>ä köörin Berlinis olloi-a oli se saanut kutsur 1 )resi (1 en 111 vöii II inden ; ]nirp;:lta lulla iiaiien luoksens, y.o: ai^-.l 0. Tä^ui \ieraihista kertovat Suoinen- lehdet seuraava . t i : '^'f^filll Tänä ip. lou.k'/-. 22 p. klo 9 ap \asta';\n i t f \al>aklunnan presi dojit.i von llmdenhurec palatsis •saaii Kuonici^ l-'iulun jäsenet. Pa lr.r>i^ta > !ri':>:tiin nui';toon, jon no ]>re-id. \on llindenhurg saa p r i Suonien lali^-^ttilaän, ministeri I i )nna.n -eura ^A. Täällä kuoro esitti kolme laulua. Presidentt puhut ktifro^^o kattaen sitä kauniista laulrs'.! sr-kä lausui samalla ilonsa ^itä, että Suomi oli >aavnttc.nut itsenäisyyden. Hän sanoi r'"urknne(^n-:a Suomen olojen kf^''it-.-t:i suurella ntielen-kiinnnila ja lutustupensa maahamme: ja. kansaamVne kirjaili-, suuren y kuvien välityksellä. Nyt liän tunsi vilpitöntä iloa. «en ,io]-.d'^^^ta. että jiän^llä" oli tilai-sun-' ^aada kuilla (suomalaisen kuuluisan ; pekakuoron esit.y,ksiä ^ekä uabdä s"n jäAmet vierainaan. Ilirdenhurg päätti ])u-lieenia toivottamalla kuorolle jatkuvaa menestystä. Pre.sident-ti keskusteli tämän jälkeen JOUT kun aikaa Suomen l.aulun johta jieh ja jäsenten kanssau Kuoron puheenjol tnja ,senaattori Onu' Tala-^ j ' i -en .iolitj|ja, prof. Heikk i ivlemett^ .kiittivät lopuksi valtakunnan ' pre-^identtiä ystävälli sostä vastaanotosta, ojentaen vou: Hindenburj:?.lle Suomen Laulun knnnia.merkin. ionka tämä- kiittäen otti vastaan. Sittemmin oli kuoronjkunniaksi järjestetty sekä Potsdamifisa ett ii Berlinissä juhaltilaisuuksia, j oi s.^a pid e 11 ii n i nnost uneita PUT ,hc*ta molemmin puolin. -"Iisa tulevaa vuotta varten. Eh-lotuksen mukaan pliättyy tuloarvio 7.");) mii.]., josta liikennetu-r o.i(Mi o-alle 720 milj.. lennätintu-ojon nik.. sekalaisten tu- ,jeii lö milj. sekä korvauksena )(stinkuljetuksesta 17.4 milj v'akinainen menoarvio, joka :kä-i t aa- la s iv e t u t a 1 kk a n k s e t, k a - . u .s t o n j a M a i' v e a 1 n e t,. ra d a n . j a ikkuNan kaluston kunno^^sapi- 'on. .s-ekalaiset. tiudistusmenot. jiatiyy Smk. ()4(),i:ir),f)()n mark aan. Muistcpa^sg? Pentti Poutulle. Ylistaron edistysseurdjen yht oi ouk es?a ]^^äätti\;ät seurat uos ttain .liirieslettävien kesä-u h l a i n t n lois ta • m u o d o s t a a . r a - a - Il). . j o 11 a 1 ä 11 i t itl ev a i tt u d e ss a vstytetaän. .niuistoraerkkL kuul i s ä n ylistarolaisen nuijasodan äällik()n l^Mitti Poutun muis- >11 e. -K a t s o.e n j u h 1 i e n t a r koit u k- Moi pa ät ett iin .luhla pii iviiä, ke-akuun 21 päivää, ruveta kutsu-a. ni Po'Mun päiväksi. £rv':1relialUtuksen tulo- ja mcncarvio. Tvatitatieh.allitiLi on nyttemmin ckulktilaitösministeriölle toimitta jiut. tulo- ja m^noarvioehdotuk Jchtaj? Verkko 7o-vnotias. V. k. 18 }i. täytti 70 vuotta unnettu suomalainen valistuis- 'a raittiusiuVs Kaarle Juhana Veikko. Joiitaja Verkko f n syntynyt ja saanrt en^imäisen kou- "uka^-vatuk^^ensa nelsingis-^-ä. V 187:1 liän valmi.itni kansakoulun- •'Pttajaksi Jyväskylän seminaa-sia. toimi orettajana ensin 'uitti^is-a ja Tuusulassa ja sit UI kymmenkunta vuotta Turus '. io .ta \. 1889 siiri} i pääkau lunkiin, toimien kymmenisen vuotta l^aittiuden Ystävien sen "an sihteerinä,: kunnes kokonaar antautui perustamansa. alkukou luopettajaseminaarin johtajana ka-svattamaan lasten opettajia. Em^] Hplcnen 50-vuctias. Toukök. 21 p. täytti kuvan-e i s t ä j ii Emil II a lo n e n :^' i : sl k y m • ^•»lontä vuotta. Emil Halonen on ^^avolaineir vntyperiiltään ja olemukseltaan, •iän on : lapinlahtelaisen taitei-i j a s n V u n h u o m a 11 a \ i m i a e du s - ajia. Halonen joutui vuonna 1895 . MM<-kunsa, maalari Pekka Ilalo-m välitvkseUä Emil VVikstriS-lin -apulaiseksi ja onnilaaksi 'ääksmäelle.ja Ilel-iinkiin. ^eti-avana vu -nna hän meni ta"'de- ''d"s''y''ser niirusMtskouluun osa melkein heti ensitöikscen^sai Itsen palkinnon kipsipäistä. Iuonna 1898 hän lopetti piirus-. Kirj.Olla..Teräsvuori. Yhdysvaltain uusi lähettiläs. Kuten olemme jo kertoneet, on Y11 (1 y .s v a 11 a i n n i i T i i s t e i"i k' s i 8 u o • meen nimitetty Mr. John H. Stet- 8on entisen viran hoitajan M r , ('liarle.s E.. Kageyn tilalle. ^linisteri John B. Stetson «yn lyi Philadelphiassa lokak. 14 pnr 1884. H.äm tuli ylioppilaaksi William Penn-koulusta ja saavutti h ac e. Il a 1 a u r e a t u s - a r v on ITa r v a r d i n vliopistossa v. 190G. Mr. StetsoTi on isänsä perustaman . John B. Stetson-yliopiston hoitokunnan puheenjohtaja, Flo-; ridan valtion Historiallisen Yh-f^ listyksen presidentti ja John B. S t e t s o n C o m p a n y n j a N o r t h e r n Trust Companyn johtaja. Hän on monien huomattavien kluhien jäsen, kuten. New Yorkin, yliopisto-klubin. New Yorkin Harvard klubin. Bostonin Harvard k luliiiv j . n. e. ]\lr. Stetfion on johtavia Ame-rik'an varhatsemman . historian, muinaistieteen samoinkuin myös Ivt.e 1 il - Am e r i k a n ka n s a t i e teen •untijoita. Hänellä on näitä a-loja • käsittelevä kirjasto, jota pidetään yhtenä kaikkein hienoimmista maan kirjakokoelmista. Sodan aikana palveli hän kapteeni n a il ma il u vo i missä j a t oi m i uiietnsupscerina. Tourin lento-ipetufiasemalla. C\Ir. John B. Stetson on samannimisen kuuluisan tehtailijan poika. Hänen äitinsä on etelä-amerikalainen, kreivitär Santa Eulalia,. johtavia lienkilöitä P h i . ladelphian korkeimmissa seurapiireissä. Äidiltään on Suomeen 'tuleva nusi ministeri oppinut paitsi espanjaa, uiseita Europan sivistvskieliä. J a venheeseeni mä nousin kesäiltana hiljalleen. Ja niinkuni ammoin sousin yU tyynen kirkkahan vccn. Taa s ta htoi suvessa Suomen mun sieluni tuntea sen, mitä latvasta rannan tuomen käki kertoi kaihoten. Ja järvi ja saaret nukkui suviuntansa valkeaa. Käki vain kunimuUe kukkui tuot' tuttua tarinaa: Ei kukkaset, ei kesä kestä. Älä unihinnfiko sen! Vain syvältä sydämestä suvi puhkee ikuinen. Ja niin joku keulahan venhon koni ilmasta istuutui. Ah, tunsi mun sieluni tenhon; j a mun purteni .sorjana tti. Oli kuin olis venhee.seeni satu saapunut suloisin. - i t ä tVosjin kaihonneeni: di outo se kuitenkin. la kuulin keulasta purren Mvä äänen letnpeän •. • "Elä iloiten, älä surren: - Se on ongelma elämän.—• ivesäyön ei kaiho hento, vie miehiä vangikseen. Ylös maafita kotkan lento käy taivallan korkeuteen. . Birtulaivan puUoposti. Eräänä iltana löydettiin Kuivaniemellä meren manasta saksalaista .alkuperää oleva likööri-j) uIlo, josta j uoma oli tyhjennetty ja sen sijaita oli tässä uticjel-leeu suljetussa pullo.ssa seuraava kirje: "Terveisiä toverit rakkaat siellä rannalla nyt o n joulu iiäivä 1924 minär ilmoitan että istun tässä yksin jp ajattelen omaa kohtaloani, tämä laiva jo«sa olen on pirtulla lastattuna eikä kuulu ketään ostajia ja vielä, eilen illalla meidän yksi miehistä hyppäsi mereen, josta olemme kaikki <,su-rullisi. Mutta se oli taas hiinen kohtalonsa jolle emme voi mitään, minun nimeni on^ Ju>ssi Jur- :/a joka tämän kirjoittaa. Tässä on eräs muistovärsy vielä meri-nieheltä. Oi kuoli.uja meren, pinnan • Oi kuohuja aaltojen sen Oi kuohuja ilimisrJnnan . sen tunteiden polttavien.'' wm M A K S A : \ I M E IJAHA LÄHETYKSISTÄ SUOMEI^:N. RUOTSIN LINJAN PÄjÄASIAIrnEHET. 518 St. Catharina Street West, Montreal. Kun lakkasin soutamasta ia katsoin taaksepäin, l i in hunnusta valkeasta vain vilahduksen mä näin;— Teki purteni katiniin kaaren, Vvpäs hiljaa tuokion: Hävis tyttönen lehtohon saaren ja tuokfiuhun vanamon. Ja mä vallassa rauhan ja riemun yli vesien soutelin niin: Kesäyön sula immyt vie mun unist' töihin totisiin. — Tään lahjan suvessa Suomen sai sieluni siunatun. Ja latvassa rannan tuomen käki kukkui aamuhun.. livat erilaisia tietoja ja värväili-vät Suomen vastavakoilulle asiamiehiä. Vakoilijat maksoivat sa-lakuljetustavaroilla ja veivät Karjalasta turkiksia. Useat vakoilusta syytetyt ottivat osaa valkokarjalaiskapinaan ja Neuvosto- Venäjän laitosten liävittä-seen sekä Ivarjoittivat vastaval-, lankumouksellista kiihoitusta. 0- sa l lis en a j u 11 u un on 1 3 h e n k e ä. Oiketidenkäynti kestää noin kuukauden päivät. Rumuuden ylistys. Patiisissa on ilmestynyt muuan kirjanen, jonka tekijä koettaa saada ihmisiä tyytymiuin hen, mitä lieillä on, eikä aina tavoitta m a a n s a a v u 11 a m a t: t o m i a kauneusihanteita; . " Kaun iit: n a i s e t ' s e i iti ii ii h än m. m., ''ovat useimmiten tyhmiii, turhamaisia ja ilkeitä. Ne, jotka eivät ole niin kauniita, ovat sen sijaan useimmiten hyviä ja heillä on sitäpaitsi se etu, ettii he vangitsevat miehen nerollaan ja. miel-lyttävätsyydellään. Kaunis mies. on harvoin miellyttiivä." Sen jiilkeen kertoo kirjoittaja joukon^ ka.skuja kuuluisista miehistä j a heidän kannastaan kauneuteen nähden. •'Salomo, esimerkiksi, rakastui Saban kuningattareen, vaikka tämä Guvierin väitteen m u k a an oli yksisilmäinen. : Descrates asetti: etusijalle v.i- : n o s i 1 m ä i s e t i h m i 8 e t j a Ok I o n t e s - quin rumakasvoiset yleensä. Niin että tarkasti ottaen ei ',k an n a ta su r r a s i 1 ii, e 11 e i o 1 e k a u - nis. Pikemmin päinvastoin, ainakin tämän ranskalaisen mielestä. Rajalinian leveys Suomen ja. Venäjän välillä. N eu V OS tOrV enä jä n h ali i tu s, ion Halla tehnyt tuhoja, v nyttemmin jättänyt vastauk.sen Toukok. 22 ja 23 p:n välisenä: Suomen hallituksen ehdotukseen yönä sattuneen hallan tuhoista kertovat maaseutulehdet seuraavaa: Halla on liikkunut : koko Luonais-Snomessa vahingoittaen sekä peltoja, että puutarhoja. P tri s on vioittunut ainoastaan siellä, missä se oli ehtinyt täh-rajalinjan käyttämisestä Stio-men j a Venäjän välillä. Venäläiset ovat pääasiassa hyväksyneet Suomen hallituksen ehdotuksen ja esittävät muutoksen vain rajalinjan leveyden suhteen Tämä oli Suomen hallitnk-källe. Onneksi se yleensä, vielä..sen taholta ehdotettu 8 metrin le-ei ollut niin pitkälle edistynyt kuin paikotellen, mutta siellä tuli o li en e e' s i t ä t u n tu V a m pi, k u te n Ahvenanmaalla j a useisfia Turun >eudun pitäjissä. Kauran oraita on; halla myös vioittanut, mutta luultavasti ne vahingosta korjaantuvat entiselleen. Aikainen peruna on jo paikoitellen ollut taimellaj ja on tietysti vahincroittunut. Apilalle on halla myös tehnyt tuhoa tullen sen kasvu .suuresti hidastumaan. Puutarhakasveista ovat marja-nensaitten kukat nähtävästi kärsineet. Syytä on pelätä, että metsämarjoistakin ainakin mustikan ktikat ovat vahingoittuneet. Romaanikukkas' a. ''Sutirella siirtoUiishöyrylaival la matkusti vanha, sokea : iiiti Amerikaan. nähdäkseen viel.ä- ai noan poikansa ennen kuolemaansa." " T o i s e l l a kädellä piti hän oven-rivasta, toisella katsoi hän moittivasti kreivittäreen." ' ' S y v ä s t i • masentuneensa mie-len*^ lc5sa söi hiin ateriansa kertaakaan avaamatta suutaan." "Ho 1 huusi suutttinut kenraal i luonnottomasti sorauttaen r :aa." . " Nuori: krei vi tä r h ei 11 i si 1 mä - ykeen yli puiden ja antoi silmiensä 1 o vii t ä sy n k i 11 ä p il viii ä, s i t - ten kylvetti hän niitä suolaisissa kyynelissä ja k i i n n i t t i .ne lopuksi' puutarlmn punaiseen •muuriin. 5 J vyiseksi, mutta venäläiset haluavat sen kapeammaksi eli 6 metrin levyiseksi .Maanmittaurth.allitus on tämän johdosta jättänyt valtioneuvos- Katsoi edullisemmaks?. Raskaan «arjan painija on junamatkalla.: Ei ole sattunut :os- 1 a ma an li ppu a ja su u t tn u j un ai - 'lijan käytöksestä; niin ettei ma! Suuri vakoilujuttu Kauko- Karjalassa. Moskovan Isvestija kertoo ett ä toukok. 25 p:nä alkoi Karjal an autonomisen tasavallan ylioikeudessa Sämoseron ja Vedlose-ron kuntien vakoilusta ja salakuljetuksesta syytettyjen asukkaiden suuri oikeusjuttu. Asianhaarat ovat seuraavat; Suomen vastavakoilu lähetti v. 1920 Kar jalaan vakoilijoita, jotka kokoi-sa hänellekään. Junaili ia knt iolle lausunnon, .jo.sa se esittää, I ensimäisellU asemalla polii-etta rajalinja pitäisi välttämättä | tehdä 8 metrin levyiseksi, koska sellaisissa metsäseudnissa kuin Suomen ja Venäjän välinen rajä-alue on. raja pian kasvaa, jälleen umpeen, aiheuttaen epäsel-syyksiä, f.T Eläinlääkäriä sak^^tettu JiialMsos-tc spriireseptien kirjoittamisesta. Helsingin raastuvanoikeuden neljäs osasto tuomitsi v. >, 20 eläinlääkäriluutnantti Oskar Ja- Jius: Ijönn'n, Viipurista* kieltol a in 17 ja 20 pyk. rikkomisesta 120 päiväsakkoon a 20 mk., yhteensä /?iis 2,400 mk. sakkoihin, vastaten 120 vuorokauden vankeutta. Hra Lönn oli oleskellessaan tilapäisesti Helsingissä syyskuun alussa 1924 kirjoittaunt llO^^prii -eseptiä. Poliisi oli ne takavari^ koinut kuitenkin ennen kuin se henkilf), jonka haltuun. reseptit .olivat joutuneet, oli ehtinyt niitä Iräyttää. sin. ; Tämä katselee hetken ma.h-tavannäköistä ulosviskattavaan sa ja sanoo sitten junailijalle **Minä maksan hänen puolestaan." Sunnuntaimetsäctäi (itsekseen) : "Menisiköhiin tä-^ nään metsälle? Siellä ei tietysti tällaisena päivänä mitään niie, ja vaikka näkeekin,: niin ci pääie ampuma-matkalle ja vaikka pää seekin, niin ei^<:uitenkaan osu, ja vaikka osuukin, niin ei se kuitenkaan ole kettu, vaan oma koira. Luulenpa tosiaan, etten mene metsälle näin onnettomana; päi-vana. Kuului toisiille viranom,^!s'ne. Juuso Risula on saanut vaimoltaan selkäänsä ja .saapuu siitä syystä poliisikamariin antamaan vaimonsa ilmi pahoinuitelystä. Juuso Rissala: Hän teettäi» minulla työtä kuin , hevosella ruokkii minua kuin sikaa ja lyö kuiö koiraa. Tehkää RAHALÄHETYKSENNE Suomeen Vanhan ja Luotettavan Liikl<een kautta. PANKKITALLETUKSIA välitämme KAIKKIIN PANKKEIHIN Suomessa. •••^ ' HEDMAN, HORNBORG & CÖ. (Suurin ja vanhin Suomalainen Pankkiiriliike Amerikassa.) 5 STATE ST., NEW Y Ö R K , N. Y . myymme kaikille linjoille. F I N L A N D STEAMSHIP CO. AGENCY (Suurin ja vanhin Suomalainen [Pilettiiijke Amerikassa.) 5 STATE ST., NEW Y O R K , N. Y . Dollarista; tahi ® määräyksinä välittää rahalähptyksiä Suomeen SUOMALAINEN PANKKIIRILIIKE _ K A L L E MÄKINEN - P R I V A T E BANKER P A A O M A $25,000.00 VARARAHASTO $5,000.00 _ roirnii j \ e w Yorkin valtion rankkilialliluksen lu])akirjal-la .la hen valvonnan alaisena. , Huom.! Ainoa Suomalainen Pankkiiriliike Amerikassa, joka läliettaa myöskin dollarimääräyksiä, jotka Suomessa ulcsmaksetaan perimispaivän markan-kurssin mukaan T A L L E T U K S I A VASTAANOTETAAN 4 PROS KORKOA VASTAAN. Peritään saatavia sekä Amerikaj^sa että Suomessa, laino- .ja yal.telaan sekä loimitetaan yleensä kakkia pankkiiriliikkeelle kuuhuia tehtäviä. _ Pilettejä myydään parhaii^mille valtamerilinjoille. Passin, matkus'1uriluvan ja maihinnousupaperien hankkimisessa avustetaan ])ih'tinostajia ilmaiseksi. o I?.^^?^ vuoden kokemus konsulaatti-alalla, viimeksi Suomen Paakonsulaatissa New Yorkissa. Erojklynin Suom Merimieskirkon pastori v. 1909 alkaen. Nopea toimitus! Rehellinen suomalainen kohtelu Avoinna klo 9 ap. klo 10 i l l . K A L L E MÄKINEN - P R I V A T E BANKER ^ ^ ^ ^ ^ Puhelin: Harlem 3Ö72. 2002 F I F T H A V E N U E (124 katu) - N EW Y O R K CITY. K o m i s a r i i i s — Siiiui ses^a o]i para^i.i. c l i .i e e t t e . l i ä - tiin^ KnMinais"! A l V i k a ^ t a nestii valituk-scn elainhUMJcln-x h- 10 JO. (listykselle. a p p e l s i i n i ! tuo-iMrvooiijiaan v. Yksityiset sukulaissuhteet. >Saltsj()l)adenin > l i l e N K o u l i N v a luettiin luomiskcrtomusla. Kalle, radikaalisen isan j)o>l:a, ^a-noo: . - , -— Isä väittiiä. että UKV pohvii-dnmnie a!)inoista. — Opettajatar: Teidän ~ •lar\ la on Suomessa, noin 'ö")()0 kappaletta. Turhaan ei S u o i i uM siis 1 u hansien iii r v i eu m a a k s i " ' n i m i t e t ä. V i u - , i - t.vi.siil . s u k u l a i s s u h t e i t a n n e emnip p o l u l i t o n n i l l a. — Rotongpahnu voi kasvaa 20{) m. pitkäksi. ^< -—Kahvi on alkuaan kotoisin Abesiiniasta. Kaupunkilainen puotipalvelija. j o k a haluaa p ä ä s t ä k e ^ k u l e l u i hin e r ä ä n maalaisukon kanssa: — '"-Xo. oletteko saaneet paljon hmta^ -i''-]l,i m a i l l a ?" i\laah.isulvko — " S e on ollut n i i n en tfivrifla eri miesten suhteen. X(>. j o i l l a on suuret maat, ovat k \ I l ä | s a a n ^ M koko iialjoii, mut., tällai^.^lle l u e n l i l a l h s o l l e ei sitii ko.ka/an niiu summattomasti VAÄ^^c t u l e m a a n ." T U L O K S E T 20 PÄIVÄSSÄ Tahi Rahaanne T A K A I S I N Kun tunnette terveytenne menettäneeksi ja olette kipe^ ja väsynyt nauttimaan lääk^ keitä, joista ei ole mitään hyötyä—^nauttikaa silloin Nuga-Tonea. l ä ä k e t t ä , i joka panee vi-reille heikosti toimivat elimet, kiihoittaa' ruumiin eri toimia ja auttaa koneistoa tekemään työnsä juuri niin kuin Luonto on tarkoittanut sen tehtäväksi. .. Nuga-Tone vahvistaa suolistoa toimimaan luonnollisesti, kiihoittaa verenkiertoa, vahvistaa vatsaa, antaa hyvää ruokahalua ja auttaa ruuansulatusta. Se ehkäisee puhistuksen ja kaasun vatsasta tahi sulis-tostBi poistaa pahanhajuisen- hengityksen ja limaisen kielen, parantaa päänsäryn ja poistaa . kellertävän värisen ihon. kuri; se johtuu "umpitaudista tahi sairaaloisesta eroittami-sesta. Nuga-Tone on yksi parhainipia lääkkeitä antamaan Teille enemmän tarmoa, voimaa, rohkeutta ja yritteliäisyyttä. Ottakaa.sitä muu-tamia päiviä, ja sitten huomatkaa muutos itses . sänne—Te tulette olemaan iloisempi, onnellisempi ja tulette pitämään, elämmän elämisen arvoisena. Fin. 1 In. 188 11. ^ Nuga-Tone sisältää erikoisen lajin RAUTAA tehdäkseen punasta tervettä verta. Se on. Rauta, joka panee terveen värin poskiin ja antaa voimaa j'a tar moa lihaksiin ja koko ruumiiseen, r Nuga-Tone sisältää myöskin lääkelajin FOSFORIA —-ainetta, joka on suuresta merkityksestä ruumiin hermostolle. Tämän lisäksi Nuea Tone sisältää KUUSI muuta arvokasta laakettaj Naita erinomaisia perusaineita kayt-täyät monet parhaimmat tohtorit yli koko maailman auttaakseen Luontoa rak««ntA maan ja voimistuttamaah ruumista. f 'T" Nuga-Tone on erään Tohtorin erikoinen lääkemääräys, jonka han öh suunnitellut^ enemmän kuin 35 vuotta sitten ja määrännyt sitä potilailleen suurella menestyksella. Tuhannet miehet; ja naiset ylistävät Nuga-Tonea ja se on niin hvvÄä etta ainoastaan yksi henkilö joka kolmftsta sadasta on koskaan vaatinut rahojaan takaisin. Miksi?^ Siksi, että se on antanut heille paremman terveyden. enemS y.?»']^äa ja suuremman onnen. .Nuga-Tone sisältää luonnforiomaisen ansion j a ^n TemJ^pennÄkään''''°"'^ Teidänkin sairaudessanne, tahi muuten se ei makiS Meidän Rahanpalautus Takauksemme! N"ga-Tonen hinta <m tulii vapaasti' JoUinen pullo sisaltaa 90 t ä i , l e t t ' i ä - . y h d e n ' k u Ä d e n hoidon'"^"/! voitte ostaa 6 pulloa viidellä ($5.00) dollarilla. Ottakaa Nugö-Tonea 20 n & J l If ellette ole tyytyväinen tuloksiinne. niin palauttakaa loppu lääkkeestä ia me tamme Teille rahanne takaisin. Rohdoskauppiaat myj^ft myö^a^^^^^^ moilla ehdoilla ja aopimuksella. Katsokaa sopimusta paketissa." "^"s" sa- 20 PÄIVÄN RAHANPALAUTUS TAKAUSKUPONKI NAHONAL LABORATORY, Dept. Fin. 20 i—1018 S. W.bo.h Avo., Cklcgo o o •CaupunJsi . t • • • • I • • * •,.•<• « • • a ,
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, June 25, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1925-06-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada250625 |
Description
Title | 1925-06-25-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
BIVU 2
I' I
IDAIASB^ XJSiajIil^ mmfSJSmm, ms., OINADI; Torstaina, Kesäk. 25, 1925
TILAUSHINNAT
CANADAAN:
KokoiI VUOSI $2.50
Puoli vuosi $1.50
.\'eIjiii|ineK vuosi 75c
YnOYSVALTGlHIN:
^ Koko vuosi
Puoli vuosi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ; . . $1.75
NeJjäunes vuo«i . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . $1.00
^ SUOMEEN:
Koko vuosi $3.50
Puoli vuosi $2.00
CANADAN UUTISTEN TOIMISTO
PORT AÄTHUB, ONT.. CANADA.
MyötHseuraa A CANADAN UUTISTEN
vaoj|i]«tikontl )ri
ix&tu oli '^ox So.
/ a i t io
Blainitkaa onko tilaus uusi eli uudistus.
luskoulun ja sai' samana- vuonna
ylimääräisen palkinnon taideyhdistyksen
kilpailussa. Seuraavana
vuonna tuli samassa kilpailussa
jo ensimäinen palkinto^ muttaj
vuoden suiirin voitto oli kuitenkin
toinen palkinto ijönnrotin
patsaan kilpailussa. Vuonna 1899
—IDOl oleskeli kuvanveistäjä Pa-risissa
ja Italiassa; tällä ulko-niaaii.
matkalla ;iuuovaili hän
' ' lmi>i''-nimisen hennon tyttöku--
vansa. jolla hän vuojma .1902
voitti valtion palkinnon ja joka
m n 1'in o ri in veist et ty nä . ka unistaa
Antellin kokoelmia. Erikoista
huomiota herättivät hänen Parisin
näyttelyi)aviijonkia varten
tekemänsä puukorkokuvat, joissa
häii — saliioin, kuin inuissa puU-j<
i kivitöissään — käsitteli kansanelämästä
otettuja aiheita realistisella
tavalla samalla yksin-ke
r t a i s t v. t (a e n « a n o n t a n sa ni a t e-
1' i a a 1 in . \' a a t i m u s t e n m u k a a n ja
t y yi i t el 1 en s en : i* e 1 i e Ti n k o r i s te eiliseen
tarkoi tn kseen sopivaksi.
NUMERO 2(i
f a
Suciilcr. Lanlur. Saksan-matka.
• ~V • 111 en • I-Mi | U i ' 1 ! e l s i n k i l ai
nen maailman mninctta saavutta-:
iiur '-fkaivuoro, 011 ollut konsert
T;-ir,atkal'a Saksansa, jos^a ori
vnainit hyvm suurta suosiota o-,
k -M' n . Xiin!>ä köörin Berlinis
olloi-a oli se saanut kutsur
1 )resi (1 en 111 vöii II inden ;
]nirp;:lta lulla iiaiien luoksens,
y.o: ai^-.l 0. Tä^ui \ieraihista
kertovat Suoinen- lehdet seuraava
. t i : '^'f^filll
Tänä ip. lou.k'/-. 22 p. klo 9 ap
\asta';\n i t f \al>aklunnan presi
dojit.i von llmdenhurec palatsis
•saaii Kuonici^ l-'iulun jäsenet. Pa
lr.r>i^ta > !ri':>:tiin nui';toon, jon
no ]>re-id. \on llindenhurg saa
p r i Suonien lali^-^ttilaän, ministeri
I i )nna.n -eura ^A. Täällä kuoro
esitti kolme laulua. Presidentt
puhut ktifro^^o kattaen sitä kauniista
laulrs'.! sr-kä lausui samalla
ilonsa ^itä, että Suomi oli
>aavnttc.nut itsenäisyyden. Hän
sanoi r'"urknne(^n-:a Suomen olojen
kf^''it-.-t:i suurella ntielen-kiinnnila
ja lutustupensa maahamme:
ja. kansaamVne kirjaili-,
suuren y kuvien välityksellä.
Nyt liän tunsi vilpitöntä iloa. «en
,io]-.d'^^^ta. että jiän^llä" oli tilai-sun-'
^aada kuilla (suomalaisen
kuuluisan ; pekakuoron esit.y,ksiä
^ekä uabdä s"n jäAmet vierainaan.
Ilirdenhurg päätti ])u-lieenia
toivottamalla kuorolle
jatkuvaa menestystä. Pre.sident-ti
keskusteli tämän jälkeen JOUT
kun aikaa Suomen l.aulun johta
jieh ja jäsenten kanssau Kuoron
puheenjol tnja ,senaattori Onu'
Tala-^ j ' i -en .iolitj|ja, prof. Heikk
i ivlemett^ .kiittivät lopuksi valtakunnan
' pre-^identtiä ystävälli
sostä vastaanotosta, ojentaen vou:
Hindenburj:?.lle Suomen Laulun
knnnia.merkin. ionka tämä- kiittäen
otti vastaan.
Sittemmin oli kuoronjkunniaksi
järjestetty sekä Potsdamifisa
ett ii Berlinissä juhaltilaisuuksia,
j oi s.^a pid e 11 ii n i nnost uneita PUT
,hc*ta molemmin puolin.
-"Iisa tulevaa vuotta varten. Eh-lotuksen
mukaan pliättyy tuloarvio
7.");) mii.]., josta liikennetu-r
o.i(Mi o-alle 720 milj.. lennätintu-ojon
nik.. sekalaisten tu-
,jeii lö milj. sekä korvauksena
)(stinkuljetuksesta 17.4 milj
v'akinainen menoarvio, joka :kä-i
t aa- la s iv e t u t a 1 kk a n k s e t, k a -
. u .s t o n j a M a i' v e a 1 n e t,. ra d a n . j a
ikkuNan kaluston kunno^^sapi-
'on. .s-ekalaiset. tiudistusmenot.
jiatiyy Smk. ()4(),i:ir),f)()n mark
aan.
Muistcpa^sg? Pentti Poutulle.
Ylistaron edistysseurdjen yht
oi ouk es?a ]^^äätti\;ät seurat
uos ttain .liirieslettävien kesä-u
h l a i n t n lois ta • m u o d o s t a a . r a -
a - Il). . j o 11 a 1 ä 11 i t itl ev a i tt u d e ss a
vstytetaän. .niuistoraerkkL kuul
i s ä n ylistarolaisen nuijasodan
äällik()n l^Mitti Poutun muis-
>11 e. -K a t s o.e n j u h 1 i e n t a r koit u k-
Moi pa ät ett iin .luhla pii iviiä, ke-akuun
21 päivää, ruveta kutsu-a.
ni Po'Mun päiväksi.
£rv':1relialUtuksen tulo- ja
mcncarvio.
Tvatitatieh.allitiLi on nyttemmin
ckulktilaitösministeriölle toimitta
jiut. tulo- ja m^noarvioehdotuk
Jchtaj? Verkko 7o-vnotias.
V. k. 18 }i. täytti 70 vuotta
unnettu suomalainen valistuis-
'a raittiusiuVs Kaarle Juhana
Veikko. Joiitaja Verkko f n syntynyt
ja saanrt en^imäisen kou-
"uka^-vatuk^^ensa nelsingis-^-ä. V
187:1 liän valmi.itni kansakoulun-
•'Pttajaksi Jyväskylän seminaa-sia.
toimi orettajana ensin
'uitti^is-a ja Tuusulassa ja sit
UI kymmenkunta vuotta Turus
'. io .ta \. 1889 siiri} i pääkau
lunkiin, toimien kymmenisen
vuotta l^aittiuden Ystävien sen
"an sihteerinä,: kunnes kokonaar
antautui perustamansa. alkukou
luopettajaseminaarin johtajana
ka-svattamaan lasten opettajia.
Em^] Hplcnen 50-vuctias.
Toukök. 21 p. täytti kuvan-e
i s t ä j ii Emil II a lo n e n :^' i : sl k y m •
^•»lontä vuotta.
Emil Halonen on ^^avolaineir
vntyperiiltään ja olemukseltaan,
•iän on : lapinlahtelaisen taitei-i
j a s n V u n h u o m a 11 a \ i m i a e du s -
ajia.
Halonen joutui vuonna 1895
. MM<-kunsa, maalari Pekka Ilalo-m
välitvkseUä Emil VVikstriS-lin
-apulaiseksi ja onnilaaksi
'ääksmäelle.ja Ilel-iinkiin. ^eti-avana
vu -nna hän meni ta"'de-
''d"s''y''ser niirusMtskouluun
osa melkein heti ensitöikscen^sai
Itsen palkinnon kipsipäistä.
Iuonna 1898 hän lopetti piirus-.
Kirj.Olla..Teräsvuori.
Yhdysvaltain uusi lähettiläs.
Kuten olemme jo kertoneet, on
Y11 (1 y .s v a 11 a i n n i i T i i s t e i"i k' s i 8 u o •
meen nimitetty Mr. John H. Stet-
8on entisen viran hoitajan M r ,
('liarle.s E.. Kageyn tilalle.
^linisteri John B. Stetson «yn
lyi Philadelphiassa lokak. 14 pnr
1884. H.äm tuli ylioppilaaksi William
Penn-koulusta ja saavutti
h ac e. Il a 1 a u r e a t u s - a r v on ITa r v a r d i n
vliopistossa v. 190G.
Mr. StetsoTi on isänsä perustaman
. John B. Stetson-yliopiston
hoitokunnan puheenjohtaja, Flo-;
ridan valtion Historiallisen Yh-f^
listyksen presidentti ja John B.
S t e t s o n C o m p a n y n j a N o r t h e r n
Trust Companyn johtaja. Hän on
monien huomattavien kluhien jäsen,
kuten. New Yorkin, yliopisto-klubin.
New Yorkin Harvard klubin.
Bostonin Harvard k luliiiv
j . n. e.
]\lr. Stetfion on johtavia Ame-rik'an
varhatsemman . historian,
muinaistieteen samoinkuin myös
Ivt.e 1 il - Am e r i k a n ka n s a t i e teen
•untijoita. Hänellä on näitä a-loja
• käsittelevä kirjasto, jota pidetään
yhtenä kaikkein hienoimmista
maan kirjakokoelmista.
Sodan aikana palveli hän kapteeni
n a il ma il u vo i missä j a t oi m i
uiietnsupscerina. Tourin lento-ipetufiasemalla.
C\Ir. John B. Stetson on samannimisen
kuuluisan tehtailijan
poika. Hänen äitinsä on etelä-amerikalainen,
kreivitär Santa
Eulalia,. johtavia lienkilöitä P h i .
ladelphian korkeimmissa seurapiireissä.
Äidiltään on Suomeen
'tuleva nusi ministeri oppinut
paitsi espanjaa, uiseita Europan
sivistvskieliä.
J a venheeseeni mä nousin
kesäiltana hiljalleen.
Ja niinkuni ammoin sousin
yU tyynen kirkkahan vccn.
Taa s ta htoi suvessa Suomen
mun sieluni tuntea sen,
mitä latvasta rannan tuomen
käki kertoi kaihoten.
Ja järvi ja saaret nukkui
suviuntansa valkeaa.
Käki vain kunimuUe kukkui
tuot' tuttua tarinaa:
Ei kukkaset, ei kesä kestä.
Älä unihinnfiko sen!
Vain syvältä sydämestä
suvi puhkee ikuinen.
Ja niin joku keulahan venhon
koni ilmasta istuutui.
Ah, tunsi mun sieluni tenhon;
j a mun purteni .sorjana tti.
Oli kuin olis venhee.seeni
satu saapunut suloisin.
- i t ä tVosjin kaihonneeni:
di outo se kuitenkin.
la kuulin keulasta purren
Mvä äänen letnpeän •. •
"Elä iloiten, älä surren: -
Se on ongelma elämän.—•
ivesäyön ei kaiho hento,
vie miehiä vangikseen.
Ylös maafita kotkan lento
käy taivallan korkeuteen.
. Birtulaivan puUoposti.
Eräänä iltana löydettiin Kuivaniemellä
meren manasta saksalaista
.alkuperää oleva likööri-j)
uIlo, josta j uoma oli tyhjennetty
ja sen sijaita oli tässä uticjel-leeu
suljetussa pullo.ssa seuraava
kirje:
"Terveisiä toverit rakkaat siellä
rannalla nyt o n joulu iiäivä
1924 minär ilmoitan että istun
tässä yksin jp ajattelen omaa
kohtaloani, tämä laiva jo«sa olen
on pirtulla lastattuna eikä kuulu
ketään ostajia ja vielä, eilen illalla
meidän yksi miehistä hyppäsi
mereen, josta olemme kaikki <,su-rullisi.
Mutta se oli taas hiinen
kohtalonsa jolle emme voi mitään,
minun nimeni on^ Ju>ssi Jur-
:/a joka tämän kirjoittaa. Tässä
on eräs muistovärsy vielä meri-nieheltä.
Oi kuoli.uja meren, pinnan •
Oi kuohuja aaltojen sen
Oi kuohuja ilimisrJnnan
. sen tunteiden polttavien.''
wm
M A K S A : \ I M E IJAHA LÄHETYKSISTÄ SUOMEI^:N.
RUOTSIN LINJAN PÄjÄASIAIrnEHET.
518 St. Catharina Street West, Montreal.
Kun lakkasin soutamasta
ia katsoin taaksepäin,
l i in hunnusta valkeasta
vain vilahduksen mä näin;—
Teki purteni katiniin kaaren,
Vvpäs hiljaa tuokion:
Hävis tyttönen lehtohon saaren
ja tuokfiuhun vanamon.
Ja mä vallassa rauhan ja riemun
yli vesien soutelin niin:
Kesäyön sula immyt vie mun
unist' töihin totisiin. —
Tään lahjan suvessa Suomen
sai sieluni siunatun.
Ja latvassa rannan tuomen
käki kukkui aamuhun..
livat erilaisia tietoja ja värväili-vät
Suomen vastavakoilulle asiamiehiä.
Vakoilijat maksoivat sa-lakuljetustavaroilla
ja veivät
Karjalasta turkiksia. Useat vakoilusta
syytetyt ottivat osaa
valkokarjalaiskapinaan ja Neuvosto-
Venäjän laitosten liävittä-seen
sekä Ivarjoittivat vastaval-,
lankumouksellista kiihoitusta. 0-
sa l lis en a j u 11 u un on 1 3 h e n k e ä.
Oiketidenkäynti kestää noin kuukauden
päivät.
Rumuuden ylistys.
Patiisissa on ilmestynyt muuan
kirjanen, jonka tekijä koettaa
saada ihmisiä tyytymiuin
hen, mitä lieillä on, eikä aina
tavoitta m a a n s a a v u 11 a m a t: t o m i a
kauneusihanteita; .
" Kaun iit: n a i s e t ' s e i iti ii ii h än
m. m., ''ovat useimmiten tyhmiii,
turhamaisia ja ilkeitä. Ne, jotka
eivät ole niin kauniita, ovat sen
sijaan useimmiten hyviä ja heillä
on sitäpaitsi se etu, ettii he vangitsevat
miehen nerollaan ja. miel-lyttävätsyydellään.
Kaunis mies.
on harvoin miellyttiivä."
Sen jiilkeen kertoo kirjoittaja
joukon^ ka.skuja kuuluisista miehistä
j a heidän kannastaan kauneuteen
nähden.
•'Salomo, esimerkiksi, rakastui
Saban kuningattareen, vaikka
tämä Guvierin väitteen m u k a an
oli yksisilmäinen.
: Descrates asetti: etusijalle v.i-
: n o s i 1 m ä i s e t i h m i 8 e t j a Ok I o n t e s -
quin rumakasvoiset yleensä.
Niin että tarkasti ottaen ei
',k an n a ta su r r a s i 1 ii, e 11 e i o 1 e k a u -
nis. Pikemmin päinvastoin, ainakin
tämän ranskalaisen mielestä.
Rajalinian leveys Suomen ja.
Venäjän välillä.
N eu V OS tOrV enä jä n h ali i tu s, ion
Halla tehnyt tuhoja, v nyttemmin jättänyt vastauk.sen
Toukok. 22 ja 23 p:n välisenä: Suomen hallituksen ehdotukseen
yönä sattuneen hallan tuhoista
kertovat maaseutulehdet seuraavaa:
Halla on liikkunut : koko
Luonais-Snomessa vahingoittaen
sekä peltoja, että puutarhoja.
P tri s on vioittunut ainoastaan
siellä, missä se oli ehtinyt täh-rajalinjan
käyttämisestä Stio-men
j a Venäjän välillä.
Venäläiset ovat pääasiassa hyväksyneet
Suomen hallituksen
ehdotuksen ja esittävät muutoksen
vain rajalinjan leveyden suhteen
Tämä oli Suomen hallitnk-källe.
Onneksi se yleensä, vielä..sen taholta ehdotettu 8 metrin le-ei
ollut niin pitkälle edistynyt
kuin paikotellen, mutta siellä tuli
o li en e e' s i t ä t u n tu V a m pi, k u te n
Ahvenanmaalla j a useisfia Turun
>eudun pitäjissä.
Kauran oraita on; halla myös
vioittanut, mutta luultavasti ne
vahingosta korjaantuvat entiselleen.
Aikainen peruna on jo paikoitellen
ollut taimellaj ja on tietysti
vahincroittunut.
Apilalle on halla myös tehnyt
tuhoa tullen sen kasvu .suuresti
hidastumaan.
Puutarhakasveista ovat marja-nensaitten
kukat nähtävästi kärsineet.
Syytä on pelätä, että
metsämarjoistakin ainakin mustikan
ktikat ovat vahingoittuneet.
Romaanikukkas' a.
''Sutirella siirtoUiishöyrylaival
la matkusti vanha, sokea : iiiti
Amerikaan. nähdäkseen viel.ä- ai
noan poikansa ennen kuolemaansa."
" T o i s e l l a kädellä piti hän oven-rivasta,
toisella katsoi hän moittivasti
kreivittäreen."
' ' S y v ä s t i • masentuneensa mie-len*^
lc5sa söi hiin ateriansa kertaakaan
avaamatta suutaan."
"Ho 1 huusi suutttinut kenraal
i luonnottomasti sorauttaen
r :aa."
. " Nuori: krei vi tä r h ei 11 i si 1 mä -
ykeen yli puiden ja antoi silmiensä
1 o vii t ä sy n k i 11 ä p il viii ä, s i t -
ten kylvetti hän niitä suolaisissa
kyynelissä ja k i i n n i t t i .ne lopuksi'
puutarlmn punaiseen •muuriin.
5 J
vyiseksi, mutta venäläiset haluavat
sen kapeammaksi eli 6 metrin
levyiseksi
.Maanmittaurth.allitus on tämän
johdosta jättänyt valtioneuvos-
Katsoi edullisemmaks?.
Raskaan «arjan painija on junamatkalla.:
Ei ole sattunut :os-
1 a ma an li ppu a ja su u t tn u j un ai -
'lijan käytöksestä; niin ettei ma!
Suuri vakoilujuttu Kauko-
Karjalassa.
Moskovan Isvestija kertoo ett
ä toukok. 25 p:nä alkoi Karjal
an autonomisen tasavallan ylioikeudessa
Sämoseron ja Vedlose-ron
kuntien vakoilusta ja salakuljetuksesta
syytettyjen asukkaiden
suuri oikeusjuttu. Asianhaarat
ovat seuraavat; Suomen
vastavakoilu lähetti v. 1920 Kar
jalaan vakoilijoita, jotka kokoi-sa
hänellekään. Junaili ia knt
iolle lausunnon, .jo.sa se esittää, I ensimäisellU asemalla polii-etta
rajalinja pitäisi välttämättä |
tehdä 8 metrin levyiseksi, koska
sellaisissa metsäseudnissa kuin
Suomen ja Venäjän välinen rajä-alue
on. raja pian kasvaa, jälleen
umpeen, aiheuttaen epäsel-syyksiä,
f.T
Eläinlääkäriä sak^^tettu JiialMsos-tc
spriireseptien kirjoittamisesta.
Helsingin raastuvanoikeuden
neljäs osasto tuomitsi v. >, 20
eläinlääkäriluutnantti Oskar Ja-
Jius: Ijönn'n, Viipurista* kieltol
a in 17 ja 20 pyk. rikkomisesta
120 päiväsakkoon a 20 mk., yhteensä
/?iis 2,400 mk. sakkoihin,
vastaten 120 vuorokauden vankeutta.
Hra Lönn oli oleskellessaan tilapäisesti
Helsingissä syyskuun
alussa 1924 kirjoittaunt llO^^prii
-eseptiä. Poliisi oli ne takavari^
koinut kuitenkin ennen kuin se
henkilf), jonka haltuun. reseptit
.olivat joutuneet, oli ehtinyt niitä
Iräyttää.
sin. ; Tämä katselee hetken ma.h-tavannäköistä
ulosviskattavaan
sa ja sanoo sitten junailijalle
**Minä maksan hänen puolestaan."
Sunnuntaimetsäctäi
(itsekseen) : "Menisiköhiin tä-^
nään metsälle? Siellä ei tietysti
tällaisena päivänä mitään niie, ja
vaikka näkeekin,: niin ci pääie
ampuma-matkalle ja vaikka pää
seekin, niin ei^<:uitenkaan osu, ja
vaikka osuukin, niin ei se kuitenkaan
ole kettu, vaan oma koira.
Luulenpa tosiaan, etten mene
metsälle näin onnettomana; päi-vana.
Kuului toisiille viranom,^!s'ne.
Juuso Risula on saanut vaimoltaan
selkäänsä ja .saapuu siitä
syystä poliisikamariin antamaan
vaimonsa ilmi pahoinuitelystä.
Juuso Rissala: Hän teettäi»
minulla työtä kuin , hevosella
ruokkii minua kuin sikaa ja lyö
kuiö koiraa.
Tehkää RAHALÄHETYKSENNE Suomeen
Vanhan ja Luotettavan Liikl |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-06-25-02