Canadan uutiset, June 14, 1923

              - 1r^
1 -n t»
I I!_LL-I i.JJh tiij-j »^l-H M.ll I ] I -M-IB -Fi
f?.
T
t.
I
Ci^ApAN UUTISET
Suomalainen Banomalehtl Ganadasia
Ilmestyy Jokaisena Torstaina.
^ Kustantaja
i The Canada New8 Publishing Co,
J E r i c k J . Korte, Liikkeenhoitaja.
V Lauri Maunu. Toimittaja.
Tl LA08HINNAT:
Canadään: $2»GrO koko vuodolta,
11.50 puolelta vuodielfa, 75c. 8 kuu
feaudelta Ja 26 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin Ja Suomeen: 18.60
koko Vuodelta Ja $2.00 puolelta TU»>
kertys^
y. m. 80
lL^^o^tusHINNAT^^
60 »enttiä pälstatuumalta kerrin Ju-lalfltuna.
Pitempiaikaisille lltnoltukoi»
le kohtuulllneii aleijnusj Halu^aantie
lo^ ja nimenmuattoilmotukset 76 seflt
tiä kerta. $2.00 kolme kertak. Nalma-nmoltukset
,?2.oo kerta, $3.00 kolme
aertea/ Auiollittö- Ja kihlaus-llmor
«ukset 60c palstatuuraalta, Kuolonil
ttoltukset $2.50, tnulHtövärssyliä $3.00
Syntymäilmoitukset $1.50. Avloeroil-xnoitukset
$2.00. 1 •
Pöytäkirjat; tiliselvitykset
luettelot, lueritö-limoitukaet
senttiä tuumaUsu
•Uutisten Joukkoon ai joiuista ilmoi­tuksista
peritään 15; senttiä riviltä.
Plenimmähkln ilmoituksen hinta bti
60 Bentt: Postissa tulevia ilmoituksia
cl hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
; Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu-
••"BiaUa- •• ^:Vv;•"^^:•, 'Vy: i-^OT
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti-iaukset
ja rahat ovat lälietettävat
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, pnt, Canada
Cahädäh Uutlslati lainattaessa 6n
lähde mainittava.
OsoltemuutokseBta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu-ei
osoite.
I lerdäö iuuutcii^^
; uh teensä ' k okonäan sietämättö •
uiksi. Kuteu tunnettua, ovat
läniä kiilioitiiskirjoitukset osana
iiitä .suomalaisten komimmistien
3ropa gaii das ta, jolla Suomen vii-
\\ vuotta • sittcn päättynyttä si-
•ällissotaa talulotuan keinotckoi-u'.
sti täällä Atlantin takana y l l ä -
[>itää.
Vaikeata ou toistaiseksi saiioa,
i i i s t ä känsin tämän '/taistelun"
juuret juontuvat — mälidollises-i
Moskovasta sa a k ka. YI cises-i
1) iin ti edetään, mi ten Venä jän
nv u V osto liä 11 itu ksen menoarvios­sa
kansainväliseen Ijols.lievismi-kiihoitukseeii
käytetyt varat
muodostavat suuren summan.
CANADAN UIITISE^
(The Canada News)
The Finnish NewspRper in Canada.
Publislied every Thursday by
The Canada News Publishing Co.
Erick J, Korte MahaRer.
Lauri Maunu, Edltor. ' .
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
f j i en e e äj at e 1 tavissa, et t ä s i vt ä o-sa
on liiennyt tänne suomalaisil­lekin.
Eiliän nim. ole luultavaa,
^ttji nämä bolshe vi stiset ää ui tor­vet
vain aatteen" vuoksi
\-at niin laajakantoiseen yri
sccn ryhtyneet, koska niillä ei
siinä kohden ole kuin pienen
ryliuiän kannatus takanaan.
Mutta olkoonpa asia miten la-han.
sa. Omin silmin on jokainen
niilmyt, uiillaisia •nuuiettclytapo-jii
' taistelun' johdossa käytetään.
-Siiiii puh uu j ok a ineu kom muni s
'jlehti selvää kieltiiän. Niillä
r.iibdään, miten tu»'-'.yakomitea
r i l l i ; ja sillä paikkalvunnalla. on
•<::•]] M11 kasti us:^ jonki i n ' 'vai \ 11 a s-.
tii .maasta saai-unvMi lahtarin",
loj'ka suhteen tovereita kehoite-t
n a n oi e ui aan vn r i M l l a a n ja .. a nt a-inaa
n "lahtariHc kuuluva kohte-dellyttää,
että, se aiheeton epä-liiulo
suomenkielisen kasanenem-inistön
taholta uhkaavasta sor­rosta,
jota viime aikoina oh is­tutettu
maamme ruptsinkieliseen
\»yiestöön ja joka osaltaan on ai-
;{itiT.nsaanut sellaisia surullisia i l ­miöitä
kuin ahvenalaisten pyrki-mykeen
päästä erilleen suomä-aisest
«a isänmaasta, saadaan täy-leMises^
ti iiäviäinään, Tämä ei
tjan pi\tkääri voi kohdata voit-
• aniättoiuia vaikeuksia, jos suo-uenkielin'eri
cncsmnustö yaiifcdes
liiukuin t ähän ^sti, tunnollisesti
)n täyttävä'' ruoksalaisen väestön
aikeutetut' toiv<(»et Vasta kun
kansani me «hqy ty mirien näissä
molemmissa silliiteissä, sosialises-
>a ja kansaUist'i3sa, on toteutu­nut,
kykenemme me fiiydellä tar­uni
Ifl. ja liyvällKi incnestyksen
toivolla, torjumaan kaikki ulkoa­päin
uhkaavat vaarat jä tavoit-e
1 e mä an niitä / stt iiiria pääm ä ä-r
1 ii. joiden saaviittaiui st a laa ja n
'luia mmc tarjoamat aineelliset
lii a hdo 11 i s i j u d et k ansain m e iii hän
astinen historia, sen sotaisa, kun-puksi
kruunlnkyydillä siniie
mistä olivat tulleet —'Suomeen.
Hyvin vakavasti sietää jokai­sen
suomalaisen tätä asiaa har­kita.
Siten monta kertaa sääs­tyy
a^t.telemattomuudesta, jota
myöheniu^in 'saa koko ikänsä ka­tua.
Lakia halveksivalle muu­kalaiselle,
olkoon suomalainen
täi mikä tahansa, ei pa]jonki«in
armoa anneta. Ensimainen elito
tänne saapuvalle siirtolaiselle on
että hän on maahan tullut ase­tusten
mu ka iscssa j ä r j es t y kses-sa.
•
Bolshevikit aikovat'^I^
Inkerin liiton taholta on kään­nytty
Suomen vallioncuvostou
I) li o 1 e e n k irj elmällä, jossa ilmoi­tetaan,
että neuvostoliallitus ra­kennuttaa
Pohjois-lnkeriin, noin
20 kilometrin etäisyydelle Suo-l
u . ' Iviiu lehdessji mennään
CANADAN UUTISET
is velcomed and reäd in every Finnish
home in the Dominiön. It is the only
direci advertlslnp '^medium for thoso
manufacturers and mefchants who
wlsh to create and; build a profitable
an d per m a heh t deTT^and for thelr prod-
Ucts and merchandlse hy the large and
©ver growinB Finnish populatlon resid-
Ing in Canada. Place your trial ad-vertisement
and pet results.
Advertislnp rates 5bc per jnohu
• PoHtical advs. $1.00 per incn,
Ad\'ertisement8 must reach our Of­fice
Wednosday noon
Thursday's Issue.
Subacriptioh prlce in Gahndä $2.5,0
per year, United Stntes and other
cbuntrle.s $3,50 per year in ädvance.
to appear on
En.tered as second claas niail mat
ter,bec. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, OntarIo,lCanada.
TH E A1M OF TH E CANADAN
UUTISET.
Tp help preserve the Ideajö and
fscred traditlons of this, our adopted
country,: the Dominion of Canada: To
observe its laws and Insplre others to
respect and obey them: To atrive
unceaslngly to quicken the ' pubilc'8
sense of cIvIc duty: In ali vvays to aid
In makin g this country greater and
better than we föund It.
'o, sen valtiollineil ja si\dst-ykscl- "leii rajasta, linjalle, joka ulot-ihen
kehityskyky meille lupaa- tuu Snomenlahdesta Laatokkaan
v a i . ' ' ' Karjalau kannakselle, noin 10
Suomalaiset, kavahtakaa
laittomuutta!
.• —- Varokaa mnkavundenrak-kauden
valtaa n joutumasta..:
laU; niielien pii i v a on
: luillun k o k o elämän arvoinen.
' — ITyvä Juonue, samoin. kuin
: kuli a k in, o t eta an t äydestä arvosr
J ta vastaan kaikissa jnaissa.
— Tyytyväisyys teke(« kiiyhis-
• 1ä rikkaita; tyytymättömyys
rikkaista köyhiä, i .: ; • ; ; •,:.
" \ —-. E i k u k a a n sa ata n a u t |t i a e -
lamastaan, ennenkuin oppii
: naultimaan tyiistään .
— Kyyn e leet ovat v a ra ventt i i-nii
liian ..suurcsta kuoi;mitukses-ta
kärsiväIle .sydämelle.'
. — Meidän ei tijjjsi kysy ii, ku­ka
on enileri; Vaäirkuka on par­haiten
oppinut.
— Jos nainen käyttää jotakin
mukavaa vaatekappaletta, jiiiii
•hän ta Väli isesti si t ä häpeää.
n.'
im
m.
y .• .—-r Maailmassa päästäisiin hel­posti
edistymään ilman sitä ih-
; mistä, joka ei koskaan erehdy.
- E l l e t t e jo i t a k in ihmisiä VOI
tekdä. • ystäviksennl, välttäkää
tekemrästä yihamiehiksenne. —-
)icurUS. ^ • • • • ^ • . v ; : : : : : / ' ' . ^ . :.•;/;:/; A:,/-'
' ~ Pelkurit kuolevat monta
kertaa enne n knolemaansa, mut­t
a urhoolliset' sielut tuntevat
kuoleman vain kerran^
kespeare ;/ V;-^:-/:-:.;
•••IA 1 0 — Canadan; jä Amerikan suo-aaalaisten
kommunistien lehtite-
' keleitä silmäille&sä tulee ehdot-
^vHa^i, iomasti huomaamaan/ rie rä,ikeät
• parjauskirjoitukset, joilla. Suoi
i i ; meBta saäpnrieita,. ^kansalaisiani-r
me koetietäari "järjestyneen työ-l^
i iyäen' 'silmissä;;;uiustatajätelidä
jo st a k i ik' h en k i löst ä täi lä " t a valla
pu luimaan,. niin jokainen sa at taa
m ie 1 essään • kuvite 11a •, V >n i 11 aista
kieltä käytetään ja ni iltaisia n h
k au ksi a' hänelle la u su taan yksi-
1y isesti. ;•/•;;:;•';-••
Suurin va st uu la n k eaa n ii i de i
lu) 1 n a 1 u n i s t i l(> h t i e n t (' i m it n k s i l le
Tietoisesti lie päiistä vii t leht ien
palstoille kirjoiiuksia, jotka he
varmasti tajuavat olkoonpa
i K t i d ä n yleissivistyksensä miten
r i i t t ä n i ä t u n tahansa — riitaa ra­kentaviksi
ja laillista . yjiteiskun-i
a järjestystä horjut laviksi. Ile
iMvät näytä vähääkään pitävän
k i i n n i s i i 1 ii a 1 k e e 1 li se st a perus-sääunöstii,
jonka niukaan yksi-tyiste
n henki löi d en 1 p arj aa min e n
on hik ij a k un a n eduista, huolehti­valle
lehdelle elidottomasti kiel-li.^
lty. Tästä s ä ä n n ö s ! ä poikkea­m
a l l a lie tekevät itsensä .syy-päiksi
ei ainoastaan^ sopimatto­maan,,
vaan suorastaan rikolli­seen
menettelyyn, llelppo ön lu­kijoita,
tässä tapaUk.sessa. suoma-laJHta
kom m vi n i s t i s t a k a n s a n m a s
s a a, k i i I K U 11 aa i n i te n p it k ä 11 (; t a -
h a n s a , mut [a paljon vaativampi
t e h t a vii .sitä ohjata oikeuden ja
r e h e 11 i s y y d e n p o 1 u i 11 e. S i i h e n h ä n
meidän kaikkien t n i i s i ponnistel­la,
jos tilanteen velvoituksen oi­kein
käsittäisimme.
J. K: Danielson-Kalmari on
juhlapäivänään vastanniit Ilta­lehden
kysymykseen, niitä hän
pitää aivan erityisesti toivottava
n a kansain m e läh im i)ä än t ulevai-suutcen
nähden, seuraavaa:
''Ennen kaikkea pidän tär
iiä Suomen kaiisan sisällistä ohe-ytymistä,
niin että sen eri ker­rokset
ja osat yhteisin voimin
tekisivät työtä niiden tehtävien
eteen, jotka, odottavat Suomen
itsenäistä vältiotav Siinii kohden
läytyy ennen kaikkea pyrkiä te­kemään
loppu siitä henkisestä
ruttotaudista, joka sai suuren o-saii
kansaamme liitossa vierai­den
sortajien kan.ssa nousemaan
taisteluun hi .st ori alli selle i)0 h j a l-le
rakentuvan yliteiskuntamme
kumoamiseksi.; Se ei kuitenkaan
VO i onnistua, ellei omistavissa
kansanluokissa, samalla kun ne
ovät valmiita tukahuttamaan jo-kaiseh
- laillista yhteiskuntajär-jestystä
vastaan suunuatun: ku-mousyrityksen,
elä tietoisuutta
vei voUisuudestaan käyttää omai-s
uu t ta a n ja yhteiskunnallista a -
semaansa koko kansamme yhtei­seksi
hyväksi, eikä suinkaan u-peaan
ja ylelliseen elämään.
Työväen ja yleensä ruumiillista
työtä suorittavien kansalaisten
tulee vähitellen saavutetun ko-kejiiuksen
nojalla oppia näke­mään
työnantajissa ia, korkeam­man
sivistyksen cdiistajissa ys-täyiä
ja luotettavia liittolaisia
yhteisessä pyrkimyksessä kaik­kien
kanisanluokkien aineellisen
varallisitilden ja lienkisen vilje­lyksen
köllöttämiseksi. .Tämän
j ohella kansamme eheytyminen e.
lluolestuttavaksi i l m i ö k s i on
viimeaikoina muodostunut Suo-,
1 n es ta <.'ai ia d aati ;: saa pU ne id en
kansalaistemme t ä ä l t i l salatcitse
YIidysvaItöihin , srirtyminen.Lnon
nöliisestikään ei tästä liikkeestä
ole käylettiivissä muita kuin e-iiimmäkseen
vain huhupuheisiin
peiMistu vi a t ie 1 oja, m u t t ä ni iden­kin
perusteella voidaan p ä ä t t ä ä,
(iUii kysmyksessä on var.sin laa-jasu.
nntaiseksi j)aisuimt honiina.
Olemme tässä lehdessä useita
kertoja „•, liuoinanttaneet, miten
vaara nai a i seen ase m aan s ii rt oi a i -
nen joutuu, jos hiin laillisia kei­noja
syrjäyttiimällii i)yrkii .(la-nadan
ja. Yhdysvaltain rajan y l i ..
tJseimmissa lainauksissa, yritys
on n istuu, s il lä onl i a n P oh joi s-.
Amerikan manner ra ja Iin jan
ko hdälta noin koi m entuh an n en
mailin levyinen, suurinimalta o-
: s a 1 ta asuma tonta seutu a. Ö uh an.
maailman helpoin asia isen yli
mennä k en en k ää n liuo maa matta,
mutta vasta siellä rajan takana
:ylimenosta : joutunkin va.siaa-niaan.
Lukuisat esimerkitosoit-tayat
asian vakavuuden. Sano­malehdissä
kerrotaan tuon tuos-t
ak in, miten se j a s e siio ni a 1 a 1-
n en j o u t u u Y11 d y s \'a 1 lo i s t a kot i-ni
a äh ansa karkojtettavaksi, kuu
vi ra nomaiset tavalla tai toisella
olivat saaneet selville, e t t ä hiin
oli siirtolaisvirkailijat sivuutta­en
rajan yli piiik ah tanut. "
TiedäniJhe. miten paljon suo­malaisia
s a a p u u C' a n a d a a n, kun
Suomesta ön Yhdysvaltoihin
pä äsy t ällä li etkel lä esi ett y siir­tolaisi-
ajoituksien vuoksi. Gäna-d
an; a set ukset ova 1 siilien näh­den
paljon helpommat. Tämä n
maan hallitus ha 1 u a a si i r t o l a i siuy
vä rs i ukin su o m a la i si a maan vi 1 j e -
li joitä, ja; myÖntiiä heille miltei
esteettömän maahanpääsyn. Mut­ta
Canadan" siirtplaisdeparte-iKentin
ia r ko it us ei sui nkaän ole,
että siirtolaiset tätä in a ala käyt-
" täi sivät vain läpi kulkupaikkana,
josta sitten tilaisuuden tulleii
siirtyisivät muualle.
Voimasi^aolovien asetusten mu­kaa
n taytyy siirtölaisen asua Ca-nadassa,
viiden yUoden ajan, ol­lakseen
oikeutettu esteettä muut
tämaan Yhdysvaltoihin. Joissa­kin
tapauksissa saattaa Yhdys­valtain
konsuli antaa uiatkustus-luvan
yhden vuodenkin kulut­tua,
mutta sitä ennen on aivan
turha yrittääkään. Monet suo­malaiset
ovat kuitenkin tulleet
Ganadaan siinä' luulossa, että
täältä saartaa mielensä mukaa n
siirtyä minne tahansa ja milloin
itse haluaa. Yhden vuoden odo­tusaika
tuntuu heistä sietämät­tömän
pitkältä Ja niin sitten
tapahtuu, . että kaikkein kär»i-mättömimmät,
Yhdysvalloissa
kuyittelemiensa parempien elin­mahdollisuuksien
ja siellä asuvi­en
omaistensa kiihoittainina, pa;
nevat kaikki yhden kortin .va­raan
ja kulkevat saläteitse sinne
**luvattuun maahan'* ensinkään
ottamatta. huomioon mahdollisia
seurauksia. ..Toisille saattaa on­ni
olla myötäinen ,'mutta toiset
tulevat ennemmin tai myöhem­min
viranomaisten tietoon, jou­tuvat
ensiksi vankilaan ja lo-k
m :n levyistä linnoit us vyöhy­ke
t tii. 'Näin laajan alueen otta-minen
SO ta varustelu jen. huostaan
on jo sinänsä kova isku Inkerin
maa ta vii j el evä Ile väest iille, alut­ta
liiikäli täysin luotettavat tie­dot
kerto Va t,;; eivät, neu vos to hal­lituksen
toimenpiteet rajoitu tä­hän.
';;/-••':; ;^--
Puheenaolevalla alueella on n
40 Inkerin ky lii a, joiden väestö
on pu h t aa s ti su o i n ai a i s ta. • Ky li
en asukasluku kohoaa yhteensä
n o iii 11),()0() h en keen. ;; Monista
iiäistii kylistä on iieuvo-stoviran
omaisten taholla toimitettu ta
lonpoikien omaisuuden, raken­nusten,
karjan, maan y. ni. luet­teloimista
ja arvioimista. Ja sa­malla
on iImoitettU; että kylien,
asukkaat tullaan lilhitulevaisuu-dessa
valtion foimesta ja kus-t
annukse Ha siirt ämii ii n" Sisä-Ve-häjiii
le. ;• ^Nimenomaan on m uu t-topai
kaksi nvainittii Saratovin
läänin nälkää luot ta. Yleisenä
kiisityksenä. :iiäi;ssii; vääränlaisis­sa,
uhatuissa kylissä on, että toi­menpiteet
aihe u ti ivat: 1 ii liinnä sii­tä,
että kyliön väest() o a suoma­laisia,
s; 6. venäläiseltä kannal-ia;"
i)oliittiseSti epiilliotettavaa.
Ristiriita ne u \' o s t o l la 11 i t u k S(M i ja
Inkerin ;; suoma laisen väestön
jiyrkimysten välillä on ni m., yhii
edelleen avoin haava, Tarton
rauhassa I*ielarin liiäniu suo­men
k ie 1 i selle väestö) le, s. o. In ke­rin
kansalle, vakuuteltu, kult­tuuria
ui on o m ia on jäänyt |)a pe­rii
Ie. In kerin suoinalai sen va es­ton
vahaisi nim ii iki n y rityksel
tä in ii n au tono miau toteuttami­seksi
on haikailemattömästi tu-
; k a lidut et tu. Ja nyt suunnitel­laan
Inkei'in suomalaisen väes­tön
tosiasia l lista karkoitlamista
Suomen rajan lä liettyviltä ja o-milta,
vuosisataisilta asuntosi-joi
1 taa li Sisä-Venä j alle.
Kirjelmässään kääntyy Inke­rin
liitto Suomen hallituksen
puoleen pyytäen, että hallitus te­kisi
voitavansa asian järjestämi­seksi
siten, että jos väestön eva­kuoiminen
Pöhjois-InkeriU; lin­noitusalueelta
todella : j a kaikes­t
a huolimatta tulisi kysymyk­seen,
ei sitä missään tapaukses­sa
sallittaisi {toteuttaa muutta-nialla
Inkerin suomalaisia Sisä-
Venäjälle. Vain In kerin omalle
alueelle voitaisiin tuota muutta­mista
ajatella, jos Inkerin kan­san
omaan elämään ja tulevai­suuteen
kinnitetään jotain huo­miota.
Kuten on tunnettua,, takaa
Tarton • rauhansopimus Inkerin
suomalaiselle, väestölle oikeuden
vapaa.sti järjestää kansanvalis-tustoimensa,
kunnallisen ja kun-tainvälisen
hallintonsa, paikalli­sen
oikeudenkäyttönsä, oikeuden
vapaaiSti työskennellä taloudelli­sen
asemansa kohottamiseksi,
oikeuden itse asettaa tätä varten
edusfus- ja toimeenpanoeliihensä
jotka ovat oikeutetut saamaan
tukea yleisistä varoista, sekä oi­keuden
käyttää omaa kieltänsä
kansanvalistustouiiessaan sekä
muissakin sisäisissä asioissaan.
Tämä siis merkitsee, että Inke­rin
suomalaiset omalla alueel­laan
Saavat ei ainoastaan häirit­semättä
elää, vaan myös melkoi­sessa
määrin itse hoitaa omia" a
sioitaan.
Kuitenkin on neuvostohäÖitus
j ä t t ä n y t Tarton rauhansopimuk­sessa
takaamansa autonomian
Inkerissä kokonaan toteuttamat­ta.
Eikä «iinä kyllin. Nyt ai­koo
neuvostohallitus karkoittaa
10,000 inkeriläistä omalta maa-k
am araltaan kauvas liälkäseu-duille.
Tämä karkoitustoimenpi­de
tähtää Inkerin heimon hei­kentämiseen
ja ilmeisesti myös­kin
sen täydelliseen tuhoami­seen.
Veiiäjän bolshevikeilta on kyl­lä
totuttu odottamaan raakoja ja
kaikkien heidän allekirjbittann­ensa
sopimusten vastaisia teko-a,
inutta näin suurta häikiile-mättömyyttä
ja raakuutta osoit-
;avia tekoja o l i s i yksin Irolslievi-kienkin
luullut karttavan.;
'On; selvää, • että jos bolshe vi kil
äiiiän evakuoimisensa ; saavat
rauhassa toimittaa,• niin hyvin
pian seuraa m u i d e n k i n inkeri­läisten
jä heidän jiilkeensä. ita­ka
rj ala isten e v a k uoi n I i sei la is i 1 -
le alueille, missä heillä on edes­sään
täydellinen tulio.;,.,•••
; Tämä asia on sellainen, eitä se.
on V saatettava ulkovaltojen tie­to
on. On saa t ava 111 k ov a 11 at k 1 n
huomaamaan että bolshevistisen
raakuuden ja epäiiihimillisyyden
11 arj o i n a mi n e n o n kerj a k ai kk i -
ä an täy d eilisesti t u k a h d u 1 e 11 av a.
AVIOEROT AMERIKASSA.
; Helppo avioero tai vaikea avio­ero
? Kum|)ik(i näistii olisi pa­rempi
A meri kai l e i Ta i ei a vio-e
roa ollenkaan? 'Nä itä kysy m yk -
siä on pohdittu viimeisen' vuosi--
ky nim enei i ajalla valt i ö n ri e st;e 11,
pa pi st on • y.; ni. ylite isk i mna riisien
parantajien piireissä.
"Jotka, Jumala yhteen sovit li,
älköön ihminen niitä eroillako",
lausuu papisto. M u l t a siitä huo­li
niatta ^Alllcrikassa tai)aliluu vä-li
in tää n 100,(X)0 a vioeroa vuodes­sa.
.Tilastojen mukaan oli viisi-kymmehlä
vuotta sitl en läallii
ain oasl a an : 28; a vi o e roa j okai st a
100,000 asukasta kohti: nykyään
niitit on noin 80. Melkein yksi
kymineuestii. Amerikan aviolii­tosta
päättyy oikeussalissa.:; ';;:
Useimmat avioerot myiiniie-lään
Lännen va Itiöissä; kuta e-demmäs
länteen]>äin, sitä useam­pia
avioeroja asukaslukuun näh­den.
Tyynenmeren rannikko­valtiot
ovat olleet useita vuosia
k ok o maa il i n an avioerojen k es-kii.
st a nä. i idän va lliof* lisii ii Vä t
lännen avioerojen yhleisrukua —
hiinpä esim. noin öo prosenttia
.\e\v Yorkin valtion avioeronha-kijoista
olivat iniiullaneet jolion-ki
11 I annen va 11 i oon,. äset luen. sin­ne
asumaan joksikin ajaksi, jä
siten saattaen itsensä vapaampi­en
aviocrolakien alaisiksi. Usein
ne syyt, joiden nojalla nämä
aviovaimot ovat vaalineet j i
melkein joka tapauksessa saa­nee
1 eron, häy|tävät 1 apsellisiltä
j a tekaistuilta,ikuten "yhtcenso.
pimattomuus", ' *
"julmuus",
päätöksensä, että kuka mies ta­hansa
kuorsasi ja piti häntä Val­veilla,
oli julma ja ilkeä, eikä
ansainnut hänen rakkauttaan.
Tämmöisessä tapauksessa laatik­ko
makeisia ja kukkaset olisi e-päilemättä
korjanneet ennal
kotoisen onnen. Muussa tapauk
sefisa tä mii ji ain en oli vä synyi
mieheensä, ja h a l u t e n " vapaivt-taan"
oli valmi.^. tarttumaa n \4\ k
ka minkälaiseen ; teko.syyliyn,
saadakseen lainkoneiston • liik-keelle.
Ja vaikkakin tässä, tapa-uksessa
h ii 11 en v e t o o n mk s e n s a
kuorsaamiseen tuli hyljiilyksi,
niin kuitenkip, jos h ä | i e n varan­sa
; riittäi si v ä 1., 1 a rvit .s^si I iän e n
vaan inuullaa jojionkin toiseen
va 1 li 0011 ja ot 1 a a s ie llä ero " j u l-
01 uuden'' ja "karkaamisen" no­jalla,
--y-:
: A meri kassa avi oeron s a an ti y on.
heliijH) sille, jolla vaan on hinta
J a halua siihen.
Onko"iiudenaikainen nainen"
syyllinen ? Minkätiihden avip-erol
lisiiäntyväl ? Löytyy uillii.
joi ka syyttävä t " uudena i ka ist a
naisia." Olen kuullut opiniiei-d
en henkii i > i de n sano van, et tii
kun nai n en hylkä ii kodin ja kiel-l
i i y l y y 'avioliitosta ;ja .äi l i yd
—• olemassa oi o nsa pä ii m iiii riisi ii
—- niin hän ei eniiä i-ak.ista eikä
eläliyt ii i-akkaiilla. •;;:-••;;;
: Yhdysvalloissa on korkeampi
])i'0sen1li avioeroja kuin missiiäii
muussa; nniassa, i)ailsi Japanissa,
Tii n 1 ii s a a 11 a a. n 1 u Iii 1 i h 111 e 11 e 1 i' -
niään. o vät k o i iiora 1 i -sa nri laajal
oikeassa, kun he saiio.\-at,; c t l i i
''avioliittojen horju vaisu us On
vaara lii neu . kansalli.sellc!; oieinas-saojoUe,"
Mihän lorävinkäiin
maailiiian .. .larkaslelija voi liuo-i
n ai a. . Vhdysval 1 a in . e M e n II n ii n
kuin .lainininkaanoleiiiassaoloir
0 1 e \- a 1) va a r a s.sa. . A \- i oe rc i o n tuo­ne
n siiinissii suosittu pa he. Kai-k(
rntnnisia parännuk.sia on ejido-
1 et III S i tii va st a a n. • Tolitor i llar
vey .M. AViiey .sanoi kerran kiiu-
1 ijfikimnalle : v'" Parempi, lei vä n-teko
estiiisi. monta avioeroa. Jos
leipuri tekisi; parempaa leipiiä,
n iin 1 uo ihni iso n nen, h ä vi 1 tii j ii . - -
huono . . ruuansiilatus lulisir
Ny&yiÄin kurssimme rahalälb
. tyksille SUOMEEN
Myös jiiyömmw jpänk^
sia (shekkejä) markoissa yll&
mainit, kurssin jälkeen j a erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa • v^>.
täviä matkustajien shekkejä dol­lareissa,
jotka Suomessa lunar > .
taan siellä voimassa-olevan döl^^
rin kurssin jälkeen. o
Lähetyskulut rahalahetyksilk
postin kautta on 15c. summill«
alle $20.00; sitä suuremmilta B U H "
miltä mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut • sähkoteitse
kaikilta summilta,
o»
K a i k k i lähetykset osoitetaan
postin kjaatta> jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne va«»
taanottajan ja lähettäjän osoif;
teellä varustettuna osoitteelle
Foreign Department
^Perustettu v. 1874.—.
Varat yli...........$3.000,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on.kuus^ suomalaista liikkeessäm­me.
•>:";-:-^^v:;.".v':-'-:'V-aniinen
"elatuksen laimin­lyöminen",
''hallitsematoh luon­ne",
' 'yleinen kylmyys" j . n. e.
Kerran halusi tuomari tietää c-räältä
naiselta, mitä hän yksi
tyiskohtai.semmin tarkoitti kyl­myydellä",
johon tämii selilti —
miehensä ci suudelleen iiänta u-
I OS läh teissään.
Maailma tietää,V että Amerikan
avioerolait ovat hullunkurisia.
Esim. New Yorkin ; Valtiossa, us^
kottömuus täytyy tulla todiste­tuksi,
kun taas ("'aliiorniassV
'/julmuus" ö n riitetä vii syy avio­eroon.
Mikä sitten on "julmuut­t
a " miehen ja vaimon välillä?
Hiljakkoin eräs nainen New Yor­kin
oikeudessa vaati eroa mie­hestään
kun tämä "kuonsasi hor-namaisesti!'*
" O l i s i hän voinut
olla kuorsaamattakin, vaan h än
tahtoi siten häiritä minua, ja
muutenkin oli liian ilkeä ansai­takseen
minun rakkauttani,''
nyyhkytti nainen. Tämä nainen
oli vilpittömästi sitä mielipidet­tä,
että hän oli oikeutettu saa­maan
avioeron, sillä —- hän se­litti
— hänen miehensä kuorsaa­minen
piti häntä valveilla, ja tä­mä
nukkumisen puute tulisi vai-kuttamaai^
Vaarallisesti hänen
terveyteensä, joka kaikki oli
•julmuutta." Luonnollista kyl­lä,
tämä erohakemus tuli hyljä­tyksi;
mutta tämä kaikki panee
miettimään: Mikä oikeastaan
olisi pätevä syy avioeroon ? v
• /Nähtävästi tässä tapauksessa
tämä nainen oli <herniostunut ja
p o i s t e t u k s i , • j a m e ' ei.inne kuuI i si
eneni piiä avj()ei'o-j)iiliiiista:"Täiii-n
i ö i s e t , selitykset.; i)erusluval
\'a n h a n ai kai se ei i . sa n a n 1 a s k i m 11,
e t t ä '' 1 ie ' m i o he n sydiinieeii k ii y
vatsan .• k a n t t a . " , »los siis seu­raamme
tri; \ V i l e y n ajat lista ; -~\
v o i t u ensin mielien \'atsa. niin
avioeron syy on. j i o i s l e t l u I •
; M u i l a ku i n k a in on ta a viomi es­tä
t i e d ä t t e , j o t k a ; v i i h t y v ä t ko-l
( j s i ' s s a ' onnessa seniilin Ien, :el tii
h e i d ä n vaimonsa ovat hyyiii. k e i |
l a j i i i ? Tielyst i k i n löytyy mie­lii
ii, jot k a j nm a i oi va t vatsaa nsa,
j a joi l l a : ei ole j u u r i muita - ha r - '
rasi uksia eliimiissii, kuin tyydyt- ::}.';
läii makua a n, ja jotka olisivat
hyvin öiinellisH• naisen kanssa,
jonka ainoa oniaisuus onnen te-kijiinii
olisi, keittotaito. Mutta
iiioiilak(| sellaista m i e s t ä löytyy? .
Ulkomaajaisel siiiiovatmeille,
c l l ä syy avioerojenrme lukuisuu-leen
on siinii. että me teemme
avioliit toon menon liian helpok­si.
Me sanovat ineille, että nuo- ;
risoniiiie katsoo avioliittoa liian v
la psel 1 is(H ta ka nna 11 a, kat.somat- ;;
la |)erheen taloudellista ja yli­te
isku n nallisi il a se m äa, ;I luomaa-
.\;alko meidiin nuorukaisemme a-vifiliilon
kokonaissuhdetta val-tioon
? y-':.': 'f •;;;^•V•; :••;••;; • •,
Kun italialainen [»rinssi Ca-ra
e e i oi o () 1 i 1 ii ii 11 ii t n t k i m assa 1 a i
toksianiuie niin hän teki joitain
1 luomio ita in ei dän avioerois tä m -,
ni e k i n,. Tä mii,-- prinssi, jonka
maassa avioei'o on malidotto- .
m 11 ns, jossa maassa niios' ja hai- .
nen lieläii naimisiin;mennessään,
et lä ainoastaan kuolema voi hei-
Mahdollisimman pikainen toiminta,
lähettäessänne ottakaa, huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan- todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä;
SUOMEN MARKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan pesiin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei .erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.75 seuraavassa lueteltujen lälietysku-luj
en lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on
4Öo summille $40.00 asti, 50c summiUe $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c. •.•.:>>f- ; ; ; V ; K ; " • • ; , , ; • •:
/ Tied^^ isome i y i ^ ^
Lähettftfissaniie rahoja^^^^^^
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoitdub^;!^^ iäS'
•kastj.--;.:--:;;;^ .7^^ - . . • • • • i ; . -•
1:
lm
0
m
ONT„ CANADA;
• • / .:
I
I
i •m.
A i I
j1
h. -9 F