1940-12-14-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
LAUAXTAIXA, JOULUKUUN 14 PÄIV.XXÄ
Si\-u 5
T rruuRi
K K
IvSe ön^ihmiseile' sieliih^Uokaä. Se
Kjj^fl c//fl j0 taas toisinaan te-tovt^
riieeUiseksi^pn^^ jo-
Wmaajotäd, taisfjplm^jf^ fmkuu
mAasiOy vapai(destä^y'j^^ kuvaa
\^7^p%iväistss€^0^
|fS|«fl> ködii^iil^ÖJ7^t^d yksi-
' sorrettua kanscMiluorm^
gfljile/ff^ iloa^ suruajq -~ kttolemaa.
^^Msitämme: kum.ka t^keä tila
i^Hla elämässä on?Se jlaheluttaa
%^äimä kuien luemmn^^anuus,
fejijte: asteelta säveleet {ivdtvaihtu^
^malussorm-JoiSi^ti^
\^atmia ja tulkittiin hyvin yksin-
U^välineillä.'MT)äik^^
hjt^iikänsa vaatintuksfäi niin emme
siitä voisi nyt nauttia. Mutta
nSin on musiikM^^fmttnnnt
javaikrli^ nykjmikaiaett
l^ukki^tuntuu öleväti luonteeltaan
mf^tiy yjoskin fmvittaä kuunnella
^^vman niinkuin huoremmankini
Mm^lmnssttklassMistaintisiikki^
y^Moja kappaleita^ ooppefioitä, jotka
\imt koskaan joudu unholaan ja joi-
[il aina kuunnellaan. Sillä niiden sä-
Mtäjät,- jotka nyt makaavat maan
Ifosessa, vuodattivat niihin koko sie-hiKu
ja taitonsa, kuvaien millä ih-
\mUmä, surua, historiaa, eri tapah-
\mkja ennenkaikkea mitä he tunsi-h
Ehkäpä näin oii monew kirjailijan-mloita.
Niinsanottu inspirätsioni tu-mjoskus
jossain asiassa, vaikka yöl/ä
mitessä, matkalla tai jotain esinettä
mkstellessa, luontoa seuratessa tai
[intkn henkilön kohtalosta.
Sävelet sellaiset kuin Beethovenin
Mdes sinfonia, Sibeliuksen Kuolema
M¥oiseTnst^, La Traviata, LaSom-
\mhula,Cradle Song, Schubertin Sc-mm.
Jokin syvyydenlähde puhkesi
IP etsi ulospääsyä. Olin aivan hukkua
W^^^i^n tulvaan. Kirjoitin ne sanat
^'Viileni ja lauloinkin ne ja hyräilin
pti monta päivää. Kerta kerrail jäl-
|Mn ne toistuivat yhtä uutena ja
pm puhuvana, syyttävänä jaloh-
\kUivana. Oikein maahan lankesin
mn edessä. Ikmettelin, että mistä-awä
Sirpa-Serkku olit poiminut
m kultaiset sanat. Aivan lähenin si-mttton
jälkeen ja tunsin suurta ha-h^
äta ja puhutella ^inua.
yOkn-sen jälkeen seurannut paki-y^^
i ja tullut siiheti ajatukseen, et-f
^Tjoitan tämän sinulle. On var-
NL/WJ«^OÖ saada -joskus kuulla
^'^kisen työnsä tuloksista. En tiedä
'^(^ f^äin kirjoittaa ja puhua, vaan
f^ottavasti tämä ei loukkaa. Joskus
j^^ittttr/a halua tyhjentäytyä jol-oikein
patoutuu ja 'polttaa,
b^^olimatta materialistisesta kat-f^
kannastani tunnen toisinaan
H vaikka tänä aikana ei aikeas-
^».'c paikallaan puhua yksityises-i^^
kiscstä hädästään, kun tuhan-
P '^^'«•^•äV ja kuolevat yhteisiUä
W^fiukentillä. Minun olisi pitänyt
^i^hdä aikaisemmin,
^on sinun edelleenkin jaksavan
: «o/Va herttaisia pikkupaki-
*«rC/Aä« tiedä minne aina kulta-
^ « pirahtaa, niinkuin se pirahti
Siis — Jiyväa jatkoa cdel-
RAVHA I^l.
renaadi ja monet muut tulevat säilymään
arvokkaimpina lait joina säveltäjiltä
kansalle.
On paljon ihmisiä nykypäivinä, jotka
eivät pidä oopperoista tai muusta
klassillisesta musiikista, inutta hyvä
on, etiä on tilaisuus kuunnella monella
sekä keveämpää että vaikeampaa
musiikkia. Mutta jos jokaisen kappaleen
edellä olisi selostus kappaleen alkuperästä
ja sisällöstä, niin enin osa
kansasta oppisi arvostelemaan säveliä,
joita arvokkaina yhä säilytetään.
Esim. *'Song of Love" on syntynyt
seuraavasti: Neil RicJtmond oli nuori
maalaiskoidun opeit/ijä Nebraskaa
valtiossa. Hänen tärytyi aamuvarhain
nousta ylös ja mennä sytyttämään
tuli pieneen maalaiskouluun, joten u-sein
aamuisin sai ihailla auringon^ou-suo
. . . se oli hänestä kuin punertava
ruusu, joten hän sepitti siitä runon.
Hän ihaili kovin luontoa. Iltasin
myöskään hän ei Ollut koskaan niin
väsynyt, ett^i olisi työn päätyttyä
nauttinut auringon laskusta. Siksi hän
paljon kirjoitti runoja näistä näkemyksistä
ja tunteista. Intiaanit nimit^
tävät silloin auringon nousua "Rakkauden
hetkeksi".
Kerran tuli hänen luokseen nuori
säveltäjä joka ihastui hänen runoihinsa
ja sävelsi niistä ^'hdcn. Ensin
se ei oikein tahtonut käydä kaupaksi,
vaan kun John McCormick, kuuluisa
tenorilaulaja sen lauloi levyyn, niin
toiset laulajat alkoivat sitä laulaa ja
se sai nimen "The Song oj Love'\ joka
on ttdlut kuuluisaksi kautta maailman.
"Vankce Doodle" on alkujaan brittiläisen
sotilaan melodia. Hän tällä
melodialla pilkkasi sotamiehiä, mutta
jänkit, eli amerikalaisct sotamiehet,
alkoivat sovittaa säveltä omiin sanoihinsa
ja seuraus oli, että laulu rupesi
kuvaamaan vanhaa ja uutta Ame-rikaa
ja kappale tuli tutuksi ja pidetyksi.
"The Rosary", Mr. ja Mrs. Ethcl-bed
Xcvin laivan kannelta hyvästelivät
Ranskaa ja Italiaa ja lähtivät .4-
merikaan, jossa sitten New Yorkissa
Mr. N evin perusti musiikkihuoneensa.
Jonkun ajan kuluttua hän saTtir-jcen
eräältä vanltalta ystävältä ja sen
mukanarrunon otsikolla "Tlte Rosa-ry*\
Hän pani sen sivuun, mutta myöhemmin
luki sen uudelleen ja Jtuomasi
runossa jotaitt kaunista ja Jtellää.
Hän sävelsi runon omistaen sen vaimolleen
ja oli kiitollinen vanhalle ys^
tavalleen, joka runon lähetti.
'\iloha Oc", oli Hyvästi näkemiin
sävtl on alkuaan meille tutusta
"Home Sweet Home", vaan on latdu
omistettu hazvaiilaiselle kuningatar
Liukalanille ja sanoissa puhutaan
poismenosta, jäähyväisistä ja lupauksesta
palata joskus.
On monia muita säveliä, jotka elävät
ikuisesti. Mutta totuus on, että
sävelet syntyvät kuten mikä muu /ö-hansa,
kuten luonto, ihminen. Siis ne
kuuluvat meille.
VIOLANTE.
dnsdI is du ut
^Mankomaat: *'Wilhelms van Nas-souve."
Argentiina: "Oid mortales el grito
sagrado libertad."
Bolivia: ''Bolivcianos, el hado
procipio corono nuestros votos".
Brasilia: "Seja un pallio de luz
desdobrado.-'
Bulgaria: "Shumi Marica akr\'a-vena".
Chile: 'Puro Chile es tu ciclo azu-ado."
Columbia: "Oh gloria inmarcesib-le."
Costarica: "Noble patria, tu her-mosa
bandera".
Englanti: "God save the King,"
Ecuador: "Salve oh patria, mii ve-ces."
Espanja: ''Marcha real" (krena-tööriniarssi).
Italia: ''Marcia reale" (kuningas-marssi).
Japani: ''Kimi-ga-yo/'
Jugoslavia: "Boze pravde ti shto
spase."
Kreikka: "Se gnorizo apo tiu kopsi."
Kuuba: *"A1 combaie corred Baya-meses."
Latvia "Dievs sveti Latviju."
•'-z^';:::::^:^^:^^ ^^^^^^ -
Diana Edwards
Liberia: "AI hail, Liberia, hail."
Liechtenstein: "Oben am deut-schen
Rhein."
Liettua: "Lietuva, tevyne musu
tu didvyriu zeme."
Luxemburg: *'Ons Helmat."
Meksikko: "Cina, oh patria! tus
sienes de oliva."
Norja: "Ja, vi elsker dette landet."
Paraguay: "A los pueblos de Arae-rica."
Portugali: "As Armas."
Puola: '*Jeszcze Polska nie zgine-la."
Ranska: ^'AUons, enfant, de la pat-ne.
Romania: "Träiasca Regele in pace
si onor."
Ruotsi: "Du gamia, du fria, du
fjällhöga Nord," "
Saksa: "Deutschland, Deutschland,
uber alles."
Sveitsi: ''Ruftst du, mein Vater-land.
l'
Tanska: "Kong Cristian stod ved
höjen Mast."
Tshekkoslovakia: "Kde domov
muj.'
Turkki: "Mustafa-Kemal-marssi."
Unkari: ''Isten aldd mega raagy-art."
Uruguay: "Orientales, la patria o
la tumba."
Venezuela: "Gloria ai bravo pue-ro.
Venäjä: Kansainvälinen työväen-marssi.
Viro: *'Mu isamaa, mu onn ja
room."
Yhdysvallat: "The star spangled
banner."
SEINÄKELLON juhlallisimpia
hetkiä kuvaa kirjailija Gogol seuraa^
valla erinomaisen huvittavalla tavalla:
"Seinäkellolle öli tullut lyömisen
halu. Sihistystä seurasi pärinä ja sit-ten
vasta, kaikki voimansa ponnistaen
kello sai lyöneeksi kaksi semmoisella
äänellä niinkuin olisi joku kepillä
kolhinut särkynyttä saviastiaa. Sen
jälkeen Jteiluri taas tyyneesti rupesi
naksuttelemaan vasemmalle ja oikeal"
ler
SUOMALAISIA SIIRTOKUNTIA
on koetettu perustaa moniin
paikkoihin eri puolilla maailmaa. B-sim.
Misionesiin, Argentiinaan, entiselle
jesuiittain siirtomaalle lähellä
Paraguayn rajaa, lähti 1906 kasvitieteilijän
ja mustalaisten tutkijan Arthur
Theslefjin johdolla 112 suomalaista.
Viritys tuotti useammille siirtolaisille
pettymyksen. Nykyään siellä
elänee vielä joitakin kymriieniä suo-m
»
l i ir
S:
I i
•m •M
m I
^1
M
I
I i i
m.
1
•m
I
1
i l
m
; •• •,.'.^...',•,.1 f ,•,.•;•.,.,,„' • . • , , -
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 14, 1940 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1940-12-14 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki401214 |
Description
| Title | 1940-12-14-03 |
| OCR text | LAUAXTAIXA, JOULUKUUN 14 PÄIV.XXÄ Si\-u 5 T rruuRi K K IvSe ön^ihmiseile' sieliih^Uokaä. Se Kjj^fl c//fl j0 taas toisinaan te-tovt^ riieeUiseksi^pn^^ jo- Wmaajotäd, taisfjplm^jf^ fmkuu mAasiOy vapai(destä^y'j^^ kuvaa \^7^p%iväistss€^0^ |fS|«fl> ködii^iil^ÖJ7^t^d yksi- ' sorrettua kanscMiluorm^ gfljile/ff^ iloa^ suruajq -~ kttolemaa. ^^Msitämme: kum.ka t^keä tila i^Hla elämässä on?Se jlaheluttaa %^äimä kuien luemmn^^anuus, fejijte: asteelta säveleet {ivdtvaihtu^ ^malussorm-JoiSi^ti^ \^atmia ja tulkittiin hyvin yksin- U^välineillä.'MT)äik^^ hjt^iikänsa vaatintuksfäi niin emme siitä voisi nyt nauttia. Mutta nSin on musiikM^^fmttnnnt javaikrli^ nykjmikaiaett l^ukki^tuntuu öleväti luonteeltaan mf^tiy yjoskin fmvittaä kuunnella ^^vman niinkuin huoremmankini Mm^lmnssttklassMistaintisiikki^ y^Moja kappaleita^ ooppefioitä, jotka \imt koskaan joudu unholaan ja joi- [il aina kuunnellaan. Sillä niiden sä- Mtäjät,- jotka nyt makaavat maan Ifosessa, vuodattivat niihin koko sie-hiKu ja taitonsa, kuvaien millä ih- \mUmä, surua, historiaa, eri tapah- \mkja ennenkaikkea mitä he tunsi-h Ehkäpä näin oii monew kirjailijan-mloita. Niinsanottu inspirätsioni tu-mjoskus jossain asiassa, vaikka yöl/ä mitessä, matkalla tai jotain esinettä mkstellessa, luontoa seuratessa tai [intkn henkilön kohtalosta. Sävelet sellaiset kuin Beethovenin Mdes sinfonia, Sibeliuksen Kuolema M¥oiseTnst^, La Traviata, LaSom- \mhula,Cradle Song, Schubertin Sc-mm. Jokin syvyydenlähde puhkesi IP etsi ulospääsyä. Olin aivan hukkua W^^^i^n tulvaan. Kirjoitin ne sanat ^'Viileni ja lauloinkin ne ja hyräilin pti monta päivää. Kerta kerrail jäl- |Mn ne toistuivat yhtä uutena ja pm puhuvana, syyttävänä jaloh- \kUivana. Oikein maahan lankesin mn edessä. Ikmettelin, että mistä-awä Sirpa-Serkku olit poiminut m kultaiset sanat. Aivan lähenin si-mttton jälkeen ja tunsin suurta ha-h^ äta ja puhutella ^inua. yOkn-sen jälkeen seurannut paki-y^^ i ja tullut siiheti ajatukseen, et-f ^Tjoitan tämän sinulle. On var- NL/WJ«^OÖ saada -joskus kuulla ^'^kisen työnsä tuloksista. En tiedä '^(^ f^äin kirjoittaa ja puhua, vaan f^ottavasti tämä ei loukkaa. Joskus j^^ittttr/a halua tyhjentäytyä jol-oikein patoutuu ja 'polttaa, b^^olimatta materialistisesta kat-f^ kannastani tunnen toisinaan H vaikka tänä aikana ei aikeas- ^».'c paikallaan puhua yksityises-i^^ kiscstä hädästään, kun tuhan- P '^^'«•^•äV ja kuolevat yhteisiUä W^fiukentillä. Minun olisi pitänyt ^i^hdä aikaisemmin, ^on sinun edelleenkin jaksavan : «o/Va herttaisia pikkupaki- *«rC/Aä« tiedä minne aina kulta- ^ « pirahtaa, niinkuin se pirahti Siis — Jiyväa jatkoa cdel- RAVHA I^l. renaadi ja monet muut tulevat säilymään arvokkaimpina lait joina säveltäjiltä kansalle. On paljon ihmisiä nykypäivinä, jotka eivät pidä oopperoista tai muusta klassillisesta musiikista, inutta hyvä on, etiä on tilaisuus kuunnella monella sekä keveämpää että vaikeampaa musiikkia. Mutta jos jokaisen kappaleen edellä olisi selostus kappaleen alkuperästä ja sisällöstä, niin enin osa kansasta oppisi arvostelemaan säveliä, joita arvokkaina yhä säilytetään. Esim. *'Song of Love" on syntynyt seuraavasti: Neil RicJtmond oli nuori maalaiskoidun opeit/ijä Nebraskaa valtiossa. Hänen tärytyi aamuvarhain nousta ylös ja mennä sytyttämään tuli pieneen maalaiskouluun, joten u-sein aamuisin sai ihailla auringon^ou-suo . . . se oli hänestä kuin punertava ruusu, joten hän sepitti siitä runon. Hän ihaili kovin luontoa. Iltasin myöskään hän ei Ollut koskaan niin väsynyt, ett^i olisi työn päätyttyä nauttinut auringon laskusta. Siksi hän paljon kirjoitti runoja näistä näkemyksistä ja tunteista. Intiaanit nimit^ tävät silloin auringon nousua "Rakkauden hetkeksi". Kerran tuli hänen luokseen nuori säveltäjä joka ihastui hänen runoihinsa ja sävelsi niistä ^'hdcn. Ensin se ei oikein tahtonut käydä kaupaksi, vaan kun John McCormick, kuuluisa tenorilaulaja sen lauloi levyyn, niin toiset laulajat alkoivat sitä laulaa ja se sai nimen "The Song oj Love'\ joka on ttdlut kuuluisaksi kautta maailman. "Vankce Doodle" on alkujaan brittiläisen sotilaan melodia. Hän tällä melodialla pilkkasi sotamiehiä, mutta jänkit, eli amerikalaisct sotamiehet, alkoivat sovittaa säveltä omiin sanoihinsa ja seuraus oli, että laulu rupesi kuvaamaan vanhaa ja uutta Ame-rikaa ja kappale tuli tutuksi ja pidetyksi. "The Rosary", Mr. ja Mrs. Ethcl-bed Xcvin laivan kannelta hyvästelivät Ranskaa ja Italiaa ja lähtivät .4- merikaan, jossa sitten New Yorkissa Mr. N evin perusti musiikkihuoneensa. Jonkun ajan kuluttua hän saTtir-jcen eräältä vanltalta ystävältä ja sen mukanarrunon otsikolla "Tlte Rosa-ry*\ Hän pani sen sivuun, mutta myöhemmin luki sen uudelleen ja Jtuomasi runossa jotaitt kaunista ja Jtellää. Hän sävelsi runon omistaen sen vaimolleen ja oli kiitollinen vanhalle ys^ tavalleen, joka runon lähetti. '\iloha Oc", oli Hyvästi näkemiin sävtl on alkuaan meille tutusta "Home Sweet Home", vaan on latdu omistettu hazvaiilaiselle kuningatar Liukalanille ja sanoissa puhutaan poismenosta, jäähyväisistä ja lupauksesta palata joskus. On monia muita säveliä, jotka elävät ikuisesti. Mutta totuus on, että sävelet syntyvät kuten mikä muu /ö-hansa, kuten luonto, ihminen. Siis ne kuuluvat meille. VIOLANTE. dnsdI is du ut ^Mankomaat: *'Wilhelms van Nas-souve." Argentiina: "Oid mortales el grito sagrado libertad." Bolivia: ''Bolivcianos, el hado procipio corono nuestros votos". Brasilia: "Seja un pallio de luz desdobrado.-' Bulgaria: "Shumi Marica akr\'a-vena". Chile: 'Puro Chile es tu ciclo azu-ado." Columbia: "Oh gloria inmarcesib-le." Costarica: "Noble patria, tu her-mosa bandera". Englanti: "God save the King," Ecuador: "Salve oh patria, mii ve-ces." Espanja: ''Marcha real" (krena-tööriniarssi). Italia: ''Marcia reale" (kuningas-marssi). Japani: ''Kimi-ga-yo/' Jugoslavia: "Boze pravde ti shto spase." Kreikka: "Se gnorizo apo tiu kopsi." Kuuba: *"A1 combaie corred Baya-meses." Latvia "Dievs sveti Latviju." •'-z^';:::::^:^^:^^ ^^^^^^ - Diana Edwards Liberia: "AI hail, Liberia, hail." Liechtenstein: "Oben am deut-schen Rhein." Liettua: "Lietuva, tevyne musu tu didvyriu zeme." Luxemburg: *'Ons Helmat." Meksikko: "Cina, oh patria! tus sienes de oliva." Norja: "Ja, vi elsker dette landet." Paraguay: "A los pueblos de Arae-rica." Portugali: "As Armas." Puola: '*Jeszcze Polska nie zgine-la." Ranska: ^'AUons, enfant, de la pat-ne. Romania: "Träiasca Regele in pace si onor." Ruotsi: "Du gamia, du fria, du fjällhöga Nord," " Saksa: "Deutschland, Deutschland, uber alles." Sveitsi: ''Ruftst du, mein Vater-land. l' Tanska: "Kong Cristian stod ved höjen Mast." Tshekkoslovakia: "Kde domov muj.' Turkki: "Mustafa-Kemal-marssi." Unkari: ''Isten aldd mega raagy-art." Uruguay: "Orientales, la patria o la tumba." Venezuela: "Gloria ai bravo pue-ro. Venäjä: Kansainvälinen työväen-marssi. Viro: *'Mu isamaa, mu onn ja room." Yhdysvallat: "The star spangled banner." SEINÄKELLON juhlallisimpia hetkiä kuvaa kirjailija Gogol seuraa^ valla erinomaisen huvittavalla tavalla: "Seinäkellolle öli tullut lyömisen halu. Sihistystä seurasi pärinä ja sit-ten vasta, kaikki voimansa ponnistaen kello sai lyöneeksi kaksi semmoisella äänellä niinkuin olisi joku kepillä kolhinut särkynyttä saviastiaa. Sen jälkeen Jteiluri taas tyyneesti rupesi naksuttelemaan vasemmalle ja oikeal" ler SUOMALAISIA SIIRTOKUNTIA on koetettu perustaa moniin paikkoihin eri puolilla maailmaa. B-sim. Misionesiin, Argentiinaan, entiselle jesuiittain siirtomaalle lähellä Paraguayn rajaa, lähti 1906 kasvitieteilijän ja mustalaisten tutkijan Arthur Theslefjin johdolla 112 suomalaista. Viritys tuotti useammille siirtolaisille pettymyksen. Nykyään siellä elänee vielä joitakin kymriieniä suo-m » l i ir S: I i •m •M m I ^1 M I I i i m. 1 •m I 1 i l m ; •• •,.'.^...',•,.1 f ,•,.•;•.,.,,„' • . • , , - |
Tags
Comments
Post a Comment for 1940-12-14-03
