Canadan uutiset, August 25, 1921

              P
mm tr
m
CTAPlHOTTIgET>^OBT-ABfmTH. ÖNT„ CANADA Toi-staina. n,. .Ifl^f SIVXTS
Huomioita ja mietelmiä.
Siurlanti on kuuluiBa hyviBtä
i l^evosistaan. Viimeisen maailman
isodan aikana 1 niitä vietiin suuret
määrät eri sotanäyttämöille,
muun muassa Mesopotamiaan so­tahevosiksi
ja kuprmahevösiksi.
N^t kun sota on ohi, niitä on pa­lautettu
suuret määrät takaisin.
Toisin paikoin palauttamiskusr
tannukset ovat oMeet niin suuret,
v ^ t t ä on katsottu'edullisemmaksi
: tappaa ^hevoset kuin kulettaa ta­kaisin
Englantiin.
: Tällainen) ^^ap^amistuomio oli
annettu jo niille kolmellekymme­nelle
tuhannelle hevoselle, jotka
ovat ']\l(;sopotamiassa ja joitten
( yhteinen arvo on vähintäin seit­semän
ja puoli miljoonaa dolla-
; r i a , keskimäärin $250 hevonen,
' Nyttemmin kuitenkin on havait*
tu, että ne hieltä voidaan kulet-
-taa takaisin kolni|ellakymmenellä
dollarilla kukin hevonen, joten
Englannin hallitus tulisi saamaan
kulutuskustannupten lisäksi kol­misen
miljoonaa •näistä hevosista.
Tämä Isieni seikka yksinänsä
on kuvaava niistä ylettömän suu­rista
ja moninaisista kustannuk­sista,
joita sota aiheutti siihen o-saaottaneille.
Ihmekö siis, että
nykyinen ja meidän jälkeinenkin
ihmispolvi huokaa ja saa vasta­kin
huoata ylettömän raskaitten
velkakuormien alla.
Miljoona joka päivä- Suomen
rahaministeri ilmoittaa, että suo­malaisten
ulkomailla matkustele­minen
maksaa Suomelle nykyisin
miljoonan markkaa joka päivä,
siis 365,000,000 markkaa vuodes­sa.
Se merkitsee enemmän kuin
sadan markan lisäverotuksen jo­kaista
Suomen 'asukasta, miestä,
vaimoa ja lasta kohti.
^Matkustaminen] on sekä hyö­dyllistä
etä opettavaa sille, joka
pitää silmänsä ja korvansa auki,
ja jolla on ymmärtäväiset aivot,
mutta sellaisessai taloudellisessa
tilassa ylevälle maalle, kuin mis­sä
Suomi nykyisin on," moiset
matkakustannukset ovat — lii­kaa,
kerrassaan liikaa.
Matkustellessa ei kasvateta lei­pää
eikä tuotjBta muitakaan elä­misen-
välttämättömiä tarpeita,
ja kun kuitenkin niiden tuotta­minen
tätä nykyä Suomelle olisi
kaikistal tärkeintä, niin olisi suo­tavinta;
että matkakustannukset
Sen lähebemistu ilmoittaa Suo­men
tahan arvon huikea alenemi--
nen.
* • ©
ISitähän ne pelkäävät? Venäjän
l)olsh.evikihallitns on py.ytänyi
.Yihdysvalloilta — avustusta. Niin
ilmoitetaan sai^omalehdissä ja se­litetään,
että Yhdysvallat on lu
vannut avustaa hoin puolentoista
miljoonan dollarin arvosta kuu­kaudessa
ehdolla, että Venäjällä
olevat amerililalaiset sotavangit
päästetään vapaaksi. Tähän eh­toon
eivät bolshe^3ikihallitU8he^-
rat ole suostuneet. Vaativat a-vustusta-
ilman ehtoja;
Luulisi ettii amerikalaisten va­pauttaminen
olisi bolshevikeille
mieluinen tehtävä. Säästyisihän
niidenkin käyttämä ruoka venii-
Iäisille amerikalaisten kotimaa­hansa
palattua. Miksikä siis bol­shevikit
eivät tahdo vapauttaa a-merikalaisia
sotavankeja?
Pelkäävätkö ne, että vapauteen,
päässeet ja venäläisiä bolshevikin
oloja omin silmin nähneet ja vuo^
sikausia kokeneet amerikalaiset
kanteleisivat kieliä", kertoi­sivat
'tosioloiset tietonsa maail­malle
ja siten paljastaisivat bol-shevikivaltakunnan
sisäiset olot.
Eivätkö ne siedä paljastamista ?
Millaiset ne olot sitte todelli­suudessa
ovat? Ovatko ne todel­la
niin kurjat, että niiden salaa­miseksi
kannattaa uhrata puolen­toista
miljoonan kuukautinen a-vustus,
ja merkitseisikö niiden
julkisuuteen tuleminen bolshevi-kihallitukselle
sellaista, vaaraa,
että sen estämiseksi ollaan pakoi-tetut
moisiin varovaisuuskeinoir
hin?
Tiedot Venäjältä yhä edelleen
ovat ristiriitaiset. Se vain on
varmaa, että vallankumous siellä
yhä jatkuu ja että sitä/ johtaa
verisin käsin ryhmä talous-ihan--
teellis-ihmisiä, jotka ulkomaailr
ma tuntee nimellä —^ bolshevikit.
Heidän valtansa horjuttavista
myrskyistä huolimatta näyttää
kykenevän pysyttelemään valta-satulassa
vielä ainakin jonkun
aikaa. Selityksenä siihen on mai­nittava
venäläisten, alhainen si­vistystaso
ja kykenemättömyys
parlamenttaariseen, kansanval­taiseen
itsehallintoon. Itsevalti­us
muodossa taikka toisessa näyt­tää
olevan lapsitilassa oleville;
kansoille ominainen ja ehkä myös
menestyksellisinkin hallitusmuo­to.
Kansan sivistystystason koho­tessa
herää feen itsehallintohalu.
ja matkustuksiin kulutettu aika -s^hen suuntaan tilanne Venäjäl-käytettäis^
in tuottavaan, hyödyl- j^kin kehittynee, mutta sinne
liseen työ)^n. Hluvimatkustelu ^^^^essä sen näkvy pitävän käy-voisi
tapahtua suotuisempien ta­loudellisten
aikojenitultua.
* • »
Vertailun vuoksi edellisen ohel­la
mainittakoon, että Suomen va­pautussota
hiljatt|ain julkaistun
yksityiskohtaisen tilityksen mu­kaan
tuli Suomelle rahassa
maksamaan 261^550,226 markkaa
ja 67 penniä. Ne menot olivat —
hirvittävän suuret, mutta mitä
n^ ovat nykyisten' Suomen ulko­maisiin
huvimatkamenoihin ver- massa sekunnissa. Tämä keksin-rattuna!
tö on johtanut sellaisten ilmalai­voihin
sovitettavien ruikkujen
keksimiseen; joilla ypidaah sänot-tu
myrkkyneste ruiskuttaa vihol-listen
armeijoihin ja JviM
ten siviilivä<3st.öön. Muutamalla
dä monien valtiomyllerrysten
kautta,: joista yksi mörkillisimpiäi
on nykyinen bolshevistinen ty-rannihallituskausi.
Sotajumala työttömäksi. Ame­rikan
YlhdysvaUain sotalaitoksen
kemiallinen osasto ilmoittaa kekr
sineensä sellaisen myrkyn, että
kolme tippaa ihmisen iholle tipa­utettuna
tappaa uhrin muuta-daan
hävittää kokonaan miljoo-namiehinen
armeija.
Tällaisten keksintöjen kautta
sodat, menettävät kokonaan en­tisaikaisen
merkityksensä ja mie­lenkiintoisuutensa.
Entisaikaan
kullakin miehellä miekkoineen,
tapparoineen j a keihäineen oli ti­laisuus
osoittaa henkilökohtaista
kunnokkuuttaan ja vastustajaan­sa
parempana p el a ^t autua— v oi t-tajana.
Silloin miehet menivät
V a p a ae h t o i s i n a sotilaiksi:
Mutta mitä merkitystä nykyisin
on persoonallisella kunnokkuu;
della? Mitä pelastusmismahdöl-
IJsuutta parhaallakaan .miehellä
ilmasta liänen päälleen ruiskutet-
, tavalta myrkkynesteeltä ? Ei mi­tään.
Ihmekö siis, että nyt mie­het
täytyy vetää pakkotoimin ar­meijaan.
Sota on jo .menettänyt
sankarillis-roman/ttisuutensa. Se
on tullut vastenmieliseksi. IMie-het
eivät halua joutua laporato-rioitten
kemistien myrkkyuhreik-si,
joten ennenpitkää sotajuma-lakin
joutunee työttömäksi ja
kansojen hallitukset ovat pakoi-tetut-
turvautumaan toisellaisiin
keinoihin erimielisyyksiensä sel­vittämiseksi.
Hiljan perustettu Kansojenliit-to
on yksi kokeilu siihen suun­taan
ja sen päämäärän saavutta­miseksi,
y
/ # # •
MaanviljelijäJtt paratiisitoivei-ta.
Onneksi kaikki uudet keksin-nöt.
eivät ole hävitysvälinpitä. To­ki
"muutamat ovat tarkoitetut
tuotantor ja rakennusvälineiksi.
Yksi sellainen aivan uusi keksin­tö
on — sähkön valmistaminen
tuulesta. Eräs. amerikalainen säh­köyhtiö
on pitkien kokeilujen
kautta onnistunut saamaan ko-
• koon sellaisen — tuulimyilylait-teen,
joka on helppo rakentaa
vähillä kustannuksilla, käy itses­tään
tuulen voimalla ja kokoaa-tuulesta
sähköä erikoisiin patte-reihin,
joista sitä sitte tarpeen-tullen
voidaan käyttää kaikkeen
valoa taikka voimaa tarvittaviin
toimiin, kuten esimerkiksi koko
raaanviljelystalouteen tarvittar
vaan valoon sähkövalona ja voi--
mana käyttämään kermaneroitta>
ja konetta, pesukonetta^ silitys­rautaa
kuumana pitämään, läm­mittämään
huoneita, pumppaa­maan
vettä kaivoista j.n.e.
Kun tuuli toki vielä on ilmaista
ja kun kyseessä olevanlainen tuu-limyllyinen
sähköntekijä ei kysy
mitään muita kustannuksia, kuin
halparakenteisen tuulimyllyn ja;
kerta pari öljyä vuodessa muuta­maan
akseliin, niin moisen lait­teen
voi siihen tutustuttua hank­kia
kuka tahansa pienviljelijä,
h o m e s t e a d e r i k i n j a laittaa
huja toimittamaan, ja itse her
roiksi niitä ohjaella.
« * «
Dollaain ostoarvo. Sanomaleh­det
pitävät suurta hälinää siitä,
miten korkeat työläisten palkat
ovat kaiken nykyiaikaisen pahan
alkutekijänä, ja ne kaikella ta­valla
auttavat parhaillaan käytä
v^ssä palkkojen laskemissodassa
palkkojen laskemista^ ikään
kuin sen kautta pahat poistuisi­vat.
Tässä kiireessä ei ollenkaan
-muisteta sitä seikkaa, että dolla­ri
nykyisin on vain noin yksi kol­masosa
siitä, dollarista, mikä se
oli esimerkiksi 11 vuotta sitte.
Todisteena tälle väitteelle mai­nitsemme
hiljan Ylhdysvaltain so-taosaston
hallitukseltaan armei­jalle
vaatimaa palkonkoroitusta.
jolle tueksi se tilastonumeroin
todisti, että sitte vuoden 1010,
siis 11 vuotta sitte Amerikan dol­lari
on menettänyt 63 prosenttia
ostoarvostaan, joten nykyisen
dollarin ostoarvo silloin dollarin
ostoarvoon verrattuna on vain 37
senttiä.
Tilanne tässä suhteessa on vie­läkin
kireämpi Canadassä kuin se
on Yhdysvalloissa, sietäisi siis
työläisten palkkojen laskijoille ja
laskemista suosiville muistuttaa
tästä dollarin ostoarvon eroavai­suudesta,
kun ne tekevät vertai­luja
entisten halpojen palkkojen
hyvistä ; ja nykyisten korkeitten
palkkojen huonoista ajoista, ja
yrittelevät umpimähkään 'laskea
palkat vuoden 1910 palkkata­solle.
J. A, Mustonen.
Ihanaa liene'(ei elää aikansa oh­jelmalla:
syökäämme ja juo­kaamme
— ollenkaan muistamat­ta
sen jälkeen tulevaa -r- veden-paisumista.
Miten vanhoja sukupuolitaudit
ovat.
'Sukupuolitaudit ovat luulta­vasti'
yhtä vanhoja kuin ihmis­kuntakin.
Kuppatauti eli syfilis
on ollut eri nimillä tunnettu eri o-,
sissa maanpalloa niin kauan kuin
historia tietää kertoa ja on se
ka i k k i ali a h uo m at t u a ra 11 i se k s i
ja hävittäväksi ihmiskunnan vi-holiseksi.
Syfilis nimitys on saa­nut
alkunsa eräästä kuuluisan i -
talialaisen Frascatoriuksen vuon­na
1521 kirjoittamasta runosta,
jossa kerrotaan kuinka eräs Sy­filis
niminen, kuningas Alkithou-sin
paimen, omisti kiininkaalleen
ju mal a 11 ist a kunnioi tus ta j a siitä
rangaistukseltsi tartutti Apollo
häneen kuppataudin. \
Kiinan historialliset aikakaus­kirjat
tietävät jo niin aikaisin
kuin V. 2637 e. Kr. kertoa taudis­ta,
joka kaikista päättäen on ol­lut
kuppatauti. Indian lääketie­teellisissä
aikakirjoissa mainitaan
sitä jo 400 vuotta ennen Kristus­ta.
Hippokrates kertoo kuppatau­kotinsa
ja maanviljelystalouten- din olleen tunnetun vanhoille
sa ajanmukaiseen kuntoon, säh- kreikkalaisille ja roomalaisille,
kövaloiseksi ja sähkövoimaiseksi, I Ensimäiset varmat tiedot kuppa
niin että taloustyöt, kirnuamises-'taudilta Europässa ovat vuodelta
ta lapsenliekuttamiseen saakka 1494, jolloin se raivosi hirvittä-voidaan
tehdä sähkövoimalla vääsä määrässä Ranskan kunin-sähkÖvaloisessa
farmitalossa ja kaan Kaarle V I I armeijassa ja
kaikki miltei ilmaiseksi Jumalan myöhemmin myöskin siviiliväes-tuulien
armosta. tön keskuudessa. Amerikassa ei
Tämähän puhuu pian saavutet- varmuudella tiedetä kuppataudin
tavista maanviljelijäin paratiisi- olleen ennen Columbuksen tänne
maisista oloista. Maanviljelijät tuloa. Kuten kaikki muutkin
toki ovat siksi etäällä toisistaan, Itaudit raivoaa kuppatauti; pahim-että
tuulimyllyjen siivet sopivat min siellä, missä suuret ihmisjou-pyörimään
toisiinsa hakkaamat- kot kokoontuvat yhteen, kuten
tä. -Kelpaa sillqih köyhänkin mie^-
hen elää maanviljelijänä ja val-tonnilla
sanottua nestettä voi-' jastella sähköhevosiaan työtou-
Suuret valtamerilaivat
Canadian Pacificjin '*MINNEDOSA" JSontrealista syyskuun . 2 p:vä
Canadian Pacificin "BMPRBSS OP FRANCE" Quebecista syyicuun 3 päivä
Canadian Paeificin "CORSIOAN'* Montrealista syyskuun 9 p:vä
Valkean Tähden "MB04KTIÖ" Monteralista syyskuun 10 p:vä
Canadian Pacificin "ElÄPRBfiS OP BRITAIN".. Quebecista, syysKuun 10 päivä
Cunard Anehor-Don. *'SATUitNIA" Monteralista syyskuun 10j) :vä
Canadian Pacificin "TUNISIAN" Monteralista syyskuun 10 p:Vä
Canadian Paeificin "VICTORIAN" Montrealista syyskuun 16 p:vä
Canadian t>aeificin . "VBDIO*' Montrealista syyskuun 17 p:vä
Canadian Pacificin "METAGAMA" Montrealista syyskuun 17 p:vä .
Canadiai Paeificin "MBLITA" ÄIj>ntrealista syyskuun 23 p:vä
Vklkean Tähden "CANADA" Moutrealista syyskuun 24 p:vä
Canadian Pacificin "IlMPRSSS OP FRANCE" Ouebeciista syyskuun 24 i^vä
CunaM Anchor-Doh. \ "OASSANDRA" ... Montrealista Byyskuun 24 p:vU
Canadian Paeificin ."MINNEDOSA" Montrealista syyskuun 30 p:vä
Lähempiä tietoja pilettien hinnoista y. m. matkoja- koskeyista asioista antaa joko suul- ;
lisesti eli kirjeelliöösti yllämainiltujen linjojen ,suomalainen edustaja Canadassä
J^OäT Atiljl^tB. ^ ^ ONT., CANADA.
suurissa kaupungeissa, armeijois­sa
j.n.e.
Maailman sodan ensimmäisenä
vuonna kerrotaan yhden maan so­taväen
keskuudessa enemmän
miehiä tulleen taistelukyvyttö-miksi
sukupuolitautien tähden
kuin haavoittumisen tähden tais­teluissa.
Muuan rykmentti me­netti
enemmän miehiä sukupuoli­tautien
tähden harjoitusleirillä
kuin joku toinen rykmentti e-räässä
sodan verisimmistä taiste­luista.
Nykyaikana on jo päästy täysin
selville niistä kauheista vauriois­ta,
joita kuppa ja muut tarttuvat
sukupuolitaudit aiheuttavat, ja
sen tähden onkin niitä vastaan
noustu tarmokkaasti taistele­maan.
^ . Tullihallituksen tilastokonttori
on antanut seuraavia tietoja vuo­den
kuuden ensimäisen ikuukau-deöulkomaankiaupasta
(tuonnis­sa
on ilmoitettu cif-arvo ja vien­nissä
fob-arvo):
• Mainittuna? aikana'' nousi tuonti
tänä vuonna yhteeäsä 1,607,5 mil­joonaan:
markkaanJa,vienti; 715,6
miljoonaan. . • ^ i'-.
. y;.. 1920 oljji^^astaavana aikana
1iupnti|ii492i8^ja^^
ci
.'•'>l
•JS?
\
•il
V
Ja tuhannet ouorel
Crnadr'a''3e!: cvat p'.i'itLl-neet
saada tulevasta vuo­desta
hyötyä, joka riitti.i
heille koko loppuiäkseen.
HEIDÄN TULE VAISU U
TENSA RIIPPUU HY.
VJN SUURESSA MÄÄ­RIN
SIITÄ MILLAISEK­SI
HE SEN ITSE MUO­DOSTAVAT,
tulkconpa, heistä sitten
tyhjäntoimittajia tai ah-:
keriä kansalaisia, jotka
tekevät parhaansa van­han
ma ailman paremraak-s-
i tekemisessä ja itsekin
saavat nauttia siitä täy­den
osuutensa.
Ylideksänt Vuoden
kuluttua tämä koulu taa­sen
valmistuu tekemään
asiat selvemmiksi ja var­memmiksi
suurelle jou­kolle
nuorta .väkeä, joka
otta osaa meidän kurssei-himme.
SYYSLUKUKAUSI aio-tetaan
tiistaina, syyskuun
6 p:nä.
Opiiston toimisto on avoin
na elokuun aikana koulu­päivinä
ilmoittautumista
varten kello kolmesta vii­teen.
o
PORT ARTHUR
usmess
e. E. KING, Johtaja
JACQUES LAKE, JASPER PARK
Jasper Pari?* ou maailmanmätkailijain ja vuoriston, ihailijain uusi,Mekka: ^Unsia loistavia näk^-
' aloja' avautuu .katsojan silmiön ete^n tässä Canadan ihmeellisessä /matkailijaseudussa. Siellä ön
. 4,400 neliömailia mVjesteetillista, loputonta vuoristomaisemaa. Canadian Nationalin Tyynenmeren .
rannikolle Johtavat linjat kulke "at J^asper.pui£tc^ "lK'^n.">^ ' , ' 1 / ' / '