Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 14, 1952

              mamie ehdofeta.
loukkaus t y o o a i i t a ^ puolata da
loukkaus koko tydvaralijt^^
taan., siksi teidän talöiKldSiii^ etun­ne
vaatii joukkona imotustamaan etu­janne^
dämanne ehtoja.
Taalla maalla tyÖDiiistpn muoto
ikään kuin katoaa, ofc^fi^sti muut­tuu
näkemättömäksi; viaikfeakin se
on farmarin kintereilll kaikkialla.
Täällä maalla kun farmarit tapaavat
toisensa tai kokooatumt jonnekin^
ensimmäisenä jutBlaaipi teistä ja taa­sen
teistä. Veroisia-. Koneista, ^^H
vosista sekä lelmiistä. >iaanraivauk-sesta
ja maanlaaiiusta. Semenlstä.
kylvöistä ja niin edeHeen, Xämät
seikat ovat elämänkysymyksiä täällä
maalla;^ jotka jokaista koskee yks2ö-nä
kipeämmin ja sitten vasta koko
farmarOuokkaa. Yhteistä ovat kitn-teämmln
vain tiet ja veroius. jotka
kysymykset hoidetaan 'Tiyvien mies­ten"
valinnan avuBa. Muut kysy­mykset
jäävät itse kunkin fannarin
omakohtaiseen ImoltooQ.
. Elämisen kysymv^ toimefffltulOj d
täällä maalla n?irtkään pelota kuin ^
pelottaa teollisuudea palveluks^^
Jos täällä maalla tekee l^-ota dämi-sensä
eteen Ibten teoHlsuudea palve­luksessakin
pitää teMä;. niin on tääl­lä
ainakin sy&oistä.
Myöskin täällä maala, oman pe­sän
ahectdussa. nauttii tySäa i c s t a,
työn siunauksesta. Ollessani sidlä
suurmaailmassai. noissa mlEoln 'olin-km.
en tiennyt mitä on t y ^ Ho. K i ­roten
menin työmaalle, knolen ^ d -
tä lähdin. Täällä vaikka al&ertaa aa­muvarhaisesta
Otamyohään Ja <m vä­synyt
kun ylimääräisesfii ajeltu koni
ja sitten kun katsot mitä d e t saanut
päivää mittaan valmista, söaut vai- "
taa ilahuttava tum», ^ssetussaa"* ai-lahiefec
tyytyva%y^ta. . 'Rintaaä ^
p a n t t a a lohdullinen tyydytyksen
tuzu]», että tulipas tuokin: tättyä.
Tuosta minä., vaimoaai j a poikani saa
virfä nauttca. Tuo tehty työ. takaa
minulBe tukva^uulta. ehkä huc&tto-mia
pähiä siiloin kun dämän kynt­tilä
himmeästi valaisee. Kun askd
lyhyt j a hartiat kumarassa as&^en
pientarella k a l s d lm mitä o&m saa­nut
maomusKuosina aikaan^ n i in vidä
siHoKnkm työn "'Munaus'' mtnuaii. moi-nun
koko olemttstani Eunmittää. Täl­lä
tavalla luulen, aiaakm n im toi­voa
. . »
On totta, että tääHä maalla täytyy
kieltäytyä e^znän mukavunk^ta
sautxn2i!(»sta. jotka t d lM s i ä ^ snur-maailmassa
kuuluu kum itsest^%
kunt«!H on työtä. Mutta k u a t e l -
^ loppuu tyd. n i in loppuvat nautiE&-
zcQtkxQt, vi^^pä sr^snBSenkiEk'muliE&>
to. T^®-|Äl«»pö thfö j ^ t y ^ a oa
• «Bmsea aimahlci äiti.--':;;
MuxiCett tulkooa s䣣otuksi./:et^^
• OQ' t a - .
vafoa knrie slkas&ti£ääanL Y k s l ^^
. yritetääsK |a pom£^e&3% Joisko sif-tm
«Kffistutaan Sai ei. ösi loMien k y -
^mys;. Farmaria aJafiuSs, py^SLnnys,,
neo taranocBs^' ko&d&täa tSuksacEssäi
lu|e»tam^eeQL^
steaK&ft väjeEykseiie rarvasB^em J a '
sitteft jos malKlofibta-ostaa' oaapes-'
xsasa tSakset tai Rastain mucsklta
IteftyriUi. TaS&usta pjrkissystä vm
SI 0I&
Ihnett^et» että aiiEsi ttääi tioae
~ nSnBe- kStuaBoaob' jat- kiKiCBiiaBiS;
voin kultaa sekä lu^>eaa, mutta m i -
, :niinfaaitimniä
t a tein niöi vatsan kansaa ^ jokseen­k
i n tasoihiii meni.
.toeeksi, että olin Epäilevä Tuo­mas
palkkatyöläisten joukkotoimin-taan
nähden j a sitä pakenin (ehken
niin ajattelet) j a täällä erän äärillä
uskotan itseäni^ että vidä jolloinkin
pääsen ri^>pumattomaan itsenäisyy­teen.
Ymmärrän toki. ettei ole mah­dollista
jokaisen palka^^läisen pae­t
a tänne korpeen j a yksHonä p y r kS
"ri^jpumattomuuteen*' palkkaorjuu-desta.
E i tänne pakenemalla maail­maa
paremmaksi tehdä, eikä tällainen
eräraivaajan elämä sovdlukaan kun
vormskkanie \-ksil5-mina-luonteille.
TiäBä eräkuEnaaBa meillä on vaa­timaton
mökkimme j a jos kohtalo ter­veyttä
suo. n i in on sateöi suojaa,
lärnp^^ .sekä suuhun pantavaa^^ ehkä
/. tule\'ai5uuttakin . .
Veljellisesti
Sm&iaai Reima, ,
T Y Ö T Ä , T Y Ö T Ä
UudisviljelijälS. on uuvuksim saakka
työtä- aina vain tyotäj mutta silti vä­hän
tuloja. Pdlot ovat pSoiet, joten
kotidäisxet syövät nntten anfimet.' Ja
pellDOjaka^ ^ e&di laajentaa väittä-mältömien.
tulMtomSen töitten tifefen.
On saatava l a k & m u k ^ kuten nave£ta,
tali, sikala^, kanala, saum^ vijssiiliö;
aitoja,, koicehuoäe^ l a k m t a a Ja touhuta
t^pultomiln. Rakeänuks^ eivät l ^ a '
tulo^'pälnvastom.--^
. Aliotuiset'vefOt'Vkwät «^ansä'^-1^
kaM' korot -I^C^RIB^'--' . & a t • kSdtaytyä^-'
«Muista v-älltäi!Qält^En£slS tasp^stasE, k u ­tea
vaatetuksesta-ynnä muista, persoo- •
nalEsisla tarpeistasi, s a a ^ k s ^ d<älarei-ta'"
isompiin" tarpeisiisi. Tu^andoOari
l i i t t i saMimalehdös tOaamfeeen, puhu-matt2&
aan kirjaUisuudm hankkimises-.
'•'ta.'-';'-;: •
.. Siukku j a BKIraut ponnistdivat väsy-
:mättä. eränkavi^ sitkeyddlä. • K u m p i ­kaan;
e i viistänyt työtä. Sitä tehtiin aa-
• muvarhaisesta Uta^uö^än. :;'Kuoruu- '
den vounat olivat ^^nöttSinät- Ta­lous
to^n. Mul^sn';' edistyi, j a karjakanta
H^iäntyij, mutia vi41r<T>pprt malb<;am;rain»
sSrtvi aina' vain tu^mnemmäksi. K u ­l
u i maanpaivdusaika uxr^ieeä, j o t^
Siukka sai €cn&ttsf»keudax ^xo^tea^
dme. 0 ^ otti p a n k ^ kahd^sansa-dan
dc^krm lainan; antrn tmi&ta^irpt
pantik^; Jat maks<» haj^laait devat pie-xfi^^
iHi&r veikaasaL
Y n ^ a r i s t a k laimaafau^ pmk-keuksetta
|(£au>ät mi^STil|di^^ hy^
v-äksem kaS^tläiiiyl^ oB heiiyti^ilamaa
olkea isssmr-'
rom- h S v h e n l a ^ j i ^ ^ lanmn itsessään
{^^lEi kuudömen osan w ^ tar-
•fcastuksea, vaköulöksKÄ ^ vefaa kcnrko-poistoa
ORKidc^. JLama t o ^ fät-käaSblmcit.
jo^vaslom pankista sai
vaS»^viii9ddfcsi-:
'SroEkEEEi' lamausaika .'kului^ u ^
TulQp«sofi QS ermaHaaa. mutta- v d ka
pankkila- o l ^ o ^ m^settSEva-; Mak-eteer^
asEt. Täaseil^ sama kyg^mysu
RuSas^set.-; py3n!!o5t J a acEtykset övät
pappaakaan auttaneet. Ptokin Johtara
uhka^'tuöQ^ol&L. ' v ^ a n ulosQ^ttäla.
B m k k i ' l a i o a s ^ l ^ i ^ i S s n — saa&tus-'
pyTkimyk^lSSn —^ ^Eikaran^ .ne\r-*
yc^rkia^; ki2ol«ti2^amakom|^)aBia3>
l o t am epäävä: säSylt^kseK»
^^zktslla oS ammt^^^bstafatuttaviai
t i h i n k^JQc£ti^ s^ttiesfe vaäaem talot»-
ta
vt3fc-....tiaSkiES;.
nikkoa kohden. Urhcollissta urhoolli-ja
pelkäämättömistä pelkäämää;©»
•Hilnrat jäi pojua kanssa kotiiUj erän ää­r
i i n , j o s ^ siliän kertaa ei ollut naapu­reita
kahta j a puolta mailia lähempä­nä.
Hän hoiti taloutta, kantoi pojua
seläs^^Ln kun intiaaninainai babusiaan
etsiessään lehmiä^ toisinaan neljänkin
maithi etäisyydestä. Lypd kuutta leh­mää,
hoiti vasikat, kanat sekä joukon
sikoja. Karman kantoi mailia etäällä
olevaan lähtenen jäähtymään j a ätily^
mään happanematta, josta naapuri ne
kerran väkössa vei kaupunkiin. Lisäksi
korjaili aitoja, kyläkunnan joutilaat
hevoset kun pyrkivät vSljelykanei
Sinkku o l i alaskalaisen sanonnan mxF>
kajn ipehmytjalka"^ kalastukseen näh­den.
Kyrönjoen latvoilla ja jostain
vuoristopuroista oli onkinut "^'r^käitä'*,
siinä -fcala^gtngkokemfifg;.
Verkko oli ksksitoista^taa jalkaa
pitkä |a kahtakymmentäviitta jalkaa
^-vä sekä.tasapohjainen seil^iaatti an-nettim
Siukun lH»dettavakd. .Avonai­sen
paatin keulaosan {^u3Ie levitettiin
v-mallifm telttavaate. jonka alle kont­taamalla
pääsi j a kontillaan ruokansa
- valmiststa. • mvöskm nukkua j a sateen-sattuessa
py^^ä knivana. Purjeen pai-;
kaSeea asetettae^a piti "talo hajot-taa^
7 poistaa tdttavaate. Kalastusta
MrfoitetÖEn j ^ tä j a päivää; v i iä päivää
vilkoisa- I.auantaina ja srtnmmtaiCTq
pestSn sekä korjattiin varkot j a myös­k
i n SHvottEm itseen. Lauantai-fltai-sin~
tan^tHin. tarpteettomassa "Juma«
.lan temppelfeä% kirkossa, intlaan£-lm-pSen
kanssa."
^;"^Maanmoukka" ahkeniits!. ^
Jen toisetkin kalastajat yötä päivää.
Keinui Tyynenm«en; aaSoiila, ollen
vain' tuumainen, lauta iraigryden^.ja- ciä-
. män' väMä. 'Kalastus; on hurjan ras­kasta,
mutta samaOa ri^msevaa am-
, ; mattia..; Yötä i ^ u v i ^ .kun' ponnistelet.
. j a • olet grdänjusiria .rnyöten väsymytj,
. niin väsynyt valvomisesta se^- .pomns-.
Idusta että c^et nukkumaisIEIasi ke^km
sy&itSkinj mutta; kun kala. alkaa '"lyö-dä
verf±Qon% ^niin olet taasen kuin uu­s
i uHes, väsjnmys on t ^ tf^^^är»- ..Ka­lastus,
jos. tni|kiänj, on yksilöyrittelSI-
. syyden kirottu j a .sunattu ammatti.
. K u n yötä fmvää yrität, niin Ibala?^ saai^.
|os saatj, mutta .ly«|>äs Tarmifm yrittele-
. mistäy'nin tyhjä t u l i V
Siukku'mdkein innostui tähän, u u t e ^
amatfinn. kälastukseex. Kuifieakin
kuudea viikon kuluttaa. Jonka alkaa
ke?äka.lasfes kesti, sai tarpeekseni.
Palasi turpeeseea kimni entstä .lujen-min.
Kalastu^isusta o l i k u i t m k i n se
Isy^y-^ etta hän toi kotmi tuhatkunta
eanadalaista. kaikkivaltiasta. jofiHa mak­settiin
vdat virmelstä senttS myöten.
Tällainen ''onnea'^ sattuma SiukuIEe,
€M vain poikkeustapaus vdkaantMTBeit-ten
uud^ i l j e l i pm p i i m ä t Kalastus­kausi
sattuikin olemaan polkkeukseli-sea
runsas saantlnsen, Jotea vanhat^am-mattikalastalatkia
s^«at rekord^aluHL .•
Meikelijpä. yfecäenä - sääntönä uudissil-
KjaHe on se. että hän on ieompSn tai
pseoeisipim velkolMn klismrtetty. fcun-l
E ^ . väjek^se laajenee, että on v i i -
K£a y l i omaea tarpeittöB |a v i eH sitten-kiii-
KOIJXIJKYSYMYS
. Ei voi kMtää, etteikö kotiopetuk­sella,
kasvatuksdia, e!e värkin paik-
•k33sa kodm picragää neösevan polvm
vahxisinuksfösa- vaikkakm opettriksea
hsKi^to on kodin p&isö särtynyt vhfeefe-"
kscnaa htss^chdittavaka. J a y h t e ^ i m -
caESaes hQ*^to «mkm asetuksme«i, kou-lupakkmnem
nselko tiukka k a i^K^Ks^
sa^ s ^ feiheammisa a s u t u ^ e ^ u k ^ •
sa. matta. aa«Ssvil|eii5ia asutuksHa Ä
on ft^sej ^-sninrs.-H:rflitcksea opet-tissvfea^
c^ vKkaiSIxtkm ovat asetuk-monella
kouluSsäL olevalla |ntkat iaa|
kat^ t f e t i a o n ^ ^ j^-^Bei&aan; | a ^ ^ '
tedlinen vaatetus.,., Nuoreämnat,'^^
kan pituuden taiäa eivät voi mennä
lenkaan. Tuumataan: menköön attgi
kun on k y l l i n iso. joten tärkeä alkuope.
t u n i k a menee hukkaan. Sitten hsn
i^mmaksi varttuu, tarvitaankin konta.
louden auttajana^ Siihen on talozid^.
lincsi pakko. ;
Usein alkavilla paikkakunnilla o a ^
koulua vain kesän aikana muutamia
kuukausia. N i i n olisiinäkin kodqja.
rissa johon Siukku kuului hänen maaDe
tullessaan.
Myöskin uudisviljelysalueen koulu^
- opettajakysymy^ pvTkii Jmonosti järies-tvmääm
Olosuhteet ovat a l k e e l l^
opettajan asuntokysv^mys niin ja nain.
Opettajaksi spadaan joku vanha psap.
pa, joHa opetussysteems on viisikyin.
mentä vuotta jälessä j a k u n hän et saa
muiTallekaan paikkaa. Tai sitten €pet>
tajaka saadaan nuori tytönhutihis, M a
tarvitsisi itsekin opetusta..
T^mainen tilanne njrkj-Mn tansuu-iis-komattomalta^
mutta n i i n sumilisesti
opetustilamie" oli menneinä alkuralraa-jan
alotusaikoina. ^ Tietenkin iHaime si­tä
_mul^ paranee kun seutu vaurastira.
Koulua pidetään vTiotninen kurssi. Tiet
paranevat.- . Taloja..:=on:hevoiies liike-
Kemään lasten käj^ettäväksi kGulmrn
. mei£oa. varten. Onpa jo autokin.; folla
pienemmät lapset kyjditään kouldle;
myöskin h a l H t i i k s ^ pjpetusdqtartemeii*
tin puoljesta paljkatftan vakrnaTTTfi! aju­r
i , j o k a ajaa piteaipläkin matkoja kes­kuskouluille;
Mutia ^o^nenuudi
;..; .Ispn vaurastunusta,..^ .monet al-kuraivaajlen
p o j a t ^ tytöt kassassetyii
•^a.lke^'^khialffSn -|a;-::kqHlunkayi!ti on Jää-
.• • nyt siihen- . Myöskin, •moni aTksiaivaa-jista.
jättää kotinsa ;'sekä. kontunsa .juu-
. r i koulukysymyksen takia ja menee sin-
- ne koulut ov^t kunnöils^.
';^; Jatkuu ;
set. ovat vam ps^perSa.^ -i^mi:kun
se ^J»2sv2|rfys2lQes^ -saadiai^ on
TAHTOI m
PRINSESSAN
Viime vu«Hma tapahtuneen prinsessa
EJizatethiity nyfcyisen.-BritsBnnirtn valta­kunnan
kuningaittaie% v i ^ a i k i n - aikana
Canadassa^ tuumi esäs - Pohjols-Ton>s-tossa
asuva perheei^ää,'että miten liäa
v^isi pashaifen näl&£l Toront(^sa vie­railevan
kuninkaalleen parin ilmsn. että
hanaa t a r v i t s i seisoa kadulla suur^sa
ihmis|aukassa.-TaEsäl sama inles <^ tun­nettu
p a a p a i i e n ^ ke^en hyvin ^idak-ä
j a muuteskekselQäksi m i ^ ^ k s i . joka
ei juuri ^ k ä m ^ ostaa mitään, mitä
vain vcK lainata «^i^p^yinfiltaatt- Hänt^
^ usein tarvinnut tfkar^^tujakiii kaltio­naan,
mutta et rajannut niitä koskasn
(^taa.
X y t hän kuiiQskm {»ätt i ostaa rsp*
p u s e t - n e s i i r a t hänen saimnite!-
maansa nähdä kunrnkaaHmsi p ^ - Hän
tunsi - hyvfe». -Soimybeookin.,sairaalan,
seudun J a tiesi: hyvaa-paikaa, misia voi-
^ Bähi^..^kanmkaalliisaatr parin tulevaa
mainittuun sairaalaan.. \;Bäa jutteli lao­tetuille
isaapuiaQeai» ^ l ä hän GH taas^
toisia keksdoämpL ..'Hän osti raput ja
•kantoi n e yiSmainitun •sairaalan Sljei- •
• syyifessäl olevalle hautausmaalle, pystvt-täea
ae 9 j a l aa k i i k u i s t a kiviaitaa vas­ten
j a k % e ^ aidaa p ^ l e . ^ y t
(äi hyvä näköala.
Vahaa aikaa tyirtyväiseiiä fetiiskeGes-aidaa
päälE^ l a a satfni horiabta'
maan |a iiuÄila'isäl^ähti-hautau^^
imolelle. Haulausmaalle CBE kaksia^
säänkäytävää • ja- •sata'--palkasta, inslssa
hän o i i . flii Blij«mnäll#> pnctiBfe: CT2^
fssoli maSia. Manta neuvoa ei oihit
kimi lähtea k m c e ^ j o ^ s e o » ^ poJtS-tcL
Mvttasa&iäfokimiBkaaBsc^
r i oK nMimyt J a J o b i oK iräriS varasta­nut
i^ifiaset.
| ( ^ t^Miicil&tiilaEsea k i q ^^