1953-04-25-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAVNOKlRfALUNm VIIKKOLEHTI) l vuosUcerta . . . . . . . . . .$4.50 6 kuukautta . . . . . . 2.65 XJESKXt-theonly Finnish literary weäE|y In Canada Fnbllshed and printed 1^ the yapaus Publishing Company LUnited; 100-102 £ J U Street West, Sudbury. Ontario. ^Registered at the Post Office Department, Ott«wa. as jfcieond^class inatter; jUeklcl ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena. dsUtiien parasta kaunokirjallista ja tieteellist&hieftavlui; TILAIISHINNAT: THDYSVAtTOIHlN: I vuööikiBWa $3Ä) • kuukautta . . . . . . . . . . 2>M 1 mosilaer^«»«S''^ • • *rMM 6 kuukautta • 79 senttiä palstatuomalCft. Halvin kiitosiUnoitus $3X)0. K u o - lemanilmoitus $3.00 Ja sen yhteydessä julkaistava muisto-ivirey «IJQO fa kiitos $2.00. Kh^jeenvaihtoilmoitnkset $1.50. Srtkolshinnat py^rvistä ihnoituksista. TilapälsilJaolttajien on llUietettävä oaaksu etii^ . U6^. mO-lOS E lm Slreet West, Sudbury. Ontario. Toimittaja; J . W. saari. ^ZJekkiinalotutldrJoitukset osoitettava: llGidkki liekille^^^^^ maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus publishing Company Limited. Kostaiitaja Ja painaja: Vapaus F ^ l i s h i n g Company Limt"' Jtoiämilehilie myönnetään 15 prosentin palkkia L I E K K I SUDBUKir, ONT. ANTTI HAUTAMÄKI: Kevät saapui taas KEVÄT ihana saapui taas kuitenkin, sitä kamn kaipas jo raatajan plicli. Talvinen kylmyys niin raakaa on, se on julmaa kuin riistäjän mieli. Mun* työläisen elämän kylmyyteen . ei kevätkään lämpöä ihanaa nmtOy ei se iämpenc paisteessa auringon, vaan työnvalta sen vasta voi nostaa. Mut f kevät tuo kuitenkin tuUessaan uMta intän raatajan rintaan. Kun eloa uutta kevät on tulvillaan, sei; nostaa uutta uskoa untehen aikaan. Tyänvalta vasta iuo' tullessaan : kevään ihanan raatajan rintaan, silloin vasta tuon kaivatun kevään vuosituhansien rmt4^t sulatetaan. Toiisttoksen kulmasta Haavortfuneiden ja sairaiden sotavankien vaihto on par-haiäaan käynnissä Koreassa ja rauhaa rakastavien maailman kibsojen Icatse on kimtyneenä niHrin edelleen Iaa:jakanto!siin toimenpiteisiin, mitkä mahdolfisesti seuraavat tätä tvankien vaihtoa. Hyvät toiveet rauhan aikaansaamisesta.—= ainatkin aselevosta, on olemassa^ sillä Y K : n poliittinen komitea' on yksimielisesti päättänyt kehoittaa ryhtymään viipymättä ase> ieponeuvotteluihin Koreassa. Jos tähän päältään, - niin hill o in voidsiaa lievittää liuomattavasti maailman jännittynyttä tilannetta j ä ennenkaikkea^ Korean kovia kärsinyt kansa - pääsee uuden elämän tielle. Rauha Koreassa olisi erittäin tervetullut, sillä liian i ^ j on Älellä on' jo vuodatettu verta. Kuinka paljon se on niellyt kansojen omaisuutta, sitä ei tiedä kukaan. Chnäisutisvahin-got saadaan ajan kuluessa korjatuksi, mutta niitä vahinkoja, m>tkä tämä sotn on aiheuttanut ihmisille niin moraalisesti ^ u i n fyysiltisestikin, niitä on vaikea korjata. Lapset, jotka siellä ovat menettäneet isänsä, äidit^ jotka sietlä ovat menettäneet poikansa, kodit, jotka siellä ovat menettäneet turvansa, kärsivät iknan omaa syytään elämänsä ajan. Siksi olisi aika lopettaa kärsimykset, sillä ihmisten elämässä on tarpeeksi , mttitakin kärsimyksiä iltnan, että niitä sota aiheuttaisi; Mitä pikenmiin tämä sota saataisiin loppumaan, sitä parempi se olisi miljoonille ihmisille j a koko ihmiskunnalle. Toivokjiam^ me parasta. Toisena huomattavana liutisena näinä päi\'inä on myöskin se. että Charlie ^h^ptin, ma^i}n>ankuulu ekikm-akoomikko, on ilmoittanut, ettei h|m enää p^laa takaisin Yhdysvaltoihin, missä hän on asinipt ja työiskenixellyt vuoden aj^^^ aikoo jäädä asumaan Eurooppaain» Kim hän matk«str viime syksynä Kurooppaan, sai hän pakiuluv^an^ianm^ikaisessa jestyksessä, mutta silloinen Yhdysvaltain yliprökuraattort <Iranery ilmoitti, että jos Chaplin aikoo palata takaisin, joutuu hän samanlaisen kuuUisteUm alaiseksi kuin siirtolainen ja samalla,hän antoi ymmärtää, että Chaplinia ei luultavasti enää lasketäkaan Yhdysvaltoihin. Mies,-joka on vaikuttanut niin paljon Yhdysvaltain taiteen kehitj^kseen, alistetaan tällaisen nöyryyttävän temppuilun uhriksi. Mutta muualla maaihnassa ei seurattu Yhdysvaltain v i ranomaisten esimerkkiä. Kun Chaplin saapui kotim;iahan-sa. Englantiin, joutui hän suurenmoisen vastaanoton ja kunnianosoitusten kohteeksi. Mennessään Ranskaan, sai hän toisen kerran Ranskan kunnialegionan jäsenyyden, mitä kunnianosoitusta ei ole suotu, eikä toivotta\'asti suoda hänen yhdysvaltalaisille parjaajilleen. Ilmoittaessiiun simomalehdistölle päätöksestään jäädä E ii rooppiian^ s:moi Chaplin mm. seumavaa: ' M i n u l l e ei ole helppoa irroittautua 40 vuoden asumisen jälkeen Yhd\*sv?illoista-eikä irroittaa perhettäni sieltä tuntematta mielipahaa. Viime maailmansodan jälkeen minä olen ollut Yhd.vsvalloissÄ valheellisen ja ilkeämielisen propagan-danlcohteena taantumuksen taholta. Näitä propagandisteja on avnistanut auliisti keltainen sanomalehdistö, joka on kehittänyt sellaisen epäterveellisen ilmapiirin, jo3sa vipaamie-listä henkilöä vastaan voidaan kohdistaa epäHyt ja asettaa hänet syytteeseen/' Amerikkfllaiset menettivät paljon menettäessään Chaplinin ksil|ais^n luovaa neron |a taiteilijan. Mutta mitä taan- Lepakko — lutkan isoisä sTstkoa 1. sivulta me kuulumatonta kirkaisua sekunniss a , todetakseeii^ että ''i^eittl on selvä^'. i^kkiä ilmestyy linjalle ;kuitenkjtn joikin j^önteinen, ja katku paljastaa ibeti sen olemassaolon. X^epakko yj^istoata *heti, että edessä on jotakin syötäväksi kelpaavaa, j a seuraavassa heUiessa se jo on siepannut saaliinsa. On ilmeistä, että hyönteinen aiheuttaa erilaisen kaiun kuin esinieijkJksi jokin kiinteä este tai toinen llepakko, joten meidän on oletettava, että lepakko pystyy tulkitsemaan erilaisten kaikujen sanoman. Samaan tul<$lcseen päädymme, jos heitämme esimetkiksi kiven ilmaan, lepakoiden lepatellessa ympärillämme. Lepakko lentää .heti kiveä kohden, mutta väistää jstitä viime hetkessä.- Kivestä' ) ä h t e ^ erikojnen kaiku j^ljastaa^ sill^r ;€ttei kysymyksessä oTe -mikään syötä-' vaksi kelpaava saalis. iLepakoiden " t i i t - ka-aisti" oh äärettömän herkkä ja tarkka eroittaniaan eri aaltopituudet. ITämä salaperäinen aisti toimii jopa lepakoiden talviunenkin aikana. Talvella ovat lepakot melkein kuolleita^ sillä niiden sydän sykkii vain hyvin h i taasti j a heikosti. Jos astutaan huonee^ seen, jossa parvi lepakoita talvehtii-- luonteenomaisessa riippuasenriossaan, huomataan niissä heti sisäänastumishet-kellä selvästi havaittava muutos vaScka- \ kaan\ne eivät: herää. lepakot, Joi<fert alapuolelle olette asettuneet seisomaan, keinairtdevat heikosti s y r j ^ aivan kuin polvitaipeistaan rekissä roikkuva voimistelija. Mitään muuta ei t ^ a h d i i , mutta tämä liike todistäa^et^ lepakoiden 'tutkalaitteet'' ovat vireessä talviunenkin aikana. Mitä kaucrmmin elän, sitä selvemmin tajuan, että se mikä oli tarpeeksi hyvää fsftlemm^, ci ole tarpeeksi hyvää meille — Oscar \ViMe. tumukselta voi muuta odottaakaan, sil^ lä sen tarkoituksena ei ole suinkaan edistää taidetta ja kulttuuria, vaan tuhota ne. Jokainen aikaansa seuraava ihminen, joka käy joskiL^kaan elokuvissa, voi itse päättää, mitä taantumus on tehnyt yhdysvaltalaisille filmeille. Se on alistanut ne palvelemaan täydellisesti maäilmanvalloituspuuhiaan ja silloin niistä on taiteellinen maku kaukana. Kaikenlaiset gangsterifilmit matkaavat Holl3"vYoodista nykyaikana maailmalle ja Yhdysvaltain taantömus pakottaa niitä esittämään lukuisissa maissa — varsinkin sellaisissa, joissa ei vielä ole oma filmiteollisuus kehittynyt siihen mittaan, että itse voisi tuottaa tarvitta-^^ \^at elokuvansa. Olenune varma, että Eurooppa tervehtii Chaplinin päätöstä jäädä vanhalle mantereelle j a osaa varmaankin antaa hänelle kuuluvan arvon taiteilijana ja nerona. R. R A X T A S Ä L O : Lukukivestä rilleihin Luulettekq, ettef niin arkisilla kapineilla mäIaseiUa^<>le minkäänlaista kunniakasta takanaan. Kyllä vain. Pan!iaa rillit nena ' lukekaa. SAXKARrLLIXEN kansalainen on meidän päj-varsin tavallinen ihnestys. Kuuluvathan silmäl oleellisesti monen tuttavamme ulkonäköön, ettemir ilMan niitä oikein tunnekaan. oVlutta kukahan on ei sekgi pannut nenälleen nämä näönvahvistajat? (jliko man keisari Xero, joka historiankirjoittajan kertomul kaan Iratseli gladiaattoritaisteluja hiotun siftäragd XeroHa olj tietävästi heikko näkö ja ehkäpä häh kä> »gdia jonkinlaisena; vmö^ Mahdollisesti U i ^ t t i sitä"vafn nykyiikaipen aurinkolasin tapaan suej sihnää ai«eenaa- voimakfcäsdta' aurmgolta. Ehkapa smaragdi loppujen lopuksi o l r v a j n jonkinlainen taika saamme kulkea ajassa pitkän matkaneteenpäin enaen paamme silmälasit/ jVfinkätähden silmälasit ovat pyöreät tai soikeat esimerkiksi neli- tai kuusikulmaiset? Klassillinen on: koska pyöreihin-sankoihin on vaikea saada kiinn kulmikkaita laseja; Epäifemme kuitenkin ettei tämä ehkä sisällä arvan :kok<i totuutta. Näin syvällisen ky sen tutkiminen pakottaa meidät etsimään 'syntyjä sy silloinhan voimme vaikka vilkaista kreikkalaisen na; kirjailijan Aristoptoieen komediaa 'Pilvet', joka on tettu nelisen sataarvuotta ennen Kristuksen syntymää huvinäytelmässä talonpoika Strepsiades ja filosofi S keskustelevat seuraavasti: Strepsiades: .Apteekkarin luona olet varmaan nähnyt. tuon kauniin kiven läpikuuHavaisen, jolla sytyttää voi tulen? Sokrates: Tarkoitat kai lasia? ' Strepsiades: - . N i i n juuri.^,3€^ kiven jo^ vain saisin.. . t j i i ä - ä s e t t u i s i r i vasten,,.axir . . - ' häiii; ja kirjuri kiiasyytöstä nyt kirjoittaa^ • 'mä auringolla sulatan pois jok' amoon sanan. Linssi, jolla voi siilattäa pois piirtimellä kirjoitetun te on siis ollut tunnettu jo ennen ajanlaskunHne alkua. P Joka eli ajanlaskumme ensimmäisellä vUosisadalFa, i suUcena ihmeenä, että lääkärit pystyivät aikaansaamaai keäa kuumuutta kylmällä vedellä täytetyn lasikuulan ä Mutta mitä tällä kaikella on tekemistä silmälasien py muodon kanssa? Koska kreikkalaiset tiesivät että las toimi polttolasina ja.tunsivat myös Imssm, he ilmeisesti • tivät lasiku ulan kalottia poHtolasina, toisin sanoen lerkka linssin lasikuulasta, jolloin se luonnollisesti tuli pyöreäl Mutta Aristophaneeh polttoläsisfa on pitkä matka sili seihm. Saamme kulkea ajassaLaiÄat;^öOÖ-luvulIesaÄ nenkum löydämme naainuito^^sineestä, jota kutsutaai mellä iapide&adlegendiim', suomeksi iukukivf. onkm varsin kuvaava.^ sanottuna li pantiin suoraan kirjoituksena pääUeja^^^^s^ sitten r pitkin. Ä i a n « ^ suuren teoksen lai^ikä Inisseistä j ä to erittäin hyöd avulla voivat i dä miten pientä kirjoitusta hyvänsä kyllin suurena". Lukukivi o l i erittäin epäkäytännöllinen, koska siitä ei( kirjoitettaessa mitään hyötyä. Jotta linssiä olisi voitu p kirjoittavan käden yläpuolella, tarvittiin hionta, joka a pitkän polttovälin. Ranskan kuninkaan Kaarle V:n ka toluettelossa, joka on UOO-luvulta, tapaamme jo kaksi ricleäV joista toinen on varustettu varrella ja muistuttaa meidän aikamme suurennuslaseja. Xäin on jo päästy yar liseen lultulasiin. Ja k u n kähd^iV lukulasin varsien päät tattiin päistään yhteen, saatiin ensimmäinen silmalasip ns. ^niittilasit\ Tällaisen silttiälasiparin näemme jopi it^^ Abrahamilla torshällan kirkon kaJkkimaalauksessa. joka vuodelta 1450. ' . , :Mutta kehitys kulki eteenpäin. Jo vuoden 1400 tienoi on käytännössä pari silniälasejä, joissa on nahasta, luusta sarvesta tehdyt leveät kehykset linssin ympärillä ja Im-^ yhdistää samasta aineestaaeht};^ kaareva silta. Sillan lar tuksena oli kiinnittää lasit ^nehänpieliin: Jokainen ihnu^ vitosin ollut saanutsyntymalähjaksi sclFaista nenää.etla - pysyisivät sen varassa, vaan; hän sai tyytyä kanriattan^ niitä toisella kädeliäänv Pystynenäiset oli\'at P ^ ^ ' ^ Jamassa — tosin he eivät jpuolestaan voineet lainkaan gittää nenän kautta k % t t ä f ö ^ n aaseja. ... ^ Silmälasien valmfetkjat^vairas^;ratp^ non, jolla lasit saataisim pysymään haitatta silmien Koivien taakse työnnettävät sangst' tuntuvat nyt ni»n .^^ kertaiselta keksinnöltä, että luulisi jonkun «eropatm nopeasti ottaneen ue käytäntöön. ^^^^^^ ^-Jnltä vastaan. Taidokkaasti kammattu peruukki oli ^ puvun 03a, eikä voitii ajatella, että jonkinlaisia sankoja Sivu 2
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 25, 1953 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1953-04-25 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki530425 |
Description
Title | 1953-04-25-02 |
OCR text |
(KAVNOKlRfALUNm VIIKKOLEHTI)
l vuosUcerta . . . . . . . . . .$4.50
6 kuukautta . . . . . . 2.65
XJESKXt-theonly Finnish literary weäE|y In Canada
Fnbllshed and printed 1^ the yapaus Publishing Company
LUnited; 100-102 £ J U Street West, Sudbury. Ontario.
^Registered at the Post Office Department, Ott«wa. as
jfcieond^class inatter;
jUeklcl ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena.
dsUtiien parasta kaunokirjallista ja tieteellist&hieftavlui;
TILAIISHINNAT: THDYSVAtTOIHlN:
I vuööikiBWa $3Ä)
• kuukautta . . . . . . . . . . 2>M
1 mosilaer^«»«S''^ • • *rMM 6 kuukautta
• 79 senttiä palstatuomalCft. Halvin kiitosiUnoitus $3X)0. K u o -
lemanilmoitus $3.00 Ja sen yhteydessä julkaistava muisto-ivirey
«IJQO fa kiitos $2.00. Kh^jeenvaihtoilmoitnkset $1.50.
Srtkolshinnat py^rvistä ihnoituksista. TilapälsilJaolttajien
on llUietettävä oaaksu etii^
. U6^. mO-lOS E lm Slreet West, Sudbury. Ontario.
Toimittaja; J . W. saari.
^ZJekkiinalotutldrJoitukset osoitettava:
llGidkki liekille^^^^^ maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus publishing Company Limited.
Kostaiitaja Ja painaja: Vapaus F ^ l i s h i n g Company Limt"'
Jtoiämilehilie myönnetään 15 prosentin palkkia
L I E K K I
SUDBUKir, ONT.
ANTTI HAUTAMÄKI:
Kevät saapui taas
KEVÄT ihana saapui taas kuitenkin,
sitä kamn kaipas jo raatajan plicli.
Talvinen kylmyys niin raakaa on,
se on julmaa kuin riistäjän mieli.
Mun* työläisen elämän kylmyyteen .
ei kevätkään lämpöä ihanaa nmtOy
ei se iämpenc paisteessa auringon,
vaan työnvalta sen vasta voi nostaa.
Mut f kevät tuo kuitenkin tuUessaan
uMta intän raatajan rintaan.
Kun eloa uutta kevät on tulvillaan,
sei; nostaa uutta uskoa untehen aikaan.
Tyänvalta vasta iuo' tullessaan :
kevään ihanan raatajan rintaan,
silloin vasta tuon kaivatun kevään
vuosituhansien rmt4^t sulatetaan.
Toiisttoksen kulmasta
Haavortfuneiden ja sairaiden sotavankien vaihto on par-haiäaan
käynnissä Koreassa ja rauhaa rakastavien maailman
kibsojen Icatse on kimtyneenä niHrin edelleen Iaa:jakanto!siin
toimenpiteisiin, mitkä mahdolfisesti seuraavat tätä tvankien
vaihtoa. Hyvät toiveet rauhan aikaansaamisesta.—= ainatkin
aselevosta, on olemassa^ sillä Y K : n poliittinen komitea' on
yksimielisesti päättänyt kehoittaa ryhtymään viipymättä ase>
ieponeuvotteluihin Koreassa. Jos tähän päältään, - niin hill
o in voidsiaa lievittää liuomattavasti maailman jännittynyttä
tilannetta j ä ennenkaikkea^ Korean kovia kärsinyt kansa
- pääsee uuden elämän tielle.
Rauha Koreassa olisi erittäin tervetullut, sillä liian i ^ j on
Älellä on' jo vuodatettu verta. Kuinka paljon se on niellyt
kansojen omaisuutta, sitä ei tiedä kukaan. Chnäisutisvahin-got
saadaan ajan kuluessa korjatuksi, mutta niitä vahinkoja,
m>tkä tämä sotn on aiheuttanut ihmisille niin moraalisesti
^ u i n fyysiltisestikin, niitä on vaikea korjata. Lapset, jotka
siellä ovat menettäneet isänsä, äidit^ jotka sietlä ovat menettäneet
poikansa, kodit, jotka siellä ovat menettäneet turvansa,
kärsivät iknan omaa syytään elämänsä ajan. Siksi olisi aika
lopettaa kärsimykset, sillä ihmisten elämässä on tarpeeksi
, mttitakin kärsimyksiä iltnan, että niitä sota aiheuttaisi; Mitä
pikenmiin tämä sota saataisiin loppumaan, sitä parempi se
olisi miljoonille ihmisille j a koko ihmiskunnalle. Toivokjiam^
me parasta.
Toisena huomattavana liutisena näinä päi\'inä on myöskin
se. että Charlie ^h^ptin, ma^i}n>ankuulu ekikm-akoomikko,
on ilmoittanut, ettei h|m enää p^laa takaisin Yhdysvaltoihin,
missä hän on asinipt ja työiskenixellyt vuoden aj^^^
aikoo jäädä asumaan Eurooppaain» Kim hän matk«str viime
syksynä Kurooppaan, sai hän pakiuluv^an^ianm^ikaisessa
jestyksessä, mutta silloinen Yhdysvaltain yliprökuraattort
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-04-25-02