1942-07-25-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i l 1ö'.:'r.. V
'S.
f- 'li
{Canadan suomalaisien viikkolehti)
PubUsbed and printed by the Vapaus
POblishing Company Limited. 100-102
Elm Street, West, Sudbury, Ontario.
Begistered at the Post Office Dept,
3ttawa, as seoond class matter.
maashfainat:
4 vlt ••.•••.•••••.>.*.>>-•••••*••>
eiflc tiq
YhHysvaltoihln:
' 1 vk. $2.50
^ ^ IEITI « • • • • « • • • • • • • • • • - • • • 1*40
euomeen ^ muuaife uBcoms^e:
1 vk- .$3.00.
e kk. . . . . : . . . . . . . „ . . . . . . . . lÄ
mtmumerot S sentti^ • .
sntaina l2«alvii!88ia. "st^tSen p f l ^ ^
Kirj. JORMA POHJANPALO
Kim meidän iVhtti^
kävi kesälomalla
Asiaml^hiUe Wdmiet8än 90 lffso»«ii>
Un palkkio.
JPyytäkftä aslamfesvälinBlta >]o -^Gk-olän.
XLMomrSHINNÄT: «irieenvailito-ilmoitukset
$1J}0 kerta.o jftviöiu^toon
menneille (Onneatoivottiksiet 4Dc rpälsta*
tumna. Krimenmuuetoilinoittäesiet SOc
kertt $1.00 kolme kertaa, ^äyntjmoä-
Umoit"kset$i;00 kerta. >^J0O kolme kertaa,
^uolemaiiilmoitukset-i?^ ^kerta,
50c lisäi^^oEksu-kiitoslauseelta^föl^iatUSto-värsyltä.
halutaan ^tiöraS- ja osolteU-moitukset
;palätatuiima. — OHIäpi^-
ilmoitta]ic<>o on vaadittaessia lähisftettdvS
ilmoitusmstsu iietukBteen.
Yleiset ilmbltustilnfiät '40c i»Istatuu-ma.
Dmoltus. Joka ijulkalstean ^ttelÄ. ^ 4,^^11?
kertaa samanlaisöna 3öc palstÄtttuxöi. öeiie nengeiie.
Kookospalmu herättää meikäläises
sä mielifcuvan ehkä lähinnä eräänlaisena
tropiikin kiehtovana symbooli-na:
monsuunituuliessa vienosti huojuvana
puuna, joka kiidättää ajatukset
kauas etelään ikuisten kesän ja
auringon niaille» Todellisuudessa
kookospalmu on paljon konkreettisempaa
ja arvokkaampaa. Se on mitä
tärkein kasvi, jonka eri tuotteilla
on jatkuvasti kasvava ja moninaistuva
ikäyttö. rSaaCtaa sinöä, eltär sen
melkein kaikkia osia»ja tuotteita vöi-käjrttää
-hyväksi; Arvokkaimmat o-vat
ti^renfein:^n pähkinät, jotka o-vat
tärkeää ravintoa. Suiureh lasva-
Ja munan^alkuaispitöisuutensa tähden
-käytetään koökospähkinäii ydintä,
siemen täj kaikkialla tropiikissa
tärkeänä ravintoaineena. Eräillä
Etelänieren saarilla nämä siemenet
niuodostavat alkuasukkaiden tärkeimmän
ravintoaineen, todellakin
elintärkeän *'mannan". "Neljä hedelmä
riittää päivässä ravinnoksi yh-
Alin ilmditusliiäta ^ ;p!aiätätuuma.
kerta ilmoittaessa.
Erikoisista Umbitushinnoi^ vbi -tiedustella
tämän lehden konttorista.
Kustantaija:ja painaja: ^paus'Publishing
compsmv lamited. 180^102 "SSm
Street, WeBt,'Sutibury, Ontario.
Toimittaja A, tPIUviö.
Toimitusneuvosto: ^. «jsrvis. iElauta
Mäki. mm itoio. ig. isam, iBmt
Kaustinen. Aili Malm. Sfargit >Iäaaki#t^
Yrjö Salvb ja Jalmar Saari.
LlekkUn «tjotut ^clx^joitukset «Mi-tettava:
On hauska huomata, että lövtvv ih-missä,
jotka pyrkivät kaikissa tilanteissa
tuntemaan ja ajattelemaan joh-
Väikka ^kookosöalmu asianomaisten
^uttijen asukkaille ön-elintärkeä
hyödyke, josta saadut tuotteet tyydyttävät
sekä nälän,;janon, että monet
-kötitlilouden y.m. tarpeet, sen
pähkinöiden merkitys -ensiluokkaisen
tä^eänä Taaka-äineena motiissa tecjl-lisuuksissa
on -varmaan yhtä suuri,
jollei suurempi! SiemehvfilkuaisiBn
jähmeä osa, jota kuivattuna nimite-kopraksi,
oh viifiie vu:bsik3mime-
^iiAiMiny»,^iia ^.niiTä tMut-sängen .tärkeäksi maailmanmarkkinoiden
kauppatavaraksi,
koska siinä oh runsaasti kookosrasvaa.
Se sisältää keskimäärin jopa
60—70 pros. tropiikin lämpötilassa
joja, jne.. Huokeaa värjäyismeneteK
mää käyttäen valiköiäuista syistä
saadaan oivallisia hevoslsnjouhien korvikkeita
täytteiksi, litiumaisesta sisäkuoresta
valmistetaan talou^stioi-ta,
rannerenliaita, koristeita, lusikoita
y.m. Vanhojen palmujen puu on
sangen kovaa. Se soveltuu rakennuspuuksi
ja puusepäntöihin sekä on
myös yientitavaraa. Nuoria silmuja
ja lehtiä käytetään yihanneksm^^^
Cnkfcittuäa^ V"^*^-
topeirtstä vuöfeaa^ iirtinsäääö hestetta,
Jöte käytetaän;juömmm/(töddy), kei-
~ tötään %iiiwitilfräfEföökfeH taf^olta '
" k ä y palmuviiniksi, ^ifcäyneestä nes-tieestä
dadaan tislatamallä arrakkia.
Runsaita siatoja tuottavana, hel-
•pbäti hoidettavana hyötyk^asvina koo-
4cö^>a]mu (Gocos nUGiferä) on kotiseudultaan
iKaäfcköisrAasiasta ja Indonesian
saarilta levinnyt s e k ä villin
ä ' e t t ä »viljeltynä melkein ympäri
maailman troopillisiin seutuihin, vesien
rahtamiUe, "niissä Se ^varsinkin
* Tvyynen meren v k ö r ä l l i ^ r i l i a ^— antaa
maisemille luoni^nomaisen leiman.
Kun-köc^öspähkinätikulkeutu-vat
hiClpoSti imiierivii^tojien mukana ja
i t ä v ä t Jouduttäaan sopiA^lle rannoil-
1 le, on ködkospalmun 'laseja. levinneisyys
ihelpoöti ymmärrettävissä. He-d
ä m ä ä kunnolla'käntas^sä&n ja muutenkin
viihtyäkseen fejökospalmulla
on ^kuitenkin miiuan tinkimätön vaatimus
— nrcren Isöieisy^i^. ivialaijin
kielinen sananparsi sanoo: ""Dia Mi-sii
denger atava tingil itu laut", s.o.
kookospalmun t ä y t y y joko kuulla tai
nähdä merta. Muuten sen istuttanfi-srata^
ei ole paljonkaan'hyötyä. ^
Meidän Matti ~ arvaatfehan hb
— käyskenteli lattialla kädet «/ä,
takana, pysähtyi akkunan^Meen h
katseli siitä vähän aikaa, meni foija,
^eenja katseli siitä vähän aikaa.
hähti ja istahti... Siinä edelleen
hahieli ja katseli omituisesti.mnoi'
joka perkailin pöydän päässä-mshL
niaisiä Mansikoita. Silmät nautoiji
suu teki omituisia pnheyritykm. Vefi
sitten naamansa hyvin vakavakii
katseli lattiaan.
*'jVo,fni(^ nyt?"* kysäsin.- ^
Ajattelin iiuössa, että mitäfm ^•
lähtisin Viinakin kerran kesalom&e
— ''Ke-^sä^mallet 'Smm*'" -^*-T •
**Mikä ettei, eipähän tässä juHri^
kiireitäkään.'*
"^Entä minä, pääsenkö minä m-kaan?"
"Mene sinä sitten toisella kerraHn!*
"Kauptmkiinko aiot mennä?"
"Mitäs minä kaupungissa. Madk
minä menen S'
"Maalle! Mutiahan maallahan sinä
juuri olet."
"Niin. Mutta katsohan tuota puun
karilasta, ja tuota aitaa, ja tuota seinää,
ja tuota tietä, ja tuota kallioti
— ne ovat aina siinä, aina samanlaisia
—~ aina, iankaikkisesti . :
"Kauanko aiot reisulla viipyä?"
"Pari kolme vuorokautta minuSt
riittää . . , Niin että jos katsoisit reppuun,
vähän evästä."
"Katsele vain itse, mitä talosta löydät."
Mitään .puhumatta Matti haki reppunsa
ja näkyi pistelevän sinne jota^
kin. Koetin olla häntä seurailematta,
niinkuin ei. asia minua - liikuUsiH,
vaikka todellisuudessa tunsin oriiiiuiSr
nestemäistä, väritöntä ja hyvänmakuista
kookosrasvaa eli -öljyä, joka
donmukaisesti ja uskaltavat sen il- puristetaan siemenvalkuaisesta. Jo
ta jännitystä ja kummia kysymyksiä,
Kuvat jo antavat hyvän käsityksen sillä tuo Matin puuha oli aivan outoa.
koökospalmujen ulkomuodosta. Sul- Ja niin hän oli kohta reppu selässä,
kapalmut kasvavat noin 20—30 m. käsi oven rivassa.
maista. Kerta toisensa perästä nähdään
n.s. vapaissa demokraattisissa
maissa sc ilmiö, että kun käytäntö ja
tosiasiat lyövät demokratian kanssa
kovin pahoin ristiin, niin alkaa kuulua
ääniä ja käydä paisuva liikehtiminen
epäkohdan korjaamiseksi. Ja jos kor-tuotantomaissa
koprasta usein erotetaan
kookosöljy hyvinkin primitiivisellä
tavalla. Alkuasukkaat joko yksinkertaisesti
keittävät ydintä vedessä
ja kuorivat pinnalle kohoavan rasvan,
tai (kuten esim. Ceylonilla tehdään)
puristavat kuivattua ydintä
jaus saadaan aikaan rauhallisesti si- kuumennettujen metallilevyjen välil-/
la. Suurin osa kopraa kuitenkin tuodaan
Euroopaan ja Amerikaän, jossa
siitä eristetään kookosöljy, tavallisimmin
puristamalla uudenaikaisia menettelytapoja
käyttäen (hydraulisissa
puristimissa, liuotusaineilla yms.)
Kookosrasvaa (-öljyä) käytetään
"Ettäkö näin iltasella lähdet, yön
selkään?"
"Onpa tässä vielä päivää."
"Ja minne menet, jos saan luvan
kysyä?"
"Sitä ei sanota, menisi pilalie koki)
kesäloma . . . Pai, pai/"
Seurailin akkunasta. Näkyi ottavan
tallista hevpsloinien kainaloonsa
^ten, niin loppu on /'vvä ja vpidaan
jatkaa yhteisiä toinrnnoita ehjempä-nä.
Monien mielestä tnntui kotvan aikaa
ristiriitaiselta sc.'wt, että Si/Ohien
konsulaatit Yhdysvalloissa saivat toimia
vapaasti tai vaikkapa hiukan ra-suureh
sääliltä — tai mitä tahansa
joitetustikin. Se tuntui aivan liiallisel- laajassa mittakaavassa saippua-, mar-ta
entisen pikkuystävän hellimiseltä, gariini-, öljy-, steariini-, hajuste- ym.
teoUiäiiddessa. Sitä käytetään myös
hienona vöiteluöljj^ä ja valaistusai-neena.
-Puserrusjätteet taas ovat mainiota
r^öa(kookoskakut) lannoitetta.
Hedelmäkuoren alla olevasta,
mittaisiksi ja niiden tavallisesti kaareutuvan
rungon latvassa on S—6 ni.
pitkistä ja metrin verran leveistä lehdistä
muodostunut tuuhea latvus.
Kookospalmuja löytyy lukuisia eri
muunnoksia. Viime aikoina on tullut
suosituksi eräät kääpiqjuut (Nyor
gä^ding), joiden antamat pähkinät
ovat normaalia melkoisesti pienemmät.
Kun näitä puita kuitenkin voi- ja sitten meni, mutta ei tietä minne-daan
viljellä (esim. Malakalla) ^0 kään päin, vaan kalliolle ja ylisen.
kpl. eekkeriä (Ö.4 haj kohti tavano- Sinne katosi. Olin jo vähällä juosta
maisen 48 puun asemesta, korvannee perään, vaan sain pidätetyksi itsem
kasvava kopramäärä lisääntyneestä tarrautumalla lujasti ovenpieleen.
pähkinämäärästä aiheutuneet kasit- Pikku-Matti tuli ongelta ja rupe-telykustannukset.
simme perkkaamaan ahvenia.
Enemmän kuiiMtse palmu herättää "Missäs isä on?" hän kysyi.
mielenkiintoamme kuitenkm sen lun- Olin vähän pulassa. Mutta selitykseh
marja-hedelmä. Kookospähkinä on si se tulija sitten yhdessä nauroimme.
entisen pohjalta. Nyt kuitenkin on
tullut sille loppu. Mutta Suomen ja-sistisille
hallitsijoille se kuuluu olleen
yllätys, ovat "hämmästyneet". Olivatko
vain hämmä^tyvmään vai luu- pähkinää-ympäröivästä kuitu- eli syy-iivafko
tosiaan, että sellainen saa kai- kerrostumasi (koir) vaknistetaan
kesta fmotimatta jatkua loppumatto- maltoja, köysiä, harjoja, hnopia, pat-
Mitä lie pääkonsulikin pubttnut • "" ' . ' '""' '
jopa lähes ihmispään kokoinen, tavallisesti
-hieman pyöristyneesti kolmi-kulmainen
ja painaa tavallisesti n.
2—3 kiloa. Pähkinän hedeimäseinä
on kolmikerroksinen. Uloin kerros
on öhuenlainen, nahkea. Sen sisäpuolella
oleva keskikerros, on n. 5—
Tuli ilta ja yö. Nukuimmt% vaikka
minä kovin rauhattomasti. Yhtenään
tuli mieleeni kuva, kuinka Matti kiipesi
reppuseljässä ja hevosloimi kainalossa
kallion yli . . . Olikohan hän
oikein täydellä järjellä? . . .
Tuli aamu. MeiUä on pieni
ja puukanmi. Meitä vaan eihäm»iäs-i^^
yttäisi, eikä tuntuisi lainkaan epä-jokdonmttkaisdta,
xfaikka seuraava
XHtihe veisi vielä pitemmälle eri sumt-iiin.
* * *
sa Liekin hiki ja sen ensi numerosta
lähtien fa-kaiken aikaa lainanneeuBa
Ichteääti naapureilleen ja ystävilleen
hiin-paljon kuin mahdollista, sillä seurauksella,
että heistä aina im tullut
Liekin vakituisia tilaajia. Kaikkien
7 mm:n vahvuinen kuohkea kuity- kämppä niinkuin aittana, jossa saäy-kerros.
Sisimpänä on 3—6 mm:n tämme ylitä ja toista. Siellä on myos-paksuinen
kovan luukuoren ympäröi- yksi sänky siltä varalta, jos sat-mä
siemen. Ohuen siemenkuoren si- f uisi taloon yöpymään enemmän vie-säpuodella
1—2 sm: n • paksuinen cas- raita kuin on kamarissa tilaa. A vainta
Pari viikkoa sitten jutustelimme e- olisi tehtävä nHn, hän huomauttaa,
rään kirjeen johdosta jotakin "var- Aivan oikein. Sitä juuri me tuossa
kaittlukemisesta". Sen johdosta eräs jutustelussa tarkjoitimmc, emmekä
ystävämme kirjoittaa ja sanoo kaikin luulleet k<:n€nkää!n sitä toisin käsittä-
Voimin kannattavansa tuota "var- van. Se on siij selvää. Levitköön
kaulta'\ koska sHtä^o» enemmän hyö- Liekki sHläkin iavalla, ja juuri sillä,
tyä kuin vahinkoa. Bän sanoo olleen^ edelleen. — AP.
värikäs ravintokudos. Tämä kudos
ympäröi ontea, jossa hedelmän nuorena
ollessa on kirkasta, makeaa nestettä,
kookosmaitoa, jota varsinkin
alkuasukkaat käyttävät virkistävänä
juomana. Nuoressa pähkinässä ra-vintokudos^
on hyvin ohut ja: peihmeä
ja ontelo on täynnä kookosmaitoa.
Myöhemmin maito suurelta osalta
(Jatkoa 6:11a sivulla)
pidettiin tavallisesti tuvan ovenpielessä
naulassa. Mutta nyt sitä ei ollul
siinä eikä löytynyt mistään vatkki
kuinka etsin.
Päivä meni ja tuli ilta ja ><>
sen. Mutta nyt minulle entistä rauhattomampi
. . . Oliko/xan hän aivan selvällä
järjellä? . . .
Seuraavana aamuna, ennenkuin poju
heräsi, kiipesin kalliolle- ^'Vrfe/^
Suomen Ji
irJoeuröop
t2a sivisty
cli paljon i
ksraamist^
kolustolla
lenkiinions
ioltaan sä
-tösmiVfar-?
rJiden sota
toisten va
Uitiin etcll
täntöön ti*
mittaan k
-^as ja vah;
faikallismi
m. Tuotsai
teämmisiä
lammista \
astiat olivc
pärtcisiäfi
Koko vas^
tossa oti ko
dastuoiann
iäsialaansc
taideilmiö i
maperassi
oli tämä ki
taakseen.
Ktvikaui
aina esihii
ja' kaiselir,
Hskaltanut
purin Ville
sielliMSUU}
huuliltani
"Huhui.
Panin k
ni pidäitäi
don vielä
Ei vastaui
kuusikossa
Töistä e
tenään piti
nasta kolli
ta niin hy\
isänsuhtei
.Mkoi
minkin r
kuin toissc
päin.tuloss
etten kum
Reippaa
ii loimen
kveästi ky
Siihen min
keveänä. i
pääsi itku,
pyyhiskelh
. "Missä
, "Tuolla
iauniissa }
(ttlen eiäm
h vanhassa
"Siinä 5^
"Ja käv
kunan taki
"-ihaa,
"Pelkäsi
haiar."
''Ja kuu
k?"
"Kuutin
*fi '^astau,
"Matti!
ft.enää nu
han!"
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 25, 1942 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1942-07-25 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki420725 |
Description
| Title | 1942-07-25-02 |
| OCR text | i l 1ö'.:'r.. V 'S. f- 'li {Canadan suomalaisien viikkolehti) PubUsbed and printed by the Vapaus POblishing Company Limited. 100-102 Elm Street, West, Sudbury, Ontario. Begistered at the Post Office Dept, 3ttawa, as seoond class matter. maashfainat: 4 vlt ••.•••.•••••.>.*.>>-•••••*••> eiflc tiq YhHysvaltoihln: ' 1 vk. $2.50 ^ ^ IEITI « • • • • « • • • • • • • • • • - • • • 1*40 euomeen ^ muuaife uBcoms^e: 1 vk- .$3.00. e kk. . . . . : . . . . . . . „ . . . . . . . . lÄ mtmumerot S sentti^ • . sntaina l2«alvii!88ia. "st^tSen p f l ^ ^ Kirj. JORMA POHJANPALO Kim meidän iVhtti^ kävi kesälomalla Asiaml^hiUe Wdmiet8än 90 lffso»«ii> Un palkkio. JPyytäkftä aslamfesvälinBlta >]o -^Gk-olän. XLMomrSHINNÄT: «irieenvailito-ilmoitukset $1J}0 kerta.o jftviöiu^toon menneille (Onneatoivottiksiet 4Dc rpälsta* tumna. Krimenmuuetoilinoittäesiet SOc kertt $1.00 kolme kertaa, ^äyntjmoä- Umoit"kset$i;00 kerta. >^J0O kolme kertaa, ^uolemaiiilmoitukset-i?^ ^kerta, 50c lisäi^^oEksu-kiitoslauseelta^föl^iatUSto-värsyltä. halutaan ^tiöraS- ja osolteU-moitukset ;palätatuiima. — OHIäpi^- ilmoitta]ic<>o on vaadittaessia lähisftettdvS ilmoitusmstsu iietukBteen. Yleiset ilmbltustilnfiät '40c i»Istatuu-ma. Dmoltus. Joka ijulkalstean ^ttelÄ. ^ 4,^^11? kertaa samanlaisöna 3öc palstÄtttuxöi. öeiie nengeiie. Kookospalmu herättää meikäläises sä mielifcuvan ehkä lähinnä eräänlaisena tropiikin kiehtovana symbooli-na: monsuunituuliessa vienosti huojuvana puuna, joka kiidättää ajatukset kauas etelään ikuisten kesän ja auringon niaille» Todellisuudessa kookospalmu on paljon konkreettisempaa ja arvokkaampaa. Se on mitä tärkein kasvi, jonka eri tuotteilla on jatkuvasti kasvava ja moninaistuva ikäyttö. rSaaCtaa sinöä, eltär sen melkein kaikkia osia»ja tuotteita vöi-käjrttää -hyväksi; Arvokkaimmat o-vat ti^renfein:^n pähkinät, jotka o-vat tärkeää ravintoa. Suiureh lasva- Ja munan^alkuaispitöisuutensa tähden -käytetään koökospähkinäii ydintä, siemen täj kaikkialla tropiikissa tärkeänä ravintoaineena. Eräillä Etelänieren saarilla nämä siemenet niuodostavat alkuasukkaiden tärkeimmän ravintoaineen, todellakin elintärkeän *'mannan". "Neljä hedelmä riittää päivässä ravinnoksi yh- Alin ilmditusliiäta ^ ;p!aiätätuuma. kerta ilmoittaessa. Erikoisista Umbitushinnoi^ vbi -tiedustella tämän lehden konttorista. Kustantaija:ja painaja: ^paus'Publishing compsmv lamited. 180^102 "SSm Street, WeBt,'Sutibury, Ontario. Toimittaja A, tPIUviö. Toimitusneuvosto: ^. «jsrvis. iElauta Mäki. mm itoio. ig. isam, iBmt Kaustinen. Aili Malm. Sfargit >Iäaaki#t^ Yrjö Salvb ja Jalmar Saari. LlekkUn «tjotut ^clx^joitukset «Mi-tettava: On hauska huomata, että lövtvv ih-missä, jotka pyrkivät kaikissa tilanteissa tuntemaan ja ajattelemaan joh- Väikka ^kookosöalmu asianomaisten ^uttijen asukkaille ön-elintärkeä hyödyke, josta saadut tuotteet tyydyttävät sekä nälän,;janon, että monet -kötitlilouden y.m. tarpeet, sen pähkinöiden merkitys -ensiluokkaisen tä^eänä Taaka-äineena motiissa tecjl-lisuuksissa on -varmaan yhtä suuri, jollei suurempi! SiemehvfilkuaisiBn jähmeä osa, jota kuivattuna nimite-kopraksi, oh viifiie vu:bsik3mime- ^iiAiMiny»,^iia ^.niiTä tMut-sängen .tärkeäksi maailmanmarkkinoiden kauppatavaraksi, koska siinä oh runsaasti kookosrasvaa. Se sisältää keskimäärin jopa 60—70 pros. tropiikin lämpötilassa joja, jne.. Huokeaa värjäyismeneteK mää käyttäen valiköiäuista syistä saadaan oivallisia hevoslsnjouhien korvikkeita täytteiksi, litiumaisesta sisäkuoresta valmistetaan talou^stioi-ta, rannerenliaita, koristeita, lusikoita y.m. Vanhojen palmujen puu on sangen kovaa. Se soveltuu rakennuspuuksi ja puusepäntöihin sekä on myös yientitavaraa. Nuoria silmuja ja lehtiä käytetään yihanneksm^^^ Cnkfcittuäa^ V"^*^- topeirtstä vuöfeaa^ iirtinsäääö hestetta, Jöte käytetaän;juömmm/(töddy), kei- ~ tötään %iiiwitilfräfEföökfeH taf^olta ' " k ä y palmuviiniksi, ^ifcäyneestä nes-tieestä dadaan tislatamallä arrakkia. Runsaita siatoja tuottavana, hel- •pbäti hoidettavana hyötyk^asvina koo- 4cö^>a]mu (Gocos nUGiferä) on kotiseudultaan iKaäfcköisrAasiasta ja Indonesian saarilta levinnyt s e k ä villin ä ' e t t ä »viljeltynä melkein ympäri maailman troopillisiin seutuihin, vesien rahtamiUe, "niissä Se ^varsinkin * Tvyynen meren v k ö r ä l l i ^ r i l i a ^— antaa maisemille luoni^nomaisen leiman. Kun-köc^öspähkinätikulkeutu-vat hiClpoSti imiierivii^tojien mukana ja i t ä v ä t Jouduttäaan sopiA^lle rannoil- 1 le, on ködkospalmun 'laseja. levinneisyys ihelpoöti ymmärrettävissä. He-d ä m ä ä kunnolla'käntas^sä&n ja muutenkin viihtyäkseen fejökospalmulla on ^kuitenkin miiuan tinkimätön vaatimus — nrcren Isöieisy^i^. ivialaijin kielinen sananparsi sanoo: ""Dia Mi-sii denger atava tingil itu laut", s.o. kookospalmun t ä y t y y joko kuulla tai nähdä merta. Muuten sen istuttanfi-srata^ ei ole paljonkaan'hyötyä. ^ Meidän Matti ~ arvaatfehan hb — käyskenteli lattialla kädet «/ä, takana, pysähtyi akkunan^Meen h katseli siitä vähän aikaa, meni foija, ^eenja katseli siitä vähän aikaa. hähti ja istahti... Siinä edelleen hahieli ja katseli omituisesti.mnoi' joka perkailin pöydän päässä-mshL niaisiä Mansikoita. Silmät nautoiji suu teki omituisia pnheyritykm. Vefi sitten naamansa hyvin vakavakii katseli lattiaan. *'jVo,fni(^ nyt?"* kysäsin.- ^ Ajattelin iiuössa, että mitäfm ^• lähtisin Viinakin kerran kesalom&e — ''Ke-^sä^mallet 'Smm*'" -^*-T • **Mikä ettei, eipähän tässä juHri^ kiireitäkään.'* "^Entä minä, pääsenkö minä m-kaan?" "Mene sinä sitten toisella kerraHn!* "Kauptmkiinko aiot mennä?" "Mitäs minä kaupungissa. Madk minä menen S' "Maalle! Mutiahan maallahan sinä juuri olet." "Niin. Mutta katsohan tuota puun karilasta, ja tuota aitaa, ja tuota seinää, ja tuota tietä, ja tuota kallioti — ne ovat aina siinä, aina samanlaisia —~ aina, iankaikkisesti . : "Kauanko aiot reisulla viipyä?" "Pari kolme vuorokautta minuSt riittää . . , Niin että jos katsoisit reppuun, vähän evästä." "Katsele vain itse, mitä talosta löydät." Mitään .puhumatta Matti haki reppunsa ja näkyi pistelevän sinne jota^ kin. Koetin olla häntä seurailematta, niinkuin ei. asia minua - liikuUsiH, vaikka todellisuudessa tunsin oriiiiuiSr nestemäistä, väritöntä ja hyvänmakuista kookosrasvaa eli -öljyä, joka donmukaisesti ja uskaltavat sen il- puristetaan siemenvalkuaisesta. Jo ta jännitystä ja kummia kysymyksiä, Kuvat jo antavat hyvän käsityksen sillä tuo Matin puuha oli aivan outoa. koökospalmujen ulkomuodosta. Sul- Ja niin hän oli kohta reppu selässä, kapalmut kasvavat noin 20—30 m. käsi oven rivassa. maista. Kerta toisensa perästä nähdään n.s. vapaissa demokraattisissa maissa sc ilmiö, että kun käytäntö ja tosiasiat lyövät demokratian kanssa kovin pahoin ristiin, niin alkaa kuulua ääniä ja käydä paisuva liikehtiminen epäkohdan korjaamiseksi. Ja jos kor-tuotantomaissa koprasta usein erotetaan kookosöljy hyvinkin primitiivisellä tavalla. Alkuasukkaat joko yksinkertaisesti keittävät ydintä vedessä ja kuorivat pinnalle kohoavan rasvan, tai (kuten esim. Ceylonilla tehdään) puristavat kuivattua ydintä jaus saadaan aikaan rauhallisesti si- kuumennettujen metallilevyjen välil-/ la. Suurin osa kopraa kuitenkin tuodaan Euroopaan ja Amerikaän, jossa siitä eristetään kookosöljy, tavallisimmin puristamalla uudenaikaisia menettelytapoja käyttäen (hydraulisissa puristimissa, liuotusaineilla yms.) Kookosrasvaa (-öljyä) käytetään "Ettäkö näin iltasella lähdet, yön selkään?" "Onpa tässä vielä päivää." "Ja minne menet, jos saan luvan kysyä?" "Sitä ei sanota, menisi pilalie koki) kesäloma . . . Pai, pai/" Seurailin akkunasta. Näkyi ottavan tallista hevpsloinien kainaloonsa ^ten, niin loppu on /'vvä ja vpidaan jatkaa yhteisiä toinrnnoita ehjempä-nä. Monien mielestä tnntui kotvan aikaa ristiriitaiselta sc.'wt, että Si/Ohien konsulaatit Yhdysvalloissa saivat toimia vapaasti tai vaikkapa hiukan ra-suureh sääliltä — tai mitä tahansa joitetustikin. Se tuntui aivan liiallisel- laajassa mittakaavassa saippua-, mar-ta entisen pikkuystävän hellimiseltä, gariini-, öljy-, steariini-, hajuste- ym. teoUiäiiddessa. Sitä käytetään myös hienona vöiteluöljj^ä ja valaistusai-neena. -Puserrusjätteet taas ovat mainiota r^öa(kookoskakut) lannoitetta. Hedelmäkuoren alla olevasta, mittaisiksi ja niiden tavallisesti kaareutuvan rungon latvassa on S—6 ni. pitkistä ja metrin verran leveistä lehdistä muodostunut tuuhea latvus. Kookospalmuja löytyy lukuisia eri muunnoksia. Viime aikoina on tullut suosituksi eräät kääpiqjuut (Nyor gä^ding), joiden antamat pähkinät ovat normaalia melkoisesti pienemmät. Kun näitä puita kuitenkin voi- ja sitten meni, mutta ei tietä minne-daan viljellä (esim. Malakalla) ^0 kään päin, vaan kalliolle ja ylisen. kpl. eekkeriä (Ö.4 haj kohti tavano- Sinne katosi. Olin jo vähällä juosta maisen 48 puun asemesta, korvannee perään, vaan sain pidätetyksi itsem kasvava kopramäärä lisääntyneestä tarrautumalla lujasti ovenpieleen. pähkinämäärästä aiheutuneet kasit- Pikku-Matti tuli ongelta ja rupe-telykustannukset. simme perkkaamaan ahvenia. Enemmän kuiiMtse palmu herättää "Missäs isä on?" hän kysyi. mielenkiintoamme kuitenkm sen lun- Olin vähän pulassa. Mutta selitykseh marja-hedelmä. Kookospähkinä on si se tulija sitten yhdessä nauroimme. entisen pohjalta. Nyt kuitenkin on tullut sille loppu. Mutta Suomen ja-sistisille hallitsijoille se kuuluu olleen yllätys, ovat "hämmästyneet". Olivatko vain hämmä^tyvmään vai luu- pähkinää-ympäröivästä kuitu- eli syy-iivafko tosiaan, että sellainen saa kai- kerrostumasi (koir) vaknistetaan kesta fmotimatta jatkua loppumatto- maltoja, köysiä, harjoja, hnopia, pat- Mitä lie pääkonsulikin pubttnut • "" ' . ' '""' ' jopa lähes ihmispään kokoinen, tavallisesti -hieman pyöristyneesti kolmi-kulmainen ja painaa tavallisesti n. 2—3 kiloa. Pähkinän hedeimäseinä on kolmikerroksinen. Uloin kerros on öhuenlainen, nahkea. Sen sisäpuolella oleva keskikerros, on n. 5— Tuli ilta ja yö. Nukuimmt% vaikka minä kovin rauhattomasti. Yhtenään tuli mieleeni kuva, kuinka Matti kiipesi reppuseljässä ja hevosloimi kainalossa kallion yli . . . Olikohan hän oikein täydellä järjellä? . . . Tuli aamu. MeiUä on pieni ja puukanmi. Meitä vaan eihäm»iäs-i^^ yttäisi, eikä tuntuisi lainkaan epä-jokdonmttkaisdta, xfaikka seuraava XHtihe veisi vielä pitemmälle eri sumt-iiin. * * * sa Liekin hiki ja sen ensi numerosta lähtien fa-kaiken aikaa lainanneeuBa Ichteääti naapureilleen ja ystävilleen hiin-paljon kuin mahdollista, sillä seurauksella, että heistä aina im tullut Liekin vakituisia tilaajia. Kaikkien 7 mm:n vahvuinen kuohkea kuity- kämppä niinkuin aittana, jossa saäy-kerros. Sisimpänä on 3—6 mm:n tämme ylitä ja toista. Siellä on myos-paksuinen kovan luukuoren ympäröi- yksi sänky siltä varalta, jos sat-mä siemen. Ohuen siemenkuoren si- f uisi taloon yöpymään enemmän vie-säpuodella 1—2 sm: n • paksuinen cas- raita kuin on kamarissa tilaa. A vainta Pari viikkoa sitten jutustelimme e- olisi tehtävä nHn, hän huomauttaa, rään kirjeen johdosta jotakin "var- Aivan oikein. Sitä juuri me tuossa kaittlukemisesta". Sen johdosta eräs jutustelussa tarkjoitimmc, emmekä ystävämme kirjoittaa ja sanoo kaikin luulleet k<:n€nkää!n sitä toisin käsittä- Voimin kannattavansa tuota "var- van. Se on siij selvää. Levitköön kaulta'\ koska sHtä^o» enemmän hyö- Liekki sHläkin iavalla, ja juuri sillä, tyä kuin vahinkoa. Bän sanoo olleen^ edelleen. — AP. värikäs ravintokudos. Tämä kudos ympäröi ontea, jossa hedelmän nuorena ollessa on kirkasta, makeaa nestettä, kookosmaitoa, jota varsinkin alkuasukkaat käyttävät virkistävänä juomana. Nuoressa pähkinässä ra-vintokudos^ on hyvin ohut ja: peihmeä ja ontelo on täynnä kookosmaitoa. Myöhemmin maito suurelta osalta (Jatkoa 6:11a sivulla) pidettiin tavallisesti tuvan ovenpielessä naulassa. Mutta nyt sitä ei ollul siinä eikä löytynyt mistään vatkki kuinka etsin. Päivä meni ja tuli ilta ja ><> sen. Mutta nyt minulle entistä rauhattomampi . . . Oliko/xan hän aivan selvällä järjellä? . . . Seuraavana aamuna, ennenkuin poju heräsi, kiipesin kalliolle- ^'Vrfe/^ Suomen Ji irJoeuröop t2a sivisty cli paljon i ksraamist^ kolustolla lenkiinions ioltaan sä -tösmiVfar-? rJiden sota toisten va Uitiin etcll täntöön ti* mittaan k -^as ja vah; faikallismi m. Tuotsai teämmisiä lammista \ astiat olivc pärtcisiäfi Koko vas^ tossa oti ko dastuoiann iäsialaansc taideilmiö i maperassi oli tämä ki taakseen. Ktvikaui aina esihii ja' kaiselir, Hskaltanut purin Ville sielliMSUU} huuliltani "Huhui. Panin k ni pidäitäi don vielä Ei vastaui kuusikossa Töistä e tenään piti nasta kolli ta niin hy\ isänsuhtei .Mkoi minkin r kuin toissc päin.tuloss etten kum Reippaa ii loimen kveästi ky Siihen min keveänä. i pääsi itku, pyyhiskelh . "Missä , "Tuolla iauniissa } (ttlen eiäm h vanhassa "Siinä 5^ "Ja käv kunan taki "-ihaa, "Pelkäsi haiar." ''Ja kuu k?" "Kuutin *fi '^astau, "Matti! ft.enää nu han!" |
Tags
Comments
Post a Comment for 1942-07-25-02
