1921-05-14-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
%VVS KAKSI VAPAUS •Canadan suomalaisen työväestön äänenltannattaja, ilmestyy: Sudbä-lyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja V. lauantai. H. PURO, J. W. SLUP, f £ Vastova toimittaja. Toimitussihteeri VAPAUS ^ (Liberty) The ,only, ölrgan of Finnish Work- }: ;ers in Canada. Published in Sud-bUry, Ont., every* Tuesday, Thursday ,' and Saturday. . , ' ; ^ '• [ Adveftisirig' rates 50c. per col. ,;inch. Minimum charge for single ' insertion ,75c. . Discount on standmg ' advertisement. Th^ Vanaus is the best Mvertising medium'a^ong the Finnish P^ople in Canada. Ilmotnshinta' 50i palstatuumalta. -~ Alin hinta kertailmotuksesta.TSc. ' ~Kuolemänilmotukset $2.00 (muis- ' ,tovärsyista'^50c kultakin lisäksi). — '^Kihiaus* ja aviol. <iImot. alin hinta $2.00, nimenmuutosilm. (muuten kuin avioliittoilmotusten yhteydessä . $2.00 ;kerta. — Avioeroilm. $2.00 kerta'(2 kertaa $8.00 Syntymä-ilm. $2.00 kerta. — Halutaan tietoja osoteilmotukset $1.00 kerta (3 kertaa $2.00) Kaikista ilmotuk-sista, joista ei ole sopimus^, fufep rahan seurata mukana. ' TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. SL50 ja yksi kk. 75c. Yhdysvaltoihin ja Suomeen, , yksi vk. $5.50» puöirvk. $3.00 ja kolme kk. $1.75. Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, paitsi asiamiesten joilla on takaukset Vapauden konttori ja toimitus on Liberty'Building, Lorne St., Ptihe-linl038. Postiosote: Box 69, .^Sudbary, Ont. Jos ette milloin tahansa'saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottakaa uudelleen liikkeenhoitajan persoonallisella jiimellä. • u J. V. KANNASTO, liikkeenhoitaja; ^ Eegistered 'at the Post Office Department, Ottawa, as second class matter. TUHOISA VERTAUS Yhdysvaltain ja Canadan kapitalis tavalla Venäjän tySväenhallitukses-r.; tiset sanomalehdet ovat ilolla tervek tineet luutnantinsa Gompersin Sä- ;! min lausumia sanoja^ joita hän on ra /^(..dikaalisista työväenjärjestöistä por- .. varijlisille politikoitsijoille ja sanoma 'lehtimiehille, kuita myöskin Ameri-pkan Federation of Labor liiton alaisille järjestöille lennätellyt. . . . . ' Helmikuun 27 pvä herra Gompers k antoi persoonallisen julistuksen, jota hän kehotti porvarillisten sanomaleh- . .tien edustajien^^^pitämään virallisena Amerikan Federation of Laborin ju-listuksena, ja jossa julistuksessa hän kehjottaa alaisiaan työväenjärjestö- ' jä ja muita protesteeraamaan ^Venäjän neuvostohallituksen ja Kolman- » y : he»' 'Kansainvälisen suhtautumista ' ammattiunioihin Venäjällä. Tässä y; julistuksessaan herra Gompers aivan ' idioottimaisesti puhuu Neuvostohallituksen harjoittamasta raakuudesta niitä kohtaan, jotka eivät Neuvosto- ; hallituksen kanssa voi olla samaa ta. Gompersin ajatukset kuitenkin ovat kotosin neuvostohallitusta ja Venäjän vallankumousta vastaan tais telovien vastavallankumouksellisten pesäpaikoista. Jos Neuvostohallitus on kohdistanut rank^isutoimenpitei-^ tä vastavallankumouksellisia johtajia vastaan Venäjällä, ei voi todistaa si tä, että se olisi ollut raaka ja tyrannimainen Venäjällä olevia ammatti-unioita ja unionisteja kohtaan. - *.; Mikä sitten on todellinen tilanne ja asema ammattiunioiden keskuudessa Neuvosto-Venäjällä? Kuinka heidän asemansa vastaa Yhdysvaltain . ammattijärjestöjen kanssa vertailua? Paras tapa nähdä Gompers ja Co oikeassa valossaan on se, että rinnastetaan Venäjän taloudelliset järjestöt ja Gompersin edustama A-merikan « Federation of Labor ja ver-taillaan olosuhtetta sekä savutuksia kummasakin maassa. Näin tehden voimme antaa todellisen kuvan kum mankin maan työläisten olosuhteista lee syntymään. Jo itsestään se seikka, jettä tuo konferenssi tulee . kokoontumaan Moskovassa puhuu sangen tyhjentävästi Gompersin valheita' vastaan, että muka Neuvostohallitus on vihamielinen : unionistiselle liikkeelle. Missä muussa maassa hallitus tulisi antamaan kokoontumisoikeuden ja kaike^ apunsa työväenjärjestöille joka kohdistaa toimintansa kapitalistisen järjestelmän kukistamiseksi? Ei missään. Ja jos Venäjän ammattiyhdistykset eivät öle tyytyväisiä siellä vallit-iievaa, hallintojärjestelmää kohtaan, kuten herra Gompers'8.eHttää, jos se hallitus johonka he ottavat osaa ei o-lisi heidän mieluisensa, niin mikä nfuu keino olisi parempi kuin se, että lähettää sinne amerikkalainen työväen edustajisto, — mutta ei Gompersin kaltaisista miehistä kokoonpantu — ottamaan asioista seU vää... Todellakin erinomainen tilaisuus amerikkalaisille on tutustua.Venäjän oloihin ja työväenliikkeeseen, lähettämällä sinne todellisia työväen edustajia, jotka samalla voivat olla heinäk. ensimäinen päivä pidettävässä teollisuus- ja ammattijärjestöjen koko mailmaa käsittävässä perustavassa kokouksessa läsnä. Takaisin tullessaan he voisivat kertoa oikeita totuuksia, ja paljastaa Gompersin mieltä. ' Mutta niinhän kapitalistit- ja' samalla epätietoisille sefviää mitä '.,kin ovat tehneet ja kun Sämi ei itse - , asiassa edusta muita kuir\ Amerikan l^^fkapitlisteja^ on johdonmukaista, että hänen on puhuttava edelläsanotuUa Gompersin kaltaisten miesten jarrutus vaikuttaa työväenluokan paran-nuspyrkimyksiin nykyisessä yhteiskunnassa.. VERTAILUA. Amerikassa. Avonainen työpaja ja kapitalistien hurja poikottaus unioon kuuluvia työ f; Iäisiä kohtaan; työttömyyttä ja palkkojen alennuksia tukuttain; puutetta , samalla kuin varastohuoneet ovat ,^ f 1 xtäynnä: tavaroita ja ruokaa. Uniot taistelevat elämästään. Palkat alenee ja päivä pitenee. Amerikassa ylituotanto . tarkoittaa työttömyyttä ja äärimmäistä puutteeseen nääntymistä. . . • ' . ' • ' V " ^ , ' ' . : N C - ' . ' ' ' * V V ' . ' . - ' " V - • • ' '•'. •i»\ •' Juuri paikkansa ottanut Hardin-gin. ministeristö on joukko työläisiä vihaavia korporätsionien lakimiehiä. y ' ; - l. Amerikan miljoneerit tulevat suu- , remmiksi ja pusia miljoneereja tehtiin tuhansittain sodan' kestäessä'ja jälkeen'. y Tuotanto voittoa varten kapitalistien kontrollin alaisena. Hallitus vas tustaa uniota., Estetuoraioita annetaan rautatieläisten ja kaivostyöläisten y. m., lakon murskaamiseksi. Amerikkalaisia! kaivostyöläisiä teurastetaan West Virginiassa ja muual la yrittaesssään järjestyä. > Vepäjällä. Suljettu työpaja hallituksen suojeluksen alaisena; työtä jokaisella; suuri puute työläisistä; kaikilla oikeus vaatteisiin ruqkaan ja muihin elämänvälineisiin. Venäjällä elintso kohoaa; Neuvostohallituksen suojelus voittoilua vas-taan; tuotannon nopea lisääntyminen merkitsee palkkojen kohoamista ja työpäivän lyhenemistä. Neuvostohallitus on muodostettu Venäjän työväenluokan johtajista^ Ammattiyhdistysten johtajat ' ovat samalla hallituksen johtajia. Venäjän miljoneerit ovat piilossa ja heidän omaisuutensa on jaettu Ve näjän työväenluokalle. Tuotanto käyttöä varten, työläisten kontrollin alaisena. Hallitus puolustaa unioita ja -estää heitä vastaan harjotettavan provoseeraliksen. Venäjällä kärsivät kapitalistit jä heidän avustajansa vastustaessaan vallankumousta. valheita, samalla kun he näkisivät minnassa. Amerikan ^öväenlikkeel le siitä olisi paljon oppimista. .^n kai turhaa luulla, että Gompeif-sin toimesta ainakaan yritettäisiiii-kään ryhtyä ottamaan selvää Venäjän oloista, mutta sen sijaan hän tulee tekemään kaikki voitavansa estääkseen sen, ja entistäänkin suurem maila tarmolla, hän pyrkii Ranskassa ja muualla toimivien vastavallankumouksellisten levittämäin valheellisten tiedonantojen mukaan maalaamaan Neuvostohallituksesta ja Venä jän työväenliikkeestä mitä mustimpia ja kaameimpia kuvauksia. Huolimatta kaikesta Gompersin vastuksesta mailman työtätekevät tu levät tietämään, ilman että sitä tar vitsee erikoisemmin selostaa, että ma ilman vallankumouksen toivo on Venäjän työväenliikkeessä. Jos Venäjän vallankumous voitaisiin kukistaa, merkitsisi se mailman proleta^< riaatille pitkiä vuosia lisää kapitaliär tista riistojärjestelmää. Mutta se ei kukistu ja Venäjän ammattiuniot Crompersin pirullisista valheistakin huolimatta tulevat tekemään tehtä' vänsä m,ailmanvallanknmouksen saavuttamiseksi. Sen saavuttamiseksi kannataä elä^ja taistella. Gomper-sit ja muiit työväenluokan petturit kärsivät haaksirikon, tapahtuipa se sitten vaikka vähän myöhemminkin. Miten "Vapauden" til aajamäärää voidaan - . kohottaa? •V' > Edessämme oleva viimeinen Vertaus puhuu raakuudesta ja tyfäA' nimaisuudesta, jota et «Ie harjoitettu -' \,y€näjällä vaan Yhdysvalloissa, jota ^ lier^ Gompera edustaa. Pitkän pit- ^ kät<ajat on Gompers tunnettu erikoi ; sen ystävällisenä kapitalistiluokkaä kohtan. Mitään julistuksia ei hän ole laskenut mailmalle West .Virginian, Alabaman, Lildlowin^ ta-i hi Coloradon tapahtumista, missä' työ ';: Iäisiä kylmäverisesti murhattiin työn antajain ja < kapitalistien pyssyhnrt- ,' tain avulla. Me emme ole kuulleet . m i t ä ä n herra Gompersilta siitä eläi; , ' .mellisestä ja raaasta systeemistä, jota" kapitalistit käyttivät hajottaes- '' sasin kasakkavoimalla '' terästrustia i:'^;' v^ Hän . ei. milloinkaan ole iprotesteerannut ' Suomenoja Unkarin Valkosia hirmu-hallituksia vastaan, niitten murhaut - ' taessa tuhansittain työväenluokan .." jäseniä, turvattomia vaimoja ja lapsia niinkuin vanhuksiakin. Mutta ; Gompers on tullut .hälyytetyksi jostain, syystä. Hän'näkee jotain vaarassa, jauhan yrittää sitä puolustaa; Mitä hän sitten oikeastaan puolus- / ' taa?. Kapitalistista järjestelmää^ eikä mitään(iDHiuta.; • ' ' • • • .} ' " ' Gompers hyökkää Venäjän työläis ,ten hallitusta vastaan siksi, että hän J7/iV)iakee siinä kuolettavan vaaran nykyi R«»11P "inriPKh^iTnänp «;iile Samalle riis-- herra,' Gomp,6W dustaa. Gompers on kapitalismin jä kapitalistisen hallituksen puolesta ja tieuvostohallitus Venäjällä on esimerkkinä osottamassa Amerikan työläisille, että niitten on perustettava neuvostohallitus ennenkuin he voivat vapautua. Juuri tämä on se vaara jonka Gompers näkee, ja siksi se kaikella tarmollaan pyrkii valehtelemaan Venäjän työväenhallituksesta perättömiä juttuja. On olemassa muitakin syitä, mitkä Gompersin ulvontaa kannustaa. Sillä aikaa, ku^ GompeYs kaikella voi mallaan koettaa saada Amerikan työ Iäisiä eristäytymään ^uropan työläi-' sistä, jotka jo osottavat olevansa vallankumouksellisempaa joukkoa kuin A. F, L. liittoon kuuluvat amerikkalaiset työläiset, ottavat Venäjän ammattijärjestöt johtavan aseman kutsumalla mailman työläisiä Venä-jälle konferenssiin perustamaan Kan sainvälistä Taloudellista Järjestöä, joka yhdessä kommunistisen\J(olman^ ncn Internationalen kanssa tulee kontrolleeraamaan mailman työväenliikettä. Samalla kun Gompers ka-valtaä'*/ V^lU»rikan työväen luokkaa ia asettaa julaistavaksi valheellisia SJT-töksiään • • Neuvostoh.nllituksen raa-kuuk. sista, kutsuvat Venäjiin ammattiuniot Englannin, Ranskan ja Italian parhaita ammattiunioita neuvotte luunV joka tapahtuu Moskovassa ja jossa^ todellineii työväenliikkeen ta-ipM^ E^SnbJar^^ ttfr taa unelmamme «Vapaus, ja tasaarvos toteutuvan. Ylläolevanlaisen kysymyksen' olisi jokaisen Canadan S. S. Järjestöön kuuluvan Osaston, asiamiehen, i Vapauden ystävän, sen lukijan ja yleen sä kaikkien niitten työläisten,—jotka tavalla taikka toisella tuntevat velvollisuutensa,' vaativan ylläpitää työväen luokkatietoisuutta edistävän iikkeen asemaa taloudellisesti hyväl ä pohjalla — tehtävä sekä itselleen, että tovereilleen. Kuinka moni on tuon tehnyt? Kuinka monella, työväenluokan kasvattaminen (tuntemaan luokkaasemansa) on sydämenasianaan. Kuinka monet todellakin^ tekevät työtä sen päämäärän savutta miseksi, jota riistetty ja alas poljettu työväenluokka on vuosisatoja kaivannut, himoinnut ja ; toivonut? •— Ainoastaan harvat, kuulemme vastat tavan. Mitä tekee sitten työväenluokan suurin osa? Eikö työläiset kaikkialla tunne kapitalistisen riistojärjestel» män kylmien, raakojen käsivarsien, pirullisella syleilyllään uhkaavan riis tää meiltä senkin pinen osan, 'jonka olemme riistäjilt. saaneet tavalla taikka toisella puristetuiksi? Eikö mailman työväenluokka tunne, että huomattava ristiriita on olemassa työnantajaluokan ja työntekijäluo-kan etujen välillä? Kyllä se tuntee. Se näkee ympärillään'ääretöntä loistoa se näkee ympärillään suunnattomat määrät omaisuutta, omaisuutta sellaista, joka on syntynyt työn kaut ta. Lisäksi se näkee ääretöntä puutetta, kurjuutta ja elämän varjopuolia, joitten alaisina työläiset joutuvat olemaan. Työläiset käsittävät eron olevan kahden luokan mailmankatso musten välillä. He kiroavat tuota vastakohtaisuutta, he käsittävät, että kaikki asiat ei mene oikeaa rataansa. He mielisivät tilanteen, toiseksi vaihtamista, mutta he eivät saa päähän sä sitä, miten se muutetaan. 'Yhä e-delleenkin he vaan toivovat, ja taas toivovat, etta muutos tulisi, tapahttt maan. He ajattelevat olevansa pieniä, voimattomia, ja oppimattomia suurien asioiden,' eteemme asetettu-^ jen pulmien ja eri yhteiskuntakysy-mysten yhteydessä ilmenevien seikko jen: ratkaisemisessa. He uskovat nuo kysymylffiet voitavan ratkaistaVvaan suurten miesten suurta tietoisuutta edellyttävillä toimenpiteillä. Ja täö-sä suhteessa he tavallaan ovatkin oi keassa. Työväenluokan riveissä ja. erito» ten juuri järjestyneitten luokkatais-telijäin riveissä onkin jo huomattava joukko tietoisia aineksia, mutta eturintamassa työskentelevät toverimme ovat suurta tietoa omatessaankin voi mattomia, ellei heidän takanaan ole sitä voimaa, joka kykenee i)ainosta-maan jokaista työläisten tekemää ja j^apitalistista järjestelmää vastaan täHdättyä vaatimastamme. ^ Etuvar-tiojoukkomme tarvitsevat siis pakottavaa vbipiaa, voimaa, joka pelottaa ristäjälvfokkaa jpahemmin kuin m-kään muu toimenpide, työväenluokan joukkovoima. Ainoastaan tällainen työläisten uhkaava joukkovoima voi kukistaa tuon pirullisen riistojärjes-telmän. Ainoastaan se vbima voi aikansaada tildnteen, jota voimme ni niittää luokattomaksi yhteiskunnaksi, ainoastaan sen avulla voimme luot läisiip kasvattaa sjtä tietoisuutta, jo ka päivä päivältä iskee sortojärjes-telmän ruumisarkkuun viimeisen nau lan. Oma sanomalehti ja sosialistinen kii^ jallisutto. • Kas siinä oh naula,^ joka vetää. Sii nä on aarreaitta^ täynnä tarvitsemaamme tietoisuutta. Sen avulla me kasvatamme joukkoamme ymmär tämään yhteiskunnallisia ilmiöitä, yh teiskunnallisia epäkohtia ja kysymyk siä, joiden kanssa joudutaan välttämättömiin tekemisiin jokapäiväisessä elämässä. Työläisten, ollakseen sel- 'villä luokkansa pyrkimyksistä on ensikädessä kiinnitettävä huomionsa o-man lehtensä lukemiseen, sen tilaa-' miseen ja levittämiseen.' Luokkansa hyväksi voi jokainen työläinen jotain tehdä, ja ollakseen omalle asial-le^ nf^-joka-^samalla on koko työväeii' luokan asia; sanoisinko rehellinen, on kaikella tarmolla tehtävä mitä suinkin voimme. Tlotämättömyys on työväenluokan pahin vihollinen. Vaan työläisten tietämättömyyttä hy väkseen käyttäen onnistuu kapitalis-tiluokan omaksi edukseen säilyttää valtansa, valta joka' perustuu toisen työntulosten ristäntään.'' Tietämättö myyden torjuniirisn tyoväenlukan laajoista kerroksista on ensimmäinen tehtävämme, perusehto, jolla lepää joko riistojärjestelmän edelleen jatkuminen tai sen pikainen häviäminen. Oma äänenkannattajanne VAPAUS jokaainoaan tölliin. Siinä on meille tehtävä, joka kerta kaikkiaan on painettava mieliin. Jokaisen työväenasialle suosiollisen Canadassa asuvan suomalaisen on riennettävä työhön, jokaisen on koetettava saada €Vapaus> leviämään jo kaiseen mökkiin, uutisviljelijän tölliini metsämiehen kämppään ja kaupunki- eli teollisuustyöläisen asuntoon; «li missä tahansa suomea puhuva työnraataja aikaansa kuluttaa. Jokainen voi lehteä levittää, ja sitä levitettäköön. Ei kelpaa enään se, etlÄ luemme Vapautta jota emme ole tilanneet, kenenkään ei saa olla <var kainlukija», vaan lehden tilaaja,- ja kannattajaa Vapauden nykyiset tilaajat ja ystävät. Te tiedätte Vapauden ajavan puhtaasti työväenluokan asiaa, teidän omaa asiaanne ja kaikkien sorrettujen asiaa. Eikö tämä ole tarpeeksi velvottamaan teitä tekemään voitavanne lehden avustamiseksi ja sen levittämiseksi. Uskollisina omalle asiallemme olisi teidän joka ainoan hankitava «VAPAUDEL LE> YKSI UUSI TILAAJA. Älkää noudattaen «Vapaus» on perustettu palvelemaan työväenluokan asiaa, se lostamaan sitä ,vielä tietämättöminä oleville työläijgÖle. Teistä suurimmaksi osaksi riippuu lehden taloudel linen asema ja se, mit^pn voimakkaasti sosialistista kasvatustyötä voimme tehdä. Ei riitä se, että asiamiehet ovat valitut ottamaan tilauksen vastaan silloin kun joku tulee sitä tarjoamaan,, kuten monessa tapauksesr sa on käynyt, vaan on ajsiamiesten loi mintaa "valvottava mahdollisimman huolellisesti ja vaadittava heidät kier tämään tilauksia ottamassa. Jos ialu eenne on'Iaaja, valitkaa useampia a-siamiehiä ja valitkaa ne sellaisia, jotka todellakin tOimiyät. Järjestäkää asiamiesten toimintaa alueellanne piirittäin ja valvottakaa asiamiehen ne piirissään toimimaan; niin, että yk sikään tilaus ei pääse katkeamaan ja että, yksikään tuossa piirissä asuva työläinen ei olisi ilman äänenkannat ta jaa. Asiamiesten toimintaa on valvottava siten, että vaaditaan jokainen asiamies vähintäm kerta kuukaudessa esittämään kokoukselle ra. portti toiminnastaan, jossa raportissa nimenomaan on selostettuiia kuin ka monta tilausta on katkennut, mon tako uutta tilausta saatu ja onko a-siamiesten alueella henkilöitä, joille ei vielä tule Vapautta sekä onko sellaisille tarjottu tai onko yleensä mah dollisuutta niiltä tilausta saada. Asiamiehille niinikään on painostettava sitä seikkaa, että heidän tehtävänsä on ensi kädessä tarjota «Vapautta », joka oh oman maan suomalaisten työläisten äänenkannattaja ja vasta sitten jos millään keinolla tilausta ei saa voi tarjota muita selvällä luokkataistelukannalla olevia lehtiä. On pidettävä tinkimättömänä päämääränä, että oma lehti ensin ja vasta sitten jos varat myöten,antaa vieraat lehdet. Erikoiseni tärkeä seikka on myöskin sie, että asiamiehet ja osastojen jäsenkirjurit 0- vat yhteistoiminnassa. Jäsenkirju-rien on pidettävä tarkkaa luetteloa, kenelle jäsenelle ei tule Vapautta^ja annettava sellaisten jäsenten, nimet asiamiehelle, jonka on pidetävä lopus ta huoli. Tässä ei nyt ole tarkotettu sitä, että jos perheestä esim. mief ja vaimo ovat jäsenenä, että molempain olisi tilattava lehteä. Mutta Jos perheessä on esim. useampia lapsia, jotka tekevät ansiotyötä, olisi suotavaa, että hekin käsittäisivät velvollisuutensa lehden tilaamiseen, jä tilaisivat sen itsell. ainakin. kannattaak-seen omaa lehteään. Jos me kaikin tarmolla teemme työtä oman lehtemme levittämiseksi, niin sitte on ihme ellei tilaaja, määrä kohoa ja kasvatus työ vielä tietämättöminä olevain keskuudessa kanna tarkotettu ja' hedelmiä. Toimeen siis täydellä höyryllä ja osottakaamme, mitä yhteinen ponnistus voi aikaan saada, Canadan Dpilarista LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT: 40c. lähetyksistä alle $30.00; 50c. lähetyksistä $30—$40- 60e S lähetyksistä $40.00—$60.00; 75c lähetyksistä $60.00-^$i00.00 Yli 5 $100.00 25c. jokaiselta alkavalta sadalta lisää. " = VAPAUS ,Ont. 1 Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov. A. T. Hill, 214 Adelai- S ..St. West.- ; v.,,..: den voimakas levittäminen. Tilatkaamme jokainen VAPAUS. • J. <W. S. o- Kulkuria kujilta Osastot ja yksityiset Yhdysvalloissa. Me Canadalaiset olemme aina eleet teidän lehtienne tilaajia. Me o-emme sitä edelleenkin. Me olemme avustneet yrityksiänne siitäkin huoli matta, että valtakuntain rajat meidät toisistamme erottaa ja me' teefiime edelleenkin, mikäli siihen olemme ti-aisuudessa. Me toivoisimme teiltäkin samallaista vastapalvelusta .leh-emme Vapauden tukemiseksi. Kansainvälistä on liikkeemme ja kun se sitäjon olisi suotava, että ryhtyisitte suuremmassa määrin tilaamaan lehteämme. Se oh tosin pieni, mutta sittenkin^se pyrkii vointmsa mukaan kantamaan kortensa siihen kekoon, joka on vnnoudutta saavuttamaan. I^enuudestaankih huolimata ise selos taa ja ajaa työyäönliikkeeri asiaa tämän päiväisessä valossa. Emme ole pulassa, mu^ta että ^enime siihen jou; tuisij pyrimme saamaan lehddlemmiB mahdollisimman suurta tilaajamää raä. Yhdysvaltalaisia vasemmisto, laislehtiä tule Canadaan pyöreissä lu vuissaf kolmen ftohannai-TOihejUe]^^ Vapautta menee; yMysvaltoihin joitakin kymmeniä. On siis huomattavaa eroavaisuutta. Jos työväenliike ken^ sanotaan olevan kansainvälis tä niin miksi sitten ei haluta tutustua siihen liikkeeseen lehdistön avulla jo ta osataan lukea. Olisi ainakin suotavaa, että edes Yhdysvaltain suomalaiset sosialisti-osastot tilaisivat Va-aina luottako, että.asiämieket pitävät pautta lukusaleihinsa, joihin ikävä siitä kyllä huolen, tehkää itse |nitä \a)itte ja te voitte varmasti paljon. Vapans r&enee Snomeenkin kyllä moneenkaan ei sitä vielä tule, Sen lisäksi, että tilaatte «Vapautta » itsellenne, voisitte myöskin muistaa Suomessa olevia omaisianne. Mi tenkä tervetullut lahja onkaan Suomessa oleville, saada tietoja p^rki-myksistämme täällä. Jokaisellahaii siellä on omaisia, sukulaisia, tutta-veljeys i via ja ystäviä, joille voisi tilata Vapauden. Muistakaamme heitä-siellä Eikö meidän käsissämme o!e se voi i pienellä lahjalla ja tilatkaamme heil-ma? On epäilemättä. Tarvitaan!le «Vapaus>. vaan hiukan tietoisuutta sen voiman suuruudesta ja eipVn kaikkea sen te-siis pyrittävä hank oisuutta, tuota yoi-en? ; N ^ laitoksia, jotka^ on lukl^Öai^iösi^^feKj: hokkuudcsta; Or kimaan tuota tie maa! Mutta mi Tukemalla niitii perustettu, :^Tko. Osastot kautta Canadan toimeen. Osastot! Teidän tehtävänne on vai voa, etä valitsemanne asiamiehet te^ kevät^^tehtavansä «Vapauden» levit- Vapaus painetaan nyt omassa keeua. iiik- - Se seikka; että Vapaus nyt painetaan omassa likkeessä oh takaamassa, että olemme tilaisuudesMi tarjoamaan tilaajillerame parempaa palvelusta kuin vieraassa painossa ollessamme. Sitäpaitsi ilmestyy lehtlnyt kolme>,kertaa viikossa, ja tilaushinta ei ole kohonnut kuin 50 sentillä uodessa, joten sekin puoli pitäisi pu haa sen puolesta, että on edullista ti Iata Vapautta, Tehkäämme lehdestämme todellakin sellainen, että olem me tilaisuudessa sen avulla voiniakr kaasti edustamaan sosialistisen tietoi suudsn kohottamista yielä tietämät^ töminä.olevien työläisten k e s l^ sa. Ottakaamnie; >hdqtt^^ Lukijoille lienee saman t^ekevää mistä päin kulkuni on tänne Port Arthuriin tapahtunut. Olkopn vaan lyhyesti sanottu että mutkaisia ne kujat tavallisesti ovat, mitä kulkuri joutuu tallustelemaan. Jos' kaikkia näkemiä ja kokemia rupeaisi lehden palstoilla kertoilemaan, niin siitä vähitellen tulisi satoja sivuja käsittävä kertomus, jossa vaihtelisi iva, suru, pettymys ja epätoivo. .Epätoivo työväen luokan voiton saavuttamattomuuden tähden.' Mutta näinä aikoina ei ole syytä epätoivoon. Maailman sota niitti kypsyneen viljan, eroitti nisut akanoista ja työväenluokka vapautui pettureista, joten se tänä päivänä kul cee selvää, ehkä hyvinkin veristä, pai jon uhreja vaativaa, vallankumouksellista tietä. Mailman köyhälistö on vapautunut kaikenlaisista kauneis A hrhakuvista ja tähtää selvän uhkaavan luokkakatsensa kohden kaameaa todellisuutta. Uhkaavana se ko hottaa luokkanyrkkinsä; ja huudahtaa sortajilleen: väistykää! täi ......... Tänne Port Arthuriin tulpni sattui yksiin, aikoihin erään merkkihenkilön kanssa, nimittäin Canadan kenraali kuvernöörin kanssa. Hän' kuului ol-leenj työn puutteen tähden, huvimat kalla. Ei ainakaan tuon herrun mat kustus näyttänyt siltä, iettä se työttömyyden tähden kärsisi puutetta. Monta vaunua käsittävä erikoisjuna kokkeineenj vartioineen, piikäineen "ja renkineenoli paapan käytettävänä..... Ja sitte se komea vastaan otto mikä täälläkin oli hallitsian kunniaksi varattu. Olkoon tässä mainittu että työn puutteen pakottamana minäkin tänne oikeastaan joiduin. Mutta minul la ei ollut asiaa mennä edes tavlli-sen junan jätkävaunuunkaan, yaan piti olla vaunujen alla tai katolla. Oli jiähkääs matti kukkarossa. Lä-hestyessäni Port Arthuria ajatukse ni askartelivat senäikuisissa tapahtu. iriissä kun ennen olin täällä. Heitin itseni irti rivoista tutulla isonjoen kentän kohdalla ...,..;.sillä muistui mieleeni, että täälläkin on polisilla kapula-ja vieläpä köVaa puuta. Lop pumatkan kaupunkiin tiilin kunnialli sesti katuvaunussa. Kun pääsm kau punkni sydämeen alkoi kuulua soittokunnan säveleet, eläköön>*8rmia8 ja j.n.e., ja kadut mustanaan ihmisiä/ Mitä se tämä merkitsee, kysäsin eräältä suomea puhuvalta mieheltä? «Me tässä otamme vastaan maan kör, keinta virkäriiiestäjiv saiioi mies. «A.^ jaakohan lie tällaisen jätkämiehen pois, vai mitä arvelet?^ «Ole vaan huoleti joukossa, sillä ei poliseilia o-le nyt aikaa sinua ahdistella^ sillä niiden aika' menee vahties^ vieras-tammej*, vakutteli mies. Keskustelusta rohkastuneeha aloin töllistelemään ympärilleni ja ensimäiseksi pis ti silmiini soittokunnan loistavat puvut, ja mitä ihmettä, niiden pukujen sisällä oli tuttuja suomalaisiäkih—, päälle päätteeksi työläisten luokka-hommissa mUl^ha olleita. Näin jät^ käh silmällä katseltuna näytti hyvin huvittavalta,_kun työväen - luokan katettu kaiken näköisillä poikkeusla-eilla uhraamaan ^verensä kapitalb-min luokketujen hyväksi. Koulun rapuilta saatoimme vieraat takasin heille kuuluvaan junaan toivotimme hyvää yötä ja hauskaa matkaa. Niin ja minäkm läksin hakemaan yötilaa läheisemmästä metsästä........ Yöuntani kylmän j nälän lisäksi häi-ritsi vielä lamauttavat ajatukset. Kun suurin osa meidän luokkaamme on vielä niin kovin herkkä kunnioitta maan sellaisia tilaisuuksia- jnitkä tavalla tai toisella ovat tarkotetut lujittamaan meidän kahleitamme. Aamulla suuntasin matkani Työn Temppelin ravintolaan, saadakseni kupin kuumaa ja tavatakseni jonkun vanhan kaverin. Kaverin sain käsiini heti rappusilla. «Terve miehen!» .Terve, terve. ble|han tullut rantoihin. Mistä olet viimeksi tullut?» «Metsästä nukkumasta, joten kuppi kuumaa ei olisi pahitteeksi.» Niin painuimme kellariin, jossa kalivi kupin ääressä aloimme seuraavan kes-' kastelun: «Mitäs tänne Arthuriin oikein kuu luu, taitaa olla tämä yhtä valmis, kun muuallakin?» «Valmis on. Työpaik koja'toisia seisoo, toisista vähennetään miehi^ ja huhuilevat, että lisää työpiaikkojavsuljetaan.» «Vielä tämä temppeli on säilynyt työläisten käsissä?» «Joo kun tästä saatiin ne keltase.t lähtemään, niin työläiset alkoivat taas, kannattamaan tämän talon hom mia.» «Etkös sitä "sinäkään enää ole sosia listisessa työväen liikkeessä mukana, minä en tarkota Soslalidemokradista. liikettä, vaan sitä mikä on viitotettu 3:ssa kansainvälisessä?» « Minä annan palttua koko sosialis mille ja politikalle. Meillä on paljoa suorempi tie päästä valtaan yksj;- tään ja ainoastaan taloudellisen tais telun kautta. Ymmärtänet kai sinäkin jo sen verran työväen liikettä, että kun me otamme teollisuuden, tuotanto välineet halttuumme, niin valtiovalta häviää silloin itsestään. Mitä olemme voittaneet sosialistisella toiminnalla? Mitä. olemme voittaneet 'ammattillisella työskentelyllä?.....,... Olosuhteiden kiristyessä o-vai) johtajamme järjestelmällisesti pettäneet, kääntäneet selkänsä työläisjoukoille. Ovat menneet porvarien ja salakavalasti: myyneetjröeiäät kerta toisensa jälkeen vihollisellemme. Toista On teollisuustaistelu. Me pidämme toimitsiamme kurissa, ja tähtäämme %ina taistelumme kapitalistin kukkaroon. TyömaiUa, metsis 8ä,.tehtaissa ja;sanalla sanoen niissä vaan tuotetaan, me koitamme hidas tuttaa tuotantoa. Teollisuus tilanteen kypsyessä määrättyyn epäsäännöllisyyteen, otamme tuotantolaitokset hattuumme ja niin olemme saavat taneet teollisuus tasavallan jossa jokainen, vapaana miehenä ja naisena on tietoinen eläjä. Sentähden on koko maaUman , köyhälistö, palkkatyöväestö järjestettävä yhteen suureen teollisuusunioon ja opetettava etupäässä tekniUistä teollisuuden johtoa. Sanalla sanoen, työväki on kypsytettävä tämSn järjestelmän vallitessa täysin kykeneväksi johtamaan tuotantoa, tcjevas^ yhteiskunnassa Nim että, jos sinuUaji ole vielä punaista yhden suuren union korttia, nim teet viisaammin,- että otat sen heti.» . «Sinä sanoit että työväki ottaa Ka-pitalisteiltartpotantovälineet ja kaa niillä pyörittelemään omiin ni-mutta jätit mainitsematta tapahtua! tamiseksi. . Teidän vaatimoksiaime varmaksi' päämediaksemme yapaU- kansa asian hyväksi, vaan olivat pa- valtai miehet, amari pakkoa; vastustajansa miinsä, orkeimmalle syraboölille, puhaltelivat pilliinsä: «eläköön armias, j.n.e.» Sitte me kansa, veimme vieraamme uuden uutukaisessa autossa so-tilaskasarmille, nä^rttelimme vehkei-tämm9, jolla pidämme kurissa rauham me häiritsiöitä, vaikkapa sattusi niin, että me itse muun-työn puutteessa, luokan käsiin,rkiittävät onneaan ks?^ T?atsamme pakottamana, erehtyisim-l pääsevät niistä irti, , Joko sopii ?^"' me rauhaa rikkomaan. Kasarmilta Ihäs?^ . • " .. •hyryytimme'herrasväen korkeakou-j «Sinä siis tarkoitat, että valbn^s^^ luH rappusille, jossa vieraamme oli!tyrainen luokalta toiselle ^^J"^^ määrä paljastaa maailman sodassajnpin niin kuin verettömästi ilma-'' kaatuneiden portarthurin^^^ u^^ . muistoksi muovailtu kivi.' Urhojen,! cNiia taloudellisen'vallan ' eivät uhranneet vertaan luok- mitä taas tulee politiikuksien valt^^;. v valtaan'se hajoaa itsestäiän, silla £ , ,, millä keinoilla tuo siirto . «Herra jumala siunatkoon! ttKO sinä käsitä niin yksinkertaisia asja^- Kun työläiset tietoisesti. h^int^^^ tuotantoa,,kun -kapitalistien kaKia alkaa ohenemaan, niin olojen köttamana itse heltyvät «e tTors^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 14, 1921 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1921-05-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus210514 |
Description
Title | 1921-05-14-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
%VVS KAKSI VAPAUS
•Canadan suomalaisen työväestön
äänenltannattaja, ilmestyy: Sudbä-lyssa,
Ont, joka tiistai, torstai ja
V. lauantai.
H. PURO, J. W. SLUP,
f £ Vastova toimittaja. Toimitussihteeri
VAPAUS
^ (Liberty)
The ,only, ölrgan of Finnish Work-
}: ;ers in Canada. Published in Sud-bUry,
Ont., every* Tuesday, Thursday
,' and Saturday. . , ' ; ^ '• [
Adveftisirig' rates 50c. per col.
,;inch. Minimum charge for single
' insertion ,75c. . Discount on standmg
' advertisement. Th^ Vanaus is the
best Mvertising medium'a^ong the
Finnish P^ople in Canada.
Ilmotnshinta' 50i palstatuumalta.
-~ Alin hinta kertailmotuksesta.TSc.
' ~Kuolemänilmotukset $2.00 (muis-
' ,tovärsyista'^50c kultakin lisäksi). —
'^Kihiaus* ja aviol. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-05-14-02