Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 25, 1950

              reissä, elokuvissa h
set iiaiset.,.nrarstam:
öfcä oli epäkävtän.
sinimat meistä Qvat
ihanteensa puolesta
ihanteensa kaliai-t
yhtä ainoata ylij.
sama naisen epä^
ia yhä vielä tol>tuu
ssa, vaikka itse asi-
3i liene paljonkaan '
loisi. Tämän alle-vemme
epäkäytäu-i
i saatavissa menet-
. Mutta nvt mai-rjessa
ehdottomasti -
ottomampi kanisa-miskykynsä
ja ko. v:
I !
) i
j ä suorastaan kas-
Lis tuki tässä suh- t
asivat ja kruunasi- ,
1 kotonani vallin-iliä
ellemiiiie osan- '
bskaan menisi nai-eet
tuollaisen va-isihanteen.
Eivät-ä
n perheessämme, -
antelemassa erään
isten kasyatukses- ^ «
viitteiden joukos-ti
kerta kaikkiaan
ttä heitä Jcasyatet-;
nenevät naimisiin,
tetaän vakaiimuk-i
eräytyipirien on
i teita.
että omien'i>-ttä-t
ä ä n . selvjnä^^^^^
tuani' aloin ^uiiden
aloin piinuä''elä- ?
/töt lUiehevät "nai-iivat
imene naimi-
1 viroissa, "tohto-at
onnellisia, jos-imisiin.
TPuulikki
n naimisun..,
i hänet pilannut
ikaumus/s}>r|tiyn-i
monella tytöllä
i, niin on.valTdn-päkäytännöllisen
; n nainen on kir-
•botiksi ja päin-isesti
hemmoitel- i.
tavoin itseään. \
ä n kasvatuksen
n tvttöjen mieli /
engen tassa sun- ^;
lettaa puuttuvan ^
, yksi ihailtavan
Eiköhän tytöt;
lisyyteen paljoa ,
amisen tarpeelli-tiielestäni
ennen
igessä, että käy;
Ei sillä tavalla^
liitä lahjoja, taij
lilla miesten rin-on
latoineen fj^
löllisyys. a5ettt-|
1 vapaa. Mutl.'-
3ka kulkee haij
, suurella totun
mpia taiteilijo'
ka kuirpoiikk|
[n.älä-unc
Il +
ANA SIVISTl^XEISTÖ on meillä
monessa suhteessa muodostunut
luokkakäsitteeksi. Sivistyneistö ja työ­väenluokka
asetetaan keskenään Tas-takkaisiksi.
niin että pintapuolisesti aja­tellen
iaa helposti sellaisen kuvan kuin
sivistys olisi jonldn määrätyn luokan
ominaisuus ja esim. työväenluolvalle vie­ras
käsite. Tätä sanaa käytetään kaa­vamaisesti
merkitsemään korkeamman
koulutuksen saaneita ihmisiä. Se on
johtanut väärän käsityksen leviämiseen
sinstyksestä yleensä.
Sivistys on .alettu käsittää yksipuoli­sesti
kirjatietona, olkoon se kuinka kuol­leena
omaksuttua hyvänsä. Sama seik­ka
kuvastuu koulujemme koneellisista
päähänpänttäysmetoodeista. Omaksu­taan
hengettömästi anäärättyjä seikko­ja,
mutta tärkein asia, oppiminen ajat­telemaan,
käyttämään hankittuja tieto­ja,
jää syrjään. Täinä merkitsee sivis­tyksen
perusolemuksen (hylkäämistä. Si­vistyshän
edellyttää ihmisen henkistä
kehitystä, ihmisen kasvamista tietojen
mukana. Se merkitsee, että opp>i avar­taa
ajatusta, sjn^entää näkemystä. Näin
tapahtuu silloin, jos tieto ei ole kuollut­ta,
Irallaan olevana, vaan havaitaan sen
yhteydet elämän .iliniöihin,^ nähdään,
kuinka se yksityisiltä osiltaan liittyy
laajempiin ajatusyhteyksiin; sekä kuinka
sen näkemykset soveltitvat todellisuu­teen/
jokapäiväiseen eläniäM.^^^ ^ ^
Kaavamainen yäarä^väsitys. sivistyk­s
i ä ilmenee monissa pikkutiiroissakin
ympäristössämme^V^-Ajät^kaamme esim.
tietokilpailuja, jotka xdime aikoina ovat
herättäneet niin tavattoman suurta kiin­nostusta.
Tiedon päämääräksi on niis­sä
asetettu pikkuseikkojen, papukaija-mamen
ulkoluku: tietosanakirjasta. On
väärin panna niin suurta painoa sille,
miten monta hajanaista-pikkutietoa pys­tyy
säilyttämään muistissaan. Sillä on
vähemmän merkitystä, r On ollut hen­kilöitä,
jotka ovat opetelleet ulkoa aa-tehskalenterin
jokaista nimeä ja vuosi­lukua
myöten. 'Mutta paljonko siitä on
ollut/todellista hyötyä? Sanakirjathan
on laadittu- muistin helpottamiseksi.
Vanhassa saksalaisessa.. sananparressa
sanotaan: ei monia seikkoja, vaan pal­jon.
On parempi tietää perusteellisesti
jokm asia, niin että voi tietoaan siitä
todella käyttää hyväksi kuin muistaa
lukemattomia pikkuseikkoja, mytta to­dellista
tietoa tarvittaessa jäädä aviit-tomaksi.
-* /
Väärä sivistyksen käsitys ilmenee
myös usein sivistyssanojen käytössä.
Kuinka monesti niillä "koketeerataan'',
tahdotaan näyttää "sivistystä" viljele­mällä
niitä ylettömästi puhuttaessa kuu­lijoille,
joille monien vieraiden sanojen
.merkitys jää pakostakin epäselväksi.
Olisi hyvä muistaa, että si^ästys ei näy
niinkään paljon sanoista, joita käyte-
•6än, kuin ajatuksista, jotka-ovat näi­den
sanojen takana. • , ^
Kuitenkin sivistyssanoilla on oma tär-
•^eä merkityksensä, kun . sen vain - oi­kein
tajuamme. Ne" kantavat ihmis-
^anan yhteistä kulttuuriperintöä yli
J^osL^atojen ja tuhansien, y l i kieli- ja
JansaUisuusrajojen. On useita nyky-
^ mitä tavallisimmilta tuntuvia sano­ja
jotka alkuaan ovat olleet sivistys-
^Eoja, uuden vieraan kulttuurin lainaa
A^slellemme. Sellainen sana on esi-serkiksi
risti, joka kristinuskoa miika-
^ juurtui kieleemme. Sivistyssanat
lähtöisin kulttiiurikleHstä ja ne
^^aisevat jotakin käsitettä, joka fcult-
^rin mukana leviää, muihin -maiMn' ja '
. ^ n k i e b m . -Nuoiilla:kansoilla, j o i - .
' ^ ^'»Jlttuuri^ vasta mi -.alussaan,, e i usein
vastaajaa -ilaiaisiia; joBe- : ;•
kin vanhoista kulttuurimaista saadulle,
vuosisatojen kuluessa muokatulle ja hio­tulle
käsitykselle. Siksi sana tavalli­sesti
lainataan semmoisenaan vieraasta
kielestä omaan kieleen. Toinen menet­telytapa
on, että käsitteelle koetetaan
keksiä jokin muu ilmaisu, jokin sana
omasta kielestä. Tämä tapa on puolus­tettavaa-
«iinä mielessä, että siten teh­dään
kansalle helpommaksi käsittää aja­tuksia,
joita nämä sivistyssanat sisältä­vät.
Kuitenkin tässä mennään helposti
väärille poluille ja liiallisuuteen. iMeillä
esim. aitosuomalaisuus pyrki kiihkokan­sallisiin
perusteisiin vedoten löytämään
karkille mahdollisille vierasperäisille sa­noille
suomalaiset vastineet, vieläpä sel­laisillekin,
jotkia olivat jo hy^in juurtu­neet
kieleemme ja eivät siksi lisäesitte-lyjä
kaivanneet. Siiistyssanoilla^on eräs
tärkeä ominaisuus, joka ei kiinnostanut
aitosuomalaisia. Ne ovat kansainväli­siä
ja siinämielessä ne, niinkuin kult­tuuri
yleensäkin, ovat omiaan lähentä­mään
kansoja toisiinsa. - Ajatelkaamme
sellaista sanaa kuin demokratia. Sa­ma
sana esiintyy kaikissa nykimisissä
sivistyskielissä. Sivistysanojen merki-ty
on siis, paitsi kulttuurin tunnetuksi
tekijänä, myös kansojen lähentäjänä.
Työläisten piirissä tunnetaan usein
suurta mielenkiintoa^ sivistyssanoja ja
niiden käyttöä kohtaan. Niissä näh­dään
kulttuurin vertauskuva, symbooli.
Kuitenkin työläistenkin on hyvä panna
mieleensä, etteivät erehdy tekemään sa­maa
virhettä, mikä valitettavan usein
-ilmenee n.s. sivistyneistön keskuudessa:
sivistyksen ii&onaisten merkkien yliar­viointia,
mikä helposti johtaa itse s i - -
vistyskäsitteen pintapuoliseen ynmär-tänriseen.
Halutaan käyttää Menolta
kalskahtavia sanoja, ennenkuin niiden
merkitys on täysin selvinnyt, kuten teki
entinen suutari, joka sanoi olevansa
pessimisti saappaitten valmistuksen alal­la
tarkoittaessaan spesialistia. Tällai­nen
ilmiö on tosin harvinaisempi työ­läisten
parissa j a se on siellä ymmärret­tävämpi.
Tavallisesti se johtuu suu­resta
kunnioituksesta tietoa kohtaan, jo­ta
halutaan omaksua, mutta jonka hank»
kimiselle ulkonaiset olosuhteet ovat a-settaneet
voittamattomia vaikeuksia.
A i e m m a n ymmärrettävä ja suorastaan
tuomittava tämä tapa on sellaisen si­vistyneistön
keskuudessa, jolla on ollut
onni- ja tilaisuus päästä tiedon lähteille,
mutta joka silti ei ole ollut niinkään
kiinnostunut varsinaisesta tiedosta, näh­den
sen ennemminkin keinona oman it-setehostulvsensa
korostamiseen. Tällai­nen
"sivistys" ei tietenkään ole omiaan
avartamaan, vaan entisestäänkin rajoit­tamaan
ihmisen näkemykseni piiriä.
Väärästä sivistyskäsitteestä johtuu
myös, että meidän koulunkäyneiden i h -
mistemme parissa ei panna yleensä o l ­lenkaan
painoa yhteiskunnalliselle s i ­vistykselle,
mihin taas järjestäytynyt
työ\-äestö määrätietoisesti pyrkii. Eni­ten
tästä yhteiskunnallisen tiedonpuut­teesta
kärsivät juuri ne, jotka sitä a l i -
arvioivat, henkisentyön tekijät. He ovat
yleensä ilman muuta omaksuneet kasva­tuksen
ja propagandan heihin syöttä­mään
vihamielisen asenteen työväenlii­kettä
kohtaan, vaikka todellisuudessa
heidän elinetunsa. kj^tkeytj^vät niihin
seikkoihin, joiden puolesta färjestynyt
työ\"äki taistelee: , työn kohottamiseen
arvoonsa ja sivistyksen ^'apauttamiseen
taloudellisten seikkojen kahleesta. Edis­tyksellinen
työväestö panee suuren ar- ,
• i
Suomalaisen kuvanveistäjän
Alatti Bauptin marmorinen ko­kovartalokuva
"Ainosta", Tä­inä
kuva siirtyi, viime keväänä
Turun taidemuseon kokoelmiin.
von luovalle kulttuurille. Se on oppinut
tajuamaan sen merkityksen ponnistel-lessaan
tiedon hankkimiseksi. Työväen­liike
pyrkii yhä syvempään tietoon y h ­teiskunnasta,
sen laeista ja rakenteestSj
päämääränään uuden, paremman yhteisö-kunnan
luominen. Tämä työ liittyy s i i ­hen,
mikä on todellisen sivistyksen pyr­kimys,
saada uutta tietoa kulttuurin ja
samalla koko ihmiskunnan kehityksen
eteenpäinviemiseksi.
_ o O o -
Kuuluisa suomalainen kuvanveistäjä Matti Haupt tapasi kuului­san
näyttelijättären Ingrid Bergmanin Roomassa 1949. Sen johdos^
dosta syntyi tämän taiteilijattaren muotokuva, joka on hakattu van­haan
kreikkalaiseen, n.s. paarialaiseen marmoriin, mikä on nykyään
hyoin harvinaista. Tässä marmorilnjissa on tavallista suuremmat
kiteet joiden ansiosta kkd ikäänkuin "claff\ Tapaudm tk. 18
•päivän numerossa bli kiittävä arvost€iukirj&ifus MaltfBauptin tuo-
. ' .,• • .".tamm&ffj§kdmta. ; • - .
Saksassa oli vuodesta 1924 lähtien
toiminnassa osuustoiminnallinen kirja-piiri,
joka heti perustamisestaan alkaen
sai voimakkaan kannatuksen, nousten
sen jäsenmäärä v. 1933 jo yli 80,000,
Xatsikaappauksen jälkeen osuuskunnan
oli siirryttävä Sveitsiin, voidakseen jat­kaa
toimintaansa. Alku uudessa maas­sa
oli heikkoa, sillä v. 1939 oli jäseniä
ainoastaan 3,000.
Mutta sen jälkeen alkoi voimakas
nousukausi ja nyt osuuskunnassa on
y l i 100,000 jäsentä. Se on suuri saa-
-vutus kun ottaa huomioon, että saksaa
puhuvaa väestöä Sveitsissä on vain 3
miljoonaa. -
Kun jäsen sitoutuu ostamaan vuosit­tain
vähintään neljä kirjaa, on kirja-osuuskunnalla
siis vähintään '40Ö,t)00
kirjan varma menekki tänä vuonna.
Ranslcankielisen väestön keskuudessa
Sveitsissä on myöskin oma kiriaosuus-kuntansa,
"Guilde de Livre", joka pe­rustettiin
V. 1936 ja se on päässyt mel­kein
yhtä pitkälle kuin saksankielinen­kin
osuuskunta. • . •
, Sveitsissä ilmestyy vuosittain noin 3,
miljoonaa kirjaa ja kim molmmat o-suuskunnat
julkaisevat niistä 800,000
8 . ! ' \ '
-
4i
HU \
'""4