1929-07-25-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstaina, heinäk, 25 p;nä — Thn., Jnly 25 No. 174 I92ft VAPAUS r «ATACS ( l Ä e t t y ) ^ , « • ecpa ot Voffcen te C«a»<U. Patliäbed «t«ay rt SaJbary. Oaario. BeciMcrad «t To» OfCe« P t p t r t a c g . Ott«w». M »eco»J « U M o«tua. T O I M I T T A J A T : 8- C. S E H , A. V A A E A (T»BfcUua). B. TEN-HCNEN. M. POHJASSALO, A. PXIVIÖ TILADSHESKAT: I A . »»JO. 6 k t »2i0. 9 Ik. $IJS i . 1 - « ^ ^ » ^ ^ ^ 1- ^ : J rt. $6M. 6 kk. »3ja. » kk. $2M }. I kk. «JM. ' ' ' rLMOTCSHI-N-ifAT VAPAUDESSA: . • ^^r^ !A «MM. Iib«t«tta»i Uaotofiurfi «okitee»^^ - " Xd>l««. .iottuicn amo.a.te» p l i i ä o l i , famttori»» Uä. j i,. Ihce^jmUpV.in ed.Uiu^^Vfli<^. • C « « l ro». 75c P«x ccl. M^i««- c W W « » . . t . « « « t l o » . 75e. T h , V . p « i , Jm ««e -uHo.. u b « » « mMmii^ k i , J c e . « » « . kixjomko eadcUe» l i i k l » « f c , i u |» iSi^ta BJ- e a i : J. V . KA.VHASTO. liikk-eabcluj.. konttori-. LikcrtT Boaih* J7 V,.c S.. roh.U» lOtt. F o - ^ : Bo. 69. S » * » T . O». f i ^ ° » o - LibertT BaildiB». 37 Lon.» St. Pchelln « O T ^ perialistista sotaa vastaan Toveri Florence Cosboice Toveri Florence Custancessa, joka kuoli Torontossa heinäkuun 18 p:nä, menetti vallankumouksellinen liike yhden innokkaimmista johtajistaan ja horjumattomimmista taistelijobtaan. Kautta Canadan toveri Custancc saavutti kunnioitusta ja vaikutusta työläisjoukkojen keskuudessa vuosikausien työllä johtavana taistelijana työväenliikkeen hyväksi. Ha-nessä ei vain kommunistipuolue menettänyt yhtä ensimäisistä jäsenistään ja kaikkein vaikutusvaltaisimmista johtajistaan, vaan koko Canadan työläisten luokkaliike menetti yhden parhaimmista johtajistaan. Toveri Florence Custance oli yksi ensimäisistä, jotka jättivät sosia-liölien leirin ja seurasivat Kommunistisen kansainvälisen kehotusta vallankumouksellisen kommunistisen puolueen perustamisesta. Hän oli yksi Canadan kommunistipuolueen perustajista ja . rakentajista. Toveri Custance työskenteli uhrautuvaisesti ja tarmokkaasti joukkoliikkeen rakentamiseksi työläisnaisten keskuuteen. Hän oli "Woraan Worker"-juJkaisun toimittaja ja Canadan työläisnaisten liiton huomattu johtaja. Yksi lukuisista tehtävistä, joita toveri Custance suoritti, oli Canadan työväen puolustusliiton kansallisen sihteerin tehtävä ja hän uhrasi tarmoaan tämän työväen luokkaliikkeen tärkeän aseen rakentamiseen. Toveri Florence Custancen menetyksen täytyy kannustaa meitä hänen osoUamansa uskollisuuden ja uhrautuvaisuuden hengessä moninker-taistuttamaan ponnistelujamme vallankumouksellisen liikkeen edistämistyössä. Saksan sosialistifascistien uusi manööveri Verinen vappu antoi ankaran iskun Saksan sosialidemokratian vaikutukselle Saksan työväenluokan keskuudessa. Ja nyt tuli sen eteen taas uusi koe: panssarilaivan rakentamiseen edelleen annettavain rahasummien puolesta tai vastaan äänestäminen. Noin vuosi sitten jätti sosialidemokraattien johtama hallitus valtiopäiville ehdotuksen panssarilaivan rakentamigpsta. Valtiopäivät hyväksyivät tiiman ehdotuksen, m.m. spsdemien äänestäessä sen puolesta. Sosialidemokraattien käytös synnytti mitä suurinta suuttumusta ei ainoastaan proletariaatissa, vaan myöskin osassa pikkuporvaristoa. ' " Kommunistipuolue kävi laajaa kamppailua panssarilaiv;anr^ mistä vastaanV Se selvitti joukoillcj että sotalaivan rakentaminen merkitsee sodan valmistelua erikoisesti Neuvostoliittoa vastaan. Kommunistipuolueen-kamppailulla oli suurta menestystä työläisten keskuudessa. Sadat työläiset jättivät panssarilaiva-sosialistien puolueen. Senlähden silloin jo sosdemit yrittivät jollakin tavalla päästä tästä vaikeasta asemasta säilyttääkseen "sosialistisen vilpittömyytensä", tuottamatta kuitenkaan häiriötä panssarilaivan rakentamiselle. Mutta silloin demokraattinen puolue, jonka edustaja myöskin kuului kokoomushallitukseen, ilmotti, että jos sosdemit äänestävät panssarilaivan rakentamista vastaan, n i in demokraatitkin tulevat äänestämään vastaan, jotta eivät menettäisi vaikutustaan pikkuporvaristossa, ja näin olisi panssarilaivan rakentaminen jäänyt ^esken. Nyt ovat nämä puolueet tehneet sopimuksen keskenään. Sosialidemokraatit äänestivät vastaan, tietäen, että, enenuriistö äänestää rakentamir sen puolesta. Sos.-dem. ministerit äänestivät kuitenkin rakentamisen puolesta. Tällä - manööverillä eivät sosiali-fäscistiset ministerit kuitenkaan voi pettää työläisjoukkoja. Iniperialistivaltain'Rauhanajan'' soi^^ Vuotena 1918 päättynyt maailmansota piti olla "sota sotien lopettamiseksi", multa sen jälkeinen rauhanaika on kaikissa kapitalistisissa maissa käytetty ennenkuulumattoman kiihkeän sotavarusteluun. Sen lisäksi, että esim. viiden kapitalistisen suurmaan varsinaiset armeijat käsittävät nyt noin 300,000 miestä enemmän kuin viime maailmansodan alkaessa, on sotakoneistoa, s.o. sota-aseita kaikin puolin tehostettu ja niiden lukumäärä lisätty. Kaikkien kapitalististen maiden "rauhanohjelmaan" kuuluu myöskin sotalaivaston suunnaton laajentaminen, josta osotuksena on Yhdysvaltain 1.6 uyden sotalaivan rakennusurakka sekä Ranskan sotalaivaston suurenmbinen, laajenlamisalote.' Konekiväärejä^ koskevat tilastot eivät myöskään puhu lupaavassa äänilajissa rauhaan nähden, sillä yksistään Ranskan asevarasto edellyttää nyt 172 konekivääriä jokaista armeijan divisioonaa kohden, jotavastoin maailmansodan aikana .oli vain 24 konekivääriä divisionassa. Muilla liittolaismailla oli viime maailmansodan aikaiia konekiväärejä suhteellisesti sama määrä kuin Ranskallakin, mutta nyt on esim. Englannilla 192 jokaista divisioonaa kohden; Yhdysvalloilla 155, Puolalla 128 j.n.e. Erikoista huomiota maailmansodan jälkeen on kiinnitetty n,k. tankkien tehostukseen ja rakentamiseen. Niinpä Ranskan armeijalle valmistettiin koko viime maailmansodan aikana 3,200 tankkia, mutta yksistään tämän vuoden alkupuoliskolla, rauhanajasta huolimatta, on valmistettu 1,928 tankkia. Vielä on otettava huomioon se, että viime maailmansodan aikaiset tankit olivat leluja nykyisiin verraten. Kenttätykkejä oli Ranskan iarmeijalla viime niaailmansodan arkana 60 divisioonaa kohden, mutta nyt, rauhan aikana, niitä-on 84. Kaikki nämä seikat puhuvat sen puolesta, että uusi ja monin verroin viime maailmansotaa kaameampi joukkoteurastus on lähellä. Huolimatta siitä, että Englannissa on "työväenpuolue" hallituksessa, käyttävät viranomaiset vasemmistoliikkeeseen nähden entisiä urkintame-netelmiä, jotka ovat tähdätyt ensi kädessä kommunistista puoluetta vastaan. Tämän johdosta on Englannin kommunbtipuolueen poliittinen toimisto kääntynyt sisäasiain ministeri Clynesin puoleen kirjeellä, jossa esitetään tosiasioita poliisin harjottamasta urkinnasta ja tiedustellaan, tapahtuuko tämä Clynesin suostumuksella. Clynes ei ole antanut tähän minkäänlaista vastausta. Elokuun 1 päivä on imperialistisen maailmansodan alkamisen viidestoista vuosipäivä. Sosialipettureiden väitteiden mukaan tämä sota oli viimeinen. Ennen petostaan totesivat n Intema-tionalen johtajat, että sota on Jcapi-talistisen järjestelmän normaafinen i l miö ja että sotia tulee olemaan aina siihen asti fcunnes työväenluokka murskaa kapitalistisen järjestelmän. Mutta heti, kun porvaristo tarvitsi joukkoja, helttääkseen ne juoksuhautoihin, muuttivat n intematelonalen johtajat kantaansa. n intematsionalen politiikka viimeisten 15 vuoden aikana todistaa s i tä, että imperialistisen maailmansodan aikana /suorittivat sosialidemokraatit vissiä tehtävää, jonka porvaristo oli heille asettanut. Se vaikutti joukkoihin "marxilaisuuden nimessä", aivan samoin kuin papit vaikuttavat "kristinuskon nimessä" ja "kilhfcoisänmaal-liset "isänmaan nimessä". Kaikille on jo nykyään selvää se, ettei viisitoista vuotta sitten alkanut maailmansota ollut viimeinen, että kaikki tämänmukaiset väitteet ovat olleet puhdasta valhetta ja että koko maailma on uuden Ja entistä hirmui-semman maailmansodan edessä. Samoin on selvää myöskin se, että huo^ limatta kapitalististen maiden keskinäisestä kUpaUusta, joka sysää niitä taisteluun toinen toisiaan vastaan, yhdistää näitä kapitalistisia maita yhteinen luokkaviha Neuvostoliittoa koh-taan. Joskin yksi osa tätä kapitalistista maailmaa pysyy joittenkin syitten takia "puolueettomana" Neuvostoliittoon nähden, niin toinen osa valmistaa aktiivisesti sotaa Neuvostoliittoa vastaan. Neuvoctovastalsen liiton mucdostamis-pyrkimyksefc voimistuvat päivä päivältä. Suurten imperialististen maiden tukemina varustautuvat sotaan Neuvos-toUittoa vastaan kaikki lähimmät kapitalistiset naapurimaat, kuten Puola, Rumania-yjn. Afganistanin, Intian. Harbinin ja Mantshurian tapahtumat todistavat, että sodan provosointi el ole ollenkaan heikentynyt entisestään. Kapitalistinen maailma on asettanut sotakysjrmyksen jälleen päiväjärjestyk seen. Samalla kun porvaristo valmistautuu uusiin sotiin, pyrkii se myöskin turvaamaan selkäpuolensa Tässä tarkoituksessa se tukehduttaa kalkikalla työläisten ja talonpoikain vallankumor ukselllsta liikettä Jotta nämä työtätekevät eivät rimpuilisi vastaan, kun heidät heitetään tykinruuaksl. Porvariston tärkeinä apureina tässä ovat sosialidemokraatit Ja kirkko. Sosialidemokraatit pyrkivät siirtämään tj-ölälsten huomion pois sodan-valmistelusta, itse samanaikaisesti e-distäen aktiivisesti näitä valmisteluja, Ja tarpeen vaatiesaa he saattavat aseidenkin avulla pakottaa joukot alistumaan porvariston tahtoon. Tässä tarkoituksessa porvaristo päästää sosialidemt&raatit usein hallituksiinkin Ja tekee rauhan kirkon kanssa, jota vastaan se on • aikaisemmin sotinut Mussolini on antanut i t senäisen vallan paaville. Poincare on solminut sopimuksen paavin kanssa jji.e. Nämä kaikki tjvat välttämättömiä toimenpiteitä sodanvalmistelussa Porvaristo luulee, että sen onnistuu toistaa vuoden 1914 tapahtumat. Mutta kulimeiden 15 vuoden aikana ovat työväenjoukot tulleet paljon entistä tietoisemmiksL Suuri muutos on tapahtunut myöskin vallankumouksellisen liikkeen johdossa Sitä ei ohjaa e-nää n Intematsionale, vaan m In-tematsionale — Leninin muodostama Kommunistinen Intematsionale. Se varoittaa joukkoja sodanvaarasta, se kehoittaa työläisiä taistelun sotaa vastaan. Elokuun 1 päivä tulee olemaan vakava varoitus maailman irarvarlstolle. El enempää sosialidemokratia kuin papistokaan voi enää ehkäistä sitä, että imperialistisen maailmansodan syttyessä tulevat työtätekevät Joukot muuttamaan tämän sodan kansalaissodaksi. Tunnuksilla: "Alas imperialistinen E c t a ! " Eläköön vallankumous!" ryntää kaduille tänä päivänä koko maailman proletariaatti, eikä mitkään voimat voi ehkäistä täUöin proletariaatin esiintymistä. Elokiiun ensunäinen, punainen päiVä ]V osuustoiniintajärjesföt Tämän mielenosoituksen kautta täytyy osuusliikkeet yhdistää osallistumaan taisteluun imperialistista sotaa vastaan. Osuustoimintajärjes-töt ovat joukkojärjestöjä, jotka sulkevat riveihinsä suurimmaksi osaksi työläisaineksia, kuin myöskin muita riistetyn luokan jäseniä (kuntien työläisiä, pikkukauppiaitkkin j.n.e.), jotka-luokkansa aseman vuoksi ovat objektiivisesti sodan ehkäisemisen kannalla. Tarmokkaalla taistelevain proletaaristen ainesten työllä voidaan nämä joukot saada mukaan mielenosoituksiin. Toiselta puolen on syytä ottaa huomioon sekin, että kuluttajain osuustoimintaliike yleisemmSssä mitassa, vieläpä täälläkin Canadassa, on reformistien käöissä, jotka ajavat puhtaasti porvarillisen pasifismin asiaa, samanaikaisesti kuin joutuvat vastakkain työväenluokan etujen kanssa. Tällaisenaan edellyttää mie> lenosoituksiin valmistautuminen joukkojen keskuudessa valistustyön tekoa luokkapyrkimyksien edistämiseksi. Joukkopropagandarame täytyy suorastaan kohdistua sen yleisen utopistisen käsitteen i}aljastamiseen, että jatkuvan sovittamisen ja rauhallisen luokkaerpavaisuuksien poistamisen kautta voidaan osuustoiminnan avulla päästä veljeyden yhteiskuntaan, mikä suorastaan edustaa pasifismia ja ehkäisee työläisjoukkoja taistelusta luokkaetiijensa puolesta.' Tässä yhteydessä on tärkeää paljastaa osuustoimintaliikkeen reformistien toiminta viime sodan aikana harhakäsityksien lietsojana, porvarillisen sodan välineenä. Tämä sama seikka määräsi myöskin osuusliikkeiden suhteet luokkasodassa Suomessa, Saksassa, Italiassa, Ru-maniassa ja vieläpä Englannin yleislakon ja kaivostyöläisten lakon avustamiseenkin nähden. Ne muodostuivat monessa suhteessa vahingollisiksi työläisten eduille. Kansainvälisessä osuustoimintaliikkeessä j a vieläpä reformistisella rintamalla tässäkin maassa, pyritään lähentelemään porvarillisten hallituksien kiinteää yhteyttä. Seurauksena kapitalistisen keskittäytymi-sen prosessista, reformistiset osuus-toimintajohtajat pyrkivät sovittamaan toimintansa kapitalismin monopolistiseen järjestelmään, sensijaan että vallankumouksellisen luokkataistelun aseilla taisteleisivat tätä järjestelmää vastaan. Eri maissa, kuten esim. Tshekko-Slovakiassa ja Canadassa on olemassa osuustoimintaliikkeen kuristuslait, mutta refor-^ mistien taktiikka on puolustaa niiden olemassaoloa ja pyrkiä sovittautumaan. Suur-Britannian j a Belgian osuusliikkeet ovat vuosia tukeneet imperialistista siirtomaiden orjuuttamista j a riistoa. Yleensä ovat reformistiset osuustoimintajärjestö-jen johtajat välttäneet lausumasta suhtautumistaan imperialistiseen politiikkaan Neuvostoliittoa kohtaan ja silloin kuin lausutaan, niin aina osoittautuvat he imperialistisen politiikan puolustajiksi. Elävä todistus tästä ilmenee suhteessa Neuvostoliiton esitykseen aseistariisumisesta. Miten suhtautui Toisen Inter-hationalen edustajat Kansainliiton konferenssissa tähän? Manöveeraten imperialistien hyväksi. Kansainvälinen osuustoimintaliitto hyväksyi tämän kannan. Näiden seikkain selventäminen osuustoimintajärjestöjen sisällä muodostuu Jiäytännölliseksi tehtäväksi joukkojen kokoamisessa imperialismia vastaan järjestettäviin mielenosoituksiin. Proletariaatin voimien yhdistäminen solidaariseen taisteluun j ä ä osuustoimintajärjestöissä oleville kommunistipuolueen jäsenille. Frak-sieiden tehtäväksi jää suunnitelmallisesti valaista jäsenistön keskuudessa taistelua elintarpeiden hinnoista, 1 palkoista ja työsuhteista. Samoin on puolueen solujen tehtävä toiminta-alueellaan, siten avustaen fraksionin suunnitelmien toteuttamista. On tarpeellista erikoinen julki-suustyö. Voidaan julkaista erikoinen osuusjärjestöjen lentolehtinen j a valmistaa seinälehdet jokaiseen osuusliikkeeseen, ja miksi Jei voU taisi osuusliikkeen ajokaluihin laittaa hyvin iiäkyviä tunnuslippu ja jonkun päivän ajaksi. Näissä on pyrittävä yhdistämään yleisen tilanteen selventäminen läheisiin kysymyksiin. Nyit eritoten on pyrittävä osoittamaan kuinka imperialistiset vallat provosaeraavat sotaa Kiinan j a valkovenäläisten kautta Neuvostoliittoa vastaan. Osuusliikkeiden ostajien, naisten (perheenäitien), kautta eritoten tulee johtaa propaganda ulkopuolelle osuusjärjestöjen. Koetetaan imperialistista sotaa vastaan kohdistettuun propagandaan yhdistää käytännöllinen ryntäys , oman liikkeen puolesta, asettamalla tunnuslauseeksi: " E i pienintäkään ostosta yksityiskaupoista elokuun ajalla^". Tällä on kaksinkertainen merkitys. Siellä missä on maaseudun asutuskeskuksia lähellä, voivat osuusliikkeet kaupungista järjestää vierailuja sinne. . Osuustoimintajärjestöissämme tulee imperialistista sotaa vastaan taisteluun yhdistää myöskin propaganda vallankumouksellisen osuustoiminta-keskuksen kehittämisestä, joka tulee toimimaan läheisessä yhteistoiminnassa vallankumouksellisen unio-liikkeen kanssa. Osuustoimintajärjestöt taisteluun Neuvostoliiton puolustamiseksi! Lyökäämme veljen kättä Neuvostoliiton osuustoimintaliikkeen kanssa, joka suorittaa kunniakasta osaa sosialismin rakentamisessa proletariaatin vallan turvin! Osuustoimintajärjestöt valveille, luokkataistelun tielle! KESKUS. Historiallinen tarkastus Neuvostoliittolaisissa lehdissä kir-jotetaan: On kulunut 10 vuotta Versaillesin rauhansopimuksen allekirjoittamisesta. Nyt voidaan tehdä yhteenvetoja juhlallisten lupauksien toteuttamisesta j a koko Versaillesin politiikasta. Ranskalaisten j a myös vississä määrin englantilaisten politiikka, jonka tarkoituksena oli Saksan talouden murskaaminen j ä samaan aikaan sen elinnesteiden imeminen suurien sotakorvausmaksujen muodossa, on osoittanut kestämättömyytensä. TarvittiJn kymmeniä epäonnistuneita konferensseja, Ruhrin alueen valtaus ja tyhjentäminen, Saksan vallankumouksen uhka, Dawesih suunnitelma " j a sen vaihtaminen Youngin suunnitelmaan, ennenkuin voittajat suostuivat laskemaan sota-korvausmaksuja sadoista miljardeista kymmeniin. Siis vasta 10 vuoden päästä he suostuivat alentamaan Saksalta saatavan sotaveron 36 mii jaardiin markkaan. Tuleeko uusi suunnitelma ratkaisemaan VersaHIesissa syntyneen, sisäisiä ristiriitoja täynnä olevan so-takorvausmaksnongelman? Eipä tietenkään. Maksaakseen verot, tulee Saksan mahdollisimman popeasti suurentaa ulosvientiään. Samalla kilpailu maailman markkinoilla saa alati kärjistjmeempiä muotoja, sekä yhä useimmin kuuluu entisten liittolaisten maista saksalaisen kilpailun synnyttämiä huutoja. . Saksan porvaristo, häikäilemättömästi riistäen korkeasti ammattitaitoista työvoimaansa, käyttäen hyväkseen laajoja tieteellisiä ja teknillisiä voimia sekä vanhoja kauppa-yhteyksiään, on onnistunut valtaamaan yhden ensimäisistä paikoista kapitalististen teollisuusmaiden joukossa. Ja tämä juuri on synnyttänyt suuria ristiriitoja sen j a entisten liittolaismaiden välille. Mutta entisten liittolaisten leirissä on syntynyt tällä ajalla vielä syvempiä ja vaarallisimpia ristiriitoja. Englannin ja Amerikan väliset ristiriidat ovat viime vuosina erikoisen huomattavasti kärjistyneet, uhaten puhjeta minä hetkenä tahansa ilniisodaksi. Jokainen entisist ä liittolaisista värvää itselleen liittolaisia uuden syttyvän sodan varalle. Aseistautumiskilpailu on koko maailmassa saanut erittäin kiihkeän luonteen. Useita vuosia suunnitelmaluonnok-siaan laatinut j a kuusi täysi-istuntoa pitänyt aseistariisumista valmisteleva komitea on lopulta faktillisesti tullut siihen johtopäätökseen, että maa-armeijoita aseistuksineen ei voida supistaa j a rajoittaa ja meri-sotavoimista tehdään päätös sen-jälkeen, kun suuret merivaltiot ovat sopineet keskenään. Kuinka tällaiset neuvottelut tulevat onnistumaan, .käy selville jo vararikon kärsineistä "VVashingtonin konferenssin rajoitus-suunnitelmasta ja meriyaltipiden Geneven konferenssista v. 1917, joka päättyi häpeällisesti ja tuloksettomasti. Versaillesin sopimus myös laillis-tutti • siirtomaiden riistosysteemin, antamalla Voittajavalloille mandaatteja siirtomaihin harjoittamaan kokonaisten maiden ja kansojen ryös töä. Tämän politiikan tuloksia kuvaa Syyrian kapinan verinen kukistaminen, Bombayn telotukset Intiassa, Marokon rankaisuretkikuntien työt y.m.s. Eräs Versaillesin sopimuksen laatijoista, entinen Italian ministeri Nitti on eräiden isänmaallisten mielipiteiden innoittamana tunnustanut, e t t ä nykyiset sopimukset uhkaavat tuhota niin voittajia kuin voitettujakin. Ne eivät ole antaneet E u ropalle rauhaa, vaan sotia ja väki-valtatöitä. Porvarillinen diplomaatti hokee isänmaallisissa aatteissa korvausta. Hän unhoittaa ne voimat, jotka heittävät Versaillesin ryöstösopimuksen tekijöineen historian paperikoriin.' Kansainvälinen proletariaatti, jota Versaillesin päivinä petettiin ja jonka voimat hajoitettiin, on karaistunut suurissa tehtaissa. Se on takonut itselleen varman ja mahtavan aseen — Kommunistisen Inter-natsionalen, joka tulee historialli-sesti otollisena hetkenä käymään viimeiseen ja ratkaisevaan taisteluun proletariaatin vallan pystyttämiseksi. taja saa sen periä Vapauden kirjakaupasta. 316 Bay Street Osonstoimintajnhlat jotka aikaisemmin on ilmoitettu pidettäväksi elokuun 4 ja 5 päivä, pidetäänkin elokuun 3 j a 4 päivä. Juhlanäytelmä — "Seikkailu Jalkamatkalla" — tullaan siis esittämään lauantai-iltana elok 3 iJäivä eikä 5 päivä kuten Pikaisemmin on ilmoitettu. Ulkoilmajuhlat pidetään suImn^mtaina elokuun 4 päivä Isonjoen puistossa, kuten a i kaisemminkin on mainittu. Pitäkää ggiTiänä. ilmoitusta tuonnempana. •koko pitäisi tulla olemaan 6%:iie an. Joonalle bn.shehlle viljaa. T^öt tuiag kestämään tällä tyränaalla noin ko'- Työn vaarat Kaksi miestä. Otto Chaisson ja Frank Larkin höyrylaiva Mablebay'n miehistostä. saivat vaikeita palohaavoja heinäk- 22 päivän an muna työskennellessään mainitulla laivalla. JoUoin heitä lähellä oleva höyryput-ki jostakin .syystä repesi Ja' kuuma höyry pääsi virtaamaan miesten päälle, polttaen heidän kätensä ja kasvonsa vaikeanlaisestL Sairaalasta jonne miehet kuljetettiin ilmoitetaan, että miesten saarnata palohaavat, vaikka o-vatkin kipua tuottavia, eivät aiheuta mitään vaikeampia jälkiseurauksia. Elokaan l:nen päivä on kansainvälinen punainen päivä. Silloin tulee nni^^fMiifi" kaksoiskaupun-geissa olemaan useampia sotavastaisla mielenosoituksia, sekä Ulkona että s i sällä haaleissa. Katsokaa lähemmin paikallisista ilmoituksista paikkaa ja alkaa, ja saapukaa joukolla näihin mielenosotukslin lausumaan kantanne imperialistisiin sotiin nähden. — S. Osaston poolivaosikc^ns pidetään perjantaina elokuun 2:nen päivä, alkaen kello 8 illalla. Kokoukselle tullaan esittämään selostus osaston tileistä kuluneelta puolelta vuodella, sekä käsitellään j a intetään muista mahdollisesti esille tulevista asioista. Kaikkien j ä s e n i n velvollisuus on saapua kokoukseen. LÖTOETTY , pankkiosoitus — shekki — oikea <Hnis- Burritt, Via Mattawa, Ont. Olisi täältä kirjottamisen aihetta. kun on ollut juhlia paljon j a moni-päiväsiä. Mäen farmilla oli eritoten kauniit juhlat, koska oli veljekset ottaneet trokirämänsä kanssa ajaakseen kaiken päivää juhlapaikalle kaljaa. Sen arvaa, että juhlat oh hyvät kun perheen isät alkaa nukkua pitkin karjakujia. Olisi nämä kurjat perheen äidit sa,aneet kärsiä nahkaan asti - jo entisistä myyjistä, vaikkei enää tullut lisää. On paljon ollut myöskin kulkevaa väkeä, joka on samoin esiintynyt, nukkuen pitkin aitavieriä — silloin tuntee vasta juhlista nauttivansa kun pääsee unen maille! Minun mielestäni olisi aika nousta näistä paheista etupäässä perheen isien. Kuinka me äidit jaksamme kasvattaa lapsiamme oikealle polulle kun olemme väsyneitä kovasta työstä ja suuresta surusta, jota tuottaa' meille perheen isät. Uskon että us^immalla naisella tälläkin perukalla on kärsimistä reunojansa myöten ollessaan suuren perheen peräänkatsojana, kun lisäksi elämäntoveri, jonka pitäisi olla huojentamassa tummunsa taakkaa, antaa lisän kanssa surua, kiroten — "etkö s—nan ropa pidä leukojasi kiinni". Tällaisen kohtelun me vai-moraukat saamme rakkailta elämän-tovereilta. Kuinka nuoriso voi kasvaa tietoiseksi, kun vanhat äijät ei pysty ajattelemaan muuta kun pullosta — sen pohja täytyy, nähdä! Toivoni o l i i , että nuoriso kehittäsi itseään, lukien kirjallisuutta. Jäisihän silloin tarkastamatta joskus edes kaljapullot, Sillä ikävä kyllä, meidän kylän nuoriso on kurjai^ kuilun pohjossa. Teidän vanhain miesten olisi näytettävä esimerkkiä oikeaan elämään, eikä kuten nyt, että kun laitetaan kesäjuhlat, niin ennen juhlia varataan kaljapulloja. — Kosiva perheen äiti. me vuotta. Pohjakerrostyöt on piak loppuim suoritettu ja joita töitä tm i johtamassa Thuiider Bay Harbor im-provement Co. Tort Arthurista, Ontariosta. TäBä. komppanialla on jHetö t3?övoima, ainoastaan 125 miehen vaiheilla. Kuten sanottu, pohjatyöt oä 1 pian loppuun suoritettu, jenka jälkeen ; rakermustyöt lankeaa jollekin toiselle 1 komppanialle, mutta kelle, on vielä 'ajan kysymys, koska kontrahteja c-i ole vielä annettu ulos. Siis suurempi rakennustöiden alkaminen voi ottaa I aikaa vielä useampia kuukausia. Til- I lejä huhuja levitetään viikosta viik-koon töiden suuremmasta alkamisesta, joilla on oma vissi tarkoituksensa: soo- • da työläisiä jrmpärille. Poortitaloja on nykjösin kolme, yksi komppanian, toinen erään yksityisen ja kolmas e-rään suomalaisen, jonka talon ym. pärys on aina lemunut entisillä paikoilla valkoisen ruusun tuoksulle siinä määrin, etteivät lasiset akkunanm-dutkaan ole voineet sitä tuoksua kestää. Niinpä ei täällä ttirvitse suuresti hämmästyä Jos työmaalla joutuu tuollaisen valkoisen niusjm sankarin työkaveriksi, että eikö häntä yritetä ret-telöimishalulla jä rakittelulla saada ajettua sellaiseen asemaan, että ottaisi lopputilin, tahi erotettaisiin työstä Ja näin kun käy, nfln se hyvässä tapauksessa nostaisi valkoisen ruusun ruokatalon syömämiesten luvun puoleen kymentä. Eikö totta vie voi sanoakin tuollaisille metomeiUe, että hyi —kele, mille nuo kauniit ruusut tuoksuvat! ^ Näin ollen toivon, etteivät työläiset kuleksi tänne kuluttamaan pieniä säästöjänsä työn etsintä tarkoituksissa, sillä ^ ö n saanti pn nykyisin sattu* man varassa. — Papukaija Prescott, Ont. Tämä paik&a sijaitsee t St. Lawrence Joen rantamilla, noin 150 mailia Montrealista, kohden Torontoa, tahi ' toisinsanoen Canadan pääkaupungista Ottawasta noin 50 mailia suoraan etelään. Siis ihan 'kieUetyn puun", U. S. of A., rajalla, jonne ei ole muukalaisella oikeutta j a lallaan astua. Tämä seutu on hyvin tunnettu historiallisesti, aina niinkin varhaisilta ajpilta kuin 18 rsta vuosisadan alulta, jolloin Englanti Ja Y h dysvallat ratkaisivat aseilla rajaky-symyksiänsä, toisin sanoen laativat rajan vaUotetuiUe alueUleen. Niiltä a-joilta asti onkin säilynyt täime eräs vanha muistomerkki. Joka tänä päivänä ajaa vaiihan museon arvoa Ja se on niin kutsuttu Fort Wellington, tahtoo sanoa, Wellington patteri, sen aikuisine käräjätupineen jji.e. Nykyisin, varsinkin näin kesäiseen aikaan, se onkin uteliaitten Ihmisten vierailu- SUDBURYN NAISTEN TOIMIN-NASTTA Meillä oli työkokous 15 p. jossa käsittelimme tavalliset työkokouksen asiat, joita ei ollut kovinkaan paljon. Olemmekin jättäneet ohjel-makokoukset pois kesän ajaksi, koska se aika tahtoo lamaannuttaa toimintaintoa. — Valittiin 2 henkilöä jakamaan lentolehtisiä sodan-vaaraa vastaan. PäätettiiA hommata naisten aluejuhlat 3 j a 4 p. elokuuta. Päätettiin tilata Woman Worke-ria 5 vuosikertaa j a jakaa ne aina ympäristön kielisen väetön keskuuteen. Kössi 'Kaatran perheen hyväksi laitetut keräyslistat palautettiin lähetettäväksi asianomaiseen paikkaan. Listoilla oli: Anna Kanniston $12.00, Riikka Viitasalon $12,85, yhteensä $24.95. Lastemme pioneerileiri ja nuoriso-kurssi on täydessä hommassa Long Lakella. Nuorisokurssilaisten joukko on kovin pieni tänä kesänä, vaan pioneereja kyllä on kohtalaisen runsas luku, yhteensä heitä on neljät-täkymmentä. Olisi toivottavaa että me työläisäidit rupeaisimme vaan aina enempi käsittämään lastemme henkisen kasvatuksen tarpeellisuuden, sillä tällä alalla olemme lyöneet surkeasti laimin velvollisuutemme kautta aikain. Vaikka olemme itsekin köyhästi varustettuja henkisillä lahjoilla, niin koittakaamme kuitenkin olla viitottamassa sitä tietä, jolla vielä niin moni siskomme ja veljemme eksyksissä harhailee. Kesäisin tervehdyksin T . Santala. SUOMESTA Valkoinen komento Terveydenhoidolliset näkökohdat antavat jatkavasä valittamisen aihetta. paikka, koska siihen on vapaa pääsy; niinpä vieraili joitten luku nousee tuhansiin kautta mantereen, ja onhan mieluista pistää nimensä j a osoitteensa sitä varten varattuun kirjaan ja sanoa tuttavilleen, että minäifin kävä-sin katsomassa sitä kuuluisaa Wellington patteria. Näin ollen tämä laitos vielä nytkin vaikka kerrassaan epäkäytännöllisenä nykyisiin sotiin nähden, on olemassa mainiona välineenä imperialistisen loppumattoman propagandan ketjussa. Suomalaiselle kuleksivaUe työväes-töUe tämä paikka, on tuHut tunnetuksi vasta puolisen vuotta sitten. Mksi niin? Siksi, että tänne noin 7 kuukautta sitten alettiin rakentamaan Guvemementille yhtä Canadan suu-rmimlsta viljaelevaattorelsta, jonka Minkälainen on pulverien vaikuttis Ischiakseen, yskään, sOmä- Ja kotvataoteihin? Olot Tammisaaren Pakkolassa ovat antaneet jatkuvasti aihetta raskaisiin huomautuksiin. Osoitukseksi minkälaisissa oloissa laitoksella valkoisten vankina olevat toverimme saavat yhä olla, siitä antaa osittaisen kuvan m.ni. seuraava äskettäin oikeusministerille Jätetty valitus: "Herra Oikeusministeri. Allekirjoittahut joka ohranan toimesta viime vuoden huhtik. 18 p:nä vangittiin työpalkallani Kuopiossa, sit-tenmiin Turun hovioikeudessa syysk. 25 p:nä antamalla päätöksellä tuo-mittihi "valtiopetoksen valmistelusta" kolmen vuoden kuritushuonerangais-tukseen, jonka jälkeen viimeksi mainitun kuun 28 p:nä siirrettiin tuomiotani kärsimään tänne Tammisaaren pakkotyölaitokseen, pyydän Herra Oikeusministerin tietoon, asianmukaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä varten, ihholttaa seuraavaa: Joudut-' tuani tänne syyskylmänä päivänä Ja saatuani laitoksen vaatteet ylleni, pidätettiin minulta, kuten toisUtakin vankilatoverelltani, omat Villaset ä-lusvaatteeni Ja vietiin päävahdissa sijaitsevaan rakennuksen pohjoispuolella olevaan likaiseen, lämmittämättömään selliin- Sen, että. selli oU todella likainen j a ummehtunut osoittaa jo se, kun nurkassa olevassa "mnia-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 25, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-07-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290725 |
Description
Title | 1929-07-25-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Torstaina, heinäk, 25 p;nä — Thn., Jnly 25 No. 174 I92ft
VAPAUS r
«ATACS ( l Ä e t t y ) ^ ,
« • ecpa ot Voffcen te C«a» |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-07-25-02