1951-08-25-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
- A i
(KAUNOKIRJALUNEN VlIKKOLEBTl)
fjVT^ctjCt, the only Finnish literary weekly in Canada
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West. Sudbmy. Ontario.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
second class matter. _
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
1 vuosikerta
6 kuukautta
. . . . .$4.25
. . . . 2.50
l vuosikerta $3.50
©kuukautta 2,00
3 kuukautta 12^
SUORIEEN JA MUTHAILLE UJLKOMÄMXE
1 vuosikerta . . . . . . . . . .$5.00 6 kuukautta 2.75
imOITUSBIlNNAT:
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo«
lemanilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä julkaistava mulsto-värsy
$1.00 ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $150.
Erikoishinnat pysyvistä Ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: J. W. Saari.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
L I E K K
. O
o
L M ; M UU'
4l
'Kesäloma on ollut ja mennyt ja kylmä todellisuus on taas
edessä. Oh merkillistä,.kuinka nopeasti loma kuluu niin kauan
kuin sen soisi kestävänkin. Mutta aikansa kutakin, sanotaan.
Tapasimme loman aikana joitain Liekin ystäviä, jotka kyselivät,
että mikä on vikana, kun Ystävien pakinoita ei ole ollut
viime aikoina kovinkaan monta Liekin numeroissa. Sanoimme,
että kai ystävät ovat myöskin kesälomalla ja se onkin ehkä
niin. Nyt on tosin pari kirjettä odottamassa palstalle pääsyään.
Olemme erittäin iloinen siitä, että "Kurikan flikka" osasi
liittojuhlaan — kun hän ennen juhlaa kyseli tietä Tarmolaan.
Auttoiko neuvomme, vai pitikö hänen erikoisemmin tiedustaa
tien päällä, emme tiedä, mutta joka tapauksessa hän on kirjoittanut
jutun havainnoistaan liittojuhlasta, joten siitä tiedämme,
että hän on siellä ollut. Juttu nähdään seuraavassa
numerossa Ystävien pakinoissa.
Yhtä ja toista muutakin postia on parin viime viikon aikana
karttunut ja aikanaanhan kaikki nähdään Liekin palstoilla.
' Eräänä tärkeänä seikkana haluamme huomauttaa tilausten
uudistamisen tärkeydestä. Tilaukset, jotka uudistetaan ajallaan,
eivät tuota mitään vaivaa enempää konttorille kuin asi-
^iiomaisellekaan, mutta jos lehti pääsee katkeamaan, niin se
aiheuttaa kiusallisen keskeytyksen varsinkin tilaajalle'.' Monasti,
kun lehtitilaus katkeaa, haluaa asianomainen yhden tai
pariiLiekin numeroa, ettei "imistaisi" jatkokertomuksia, mutta
toisinaan käy niin, että nuo numerot ovat loppuneet, koska jokaista
numeroa otetaan vain määrätty painos. Näinollen ti-;
lauksen katkeaminen on )siy^nn kiusallinen, jos haluaa seurata
lehden jokaista numeroa, mikä on välttämätöntä jatkokertomusten
takia. -
Olemme puhunut tästä asiasta monta kertaa, mutta korostamme^
vieläkin tilauksen ajoissa uudistamisen tärkeytfö. Jos
lehtitilaus katkeaa, ei konttorissakaan säilytetä tilauksensa
katkeamaan päästäneen nimilaattaa, vaan se on tehtävä uusi,
kun katkennut tilaus uudistetaan. Näin ollen tilaukseni katkeamisen
ajoissa huomannut henkilö tekee suuren palveluksen
onoIemmiUe, sekä itselleen että konttorillekin, uudistaessaan
ajoissa tilauksensa.
Eräs toinen asia vielä, josta haluamme mainita. Usein julkaistaan
Liekissä puolen tai koko sivun hääilmoituksia. Joskus
käy niin, että asianomaiset haluavat joitain viikkoja jälkeenpäin
niin ja niin monta sitä numeroa, missä heidän ilmoituksensa
oli. Useimmiten kuitenkin käy niin, ettei noita numeroita
ole saatavissa. Tällaisissa tapauksissa tulisi heti i l moituksen
mukana mainita, kuinka monta numeroa haluaa
sitä lehteä, missä ilmoitus julkaistaan. Sama pitää paikkansa
kuoleman- ja muihin ilmoituksiin nähden, mikäli ylimääräisiä
numeroita halutaan.
Nämä ovat sellaisia seikkoja, joiden suhteen vältytään pettymyksiltä
pienen huolenpidon avulla. Tulisi \ilkaista silloin
tällöin lehden oikeassa yläkulmassa ole\'iin numeroihin nimen
ja osoitteen päällä, niin pysyisi mielessä aika, koska tilaus loppuu
ja näinollen tilaus tulisi aikanaan uudistetuksi.
Kirjoittajille tulisi mj^kin huomauttaa, että saisi niitä kirjoituksia
tulla vähän tiuhemmassa tahdissa. Kesälomatkin
alkavat olla jo lopussa, joten olisi aika kohentautua ja tarttua
kynään. Kynttilän vakan alla pitäminen ei ole suotavaa silloin,
kun on mahdollisuutta ja kykyä kirjoittaa. Koetetaan
siis pitää tätäkin seikkaa mielessä.
unnKo — e
Jatkoa 1. sivulta
Auringonpilkut voidaan jakaa pitkä-ja
lyhytikäisiin. Pitkäikäiset pysyvät
3(>—60 päivää, joten ne voidaan usein
havaita auringon pyöriessä akseKhsa
ympäri, mihin kuluu 25>4 maan vuorokautta.
Lyhytikäiset kestävät vain
muutamia päiviä.
Suuret pilkut ovat usein hyvin laajoja.
Ne kasvavat nopeasti ensimmäisten
2—3 päivän aikana, saavuttavat suurimman
laajuutensa 9:ntenä ja alkavat
vähitellen pienentyä, kunnes kokonaan
häviävät. Mutta merkillisintä kaikesta
on, että niillä on Oma liike suhteessa au-ringonpintaan.
Aluksi ne liikkuvat nopeammin
kuin aurinko kiertää akselinsa
ympäri, ja 15rntenä päivänä niiden liike
on sama kuin auringon, kunnes 20:n-tenä
niiden liike on hitaanpaa, niin että
ne toisin sanoen nyt kulkevat taaksepäin.
Auringonpilkku käsittää yleensä tum-
Kirj. fii. tri Pentti Kalaja
täsmälleen sata vuotta sitten, heinäkuun 28 paH"
Ä 1851, sattui täydellinen auringonpimennys, jonka me?
tys tieteelle on katsottava tavaOsta suuremmaksi, on
paikallaan tarkastella hieman sekä tätä luonnonilmiötä yleen
sä että tuota sata vuotta sitten sattunutta pimennystä nimW
maan, vaikkakaan viimeksimainittu ei meidän maassamme nä
kynyt täydellisenä. '
Auringonpimennys — tapahtuma, jolloin Kuu kulkee Auringon
editse peittäen taaksejääviltä maapallon kohdilta Auringon
hetkeksi imk3rvistä-~-ei sinänsä ole olle^^
p.en ilnuo. Joka vuosi sattuu Ääntään kaksi, mutta joskus
man keskiosiin, ytimen, ja harmaan reunan.
Usein reuna on juovainen kuin
olkikatto. Jo v. 1843 saatettiin lähes
200 vuoden aikana tehtyjen havaintojen
perusteella päättää, että auringonpilkkuja
esiintyy tiheämmin joka 11 :s
vuosi. Pilkut eivät kuitenkaan esiinny
auringönpinnan kaikissa osissa. Keskivaiheilla,
siis päiväntasaajan kohdalla,
niitä on vähemmän mutta IS astetta siitä
sekä etelään että pohjoiseen pilkkuja
on enemmän ja kaikkein runsaammin 20
asteen tienoilla, minkä jälkeen ne taas
vähenevät.
Awingonpilkut, jotka aina aiheuttavat
suurempia tai pienempiä magneettisia
häiriöitä maanpinnalla ja joiden oletetaan
vaikuttavan sääsuhteisiimme,
ovat salaperäisimpiä auringon ilmiöitä,
eikä täsimälleen tiedetä, mitä ne,oikeastaan
ovat. Vain sen verran voidaan arvella,
että ne johtuvat voimakkaista
purkauksista fotosfäärissä tai kenties
auringon siskosista. Jotkut" olettavat,
että ne ovat hehkuvien kaasujen muodostamia
suppilonkaltaisia syvennyksiä
fotosfääriin..
Oh laskettu, että se energiamäärä, mikä
auringonlämpönä säteilee maanpinnalle
vuoden aikana, on 12 SO triljoonaa
kilogrammakaloriaa. Mutta mitä tämä,
merkitsee? Voiko kukaan käsittää
tätä jättiläismäistä lukua? Tuskin tai
oikeammin: varmasti ei kukaan. Ainoa
oikK>tie tuoji luvun merkityksen käsittämiseen
on vertailujen tekeminen.
Vuosittain kulutetaan maassa noin
1300 milj. tonnia kivihiiltä. Tässä määrässä
on energiaa 10,000 biljoonaa kg.-
kaloriaa, vaikka teollisuutemme ym. kykenee
siitä kuluttamaan vain 215 bilj.
kg.-kaloriaa. Tämän jokapäiväisen elämämme
tarvitseman energiamäärän säteilee
aurinko vuosittain noin 13,000
km^in laajuiselle alueelle. Tällöin on
lisäksi laskettu, että 9/10 auringonläm-möstä
menee hukkaan ja vain 1/10 tu-'
lee hyödyksi.
Välimatka maasta aurinkoon on 150
milj. km. Miten suunnattomia lämmön-määriä
täytyykään tuon maapallon kaiken
orgaanisen elämän ylläpitäjän tuottaa,
kun se niin suunnattoman kaukaa
voi näinkin pienellä pinnalla vaikuttaa
nim ^imakkaasti! 1250 trilj. kg-kalo-riaa
yksistään maan pinnalle!
Miten paljon saavatkaan muut kiertotähdet,
Merkurius, Venus, Mars, Jupiter,
Saturnus, Uranus ja Neptunus —
puhumattakaan siitä, minkä aurinko
tuhlaa avaruuteen ja mikä siitä käytännöllisesti
katsoen menee hukkaan.
Mi.
Kultaa löysi ensimmäiseksi Canadassa
eräs Gilbert-niminen nainen Chaudiere-jokeen
juoksevasta purosta v. 1823.
jopa viisikin auringonpimennystä. Kuitenkin se ala Maanpinnasta,
minkä pieni Kuu pystyy täydellisesti varjostamaan
Auringon säteiltä, on varsin vähäinen. Parhaassakin tapauksessa
se on vain pann sadan kilometrin läpimittainen läikkä
joten parhäimmanlaatuisessa auringonpimennyksessä Maaa
pinnasta vain parin sadan kilometrin levyisellä ja noin U^OOO
kmrn pituisella vyöllä piinennys näkyy täydellisenä. Tavallisesti
alue on tätä suurinta määräänsä paljonkin pienempi.
Tämän vuoksi täydellinen auringonpimennys millä hyvänsä
maapallon paikkakunnalla, on erittäin harvinainen tapahtuma.
Esimerkiksi koko Euroopan alueella näkyy kulumassa olevan
vuosisadan aikana vain 12 täydellistä auringonpimennystä,
Näistä kaikkiaan neljä koskettaa meidän maamme aluetta.
Kuiteiifoh Valtavasti suurin osa maamme paikkakunnista jää
tästä liuöiimättäjlmänjtubtä nähtävyyttä ja vain pienellä^ii-eella
Savonlinnan lähistöllä pimennys näkyy kaksi kertaa.
Ensimmäinen näistä neljästä sattui 21. 8. 1914. Täydelli-sen
pimennyksen vyöhyke oli silloin 160 km:n levyinen ja
kulki Ahvenanmaan ja Turun saaristojen yli. Täydellinen pi'
mennys kesti pimennysalueen keskiviivalla hieman yli kaksi
minuuttia.
Täydellisen pimennyksen 29. 6. 1927 vyöhyke kosketti Saamea"
vain Enontekiössä ja Utsjoella^ Täydellisen pimennyksen
kestoaika oli tällöin vain nelisenkymmentä sekuntia.
Kolmas Suomessa näkynyt tämän vuosisadan täydellisistä
auringonpimennyksistä sattui 9.-7. 1945. Pimennys oli siinä
suhteessa erinomainen, että täydiellisen pimennyksen 85 kmrs
levyinen vyö halkaisikoko Suomen mantereen Kokkolasta K^
sälahdelle. Täydellinen pimennys kesti tällöin hieman yli
minuutin.
Viimeinen ja. vielä edessä oleva täydellinen maassamme näkyvä
auringonpimennys tällä vuosisadalla sattuu 22. 7. 1990,
Tämä pimennys näkjy meillä aamulla juuri .Auringon noustessa.
Täydellisen pimennyksen vyöhyke kulkee silloin Helsingin
tienoilta Joensuun seuduille.
Täydellisten auringonpimennysten harvinaisuudesta tietyllä
paikkakunnalla mainittakoon vielä esimerkkinä, että Tanskaa
alueella sellainen näkyi viimeksi juuri sata vuotta sitten ja
seuraava näkyy vasta toukokuussa v. 2142.
Tuon sata vuotta sitten sattuneen täydellisen pimennyksen
vyöhyke kulki Etelä-Norjan, 'Pohjois-Tanskan ja Etelä-Ruotsin
yli ja ulottui myös pitkälle Itä-Eurooppaan. Tämä pimennys
oli yksi niistä kolmesta — vuosina 1842, 1851, ja 1860
sattuneista — jotka johtivat pimennystutkimukset uusille
• urille. Nimenomaan eräässä suhteessa vuoden 1851 pimennys
oli merkittävä: silloin otettiin ensimmäinen valokuva pimentyneestä
Auringosta.
Ennen näitä auringonpimennyksiä oli käytetty tieteen hyväksi
yksinomaan havaitsemalla täydiellisen pimennyksen alku-
ja loppuhetket. Näin saatiin tarkkoja tietoja Auringon
ja Kuun aikataulujen laskemiseksi. Vasta näiden kohnen pimennyksen
aikana tähtitieteilijät totesivat, että myös aurinkotutkimuksille,
nimenomaan Auringon reunan heikompien va-loibniöitten
tutkimiselle, oU hyötyä juuri pimennyksen aikana
suoritetuista havainnoista.
Auringon kruunu, korona, ja sen muodon vaihtelevaisuus oli
kyllä todettu jo aikaisemminkin, sillä se on niin silmiinpistävj,
ettei kukaan täydeUisen auringon pimennyksen nähnyt maallikkokaan
voi olla kiinnittämättä huomiota tähän erikoiseen,
joskus pyöreään, joskus sädemäisesti haaroittuneeseen vi-kealla
valolla loistavaan kehään. Mutta tiettävästi vasta rao-.
den 1842 pimennyksessä todettiin ensi kerran toisen tärkeää
ilmiön. Auringon ki€?.ekkeiden, prptuberanssien olemassaolosta.
Keksinnön teki toisistaan riippumatta kaksi tähtitieteiiiji^,
Schumacher Wienissä ja Baily Paviassä, kumpikin yllattj^ö
odottamattomasta havainnostaan. Schumacher kirjoittaa irstasta
seuraavaa: "Kun olin havainnut Auringon viimeisen vj-lonsäteen
hä\iämishetken ja katsoin jälleen kaukoputkee:,
>'mpäröi Kuuta valkea valorengas, jonka valo vaaleni vämt'- >
Ien taivaan harmauteen sulautuen- Mutta samalla ^^^^^
van odottamaton ilmiö. Ensimmäisenä silmänräpäyksenä
Iin näkeväni kolme punaista liekkiä liekehtivän koUnfc
Kuun reunan kohdasta, mutta heti tarkemmin ^atsottuaij
räin, että liekit olivat täysin liikkumattomia. Ne muista -
•^at ruusunpunaisessa valossa loistavia jäätikönhuippuja-
Aluksi oltim epätietoisia siitä, kuuluvatko nämä kiele' ^ ^
Kuuhun vai Aurinkoon. Juuri vuoden 1851 V^^^^jT^-^
vaitessaan Greenwichin observatorion johtaja, tähtitie
Sivu 2 Lauantaina, elokuun 25 päivänä, 1951
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 25, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-08-25 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki510825 |
Description
| Title | 1951-08-25-02 |
| OCR text | - A i (KAUNOKIRJALUNEN VlIKKOLEBTl) fjVT^ctjCt, the only Finnish literary weekly in Canada Published and printed by the Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West. Sudbmy. Ontario. Registered at the Post Office Department, Ottawa, as second class matter. _ Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa. 1 vuosikerta 6 kuukautta . . . . .$4.25 . . . . 2.50 l vuosikerta $3.50 ©kuukautta 2,00 3 kuukautta 12^ SUORIEEN JA MUTHAILLE UJLKOMÄMXE 1 vuosikerta . . . . . . . . . .$5.00 6 kuukautta 2.75 imOITUSBIlNNAT: 75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo« lemanilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä julkaistava mulsto-värsy $1.00 ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $150. Erikoishinnat pysyvistä Ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio. Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: J. W. Saari. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: L I E K K . O o L M ; M UU' 4l 'Kesäloma on ollut ja mennyt ja kylmä todellisuus on taas edessä. Oh merkillistä,.kuinka nopeasti loma kuluu niin kauan kuin sen soisi kestävänkin. Mutta aikansa kutakin, sanotaan. Tapasimme loman aikana joitain Liekin ystäviä, jotka kyselivät, että mikä on vikana, kun Ystävien pakinoita ei ole ollut viime aikoina kovinkaan monta Liekin numeroissa. Sanoimme, että kai ystävät ovat myöskin kesälomalla ja se onkin ehkä niin. Nyt on tosin pari kirjettä odottamassa palstalle pääsyään. Olemme erittäin iloinen siitä, että "Kurikan flikka" osasi liittojuhlaan — kun hän ennen juhlaa kyseli tietä Tarmolaan. Auttoiko neuvomme, vai pitikö hänen erikoisemmin tiedustaa tien päällä, emme tiedä, mutta joka tapauksessa hän on kirjoittanut jutun havainnoistaan liittojuhlasta, joten siitä tiedämme, että hän on siellä ollut. Juttu nähdään seuraavassa numerossa Ystävien pakinoissa. Yhtä ja toista muutakin postia on parin viime viikon aikana karttunut ja aikanaanhan kaikki nähdään Liekin palstoilla. ' Eräänä tärkeänä seikkana haluamme huomauttaa tilausten uudistamisen tärkeydestä. Tilaukset, jotka uudistetaan ajallaan, eivät tuota mitään vaivaa enempää konttorille kuin asi- ^iiomaisellekaan, mutta jos lehti pääsee katkeamaan, niin se aiheuttaa kiusallisen keskeytyksen varsinkin tilaajalle'.' Monasti, kun lehtitilaus katkeaa, haluaa asianomainen yhden tai pariiLiekin numeroa, ettei "imistaisi" jatkokertomuksia, mutta toisinaan käy niin, että nuo numerot ovat loppuneet, koska jokaista numeroa otetaan vain määrätty painos. Näinollen ti-; lauksen katkeaminen on )siy^nn kiusallinen, jos haluaa seurata lehden jokaista numeroa, mikä on välttämätöntä jatkokertomusten takia. - Olemme puhunut tästä asiasta monta kertaa, mutta korostamme^ vieläkin tilauksen ajoissa uudistamisen tärkeytfö. Jos lehtitilaus katkeaa, ei konttorissakaan säilytetä tilauksensa katkeamaan päästäneen nimilaattaa, vaan se on tehtävä uusi, kun katkennut tilaus uudistetaan. Näin ollen tilaukseni katkeamisen ajoissa huomannut henkilö tekee suuren palveluksen onoIemmiUe, sekä itselleen että konttorillekin, uudistaessaan ajoissa tilauksensa. Eräs toinen asia vielä, josta haluamme mainita. Usein julkaistaan Liekissä puolen tai koko sivun hääilmoituksia. Joskus käy niin, että asianomaiset haluavat joitain viikkoja jälkeenpäin niin ja niin monta sitä numeroa, missä heidän ilmoituksensa oli. Useimmiten kuitenkin käy niin, ettei noita numeroita ole saatavissa. Tällaisissa tapauksissa tulisi heti i l moituksen mukana mainita, kuinka monta numeroa haluaa sitä lehteä, missä ilmoitus julkaistaan. Sama pitää paikkansa kuoleman- ja muihin ilmoituksiin nähden, mikäli ylimääräisiä numeroita halutaan. Nämä ovat sellaisia seikkoja, joiden suhteen vältytään pettymyksiltä pienen huolenpidon avulla. Tulisi \ilkaista silloin tällöin lehden oikeassa yläkulmassa ole\'iin numeroihin nimen ja osoitteen päällä, niin pysyisi mielessä aika, koska tilaus loppuu ja näinollen tilaus tulisi aikanaan uudistetuksi. Kirjoittajille tulisi mj^kin huomauttaa, että saisi niitä kirjoituksia tulla vähän tiuhemmassa tahdissa. Kesälomatkin alkavat olla jo lopussa, joten olisi aika kohentautua ja tarttua kynään. Kynttilän vakan alla pitäminen ei ole suotavaa silloin, kun on mahdollisuutta ja kykyä kirjoittaa. Koetetaan siis pitää tätäkin seikkaa mielessä. unnKo — e Jatkoa 1. sivulta Auringonpilkut voidaan jakaa pitkä-ja lyhytikäisiin. Pitkäikäiset pysyvät 3(>—60 päivää, joten ne voidaan usein havaita auringon pyöriessä akseKhsa ympäri, mihin kuluu 25>4 maan vuorokautta. Lyhytikäiset kestävät vain muutamia päiviä. Suuret pilkut ovat usein hyvin laajoja. Ne kasvavat nopeasti ensimmäisten 2—3 päivän aikana, saavuttavat suurimman laajuutensa 9:ntenä ja alkavat vähitellen pienentyä, kunnes kokonaan häviävät. Mutta merkillisintä kaikesta on, että niillä on Oma liike suhteessa au-ringonpintaan. Aluksi ne liikkuvat nopeammin kuin aurinko kiertää akselinsa ympäri, ja 15rntenä päivänä niiden liike on sama kuin auringon, kunnes 20:n-tenä niiden liike on hitaanpaa, niin että ne toisin sanoen nyt kulkevat taaksepäin. Auringonpilkku käsittää yleensä tum- Kirj. fii. tri Pentti Kalaja täsmälleen sata vuotta sitten, heinäkuun 28 paH" Ä 1851, sattui täydellinen auringonpimennys, jonka me? tys tieteelle on katsottava tavaOsta suuremmaksi, on paikallaan tarkastella hieman sekä tätä luonnonilmiötä yleen sä että tuota sata vuotta sitten sattunutta pimennystä nimW maan, vaikkakaan viimeksimainittu ei meidän maassamme nä kynyt täydellisenä. ' Auringonpimennys — tapahtuma, jolloin Kuu kulkee Auringon editse peittäen taaksejääviltä maapallon kohdilta Auringon hetkeksi imk3rvistä-~-ei sinänsä ole olle^^ p.en ilnuo. Joka vuosi sattuu Ääntään kaksi, mutta joskus man keskiosiin, ytimen, ja harmaan reunan. Usein reuna on juovainen kuin olkikatto. Jo v. 1843 saatettiin lähes 200 vuoden aikana tehtyjen havaintojen perusteella päättää, että auringonpilkkuja esiintyy tiheämmin joka 11 :s vuosi. Pilkut eivät kuitenkaan esiinny auringönpinnan kaikissa osissa. Keskivaiheilla, siis päiväntasaajan kohdalla, niitä on vähemmän mutta IS astetta siitä sekä etelään että pohjoiseen pilkkuja on enemmän ja kaikkein runsaammin 20 asteen tienoilla, minkä jälkeen ne taas vähenevät. Awingonpilkut, jotka aina aiheuttavat suurempia tai pienempiä magneettisia häiriöitä maanpinnalla ja joiden oletetaan vaikuttavan sääsuhteisiimme, ovat salaperäisimpiä auringon ilmiöitä, eikä täsimälleen tiedetä, mitä ne,oikeastaan ovat. Vain sen verran voidaan arvella, että ne johtuvat voimakkaista purkauksista fotosfäärissä tai kenties auringon siskosista. Jotkut" olettavat, että ne ovat hehkuvien kaasujen muodostamia suppilonkaltaisia syvennyksiä fotosfääriin.. Oh laskettu, että se energiamäärä, mikä auringonlämpönä säteilee maanpinnalle vuoden aikana, on 12 SO triljoonaa kilogrammakaloriaa. Mutta mitä tämä, merkitsee? Voiko kukaan käsittää tätä jättiläismäistä lukua? Tuskin tai oikeammin: varmasti ei kukaan. Ainoa oikK>tie tuoji luvun merkityksen käsittämiseen on vertailujen tekeminen. Vuosittain kulutetaan maassa noin 1300 milj. tonnia kivihiiltä. Tässä määrässä on energiaa 10,000 biljoonaa kg.- kaloriaa, vaikka teollisuutemme ym. kykenee siitä kuluttamaan vain 215 bilj. kg.-kaloriaa. Tämän jokapäiväisen elämämme tarvitseman energiamäärän säteilee aurinko vuosittain noin 13,000 km^in laajuiselle alueelle. Tällöin on lisäksi laskettu, että 9/10 auringonläm-möstä menee hukkaan ja vain 1/10 tu-' lee hyödyksi. Välimatka maasta aurinkoon on 150 milj. km. Miten suunnattomia lämmön-määriä täytyykään tuon maapallon kaiken orgaanisen elämän ylläpitäjän tuottaa, kun se niin suunnattoman kaukaa voi näinkin pienellä pinnalla vaikuttaa nim ^imakkaasti! 1250 trilj. kg-kalo-riaa yksistään maan pinnalle! Miten paljon saavatkaan muut kiertotähdet, Merkurius, Venus, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus — puhumattakaan siitä, minkä aurinko tuhlaa avaruuteen ja mikä siitä käytännöllisesti katsoen menee hukkaan. Mi. Kultaa löysi ensimmäiseksi Canadassa eräs Gilbert-niminen nainen Chaudiere-jokeen juoksevasta purosta v. 1823. jopa viisikin auringonpimennystä. Kuitenkin se ala Maanpinnasta, minkä pieni Kuu pystyy täydellisesti varjostamaan Auringon säteiltä, on varsin vähäinen. Parhaassakin tapauksessa se on vain pann sadan kilometrin läpimittainen läikkä joten parhäimmanlaatuisessa auringonpimennyksessä Maaa pinnasta vain parin sadan kilometrin levyisellä ja noin U^OOO kmrn pituisella vyöllä piinennys näkyy täydellisenä. Tavallisesti alue on tätä suurinta määräänsä paljonkin pienempi. Tämän vuoksi täydellinen auringonpimennys millä hyvänsä maapallon paikkakunnalla, on erittäin harvinainen tapahtuma. Esimerkiksi koko Euroopan alueella näkyy kulumassa olevan vuosisadan aikana vain 12 täydellistä auringonpimennystä, Näistä kaikkiaan neljä koskettaa meidän maamme aluetta. Kuiteiifoh Valtavasti suurin osa maamme paikkakunnista jää tästä liuöiimättäjlmänjtubtä nähtävyyttä ja vain pienellä^ii-eella Savonlinnan lähistöllä pimennys näkyy kaksi kertaa. Ensimmäinen näistä neljästä sattui 21. 8. 1914. Täydelli-sen pimennyksen vyöhyke oli silloin 160 km:n levyinen ja kulki Ahvenanmaan ja Turun saaristojen yli. Täydellinen pi' mennys kesti pimennysalueen keskiviivalla hieman yli kaksi minuuttia. Täydellisen pimennyksen 29. 6. 1927 vyöhyke kosketti Saamea" vain Enontekiössä ja Utsjoella^ Täydellisen pimennyksen kestoaika oli tällöin vain nelisenkymmentä sekuntia. Kolmas Suomessa näkynyt tämän vuosisadan täydellisistä auringonpimennyksistä sattui 9.-7. 1945. Pimennys oli siinä suhteessa erinomainen, että täydiellisen pimennyksen 85 kmrs levyinen vyö halkaisikoko Suomen mantereen Kokkolasta K^ sälahdelle. Täydellinen pimennys kesti tällöin hieman yli minuutin. Viimeinen ja. vielä edessä oleva täydellinen maassamme näkyvä auringonpimennys tällä vuosisadalla sattuu 22. 7. 1990, Tämä pimennys näkjy meillä aamulla juuri .Auringon noustessa. Täydellisen pimennyksen vyöhyke kulkee silloin Helsingin tienoilta Joensuun seuduille. Täydellisten auringonpimennysten harvinaisuudesta tietyllä paikkakunnalla mainittakoon vielä esimerkkinä, että Tanskaa alueella sellainen näkyi viimeksi juuri sata vuotta sitten ja seuraava näkyy vasta toukokuussa v. 2142. Tuon sata vuotta sitten sattuneen täydellisen pimennyksen vyöhyke kulki Etelä-Norjan, 'Pohjois-Tanskan ja Etelä-Ruotsin yli ja ulottui myös pitkälle Itä-Eurooppaan. Tämä pimennys oli yksi niistä kolmesta — vuosina 1842, 1851, ja 1860 sattuneista — jotka johtivat pimennystutkimukset uusille • urille. Nimenomaan eräässä suhteessa vuoden 1851 pimennys oli merkittävä: silloin otettiin ensimmäinen valokuva pimentyneestä Auringosta. Ennen näitä auringonpimennyksiä oli käytetty tieteen hyväksi yksinomaan havaitsemalla täydiellisen pimennyksen alku- ja loppuhetket. Näin saatiin tarkkoja tietoja Auringon ja Kuun aikataulujen laskemiseksi. Vasta näiden kohnen pimennyksen aikana tähtitieteilijät totesivat, että myös aurinkotutkimuksille, nimenomaan Auringon reunan heikompien va-loibniöitten tutkimiselle, oU hyötyä juuri pimennyksen aikana suoritetuista havainnoista. Auringon kruunu, korona, ja sen muodon vaihtelevaisuus oli kyllä todettu jo aikaisemminkin, sillä se on niin silmiinpistävj, ettei kukaan täydeUisen auringon pimennyksen nähnyt maallikkokaan voi olla kiinnittämättä huomiota tähän erikoiseen, joskus pyöreään, joskus sädemäisesti haaroittuneeseen vi-kealla valolla loistavaan kehään. Mutta tiettävästi vasta rao-. den 1842 pimennyksessä todettiin ensi kerran toisen tärkeää ilmiön. Auringon ki€?.ekkeiden, prptuberanssien olemassaolosta. Keksinnön teki toisistaan riippumatta kaksi tähtitieteiiiji^, Schumacher Wienissä ja Baily Paviassä, kumpikin yllattj^ö odottamattomasta havainnostaan. Schumacher kirjoittaa irstasta seuraavaa: "Kun olin havainnut Auringon viimeisen vj-lonsäteen hä\iämishetken ja katsoin jälleen kaukoputkee:, >'mpäröi Kuuta valkea valorengas, jonka valo vaaleni vämt'- > Ien taivaan harmauteen sulautuen- Mutta samalla ^^^^^ van odottamaton ilmiö. Ensimmäisenä silmänräpäyksenä Iin näkeväni kolme punaista liekkiä liekehtivän koUnfc Kuun reunan kohdasta, mutta heti tarkemmin ^atsottuaij räin, että liekit olivat täysin liikkumattomia. Ne muista - •^at ruusunpunaisessa valossa loistavia jäätikönhuippuja- Aluksi oltim epätietoisia siitä, kuuluvatko nämä kiele' ^ ^ Kuuhun vai Aurinkoon. Juuri vuoden 1851 V^^^^jT^-^ vaitessaan Greenwichin observatorion johtaja, tähtitie Sivu 2 Lauantaina, elokuun 25 päivänä, 1951 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-08-25-02
