Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 14, 1953

              Kun Jake avaa suunsa, niin Kid kuuntelee — jä samalla tavalla
tekevät lukemattomat radiokuuntelijat NeTvfoundlandista aina
British ColumSiaan saakka. Joka sunnuntai kuuttaan tämä oh-
Unlssakayeliiöistä. nu^uj^ TT liirj&Husi^
Jatkoa i. tfvQlte > \^ Idrjoltti paperiarkille unohta*
, . / . . mansa lainauksen. ,/ . .
saan, joka sijaitsi, toisessa kerroksessa. Seuraavana aamuna lierättyaan pro-
Hän oU kulkenut kolmen huoneen läpi,. fessori muisU heti, etta häneltä vfeläkin
iioussut portaat ja a y ^ sulkenut puuttui luo rralttämäton^^d
muun muassa «viisi ovea. hän lähti kirjastoon kaivelemaan lähde*
TuoUaiset pikkupuuhat ovat kuiten. kirjoja. Sattumalta hän sitten vflkaisi
kin vain leikintekoa oikein yritt^^^ kirjoituspöydäUeen ja huomasi häm-unissakavijäHe.
Niinpä eräskin käk^i-mäg^feg^^n paperiarkin, jolle kai-toistavuotias
poika, jolle hänen äitinsä i ^
arvokkaalla käsialallaan.
Kyky osata nukkuessaan kirjoittaa
sellaista, mihin valveilla ollessa ei pys*
ty, olisi varmasti tervetullut kenelle kir­jailijalle
tahansa, ja koska todellisuus
on tarua ihmeellisempää, tietääkin his­toria
kertoa eräästä henkilöstä, jolla on
ollut tämä kyky. .
Omituisen kykynsä hän havaitsi- ai­van
sattumalta. Kerran hän valmisteli
oli luvannut, että hän saa auraavana
päivänä kattaa syntymäpäiväpöydän,
lähti yöllä unissaan liikkeelle. Vanhem­mat
heräsivät astioitten kilinään luullen
varkaita olevan talossa. Mutta kan he
hätääntyneinä saapuivat ruokailuhuo­neeseen
,näkivät he poikansa olevan
pöytää kattamassa. Eikä hän tyytynyt
vielä siihenkään, vaan kantoi astiat
omaan huoneeseensa.
jelma Canadan Yleisriaiöim ja Jaken jutut ovat peräisin mielikuvia
tukseUisesta Grocuksm -kaupungista Saskatchewamsta, "missä i
huumorintaju ofi^tfm ktdva kuin atptnkonmaa jd yhtä odottama­ton
kuin ruusu^pjässä^'^tuvaonl>o^
ja Kidistä: :• v:? •'..>••-•;•• .
Yhtä ovela oli erään edinburghilaisen laajahkoa ' teosta, mutta, ei keksinyt
TT
pappisperheen keittäjätär. Ruustinna
heräsi eräänä yönä keittiöstä kuuluvaan
meluuni Luullen, että oli jo aamu, köm­pii
h ä n ^ keittoon ja joutui mitä nau­ruhermoja
kutkuttaviirqnah .tilanteen
todistajaksi, Keittäjätär seisoi y i ^ -
taan ja rm^ssyyn.pukeutuneena i lieden
ääiessl : \4ik^ hän ilii»ise9tikin oli
ty;iilmi^i kestä C f i a ^ t^
filmin k M s t j K ^ ^ ö ^^
Koiisemtiivisen'>^*1Eveninji>v^^
den toimittäjaf|^
kirjoittajan iÖieIipite<^ k ^ l^-sanoiV:
''Charlien lausiii tervetulleeksi järke­vien
ihmisten suuri jakiinteä ^ k k a ^
sala-ampujat jä'häväisijät-ei\^t merkit-semitään.'^.
: .a..
Vuosi 1952 näki kaksr uhkaa konser­vatiivisen
hallitukseii taholta: Ensiksi,
maailmankuuluisan €röwh <Filifn Uni-tin
sulkeminen, joka .22 viroderi
valmisti filmejä hallitusosastoaie sellai­sista
kuin hedehnäviljetyksestä; kylä­suunnitelmista,
ilmailusta, draamasta,
yjn. ja joka oli maailmain johtavin do­kumentaarinen
yksikkö. Toiseksi ve­dettiin
esille uusi parlamentin laki, joka
asettaisi hallituksen sensuurin ja sään-;
nöstel>Ti voimaan 1<S mm. kokoisten
erikois!ilmien jatkuvasti kasvavaan lu­kumäärään:
Näitäinmejä valthistavat^
ja näyttelevät useat anunättiuniot, fil-miyhdistykset,
poliittiset ja uskonnol­liset
järjestöt. Tämä vältettiin ja uusi
,Desert T^'-famm
toolaisfet laijsuivät tcrvetuileek^ italia­laisen
filihifestwaalin, • jossa liuomatta»
Vana filminä esiintyi >|iräciiBj^^^^^ kato­lilaisen
Btkön pa^
pannaan Yhdysvalloissa. .
Viime vuonna Neuvostoliiton filmit'
voittivat takaisin tiensä brittiläisiin elo- ^
kuvateattiereihin. "Eall pf Beriin'^r&^
köi yleisön lukumäärään nähden 4 vuot­ta
voimassa olleen ennätyksen Lontoon
New Gallery-teatterissä. Neuvostolii­ton
sirkuskuva Big Top esitettiin 1,800
elokuvateatterissa: Britanniassa oh yh­teensä
4^t)0Ö elokuvateatteria.
J. P. Jacobsen> joka syntyi v. 1874,
kirjoitti vain muutamia teoksia, mutta
niillä hän hankki vankan klassikon ase­man
Tanskan kirjallisuudessa. Hän
- k$|£^ liian k i i r ^ .Ruustinna antoi
häne^^ jatkaa puiihäituaan, mut­ta
sitten han ei enää voinut hillitä nau-
J n i ^ ; vaan ierätti keittäjättären. Tä-mä^
pliyäärettömän hämniästynyt-yöHir
sistii'toilauksistaanV
Kun tämä-juttu sitten aikoinaan jul-
- kaistiin englantilaisissa lehdissä, huo­mautti
eräs pakinoitsija, että oli luon*
nollbta, ettei skoUantilaisesta keittiöstä
voinut löytyä muuta suuhunpantavaa
kuin kenkä., Kaiken muun oli kunnon
ruustinna tietysti pannut lukon taakse.
Keittäjättären ja kaikkien muidenkin
unissakävijäin puolustukseksi on mair
uittava, etteivät he itse mahda mitään
käyttäytymiselleen. Samaa se voida
sanoa sellaisista henkilöistä, jotka esi­merkiksi
liiallisen ajatustyön jännittä-minä
alkavat potea eräänlaista sonmam-bulismia.
Tällaiset kohtaukset mene­vät
kuitenkin ohitse, kun henkilö pää­see
uudelleen kiinni rauhallisempaan
elämäntahtiin.!
Esimerkki tällaisesta tyypistä on eräs
valmistui nuoruudessaan kasvitieteili- yliopiston professori, joka valmisteli
eloku\'aIaki vuodelta 1952 kaiitäa to- jaksi ja kirjailijana hän liittyi aikakau- erästä tärkeää esitelmää. Siinä hänen oli
eräässä vaiheessa miten jatkaa. Muuta­man
päivän hän kamppaili sitkeästi on­gelmansa
kanssa, mutta sitten hän äk­kiä
alkoi työskennellä nukkuessaan.
<Hän nousi unitilassa vuoteestaan, isttiu*
tui Jdrjoituspöytäii^ ja luki aä*
neen lefMlisenä pai^^
te^tin^ - Sitten hän korja$l;^r^ ja
aamun-tien-kun
im-nukkues­saan.
jMitään selitystä ei iliniölle .ole. pys-
. t^tty keksimään. Mutta, tarinat hal­tioista
ja kotitontuista pohjautuvat i l ­meisesti
tällaisten 'yötassuttelijain' uni­tilassa
suorittamiin töihin.
Koska unissakävijä ei itse tiedä mitä
tekee, saattaa hän helposti aiheuttaa
myös murhenäjrtelmiä. Tällainen ta­paus
sattui Etelä-Rähskassa eräässä
luostarissa. Eräs luonteeltaan sulkeu­tunut
ja synkkä munkki näki unta, että
apotti oli murhannut hänen äitinsä.
Munkki halusi heti kostaa. iHän nousi
unitilassa vuoteestaan, sieppasi veitsen
pöydältä ja syöksyi apotin kammioon ja
alkoi pitemmittä valmisteluitta pistää
veitsellä apotin — patjaa. Kaikeksi
onneksi apotti näet istui edelleen pöy-tähsä
ääressä tutkien pyhiä kirjoituksia.
.Mutta unitilassa oleva munkki 'näki'
hänen makaavan vuoteessa ja toimi sea
mukaan.
Täysikuun vaikutusta eräisiin ihmi­siin
on paljon epäilty, mutta todennä­köistä
kuitenkin on, että 'kuusairaus' ei
ole pelkkää tyhjää puhetta, joskaan se
ei ilmene niin raisuissa muodoissa kuin
työskenteHjää joutui työt- konkysymykset
tornien armeijaan hallitukien Crown aina Jacobsenia, joka henkilökohtaises-
Film Unit-laitoksesta. Se oli vain yksi ti oli askeetti ja noudatti elämässään
niistä monista taloudellisista problee- ankaria moraalisia linjoja. Häh sairasti
meistä, jotka ovat koskeneet filmimaail- nuoresta pitäen pahanlaatuista keuhko-inan
väkeä Britanniassa' viime vuoden tautia ja siihen hän sortuikin jo v. 1885,
siis 38-vuotiaana.
Etumaisin niistä oli Washingtonin Jacobsen ennätti elinaikanaan kirjoit-neuvottelut
viime syyskuulla dollarien taa lukuisia runoja ja novelleja sekä
lähettämisestä Yhdysvaltoihin Hölly- kaksi romaania. Ensimmäisessä niissä,
.woodm filmien Britanniassa esittämi- "Maria Grubbessa", hän käsittelee
5estä. Tämä johti sen virallisen politii- 1600-luvulla elänyttä tanskalaista nais- vissa kamppafluissa. «Marie Grubbe"
^ eteenpäm viemiseen, joka rohkaisee-' tyyppiä varsin suorasukaisesli, eritellen ei ole saamttanut yhtä suurta lukija-
^erikkalaisia fihnituottajia vahnista- terävästi päähenkilön ja koko aikakau-sessä,
mutta muutaman tunnin kulut­tua
hän nousi vuoteestaan —-edelleen
siin. Niinikään valaistaan hänen kuole­maa
kohtaan tuntemaansa mielenkiin­toa,
josta Jacobsen ei itse päässyt kos­kaan
eroon.
Monet nuorukaispolvet ovat lukeneet
ahkerasti "Niels Lyhneä" ja se on aut­tanut
heitä maailmankatsomusta koske­n
a enemmän fflmejään Britanniassa.
Studiotyöläiset ovat väittäneet, että
työnnopeistuttamisen ja työvoiman vä­hentämisen
kautta filmiteollisuus ja
omaisuuksien omistajat ovat voineet li­sätä
voittojaan.
_ ^"tanniassa o%iti kaiian^^kytenyt ka-
Piöaa amerikkalaisteri iilmicn alarar-den
rakkauselämää.
Kuuluisin Jacobsenin teoksbta on
kuitenkin "^Niels Lyhne", erittäin voi­makas
ja dävä kuvaus erään nuoren
miehen kehityksestä, hänen kamppai­lustaan
aatteelliseen selvyyteen pääse­miseksi
» Äen-tunteittensa ailahteUista
ja: hänen kosketuksistaan erilaisiin nai-kuntaa,
koska tarkka ympäristön kuvai­lu
tekee sen jonkin verran vaikeaselkoi­seksi.
Jacobsen on ollut kansainvälisesti
tunnettu kirjailija 18d0-luvun loppu­puolelta
lähtien, jolloin jMhjoismaalai-nen
kirjallisuus herätti suurinta vasta­kaikua-
Euroopassa. Hänen pääteoksen­sa
ovat ilmestyneet suomdcsikiar
se aiheuttanut myös somnambulismia.
Niinpä eräs lääkäri kertoo, että hän
opiskeluaikoinaan asui erään toverinsa
kanssa samassa huoneessa. Täihä opis­kelija
kertoi hänelle eräänä kuutamoyö-nä
kauhukseen heränneensä yöpaitasil-laan
talon katolla. Estääkseen tuollaisen
vaarallisen urheilun jatkumisen sitoivat
ystävykset ikkunoitten ha'ät lujasti
kiinni, lukitsivat oven ja upottivat avai­men
astiaan, joka oli täynnä kylmää
vettä. Kun ylioppilaat heräsivät seu­raavana
päivänä, ei avain enää ollut pe­suvadissa,
vaan paikallaan ovessa.
'Kuunpalvoja' ei siis ollut pelännyt pis­tää
kättään kylmään veteen saadakseen
avaimen haltuunsa.
Seuraavana iltana ovi. suljettiin ui-kopuoldtar.
ja vuokraeniäntä otti ayai>
men. Mutta tämäkään .toimenpide ei
tyrehdyttänyt kokonaan kuuta palvo-