1939-03-25-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ms
Sivu 2 LAUANTAINA, MAAUSKUUN 25 PÄIVÄNÄ 1939;
{Canadan suomalaisten viikkolehti)
Rcgisterei at the Post Office Dept.,
Ottawa, as second class matter.
Tilanshlnnat:
1 vk. .J2.00
6 kk. 1.10
3 kk. .60
Yhdysvaltoihin:
1 vk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . $2.50
0''lclc« ••«•'••»•••••••••••«• , 1*40•
Suomeen ja muualle ulkomaille:
1 vk. $3.00
6-kk;.......................... 1.65
Irtonumerot 5 senttiä
. Liekki, ilmesiyy Jokaisen elikon lau-ftctaina
12-sivuisena, sisältäen parasta
k&unokirjalllsta luettavaa kalkilta aloilta.:
• , • : ,
AslamlehUIe niyönnetään 20 prosentin
palkkio.
pyytäkää a9lamiesvällneitäjb tänään.
Kustantaja: Vapaus Publishing Co.
Ltd. • . . -
Toimittaja A. Päiviö.
Toimitusneuvosto: J, Järvis, Rauha
Mäki, Hilja Aho, E. Suksi, Ester
Kaustinen. AUi Malm, Margit Laakso
ja Yrjö Salvo.
UekkUn aijotut kirjoitukset osoitettava:
M . Box 69
Hsndä neuvoja
Minulla on yksi tuttava, harraaa'
kapsinen vanhus, hän on ainoa tuttava,
jota voin täydellä kunnioituksella
nimittää tosiystäväksi. Hänen
luoksensa menen aina huolineni ja
hän, ymmärtävän ystävän lailla, antaa
neuvojaan ja lohduttaa, jos olen
suruissani, sekä iloitsee kanssani, jos
elämä ori suonut miritdleitm
Viimeksi oliri hmeti- luonam eilen,
illalla, piin koko eilisen päivän kovin
nurjalla tuulella ja; illalla menin
ystäväni luo valittamaan sitä, kun^
maailma on niin turkasen—•anteeksi
— hapan ja ihmiset väljähtyneitä
narreja, niin minä kun muutkin. Kun
olin aikani marissui, kysyi ystäväni:
"Tiedätkö mitä eräs ajattelija
Thackeray sanoo maailmasta?"
Enpa tietenkään minä tiennyt, }a..
ystäväni jatkoi: ^
«ndbniy» Ont viim^hleke^ k^^
jasiapum^lMentomssaipfläsi^^
LEVITYSKILVOITTELUMME
tuloksena voidaoft tänä keskiviikko»
aamtna 22 p, maaliskuuta merkitä
UekiUe 79 uutta, tilausta ja 86 uudistusta,
siis yhteensä 165. Kun ajat-t€
lenmie> sen vasta alkuna, niin voimme
pitää tulosta tyydyttävänä» Onpa
jo useita paikkakuntia, joissa kil-paosuus
on täytetty ja nyt seuraa
'rapiat'\
Port Arthurin asiamiehemme on ilmoittanut
^ että siellä katkeaa joitakin
tilauksia sen tähden, ettei tilaajilla
ok rahaa. Se on ikävä juttu, tilaajille
varsinkin; Eiköhän sellaisissa tapauksissa
löydettäisi joitakin naapuruus-
ja toveruuskeinoja, ettei halukkaiden
tarvitse jäädä ilman lehteä,
vaikka otammekin huomioon meihin
sattuvan sananparren totuuden:
'Kullakin on-omat suFnnsa'\
, Toivomme, kuitenkin, että siellä,
missä on. voimaa, rynnistetään eteenpäin
sitä todenimclla vauhdilla, tao-iaaii
raudan kuumana ollessa, jotta
viikofi perästä voidaan merkitä paljon
suurempia numeroita.
Ihmeellinen ihmissydänl Niin pieni,
ja kuitenkin sinne mahtuu koko
maaihia iloineen, suruinectt jar- rikkauksineen.
• • * •* . *
: "Minä tahdon'', on hyvä lääke
kaikkea heikkoutta vastaan* "Minä
voin'', on vielä parempi, mutta "Minä
teen scn^*, on kaikkein paras-
Emme saaneet epäillä jumalalasta
oikeuden jakoa eilen, emmekö saa sitä
epäillä tänäänkään?
Jos ihailemme ihmiskauneutta luojan
käsityönä, niin miksi emme voisi
sitä ihailla myöskin keinotekoisetta^
jos vaan jäljennps on %vä^
Kuta kaucnmias taide poikkeaa
pois iodeilisuudesta, sitä atemmän
terve ihninen siitä vieraantuu^
* * *
Pysyköön päämäärä aina korkeana,
kunhan vaan ei saavuttamattomissa.
JUKATANIN nienumaalla^ K ^ i -
Amerikassa, lähellä Chichen Itzaa
sijaitseva kummoinen vanha \ raur
niorakennus, Caracoal nimeltään,
kuuluu maailman eriskummallisim;*
piin rakennusmuistomerkkieihin.
Se on neliömäinen torni, joka seisoo
kahden laakean nelikulmaisen
korokkeen eli terassin varassa. Tornin
juurelle johtavat leveät portaat.
Suurin osa tornista ön vuosisatojen
kuluessa hävinnyt, mutta jäijdläole-
\^sta kivimassasta päättäen se on
ollut huomatta\^n korkea.
Tämän ainutlaatuisen muistomerkin
rakensi aikoinaan Keski-Amerikan
mahtava maya-kansa, joka nyt--
temmin on kuollut sukupuuttoon.
Tutkiessaan sitä tiedemiehet ovat
viime aikoina tulleet siihen hämmäs-tv^
ttävään tulokseen, että to?hi: to-^
dennäköisesti aikoinaan rakennettiin
tähtitieteelliseksi havaintotorniksi.
Tähän viittaa mm. se^että rakennuksen
yläpäässä vieläkin on puoliksi
hajonnut pieni huone, jonka seinässä
on pieni aukko, läpimitaltaan noin
80 cm., josta on näköala suoraan län^
teen. Nyt on tultu siihen tulokseen,
että tätä aukkoa on muinoin todennäköisesti
käytetty avuksi astronomisissa
1ia\*ainnoissa, kun tahdottiin
määrätä kesäpäi^iin seisaus ja ke\^t-ja
syyspäivän tasaus. Huolelliset,
Jatkuvasti vuodesta vuoteen toimeenn
pannutvtutkimukset ovat osoittaneet,
että aukon oikean pielen keskipisteestä
sen vaseinman pielen keskipisteeseen
vedetty Aiiva on täsmälleen juuri
samalla tasolla kuin mihin aurinko
laskee läntisessä horisontissa maal^^^^
kuun 21 ja syyskuun. 23 päivinä» jotka
päiväuiSäräi; merkitserat kevät-ja
sj'ysfÄivien tasausta. Lisäksi oh
tämä linja S astetta syrjässä aita
linjasta^ jossa. ,aurinko laskee, k ^ -
kuua 22; päivänä ke^päix^än sei-sauk^^
sa^ ;^
Tri Karl Kuppert, joka osaltaan
on johtanufcnäitä tutkimuksia, jotka
on toimeenpantu \Ya^ungtonin Car-negie^
Inslituutin toimesta, lausuu
mielipiteenään;
"Tuntuu mahdottomalta ajatella,
että tormhuoneen seujäaukon pielien
asema^ipi^taasta sattumasta olisi näin
mielenkiintoinen tähtitieteellisessä
suhteessa> Ole^uolestani isitä; mieltä,
että se. on tarkoki^jft-h^
mitattu ja suunniteltu ja perustuu
pitkäaikaiseen aurinkokunnan liikkeitten
huomioimiseen.
"Voidaan tie-enkin olettaa, että
tornihuoneessa on oHut muitakin aukkoja,
jotka nyt kuitenkin valitettavasti
o\'at hävinneet. On hyvin todennäköistä,
että^tätä huonetta muinoin
maya-papit ja kansan johtajat
käyttivät aurinkokuntaan kohdistuvien
tutkimuksiensa tekoon, jotka tapahtuivat
sekä uskonnollisia että
maanviljelyksellisiä .tarkoituksia silmälläpitäen."
Mr. H. E. D. Pollockilla, eräällä
toisella tutkijalla, on se käsitjrs, että
mayä-rkansa muinoin käytti Caracoa-lia
Kukulcanin, tuulen jumalansa pain
vomiseen pyhitettynä temppelinä.;
Tämän ei puolestaan millään tavalla
tarvitse sulkea pois rakennuksen
käyttöä tieteellisenä tutkimuslaitok^
sena: päin\'astoin vahvistaa se edel-s
listakin olettamusta, sillä muinaisilla
mayoilla olix^at uskonnolliset käsitykset
mitä läheisimmin liittyneet
luonnonvoimien ja -ilmiöiden, erikoisesti
taivaan tähtien palvontaan.
Pyrkimyksissään lepjntää ja suostu-telta
maan, sateen, tuulen, sadon ja
muita jumaliaan^ he \'alitsivat velittä
jikseen pappeja, joilla uskottiin
ole\'an salaperäisiä voimia. Ammoisista
ajoista asti olix^at papit tottu?
neet tarkkaamaan tähtitaix^aan ilmiöitä
ja liikkeitä voidakseen niiden
avulla määrätä aikaa ja vuodenaikoja.
He tunsivat nollan ja lukunumer^
rot jo tuhannen- vuotta aikaisemmin?
kuin me täällä Euroopassa. lisäksi
osasivatvhe, — tai ainakin luulivat
osaavansa — ennustaa tulevia ta*
pahtumia^ tähdistä, seikka: mikä
hankki heille erikoisen \iisauden mai-neai;
Planeettojen liikkeistä laski-
A^at he onnelliset ja onnettomat päivät
kansalleen ja. mitään tärkeätä
valtiollista toimeiipidettä ei millään
ehdolla saanut viedä päätökseen on-
"Hän sanoa, että maailma on hiin
kuvastin, joka näyttää tarkasti jo-kdkeUe
ihmiselle omankuvama. Jos
okthäppammLtiäMöinenina^ se-
%im Smulle hapantai naamaa^ mutta
jos^ohtiloin^n^janamtttse
huomaat sen iloiseksiviovmksi itr
sellesi. Niin^ Sifpaysiäväm^ koeta
olla iloinen, twn huomaat maailman
hauskaksi plqneetqkii^ missä ei tunneta
ollenkaan ^p^mia kasvoja ja
niitä sinun väljähtyneitä ihmisiä.
Muuten, mistä tuo sinu» happamuus
tesi taas sai alkunsa?"' kysyi ystäväni
ja minä selitin, kuinka oliur yrittänyt
parhaani mukaan, tehdä työni
ja-kaikki ne pikkii palvelukset'Piitä
tehtäväkseen oli uskottu ja kiitok-se:
ksi samkm kuulh e^^ oletp4aiska
ja = huoUmaJton ja ties mitä- kaikkea
enkäosaa tehdä yhtään fhiiaän. Ja
nyt päätin, että en enää yritä tehdä
mitään vaikka pyydettäisiinkih.
"Ei, ystäväni, m päätä kUaista,
vaan tee niinkuin^ Epiktetos neuvoo.
Sinä et kuitenkaan tiedä miten hän
neuvoo, siis kuuntele* Hän sanoo
näin:* Kuten aurinkokaan ei odota
rukouksia ja manauksia mustakseen,
vaan kaikkien tervehtimänä syttyy
loistamaan, niin ällös sinäkään odota
suosion ilmauksia-ja;hiyvähuuto)a
äläkä ylistyspuheita hyvää tehdäksesi,
vaan ole- hyväntekijä . omasta
taMostasi, ja sinuairakastetaan niinkuin
aurinkoa^ Niin, Sirpa se on
neuvo, jonka noudattaminen on joskus
ehkä vaikeaakin, mutta Joka kuitenkin
johtaa^ sinut onnelliseen elämään.
Minä olen koettanut:noudattaa
sitä neuvoa. ja. elämässäni ei ole
ollui f koskaan hapanta eika ihmiset
mielestäni "väijähtyueitä"
Nnnipuheli ystäaiäni ja sen
olevan y totta. Voit kunpiai minäkin
joskus tuUsin ystäväni kaltaiseksi;
yritän ainakin.
, SIRPArSERKKU.
nettomana päivänä.
^Alussakin
vielä kiinnostava. A i ^ o g i t eivät
mitenkään voi päästä yksimielisyyteen
sen iästä. 5en seinistä on tavattu
hieroglyfejä^ elämänohjeita sisältäviä
yhtä hyvin kuia vain koris-tedlista
tarkoitusta silmälläpitäen
hakattiya, niutta niidea seU
on »ollut erinomaisen vaikeata ja mo-ninuitkaista.
Niiden perusteella ei
ole^^oitu |»ästä5elvyyteen^siitä, milloin
rakennus on perustettu. Voi olla
mahdollista, että se on rakennettu n.
12 vuosisadalla e.Kr., mutta se voi
yhtä hy\Tn.olla.peräisin vuosisataa
myöhäisemmälta. ajalta.
Rakennuksen ajyonmassa .osassa on
pieniä, holvikattoisia kammioita ja
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 25, 1939 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1939-03-25 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki390325 |
Description
| Title | 1939-03-25-02 |
| OCR text | ms Sivu 2 LAUANTAINA, MAAUSKUUN 25 PÄIVÄNÄ 1939; {Canadan suomalaisten viikkolehti) Rcgisterei at the Post Office Dept., Ottawa, as second class matter. Tilanshlnnat: 1 vk. .J2.00 6 kk. 1.10 3 kk. .60 Yhdysvaltoihin: 1 vk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . $2.50 0''lclc« ••«•'••»•••••••••••«• , 1*40• Suomeen ja muualle ulkomaille: 1 vk. $3.00 6-kk;.......................... 1.65 Irtonumerot 5 senttiä . Liekki, ilmesiyy Jokaisen elikon lau-ftctaina 12-sivuisena, sisältäen parasta k&unokirjalllsta luettavaa kalkilta aloilta.: • , • : , AslamlehUIe niyönnetään 20 prosentin palkkio. pyytäkää a9lamiesvällneitäjb tänään. Kustantaja: Vapaus Publishing Co. Ltd. • . . - Toimittaja A. Päiviö. Toimitusneuvosto: J, Järvis, Rauha Mäki, Hilja Aho, E. Suksi, Ester Kaustinen. AUi Malm, Margit Laakso ja Yrjö Salvo. UekkUn aijotut kirjoitukset osoitettava: M . Box 69 Hsndä neuvoja Minulla on yksi tuttava, harraaa' kapsinen vanhus, hän on ainoa tuttava, jota voin täydellä kunnioituksella nimittää tosiystäväksi. Hänen luoksensa menen aina huolineni ja hän, ymmärtävän ystävän lailla, antaa neuvojaan ja lohduttaa, jos olen suruissani, sekä iloitsee kanssani, jos elämä ori suonut miritdleitm Viimeksi oliri hmeti- luonam eilen, illalla, piin koko eilisen päivän kovin nurjalla tuulella ja; illalla menin ystäväni luo valittamaan sitä, kun^ maailma on niin turkasen—•anteeksi — hapan ja ihmiset väljähtyneitä narreja, niin minä kun muutkin. Kun olin aikani marissui, kysyi ystäväni: "Tiedätkö mitä eräs ajattelija Thackeray sanoo maailmasta?" Enpa tietenkään minä tiennyt, }a.. ystäväni jatkoi: ^ «ndbniy» Ont viim^hleke^ k^^ jasiapum^lMentomssaipfläsi^^ LEVITYSKILVOITTELUMME tuloksena voidaoft tänä keskiviikko» aamtna 22 p, maaliskuuta merkitä UekiUe 79 uutta, tilausta ja 86 uudistusta, siis yhteensä 165. Kun ajat-t€ lenmie> sen vasta alkuna, niin voimme pitää tulosta tyydyttävänä» Onpa jo useita paikkakuntia, joissa kil-paosuus on täytetty ja nyt seuraa 'rapiat'\ Port Arthurin asiamiehemme on ilmoittanut ^ että siellä katkeaa joitakin tilauksia sen tähden, ettei tilaajilla ok rahaa. Se on ikävä juttu, tilaajille varsinkin; Eiköhän sellaisissa tapauksissa löydettäisi joitakin naapuruus- ja toveruuskeinoja, ettei halukkaiden tarvitse jäädä ilman lehteä, vaikka otammekin huomioon meihin sattuvan sananparren totuuden: 'Kullakin on-omat suFnnsa'\ , Toivomme, kuitenkin, että siellä, missä on. voimaa, rynnistetään eteenpäin sitä todenimclla vauhdilla, tao-iaaii raudan kuumana ollessa, jotta viikofi perästä voidaan merkitä paljon suurempia numeroita. Ihmeellinen ihmissydänl Niin pieni, ja kuitenkin sinne mahtuu koko maaihia iloineen, suruinectt jar- rikkauksineen. • • * •* . * : "Minä tahdon'', on hyvä lääke kaikkea heikkoutta vastaan* "Minä voin'', on vielä parempi, mutta "Minä teen scn^*, on kaikkein paras- Emme saaneet epäillä jumalalasta oikeuden jakoa eilen, emmekö saa sitä epäillä tänäänkään? Jos ihailemme ihmiskauneutta luojan käsityönä, niin miksi emme voisi sitä ihailla myöskin keinotekoisetta^ jos vaan jäljennps on %vä^ Kuta kaucnmias taide poikkeaa pois iodeilisuudesta, sitä atemmän terve ihninen siitä vieraantuu^ * * * Pysyköön päämäärä aina korkeana, kunhan vaan ei saavuttamattomissa. JUKATANIN nienumaalla^ K ^ i - Amerikassa, lähellä Chichen Itzaa sijaitseva kummoinen vanha \ raur niorakennus, Caracoal nimeltään, kuuluu maailman eriskummallisim;* piin rakennusmuistomerkkieihin. Se on neliömäinen torni, joka seisoo kahden laakean nelikulmaisen korokkeen eli terassin varassa. Tornin juurelle johtavat leveät portaat. Suurin osa tornista ön vuosisatojen kuluessa hävinnyt, mutta jäijdläole- \^sta kivimassasta päättäen se on ollut huomatta\^n korkea. Tämän ainutlaatuisen muistomerkin rakensi aikoinaan Keski-Amerikan mahtava maya-kansa, joka nyt-- temmin on kuollut sukupuuttoon. Tutkiessaan sitä tiedemiehet ovat viime aikoina tulleet siihen hämmäs-tv^ ttävään tulokseen, että to?hi: to-^ dennäköisesti aikoinaan rakennettiin tähtitieteelliseksi havaintotorniksi. Tähän viittaa mm. se^että rakennuksen yläpäässä vieläkin on puoliksi hajonnut pieni huone, jonka seinässä on pieni aukko, läpimitaltaan noin 80 cm., josta on näköala suoraan län^ teen. Nyt on tultu siihen tulokseen, että tätä aukkoa on muinoin todennäköisesti käytetty avuksi astronomisissa 1ia\*ainnoissa, kun tahdottiin määrätä kesäpäi^iin seisaus ja ke\^t-ja syyspäivän tasaus. Huolelliset, Jatkuvasti vuodesta vuoteen toimeenn pannutvtutkimukset ovat osoittaneet, että aukon oikean pielen keskipisteestä sen vaseinman pielen keskipisteeseen vedetty Aiiva on täsmälleen juuri samalla tasolla kuin mihin aurinko laskee läntisessä horisontissa maal^^^^ kuun 21 ja syyskuun. 23 päivinä» jotka päiväuiSäräi; merkitserat kevät-ja sj'ysfÄivien tasausta. Lisäksi oh tämä linja S astetta syrjässä aita linjasta^ jossa. ,aurinko laskee, k ^ - kuua 22; päivänä ke^päix^än sei-sauk^^ sa^ ;^ Tri Karl Kuppert, joka osaltaan on johtanufcnäitä tutkimuksia, jotka on toimeenpantu \Ya^ungtonin Car-negie^ Inslituutin toimesta, lausuu mielipiteenään; "Tuntuu mahdottomalta ajatella, että tormhuoneen seujäaukon pielien asema^ipi^taasta sattumasta olisi näin mielenkiintoinen tähtitieteellisessä suhteessa> Ole^uolestani isitä; mieltä, että se. on tarkoki^jft-h^ mitattu ja suunniteltu ja perustuu pitkäaikaiseen aurinkokunnan liikkeitten huomioimiseen. "Voidaan tie-enkin olettaa, että tornihuoneessa on oHut muitakin aukkoja, jotka nyt kuitenkin valitettavasti o\'at hävinneet. On hyvin todennäköistä, että^tätä huonetta muinoin maya-papit ja kansan johtajat käyttivät aurinkokuntaan kohdistuvien tutkimuksiensa tekoon, jotka tapahtuivat sekä uskonnollisia että maanviljelyksellisiä .tarkoituksia silmälläpitäen." Mr. H. E. D. Pollockilla, eräällä toisella tutkijalla, on se käsitjrs, että mayä-rkansa muinoin käytti Caracoa-lia Kukulcanin, tuulen jumalansa pain vomiseen pyhitettynä temppelinä.; Tämän ei puolestaan millään tavalla tarvitse sulkea pois rakennuksen käyttöä tieteellisenä tutkimuslaitok^ sena: päin\'astoin vahvistaa se edel-s listakin olettamusta, sillä muinaisilla mayoilla olix^at uskonnolliset käsitykset mitä läheisimmin liittyneet luonnonvoimien ja -ilmiöiden, erikoisesti taivaan tähtien palvontaan. Pyrkimyksissään lepjntää ja suostu-telta maan, sateen, tuulen, sadon ja muita jumaliaan^ he \'alitsivat velittä jikseen pappeja, joilla uskottiin ole\'an salaperäisiä voimia. Ammoisista ajoista asti olix^at papit tottu? neet tarkkaamaan tähtitaix^aan ilmiöitä ja liikkeitä voidakseen niiden avulla määrätä aikaa ja vuodenaikoja. He tunsivat nollan ja lukunumer^ rot jo tuhannen- vuotta aikaisemmin? kuin me täällä Euroopassa. lisäksi osasivatvhe, — tai ainakin luulivat osaavansa — ennustaa tulevia ta* pahtumia^ tähdistä, seikka: mikä hankki heille erikoisen \iisauden mai-neai; Planeettojen liikkeistä laski- A^at he onnelliset ja onnettomat päivät kansalleen ja. mitään tärkeätä valtiollista toimeiipidettä ei millään ehdolla saanut viedä päätökseen on- "Hän sanoa, että maailma on hiin kuvastin, joka näyttää tarkasti jo-kdkeUe ihmiselle omankuvama. Jos okthäppammLtiäMöinenina^ se- %im Smulle hapantai naamaa^ mutta jos^ohtiloin^n^janamtttse huomaat sen iloiseksiviovmksi itr sellesi. Niin^ Sifpaysiäväm^ koeta olla iloinen, twn huomaat maailman hauskaksi plqneetqkii^ missä ei tunneta ollenkaan ^p^mia kasvoja ja niitä sinun väljähtyneitä ihmisiä. Muuten, mistä tuo sinu» happamuus tesi taas sai alkunsa?"' kysyi ystäväni ja minä selitin, kuinka oliur yrittänyt parhaani mukaan, tehdä työni ja-kaikki ne pikkii palvelukset'Piitä tehtäväkseen oli uskottu ja kiitok-se: ksi samkm kuulh e^^ oletp4aiska ja = huoUmaJton ja ties mitä- kaikkea enkäosaa tehdä yhtään fhiiaän. Ja nyt päätin, että en enää yritä tehdä mitään vaikka pyydettäisiinkih. "Ei, ystäväni, m päätä kUaista, vaan tee niinkuin^ Epiktetos neuvoo. Sinä et kuitenkaan tiedä miten hän neuvoo, siis kuuntele* Hän sanoo näin:* Kuten aurinkokaan ei odota rukouksia ja manauksia mustakseen, vaan kaikkien tervehtimänä syttyy loistamaan, niin ällös sinäkään odota suosion ilmauksia-ja;hiyvähuuto)a äläkä ylistyspuheita hyvää tehdäksesi, vaan ole- hyväntekijä . omasta taMostasi, ja sinuairakastetaan niinkuin aurinkoa^ Niin, Sirpa se on neuvo, jonka noudattaminen on joskus ehkä vaikeaakin, mutta Joka kuitenkin johtaa^ sinut onnelliseen elämään. Minä olen koettanut:noudattaa sitä neuvoa. ja. elämässäni ei ole ollui f koskaan hapanta eika ihmiset mielestäni "väijähtyueitä" Nnnipuheli ystäaiäni ja sen olevan y totta. Voit kunpiai minäkin joskus tuUsin ystäväni kaltaiseksi; yritän ainakin. , SIRPArSERKKU. nettomana päivänä. ^Alussakin vielä kiinnostava. A i ^ o g i t eivät mitenkään voi päästä yksimielisyyteen sen iästä. 5en seinistä on tavattu hieroglyfejä^ elämänohjeita sisältäviä yhtä hyvin kuia vain koris-tedlista tarkoitusta silmälläpitäen hakattiya, niutta niidea seU on »ollut erinomaisen vaikeata ja mo-ninuitkaista. Niiden perusteella ei ole^^oitu |»ästä5elvyyteen^siitä, milloin rakennus on perustettu. Voi olla mahdollista, että se on rakennettu n. 12 vuosisadalla e.Kr., mutta se voi yhtä hy\Tn.olla.peräisin vuosisataa myöhäisemmälta. ajalta. Rakennuksen ajyonmassa .osassa on pieniä, holvikattoisia kammioita ja |
Tags
Comments
Post a Comment for 1939-03-25-02
