1948-12-25-11 |
Previous | 11 of 24 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
- -LI
aaÄ :kuin rauhanai
^mteaiinähden void
sanoa betonin aikafc
lanjumala rakentaa
«deijaikaisista aine
ja-uudeiaikaisia rakd
loituteia ja esteitä Vi
???*^sten insinöörit
itoitten rinnalla — j
a*n Niilin padot ja ^
iplevafioulederpatosl
^ ^ ^ t a , Sacramentl
o — suuntautuu tämJ
ustekniikka lujien por^
valmistukseen, ja kail
tarkoituksiin s o v ^
cer^en ja huokea J
-^betoni.
a sitten lahjoitti erJ
m muttrari maailmauj
rakennusaineen Ihl
>IeyainLse,ettäbetonil
ttaa yhta hyvin jätti!
pilvenpiirtäjiin kuii
tarha-altaisiin, teittej
2n tairautatiesiltoihd
ävää^on, että tämän ai]
aiolinen., käyttökelpoi]
tivästL innostanut arkj
msinöörejä uusien ra]
•ien luomiseen ja sitei
Sitii jaTBöSdiSätJ
«i^btävjättiläismäisiai
!^^^ett...vaati Xmsmi
AdenJgrmmöien vuc
a|Mmniäisen taas val-i
^ e s t ä kahdessa-yi^^
P^ftiyotuhtia 2,4001
taan. _ f
•vat^kiihnittivät vuonJ
sempaÄituomiota - Jo-n
iin,^ 4§TVa6tiaaseen
% i s t ä hänen bakies-kekamälleen
Port-j
J. -Aspdih oli kauko
5, mutta tuskin hän-i
v i t ^ ; ikuinka suun-,
kityksen hänen kakittaisi
tulevaisuudes-
.^ksinnon avulla, saa-paikka
«on avoinna
HftjrpmnlTfTpttmee-
•tttiimrlcMneeiL . tammi
kuuluu; kolmen. )xaQ-d
a , Hxnpö Ja.yalQ.
rcl kutsun, saatua.
nisiin Society
Br. Columbia
11-18-25
Jah^n .Turl5tl
luok. luok.
im $180
-—. %m
Jba.-Snconcssa miaCana-telikfta
p«ik-tMla.
lUetoJa -
littykftA pai-
UNC
'•daanlfidun,:saven, hiilen ja veden
sekoituksesta' eriköisen^sekoitusme-netölmäriayulla;
tasainen, kova ja
kestävä, sekä kaiken lisäksi halpa
rakennusaiäe.
Aspdin ei kuitenkaan ollut ensim-mäineh,
joka käytti tätä rakennusainetta.
Muinaiiset roomalaisetkin
tekivät sementtiä kaikista j a poz-zuölanasta,
joka on hienoa vulkaanista
tuhkaa. He rakensivat muureja
ja töitä, vesijohtoja ja holvikaaria,
jotka olivat yhtä korkeita ja
jykfevi^ kuih nykyaikaisten tuomiokirkkojen
holvit. Niiden rauniot
kertovat muinaisesta korkeasta s i -
vistystasbStaj ja ne tuieVat säilymään
ikuisesti. Kaukana A ^ i k an
etäihaissia olevat betonakaarien ja
valtavien yiesiputkien rauniot muis-tutteyat;
vuosisatojen takaa
Rooman^ jsuuriiuäenajasta.
Rooman keisarikunnan kukistuessa
tmcäittu setaentinValniistustäi-to.
.Seitsemänsadan vuoden aikana
vrittivat rakennusmestarit saada
selville sementin kokoonpanoa saa-daksSeen^
aineen, jossa yhtyisivät
muövailtavaisuus ja kestävyys,
.-kunnesui lopuitau fl^lettiin .rakentaa
pyäröfeaÄria jpieni^tä kivistä^ ^jötka.^
."liitettiiii -Msiinsa kalkista tehdylia
laastilla.:
Niinkuin goottilainen kaari siroi-lie
drnainfelitteiheen, johti myöskin
Portlanjdsementti uuteen aikakauteen
Ärkkitehtuuhin alalla. Tämä ei
kuitenkaan tapahtunut välittömästi
» sillä Viktorian ajan arkkitehdit
tyytyiyät jäljittelemään vanhoja
tyylejä ja menneiden aikojen työtapoja.
Betonia käytettiin lähinnä
korvaamaan kiveä, esim. suurina
lohkareina talojen perustuksissa,
muureissa j a lattioitten kannatin-palkkien
tukena.
Myöhemmin huomattiin vähitellen,
että* betonia voitiin lujittaa. Betoni
supistuu j a laajenee kylmän ja
kuuman vaikutuksesta-samalla tavoin
kuin rauta, joten näitä kahta
ainetta .vJoi hyvin yhdistää. Ne täydentävät
tosiasiaan erinomaisesti,
sillä rauta lisää betonin kestävyyttä."
N!ih"li:eksittiih uusi aine, rauta-beto;
it Rautaosa voi ollk vain ohutta,
joustavaa verkkoa, joka sijoitetaan
hiiKm kohtiin, missä murtu-mi^
yaara on suurin ja. jännitys kor-keimm^
laän. Nyt alkoi uusi kausi
rakennustekniikan alalla.
Valtavat määrät betonia käytettiin
vuosien 1914—18 sodassa sekä
rintamalla että sen takana. Englantilaisen
niuurarin aikalaiset nauroivat
miehelle, joka ympäröi'tehtaansa'viisi'hietriä
korkealla muprilla,
jotteivät äsiaanlniulumattonfiat saisi
selyill^; mitä hän puuhaili. Eivät
edes työläisetkään saaneet tietää
rakennusaineen kokoomusta, ja
Aspdin teki epätoivoisia yrityksiä
pitääkseen salassa sekoitusmenetelmänsä.
Mutta hänen sementilleen
kävi kuten paperinvalmistustaidol-le,
höyrykattiloille ja monille muille
kekknriÖille, joilla on yleishyödyllistä
merkitystä. Betonin monet
käyttömahdollisuudet tekivät sen
koko maailman yhteiseksi omaisuudeksi.
Rakennusaine, jota niin helposti
voitiin valmistaa halvoista aineksista,
tuli yhä yleisempään
Tomaatin tarina
Tomaatteja kasvatettiin ensi kerran
Uudessa Englannissa 1819. Joku oli
tuonut tai lähettänyt tomaatein siemeniä
Etelä-Garolinasta. Tummine lehtineen
» ja ihanan punaisine hedelmineen ne
olivat kauniita koristeHa sikäläisissä
puutarhoissa, mutta hedelmää ei uskallettu
syödä, tarina kun oli ehtinyt kertoa
niitten olevan myrkyllisiä ja synnyttävän
parantumattomia sairauksia.
Aluksi annettiin tomaatille sattuva nimi:
Love apple, rakkauden oriiena — siis,
joka sitä söi, kuten Eeva ja Aatami omenaa,
heidän oli kuolemalla kuoltava.
Sitten muutti N€wportiin, Rhode Is-landiin,
kuuluisa nierimaisemamaalari,
ranskalainen IMichel Felice Corne. Hän
rakasti puutarhanhoitoa ja rupesi kasvattamaan
1822 tomaattejakin. .Paikkakuntalaiset
katselivat kauhuissaan,
miten inestari söi näitä auringohkypsyt-tämiä
kauniita punaisia hedelmäpallu-koita.
Eikä hän syönyt niitä ainoastaan
raakana suolan maustamana,'vaan
hän lisäsi niitä soppakäitilaansa, tai
asetti niitä lihan ympärille uuniinkin.
Mutta vuodet kuluivat, tomaatteja syö-
•-•^ Väi i«Mälan^li>' -^y«yi;t^veefiä'^ä-voimis-''
' saart.^ 'Naapuvitkln-ij)äättiväf-"^maistella
näitä "rakkauden omenia", joitä heillä
kaikilla oli koristepuut arhässaan kukka-saroissa
kasvamassa.
Tomaatti yleistyi harvinaisen lyhyessä
ajassa.^ Aikaansaipa se kerran sellaisen
kiistankin, mihin kasviluokkaan
se olisi luettava, että asia jätettiin aivan
Vhdysvaltojen Ylioikeuden ratkaistavaksi.
Oliko se hedejmä vai oliko se vihannes?
Ja päätökseksi tuli, että jos se
syödään raakana, on se hedelmä, mutta
jos se keitetään, on se vihannes.
Jos joku matkoillaan sattuu eksymään
Rhode Islandiin, Nevvportiin, pitää hänen
etsiä sieltä Corne kadun ja Hill kadun
kulma, jossa seisoo vanha kaksikerroksinen
talo. Sen ulkoseinässä on pronssinen
laatta ja siitä luemme kirjoituksen:
"Corne talo. Taiteilija Michel Felice
Cornen koti, miehen, joka esitti tomaatin
tähän maahan."
KahantutJHfflH^
on aiheuttanut, että; munat ovat nyt
. paljon raviritorikkaampia kilin 20 vuotta
sitten ja samalla kanat' munivat SÖ
prosenttia enemmän kuin ennen. Perinnöllisyystutkijat
ovat myöskin risteyttämällä
saaneet aikaan^naroluja, jotka
tuottavat enemmän lihaa taikka valkoisempaa
lihaa ja samalla ta\'alla on
kanoja voitu muuttaa ihmisten toivomusten
mukaisesti. • '
.Antamalla kanoille'€;ri1äisia variainei-*
ta, Soidaan saada -muhia; joissa oh vih-^
reät, mustat tai punaiset *'keltuaiset".
Itse keltainen väri nip(itit:i xahtofyllistä,
luonnon väriaineesta,' jota öh vihanta-'
rehussa ja nmississa. Keltuaiset tulevat'
tummemmiksi, jos ne'saavati>äljon xan- '
tofyll-pitoista ruokaa'^ ^ ^
Kuorfeila vöi my&tkin oi!a eifilaineji^'
väri. - • •
TarlTat tutkimukset ovat'osoittaneet,
että niskeitten ja valkoisten munien välillä
ei ole mitään eroa ravitsevaisuuden
suhteen.
s
B
5
iSI ! . J c i
i=
,3
S
S
s
s
.3
: =
i
Uutta Vu<^tta
det, niin että kummastakin kädestä on
jäljellä vain kyjmräpäiden yläpuolella
ölövat^tj^ngatf ^Muttä paS^i äiitä "hxx
niätta lukee;-^äii^l^ jäi^^
jestelman niukaisfa Sok^äirikiVJöitusta
tunnustellen nenällään ja huulillaan kirjaimia.
Se ei ole laiskan pojan luku-tyota.
s
H.
ystävUld )B tover«ille
Toivottavat
GABDEN CitY "BEACH,
5 •'
=
5.
Raskain metalli
maailmassa ei suinkaan ole kulta, vaan
asmium. Kova, sinertävän tai harmahtavan
valkoinen metalli, joka kuuluu
paltinametalleihin, ominaispaino 22,48.
'Lähinnä sitä on samaan metallisarjaan
kuuluva kova, mutta hauras valkoinen
metalli, iridiom, joka ei liukene väke-vimmissäkään
hapoissa, ominaispaino
22,4. Tätä seuraa plantina, ominaispaino
21,4. Neljäntenä on kulta^, ominaispaino
19,2. Sitten seuraavat wolf-ram
19, uranium 18,7, tantalum 14,49,
elohopea 13,54, ruthenium 12,26, roh-dium
12,2 tallium 11,8, lyijy 11,4, tho-rium
11,1 ja hopea"J0,5.
Kun leninkiä "^tiuttui
Newarkilainen nuorukainen Frederick
Brown oli kaikin puolin valmis vihittäväksi
morsiamensa kanssa, mutta
näyttää siltä, että hän saakin aivan toisenlaiset
kihlat. Kaksi salapoliisia lähti
seuraamaan Brownia nähdessään hänen
kainalossaan jotain, joka näytti
naisen ruumiilta. Saatuaan miehen
kiinni totesivat he hänen kantavan mannekiinia,
jolla oli vihkileninki. Brown
selitti rikkoneensa kaupan ikkunan ja
ottaneensa mannekiinin, koska hänen
morsiamensa tarvitsi vihkjleningin. Kovin
ankaroita ovat tavaroiden omistajat
ja viranomaiset, jos eivät ota huomioon
Brownin tulenpalavia tunnesyitä.
5
3
s
Niin päättyi rakkausseikkailu
Ronnie Simmrin, 16-vuotias losangelesilainen
poika, joka oli 31-vuotiaan
mrs. Faye Kahnin rakastajana useita
kuukausia, sanoo hyt ettei hän enää
rakasta naista. Parbkunta vangittiin
joku aika sitten kun he asuivat yhdessä
eräässä hotellissa. Mrs. Kahnia syytetään
alaikäisen pojan viekottelusta. Hänen
miehensä, 37-vu6tias Barry Kahn
on ottanut avioeron, syyttäen vaimoaan
'uskottomuudesta ja sopimattomasta seurustelusta
tämän nuorukaisen kanssa.
Mrs. Kahn on kahden lapsen äiti.
3
5 •
1
^ainrnJäaätaaariJohnsÖn .i
Shirley-Ami. Inä ja C, Mackie
Elma ja Jussi Lähde;
Tyyne ja Oscar Marglanä>
Teija, Seiti ja Paavo Kitti
Rachel, "Ester ja C. Viita
Fiina ja Frans Sands
Anni ja Alex KyrÖjärvi
Mr. ja nu-s. V. Koski ja pojat
Edvard Lampinen
Toivo Niemi
Anton Laari
WELLAND. ONT.
Veikko. Ester ja J. Kuronen
Otlo Heinänen
ST. CATHARINES JA
YMPÄRISTÖ. ONT.
V
Mimmi ja Uuno Harju
Taini. Soffl ja O. Lehto
Fiina ja J. Terho ja tytöt
Hulda ja Theodor Repo
Sofi, Saara ja H. Kangas
LeUa. Lyyli ja T. Litraan. , ,
Norma. Elli ja K, Vilen
Guy, Aune ja P. Lähde
Isak Palomäki
' Helinä, Martha ja J. Mäki
Lempi ja E. Broljer ja lapset
Heikki. Hilda ja H. Carlson -
Hulda ja Matti Ranta
Katri ja Vilho Litman
Helmi ja E. Harju ja lapset
Esteri Ja Heikki Väisänen
Lyyli ja Jalmar Hormlsto
Mitähän laiskat koulupojat
tuumisivat, jos he joutuisivat harjoitta-inaan
lukemista samalla tavalla kutn
eräs 8-vuotias italialainen Savoyassa.
Toinen maailmansota vei pojalta näkemisen
lahjat ja vei vielä molemmat kä-
' f
käyttöön^ ja aikojen kuluessa se tu-
Vlee vain entistä tärkeämmäksi huolimatta
siitä, onko maailmasi vallalla
rauha vai sota.
KIITOS
' Kiitämme Kydämelliscsti kalkkia Sicamousln ja ympäristön tovereita, jotka
tulivat meitä tprv(?htimaiin omaan kotiimme muuttamisen johdosta t.k. 5 p:n
Iltana.
Kiitämme erikoisesti tilaisuuden järjestäjiä ja vieraita jättämistään lahjoista.
Tämä Ilta fällyy nina miclcy.^äqimc hupaisana muistona.
Sicsunous
Linda ja Miko Heringson
British Columbia
"Villin, lännen"
vanha sankari asuu Coloradon Colorado
Springsissä. Hän pn 74-vw)tias Ezekiel
Brown. Äijä 6n joutunut raja-aidasta
rikoihin naapurin kanssa. Sananvaihdossa
hän oli niin vihainen, että vapisi-
Mutta kun naapuri ei*ollut hänen vihaisuudestaan
milläänkään, äijä meni tönöönsä
ja palasi riitapaikalle vanha pistooli
kummassakin kädessä. Ja ilman
pitkiä puheita sitten ampua" pamautti^
naapuria molemmilla.
Tulos ei olut -mielen in «ka in en.- Naapuri
vain haavoittui. Sen takia vanha
Ezckiel valitti poliisin putkaan joutuneena
katkerasti vanhuuttaan. "Minun
silmäni eivät cnäifiläe, niinkuin ne ennen
näkivät'', hän "marisi. "En minä
ennen noin mitättörtiästi ampunut."
UUSI maailman kulkunopeus 3,960
maiKa tunnissa on äskettäin .saavutettu
Yhdysvaltain ^J^^^?t^ tuulitunnelissa
saksalaisilta kaapatuilla lentolaitteilla.
I QUEENSTON. ONT. |
1 PauK Olga ja Vilho Viren • |
1 Alma Kulmala ja lapset |
= a
^niiiinninnnuMiiiiiHiiiiiinrmHJiniiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiuiiuiMiiiiiiiutiiiiiiuiiaiiiimr
Hauskaa Joulua ja
Onnea Uudelle Vuodelle
Toivottavat
MONTREAL, OUEBEC
Taija ja Imppa Hirvohen
Meri, Mikko, Taisto ja Doris Tohmo
Ilma, Anita ja George Lehtola ja
O.Wirtanen
Aleksiina Oksanen
B., E., A . ja E. Orava
Ruotsalaiset -
M., L . j a A . Vanhatalo
M. ja E. Kumpu
H. ja L . Mäki
Nikolai
Y. Nikkola
W. Lunden
Olga Haqska
Tyyne ja V . Lahti
Fanny ja Kassu
SUDBURY, ONTARIO
Olga ja Toivo Taipale
Eilen ja Kalle Saari
E l l i ja Väinö Björkman
A i r i , Vilma ja E. Lehtola ^
Vilho Kangas
Pentti, Anni ja Toivo Penttilä
Raili, Norma, Vieno ja E. Johnson
Hanna ja K . Tulla
Emma Ahola
Impi ja Frank Tommila
Fanny ja Kusti Böntinen
Charlie Koski
LAUANTAINA,' JOULUKUUN' 25 / P:NÄ, 1948 SIVU 11
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 25, 1948 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1948-12-25 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki481225 |
Description
| Title | 1948-12-25-11 |
| OCR text | - -LI aaÄ :kuin rauhanai ^mteaiinähden void sanoa betonin aikafc lanjumala rakentaa «deijaikaisista aine ja-uudeiaikaisia rakd loituteia ja esteitä Vi ???*^sten insinöörit itoitten rinnalla — j a*n Niilin padot ja ^ iplevafioulederpatosl ^ ^ ^ t a , Sacramentl o — suuntautuu tämJ ustekniikka lujien por^ valmistukseen, ja kail tarkoituksiin s o v ^ cer^en ja huokea J -^betoni. a sitten lahjoitti erJ m muttrari maailmauj rakennusaineen Ihl >IeyainLse,ettäbetonil ttaa yhta hyvin jätti! pilvenpiirtäjiin kuii tarha-altaisiin, teittej 2n tairautatiesiltoihd ävää^on, että tämän ai] aiolinen., käyttökelpoi] tivästL innostanut arkj msinöörejä uusien ra] •ien luomiseen ja sitei Sitii jaTBöSdiSätJ «i^btävjättiläismäisiai !^^^ett...vaati Xmsmi AdenJgrmmöien vuc a|Mmniäisen taas val-i ^ e s t ä kahdessa-yi^^ P^ftiyotuhtia 2,4001 taan. _ f •vat^kiihnittivät vuonJ sempaÄituomiota - Jo-n iin,^ 4§TVa6tiaaseen % i s t ä hänen bakies-kekamälleen Port-j J. -Aspdih oli kauko 5, mutta tuskin hän-i v i t ^ ; ikuinka suun-, kityksen hänen kakittaisi tulevaisuudes- .^ksinnon avulla, saa-paikka «on avoinna HftjrpmnlTfTpttmee- •tttiimrlcMneeiL . tammi kuuluu; kolmen. )xaQ-d a , Hxnpö Ja.yalQ. rcl kutsun, saatua. nisiin Society Br. Columbia 11-18-25 Jah^n .Turl5tl luok. luok. im $180 -—. %m Jba.-Snconcssa miaCana-telikfta p«ik-tMla. lUetoJa - littykftA pai- UNC '•daanlfidun,:saven, hiilen ja veden sekoituksesta' eriköisen^sekoitusme-netölmäriayulla; tasainen, kova ja kestävä, sekä kaiken lisäksi halpa rakennusaiäe. Aspdin ei kuitenkaan ollut ensim-mäineh, joka käytti tätä rakennusainetta. Muinaiiset roomalaisetkin tekivät sementtiä kaikista j a poz-zuölanasta, joka on hienoa vulkaanista tuhkaa. He rakensivat muureja ja töitä, vesijohtoja ja holvikaaria, jotka olivat yhtä korkeita ja jykfevi^ kuih nykyaikaisten tuomiokirkkojen holvit. Niiden rauniot kertovat muinaisesta korkeasta s i - vistystasbStaj ja ne tuieVat säilymään ikuisesti. Kaukana A ^ i k an etäihaissia olevat betonakaarien ja valtavien yiesiputkien rauniot muis-tutteyat; vuosisatojen takaa Rooman^ jsuuriiuäenajasta. Rooman keisarikunnan kukistuessa tmcäittu setaentinValniistustäi-to. .Seitsemänsadan vuoden aikana vrittivat rakennusmestarit saada selville sementin kokoonpanoa saa-daksSeen^ aineen, jossa yhtyisivät muövailtavaisuus ja kestävyys, .-kunnesui lopuitau fl^lettiin .rakentaa pyäröfeaÄria jpieni^tä kivistä^ ^jötka.^ ."liitettiiii -Msiinsa kalkista tehdylia laastilla.: Niinkuin goottilainen kaari siroi-lie drnainfelitteiheen, johti myöskin Portlanjdsementti uuteen aikakauteen Ärkkitehtuuhin alalla. Tämä ei kuitenkaan tapahtunut välittömästi » sillä Viktorian ajan arkkitehdit tyytyiyät jäljittelemään vanhoja tyylejä ja menneiden aikojen työtapoja. Betonia käytettiin lähinnä korvaamaan kiveä, esim. suurina lohkareina talojen perustuksissa, muureissa j a lattioitten kannatin-palkkien tukena. Myöhemmin huomattiin vähitellen, että* betonia voitiin lujittaa. Betoni supistuu j a laajenee kylmän ja kuuman vaikutuksesta-samalla tavoin kuin rauta, joten näitä kahta ainetta .vJoi hyvin yhdistää. Ne täydentävät tosiasiaan erinomaisesti, sillä rauta lisää betonin kestävyyttä." N!ih"li:eksittiih uusi aine, rauta-beto; it Rautaosa voi ollk vain ohutta, joustavaa verkkoa, joka sijoitetaan hiiKm kohtiin, missä murtu-mi^ yaara on suurin ja. jännitys kor-keimm^ laän. Nyt alkoi uusi kausi rakennustekniikan alalla. Valtavat määrät betonia käytettiin vuosien 1914—18 sodassa sekä rintamalla että sen takana. Englantilaisen niuurarin aikalaiset nauroivat miehelle, joka ympäröi'tehtaansa'viisi'hietriä korkealla muprilla, jotteivät äsiaanlniulumattonfiat saisi selyill^; mitä hän puuhaili. Eivät edes työläisetkään saaneet tietää rakennusaineen kokoomusta, ja Aspdin teki epätoivoisia yrityksiä pitääkseen salassa sekoitusmenetelmänsä. Mutta hänen sementilleen kävi kuten paperinvalmistustaidol-le, höyrykattiloille ja monille muille kekknriÖille, joilla on yleishyödyllistä merkitystä. Betonin monet käyttömahdollisuudet tekivät sen koko maailman yhteiseksi omaisuudeksi. Rakennusaine, jota niin helposti voitiin valmistaa halvoista aineksista, tuli yhä yleisempään Tomaatin tarina Tomaatteja kasvatettiin ensi kerran Uudessa Englannissa 1819. Joku oli tuonut tai lähettänyt tomaatein siemeniä Etelä-Garolinasta. Tummine lehtineen » ja ihanan punaisine hedelmineen ne olivat kauniita koristeHa sikäläisissä puutarhoissa, mutta hedelmää ei uskallettu syödä, tarina kun oli ehtinyt kertoa niitten olevan myrkyllisiä ja synnyttävän parantumattomia sairauksia. Aluksi annettiin tomaatille sattuva nimi: Love apple, rakkauden oriiena — siis, joka sitä söi, kuten Eeva ja Aatami omenaa, heidän oli kuolemalla kuoltava. Sitten muutti N€wportiin, Rhode Is-landiin, kuuluisa nierimaisemamaalari, ranskalainen IMichel Felice Corne. Hän rakasti puutarhanhoitoa ja rupesi kasvattamaan 1822 tomaattejakin. .Paikkakuntalaiset katselivat kauhuissaan, miten inestari söi näitä auringohkypsyt-tämiä kauniita punaisia hedelmäpallu-koita. Eikä hän syönyt niitä ainoastaan raakana suolan maustamana,'vaan hän lisäsi niitä soppakäitilaansa, tai asetti niitä lihan ympärille uuniinkin. Mutta vuodet kuluivat, tomaatteja syö- •-•^ Väi i«Mälan^li>' -^y«yi;t^veefiä'^ä-voimis-'' ' saart.^ 'Naapuvitkln-ij)äättiväf-"^maistella näitä "rakkauden omenia", joitä heillä kaikilla oli koristepuut arhässaan kukka-saroissa kasvamassa. Tomaatti yleistyi harvinaisen lyhyessä ajassa.^ Aikaansaipa se kerran sellaisen kiistankin, mihin kasviluokkaan se olisi luettava, että asia jätettiin aivan Vhdysvaltojen Ylioikeuden ratkaistavaksi. Oliko se hedejmä vai oliko se vihannes? Ja päätökseksi tuli, että jos se syödään raakana, on se hedelmä, mutta jos se keitetään, on se vihannes. Jos joku matkoillaan sattuu eksymään Rhode Islandiin, Nevvportiin, pitää hänen etsiä sieltä Corne kadun ja Hill kadun kulma, jossa seisoo vanha kaksikerroksinen talo. Sen ulkoseinässä on pronssinen laatta ja siitä luemme kirjoituksen: "Corne talo. Taiteilija Michel Felice Cornen koti, miehen, joka esitti tomaatin tähän maahan." KahantutJHfflH^ on aiheuttanut, että; munat ovat nyt . paljon raviritorikkaampia kilin 20 vuotta sitten ja samalla kanat' munivat SÖ prosenttia enemmän kuin ennen. Perinnöllisyystutkijat ovat myöskin risteyttämällä saaneet aikaan^naroluja, jotka tuottavat enemmän lihaa taikka valkoisempaa lihaa ja samalla ta\'alla on kanoja voitu muuttaa ihmisten toivomusten mukaisesti. • ' .Antamalla kanoille'€;ri1äisia variainei-* ta, Soidaan saada -muhia; joissa oh vih-^ reät, mustat tai punaiset *'keltuaiset". Itse keltainen väri nip(itit:i xahtofyllistä, luonnon väriaineesta,' jota öh vihanta-' rehussa ja nmississa. Keltuaiset tulevat' tummemmiksi, jos ne'saavati>äljon xan- ' tofyll-pitoista ruokaa'^ ^ ^ Kuorfeila vöi my&tkin oi!a eifilaineji^' väri. - • • TarlTat tutkimukset ovat'osoittaneet, että niskeitten ja valkoisten munien välillä ei ole mitään eroa ravitsevaisuuden suhteen. s B 5 iSI ! . J c i i= ,3 S S s s .3 : = i Uutta Vu<^tta det, niin että kummastakin kädestä on jäljellä vain kyjmräpäiden yläpuolella ölövat^tj^ngatf ^Muttä paS^i äiitä "hxx niätta lukee;-^äii^l^ jäi^^ jestelman niukaisfa Sok^äirikiVJöitusta tunnustellen nenällään ja huulillaan kirjaimia. Se ei ole laiskan pojan luku-tyota. s H. ystävUld )B tover«ille Toivottavat GABDEN CitY "BEACH, 5 •' = 5. Raskain metalli maailmassa ei suinkaan ole kulta, vaan asmium. Kova, sinertävän tai harmahtavan valkoinen metalli, joka kuuluu paltinametalleihin, ominaispaino 22,48. 'Lähinnä sitä on samaan metallisarjaan kuuluva kova, mutta hauras valkoinen metalli, iridiom, joka ei liukene väke-vimmissäkään hapoissa, ominaispaino 22,4. Tätä seuraa plantina, ominaispaino 21,4. Neljäntenä on kulta^, ominaispaino 19,2. Sitten seuraavat wolf-ram 19, uranium 18,7, tantalum 14,49, elohopea 13,54, ruthenium 12,26, roh-dium 12,2 tallium 11,8, lyijy 11,4, tho-rium 11,1 ja hopea"J0,5. Kun leninkiä "^tiuttui Newarkilainen nuorukainen Frederick Brown oli kaikin puolin valmis vihittäväksi morsiamensa kanssa, mutta näyttää siltä, että hän saakin aivan toisenlaiset kihlat. Kaksi salapoliisia lähti seuraamaan Brownia nähdessään hänen kainalossaan jotain, joka näytti naisen ruumiilta. Saatuaan miehen kiinni totesivat he hänen kantavan mannekiinia, jolla oli vihkileninki. Brown selitti rikkoneensa kaupan ikkunan ja ottaneensa mannekiinin, koska hänen morsiamensa tarvitsi vihkjleningin. Kovin ankaroita ovat tavaroiden omistajat ja viranomaiset, jos eivät ota huomioon Brownin tulenpalavia tunnesyitä. 5 3 s Niin päättyi rakkausseikkailu Ronnie Simmrin, 16-vuotias losangelesilainen poika, joka oli 31-vuotiaan mrs. Faye Kahnin rakastajana useita kuukausia, sanoo hyt ettei hän enää rakasta naista. Parbkunta vangittiin joku aika sitten kun he asuivat yhdessä eräässä hotellissa. Mrs. Kahnia syytetään alaikäisen pojan viekottelusta. Hänen miehensä, 37-vu6tias Barry Kahn on ottanut avioeron, syyttäen vaimoaan 'uskottomuudesta ja sopimattomasta seurustelusta tämän nuorukaisen kanssa. Mrs. Kahn on kahden lapsen äiti. 3 5 • 1 ^ainrnJäaätaaariJohnsÖn .i Shirley-Ami. Inä ja C, Mackie Elma ja Jussi Lähde; Tyyne ja Oscar Marglanä> Teija, Seiti ja Paavo Kitti Rachel, "Ester ja C. Viita Fiina ja Frans Sands Anni ja Alex KyrÖjärvi Mr. ja nu-s. V. Koski ja pojat Edvard Lampinen Toivo Niemi Anton Laari WELLAND. ONT. Veikko. Ester ja J. Kuronen Otlo Heinänen ST. CATHARINES JA YMPÄRISTÖ. ONT. V Mimmi ja Uuno Harju Taini. Soffl ja O. Lehto Fiina ja J. Terho ja tytöt Hulda ja Theodor Repo Sofi, Saara ja H. Kangas LeUa. Lyyli ja T. Litraan. , , Norma. Elli ja K, Vilen Guy, Aune ja P. Lähde Isak Palomäki ' Helinä, Martha ja J. Mäki Lempi ja E. Broljer ja lapset Heikki. Hilda ja H. Carlson - Hulda ja Matti Ranta Katri ja Vilho Litman Helmi ja E. Harju ja lapset Esteri Ja Heikki Väisänen Lyyli ja Jalmar Hormlsto Mitähän laiskat koulupojat tuumisivat, jos he joutuisivat harjoitta-inaan lukemista samalla tavalla kutn eräs 8-vuotias italialainen Savoyassa. Toinen maailmansota vei pojalta näkemisen lahjat ja vei vielä molemmat kä- ' f käyttöön^ ja aikojen kuluessa se tu- Vlee vain entistä tärkeämmäksi huolimatta siitä, onko maailmasi vallalla rauha vai sota. KIITOS ' Kiitämme Kydämelliscsti kalkkia Sicamousln ja ympäristön tovereita, jotka tulivat meitä tprv(?htimaiin omaan kotiimme muuttamisen johdosta t.k. 5 p:n Iltana. Kiitämme erikoisesti tilaisuuden järjestäjiä ja vieraita jättämistään lahjoista. Tämä Ilta fällyy nina miclcy.^äqimc hupaisana muistona. Sicsunous Linda ja Miko Heringson British Columbia "Villin, lännen" vanha sankari asuu Coloradon Colorado Springsissä. Hän pn 74-vw)tias Ezekiel Brown. Äijä 6n joutunut raja-aidasta rikoihin naapurin kanssa. Sananvaihdossa hän oli niin vihainen, että vapisi- Mutta kun naapuri ei*ollut hänen vihaisuudestaan milläänkään, äijä meni tönöönsä ja palasi riitapaikalle vanha pistooli kummassakin kädessä. Ja ilman pitkiä puheita sitten ampua" pamautti^ naapuria molemmilla. Tulos ei olut -mielen in «ka in en.- Naapuri vain haavoittui. Sen takia vanha Ezckiel valitti poliisin putkaan joutuneena katkerasti vanhuuttaan. "Minun silmäni eivät cnäifiläe, niinkuin ne ennen näkivät'', hän "marisi. "En minä ennen noin mitättörtiästi ampunut." UUSI maailman kulkunopeus 3,960 maiKa tunnissa on äskettäin .saavutettu Yhdysvaltain ^J^^^?t^ tuulitunnelissa saksalaisilta kaapatuilla lentolaitteilla. I QUEENSTON. ONT. | 1 PauK Olga ja Vilho Viren • | 1 Alma Kulmala ja lapset | = a ^niiiinninnnuMiiiiiHiiiiiinrmHJiniiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiuiiuiMiiiiiiiutiiiiiiuiiaiiiimr Hauskaa Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle Toivottavat MONTREAL, OUEBEC Taija ja Imppa Hirvohen Meri, Mikko, Taisto ja Doris Tohmo Ilma, Anita ja George Lehtola ja O.Wirtanen Aleksiina Oksanen B., E., A . ja E. Orava Ruotsalaiset - M., L . j a A . Vanhatalo M. ja E. Kumpu H. ja L . Mäki Nikolai Y. Nikkola W. Lunden Olga Haqska Tyyne ja V . Lahti Fanny ja Kassu SUDBURY, ONTARIO Olga ja Toivo Taipale Eilen ja Kalle Saari E l l i ja Väinö Björkman A i r i , Vilma ja E. Lehtola ^ Vilho Kangas Pentti, Anni ja Toivo Penttilä Raili, Norma, Vieno ja E. Johnson Hanna ja K . Tulla Emma Ahola Impi ja Frank Tommila Fanny ja Kusti Böntinen Charlie Koski LAUANTAINA,' JOULUKUUN' 25 / P:NÄ, 1948 SIVU 11 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-12-25-11
