1943-09-25-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
LAUAXTAIXA, SYYSKUUX 25 PÄIVÄNÄ Sivu 11
^^t aikaan suussa olevien nesteiden
Jmiallise^ aineet.
Xäni tulee korvien välityksellä ta-
•utuk==i. Ulkokorvaan kuuluvat kor-,
Illehti ja kävtävä, keskikorvassa on
rumpu- eli tärykalvo ja 3 kuuloluuta^
vasara, alasin ja jalustin, keskikorvan
yhdistää nieluun eustakinen putki.
Sisäkorvassa on hienorakenteinen nä-kinkierä
ja kaariputket. Aivoista tu-le^'
at hermot päättyvät sisäkorvaan..
Korva voi käsittää 27 eri oktaavin
äänet. , . \ \ v
Nenässä on nenäontelo, jonka luut
ja rustot keskiviivan suunnassa kul-fce\'
alla väliseinällä jakavat kahteen
osaan, nenäkäytäviin. -Nenäkäytä^
vat aukeavat ruumiin pinnalle sie-rainaukkoina,
ja nielun yhteydessä ne
ovat- koaaniaukoilla. Nenäkäytävän
loppuosassa on varsinainen nenäon-lelo,
jonka ulkoseinässä riippuu sisään-
ja alaspäin kolme kuorikkoa.
Nämä jakavat nenäkäytävän» kolmeen
päällekkäin olevaan käytävään.
Nenäontelon sisäpinnalla on limakalvo,
jossa erityiset aistihermot pääte-osineen
välittävät aistimusten syntymistä.
Hajuaistimuksen kykenevät sangen
pienetkin ainemäärät herättämään;
niinpä riittää yksi kahdesmil-joonasosa
grammaa myskiä sieraimen
yläosaan johtuvaan ilmamäärään,
jotta myskinhajun aistimus tulisi
huomatuksi. Nuhassa kadottaa hajuaisti
herkkyytensä.
Silmä on kolmen kalvon muodostama
pallo, jonka näköhermo ja silmälihakset
kiinnittävät silmäkuoppaan.
Silmän kova kalvo ympäröi uloinna
silmää kaikilta puolin; sen kupera e-luosa,
sarveiskalvo, on lasikirkas, ja
Iätä tietä valo pääsee silmämunan sisään
tunkeutumaan. Kovan kalvon
alla on suonikalvo. Suoriikalvo on
kovaan kalvoon liittynyt kaikkialla
silmämunan etuosassa, missä se väliseinän
tavoin painuu silmämunan onteloon
heti sarveiskalvon' takana. Tämän
väliseinän keskellä on pyöreä
reikä, silmäterä (pupilli), jota ympäröivä
värillinen reuna on silmäterän-kehä
(iris). Silmäterä VOI supistua
ja laajentua. Suonikalvon sisäpuolella
on musta kalvo. Heti silmäterän
takana on lasikirkas k^soisku-peramykiö
1. linssi, joka taittaa ulkoapäin
tulevat valonsäteet ja luo
ylösalaisin käännetyn pienoiskuvan
verkkokalvolle. Silmähermon pääte-kohta
on ns. sokea pilkku. Sisin sil-öiämunan
kalvoista on verkkokalvo.
Verkkokalvo verhoaa vain silmämunan
takaosaa; siinä on ns. sauvoja ja
tappeja, jotka ovat valoaistimuksen
muodostumisen paikkoja.
Liikkeet ovat lihasten aikaansaamia.
Lihakset ovat kokoonpantuja
, aivan ohuista lihassäikeistä, joita ym-päriö
kutakin solulima. Pituussuunnassa
ne ovat liittyneet yhteen, joten
lihasten poikkileukkaus näyttää verk-
' komaiselta.
Varsinaiset ruumiin ja erittäinkin
raajojen lihakset ovat joko koukistajia
tai ojentajia. Lihaksia, jotka toimivat
toisiaan vastaan, kuten koukistajat
ja ojentajat, nimitetään vastavaikuttajiksi.
Lähentäjälihakset lähentävät
raajoja ruumiin keskiviivaa
kohti. Loitontajalihakset saavat ai-
. kaan ruumiin keskiviivasta loitontavan
liikkeen.
Työskennellessään lihas saa voimansa
siitä ravinnosta, joka kemiallisesti
muuttuessaan, "palaessaan",
synnyttää energiaa ja lämpöä. Lihas
supistuu toiminnassa ollessaan
korkeintaan n. 20% alkuperäisestä
mitastaan. Työskentelevän lihaksen
työkyky vähitellen pienenee, se väsyy
ja tarvitsee lepoa.
Erittäin kestävä on sydänlihaksemme,
joka työskentelee koko elin-aikamme
leväten joka tykintänsä välillä
ainoastaan 0.4 sek.
Ruoansulatuskanavan tarkoituksena
on ottaa vastaan ravintoaineet ja
saattaa ne sellaiseen muotoon, että
ruumis kykenee ne h5rväkseen käyttämään
sekä imeyttää sulatettu ravinto
suolen seinämän kautta ruumiin
nesteisiin ja poistaa ruumiista kelpaamaton
osa. Eläinkunnassa on lihansyöjillä
suhteellisesti lyhyempi
ruoansulatuskanava kuin kasvinsyöjillä.
Ruoansulatuskanavan alkuosan
muodostavat suuontelo, nielu, riiokä-torvi
ja mahalaukku, Mahalaukusta
jatkuu kanava ohutsuoleen, joka jakautuu
lyhyeen pohjukaissuoleen ja
pitkään, mutkissa kulkevaan sykky-räsuoleen.
Ohutsuolta seuraa paksusuoli,
jossa erotamme umpisuolen,
lynkkysuolen ja peräsuolen, joka
päättyy peräaukkoon. Umpisuoleen
liittyy matomainen lisäke, jonka tehtävää
ei tiedetä. Kokonaisuudessaan
ruoansulatuskanava on ihmisellä n.
10—12 m. pitkä. Ravinnon liukenemisen
saavat aikaan ruumiin nesteet,
sylki ja mahaneste, joissa on ns. käy-teaineita
(fermenttejä). Sylkeä on
ns. sylkirauhasissa, joita on korvan-alus-,
leuanalus- ja kielenalussylki-rauhanen,
mahanestettä erittyy mahalaukusta.
Suoliston seinät ovat
aaltoilevassa liikkeessä. Vielä vaikuttavat
ruokaan haimaneste, sappi
ja suolineste.
Hazel Street
SUDBURY RIO f H E M R E Haze! St
TORST, - PERJANT. - LAUANTAINA
Bells of Capistrano
PÄÄOS.: G E N E A U T RY
Toinen kuva
SignoftheWolf
PÄÄOS.: MICHAEL TO ALEN
SmiiURt, keskiyö - Maanani. - Tiist - Keskiv.
Wasliii^on
Slept Here
•"MOS.: ANN SHEBIDAN Ja
_ WCK BENNY
Toinen kuva-
TARZAN TRIUMPHS
PÄÄOS.: JOHNNY WEISSMULLER
JA FRANCES GIFFORD
Viimeisen kerran tänään: HITLERS CHILDREN
Tim Holt ja Don "Red" Barry — myös
A NIGHT TO REMEMBER
Loretta Young ja Brian O.Herne
|iitiiiinniiniiiHMu,,ui..iMiiinuiiititi«uHiiwi>iii»iu.imiii.H.mtiuHiiiii.iiui»)inimHiiniuiun Per he en emännille I
K i r j . LEMPI PETERSON
Lukijalle
Tämän kokoelmani tarkoituksena on
antaa perheeneniännille kaikenlaista
pientä neuvoa heidän taloudenhoidossaan,
kuten perheen vaatettamisessa,
ruuanlaitossa, huoneiden kumiossapi-dossa,"
kasvimaan hoidossa y.ni. Ehkä
voi olla kohtia, jotka sinun mielestäsi,
arvcisa lukija, ovat tarpeettomia, mutta
ehkäpä sintm parhain tuttavasi tai
naapurisi pitää ne kohdat hyvinkin
tärkeinä. Ja päinvastoin. Siis olen
koettanut koota kaikkien perheenemän-tien
mieleistä lukemista ja tehdä kokoelmastani
niin monipuolisen kuin
näin ensikertalainen voi. Toivon siis,
että mahdolUsirmnan moni löytää tästä
hyödyllisiä neuvoja itselleen.
• • •
Vaatetus
Pukujen sovitus.
On paljon perheenemäntiä, varsinkin
monen lapsen äitejä, joiden täytyy
yrittää itse neuloa vaatteita lapsilleen,'
vaikka ei olisi mitään erikoista neulo-maopjpia.
Monet harjoittelevat muutenkin
itse valmistamaan ainakin osan
omista sekä lastensa vaatteista. Sellaisille
naisille on suureksi avuksi syrjästä
tulevat ohjeet.
•Tarkfeejen nätto-jeii- mukaairleikat-;
tua pukua, on ennen ompelemista
huolellisesti asovitettava. Ensimmäinen
sovittaminen tapahtuu heti kuja
vaate on harsittu yhteen; puku asetetaan
päälle nitn, että saumat tulevat
oikealle puolelle.
Huolellinen ensimmäinen sovitus tapahtuu
siten, e t t ä vain toinen, nim. oikean
käden puoli, sovitetaan- tarkkaan.
Siinä tehdään kaikki muutokset, puku
otetaan pois päältä j a saumoihin harsitaan
nuppineulojen kiinnityskohtiin
tarkat lankamerkit niin etu- kuin selkäpuoleenkin.
Sen jälkeen otetaan neulat
p>ois, vasemman puolen harsimatkin
aukaistaan; puku asetetaan kaksinkerroin
niin, että hihan reiät tulevat
Vastakkain:' Oikean' puolen merkkien
mukaan asetetaan vasemmallekin puolelle
neula- tai liitumerkit. Sitten vaate
hai%itaan uudelleen kokoon. Näin
sovittaen saadaan kimipikin olkapää ja
sivu samanlaiseksi. Tällainen sovitus
tulee kysymykseen vain silloin, kim puvun
molemmat puolet ovat toistensa
kaltaisia.
Tavallisimpia sovituksessa esiintyviä
muutoksia ja korjauksia ovat seuraavat:
Olkasaiunan kohdalla on joko selkä-
tai etukappaleen tai molempien
asentoa muutettava siten, että vaate
laskeutuu alas suorana ja e t t ä olkasau-ma
kulkee olan mukaisesti, sekä katsottava,
ettei miehustaan hihan reiän
kohdalle kokoonnu liikaa väljyyttä, ja
ettei sivu riipu. Sivusaumojen paöc-kaa
on muutettava, jos vaate on joko
liian väljä tai liian ahdas. Hihan reiän
suuruus merkitään liituviivalla. Hihan
väljj^s ja mitta määrätään. Hihan
etusauman paikka hihan reiältä määrätään.
Lihavalle henkilölle on tehtävä
yksi tai pari pientä laskosta sivu-saiunaan
hihan reiän alle etupuoleen.
Ennen toista sovitusta on kaulus, kal-voset
jne. ommeltava valmiiksi, joten
ne sovittaessa voidaan nuppineuloilla
kiinnittää. Hihat on myös harsittava
paikalleen edellisellä kerralla tehtyjen
merkkien mukaan. Tässäkin sovituksessa
puetaan vaate ylle, oikea puoli
sisäänpäin, ja tarkistetaan tällöin ensimmäiseksi,
onko kaikki saumat hyvin
ommeltu ja painettu. Tärkein tehtävä
senjälkeen on hihojen asennon korjailu,
jos ne eivät heti ensikerralla näytä
tulleen oikealle paikalleen. Tällöin
katsotaan että hiha laskeutuu olkapäältä
suoraan alas, jottei eteen tai
selkäpuolelle muodostu liikaa väljyyttä
sekä todetaan myöskin et:ä käsiä voi
vapaasti liikuttaa yhtä aikaa. Toiseen
sovitukseen kuuluu myös hameen pituuden
määrääminen ja sen helman tasoittaminen.
Se tapahtuu parhaiten
siten, että mittanauhalla mitataan
kuinka monen sentimetrin tai tuuman
päähän lattiasta helma tahdotaan, sama
määrä merkitään kulmäviivottimen
yhdelle sivulle tai kankeaan pahvista
tehtyyn viivottimeen. Mitan i toista
päätä kuljetetaan latteaa pitkin hameen
vieressä j a nuppineuloilla merkitään
hameeseen helman käännekohdan
paikka. Näin tutee helma tasainen ja
jokapaikasta y h t ä korkealle lattiasta.
Hameen tasoittamista varten on
myöskin koneellinen apuneuvo, mutta
se nyt ei tule tässä kysymykseen, koska
tuskin kukaan n ä i t ä neuvoja lukeva sitä
itselleen hankkisi.
• « * *
Alusvaatteista.
Asiantimtijat selittävät, että niitä ei
voida pestä liian usein. Mitä useammin
alusvaatteita pestään, sitä hienovaraisemmalla
käsittelyllä saadaan ne
puhtaaksi. Eritoten keinosilkkiset a-lusvaatteet
ovat arkoja pestäviä ja helposti
vahingoittuvat, jos niitä hierotaan,
puserrellaan.-ja. liotetaan—vedessä.'
Amerikattarilla on yleisenä tapana-
pestä alusvaatteensa joka ilta, ja
kokemus on osoittanut tämän menettelytavan
oikeaksi. On myös todistettu,
että yli 60 tunnin käytön jälkeen
ihoa vastassa olevat vaatteet alkavat
vahingoittua hiestymisen ja muiden
ruumiin eritteiden takia. S"ksl usein
uudistuva pesu tuottaa kaksikin etua:
vaatteet kestävät kauemmin ja käyttäj
ä saa nauttia puhtaista vaatteista. Me
tietysti olemme samaa mieltä tämän
asiantuntijan kanssa, mutta tosiasia
on se, että farminainen ei jouda pesemään
pyykkiään niin usein eikä myöskään
niinollen vaihtamaan alusvaatteitaan
joka ilta. Heille riittää kun
saavat muuttaa kerran viikossa saunan
Jälkeen. Jos haluatte pitää paitaa ihoanne
vasten, j a ette pidä ostopaidoista
niiden lyhkäisyyden takia, niin kokeilkaapa
teihdä säkkikankaasta paita.
Luulen e t t ä pidätte siltä.
* * •
NenäUInoista.
•Hän, joka Joutuu taloudessa pesemään
nenäliinat, tietää kuinka hankalaa
on saada yskäisen ihmisen nenäliinoista
puhtaita. Tässä helpottaa itseään
panenialla sellaiset nenäliinat
Jo'Ksikin aikaa likoon veteen, johon on
pantu vähän suolaa; sen jälkeen lima
irtautuu niistä helpommin. Muuten,
yskän ajaksi sopisi varata vanhoja riepuja,
vanhoista tyynsoipäällisistä Ja l a kanoista
yms. revittyjä, jotka sitten voi
polttaa, joten n i i t ä ei tarvitse pestä. Ja
Jokapäiväiseen menoon, rUppuu työstäkin,
kelpaavat kyllä kotitekoiset nenäliinat.
Sitten "parempaan" lähtöön
voi ottaa hienomman, ostetun nenäliinan.
« * *
Värin lähtemincm.
Jos lanka on huonesti värjättyä tai
pesuaine liian voimakasta, lähtee langasta
pesussa väriä kirjottuun vaatteeseen.
Nämä kiusalliset tahrat voi
kesällä poistaa siten, että vaate kastetaan
kylmään veteen ja levitetään sitten
ulos sopivalle alustalle tai avoimelle
ikkunalaudalle auringon paisteeseen,
nou-ja puoli ylöspäin. Kaikille värjätyille
kohdille sirotetaan vahvalti keittosuolaa
ja käsittelyä jatketaan kunnes
tahrat ovat hävinneet. Vaatteen
voi kastella uudelleen ja ripotella uutta
suolaa, jos tahY-at ovat itsepintaisia.
Jatkuu.
Tyttönen tefhnyt historiallisen
löydön
Kymmenvuotias tyttönen Betty
Morris löysi äskettäin Bear Mountain
vuoristossa intiaanien käyttämän
luolan. New Yorkin luonnonhistoriallisen
museon alaisuudessa toimivan
Trallside museon tiedemies \ViI-liam
H. Carr saapui tarkastamaan
löytöä ja totesi sen arvokkaaksi muinaishistorialliseksi
löydöksi. Tähän
mennessä ovat kaivaukset tuottaneet
rikkaan kokoelman 500 v. vanhoja
intiaanien aseita ja muita muistoesineitä,
jotka edustavat Iroquois ja A-lonquin
heimojen kulttuuria. Luolan
päällimmäisestä kerroksesta löydettiin
valkoihoisten käyttämä nappi,
joka todettiin 160 vuotta'vanhaksi.
Valkoihoisten metsästäjien arvellaan
käyttäneen luolaa suojanaan metsäs-tysretkillään.
KIINA AIKOO ostaa $200,000,-
000 arvosta kultaa inflatiön vastusta-mist
varten, mutta tätä kultaa ei voida
tuoda maahan ennenkuin Burman
tie avataan.
POHJOIS-AMERIKASSA on vähintään
500 orthodoksista kirkkoa.
Canadassa yksistään on 70 sellaista
kirkkoa ja niissä 125,000 jäsentä.
Näiden kirkkojen yhteinen kokous
pidetään Ne\v Yorkissa lokak. 15
p:nä.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 25, 1943 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1943-09-25 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki430925 |
Description
| Title | 1943-09-25-11 |
| OCR text | LAUAXTAIXA, SYYSKUUX 25 PÄIVÄNÄ Sivu 11 ^^t aikaan suussa olevien nesteiden Jmiallise^ aineet. Xäni tulee korvien välityksellä ta- •utuk==i. Ulkokorvaan kuuluvat kor-, Illehti ja kävtävä, keskikorvassa on rumpu- eli tärykalvo ja 3 kuuloluuta^ vasara, alasin ja jalustin, keskikorvan yhdistää nieluun eustakinen putki. Sisäkorvassa on hienorakenteinen nä-kinkierä ja kaariputket. Aivoista tu-le^' at hermot päättyvät sisäkorvaan.. Korva voi käsittää 27 eri oktaavin äänet. , . \ \ v Nenässä on nenäontelo, jonka luut ja rustot keskiviivan suunnassa kul-fce\' alla väliseinällä jakavat kahteen osaan, nenäkäytäviin. -Nenäkäytä^ vat aukeavat ruumiin pinnalle sie-rainaukkoina, ja nielun yhteydessä ne ovat- koaaniaukoilla. Nenäkäytävän loppuosassa on varsinainen nenäon-lelo, jonka ulkoseinässä riippuu sisään- ja alaspäin kolme kuorikkoa. Nämä jakavat nenäkäytävän» kolmeen päällekkäin olevaan käytävään. Nenäontelon sisäpinnalla on limakalvo, jossa erityiset aistihermot pääte-osineen välittävät aistimusten syntymistä. Hajuaistimuksen kykenevät sangen pienetkin ainemäärät herättämään; niinpä riittää yksi kahdesmil-joonasosa grammaa myskiä sieraimen yläosaan johtuvaan ilmamäärään, jotta myskinhajun aistimus tulisi huomatuksi. Nuhassa kadottaa hajuaisti herkkyytensä. Silmä on kolmen kalvon muodostama pallo, jonka näköhermo ja silmälihakset kiinnittävät silmäkuoppaan. Silmän kova kalvo ympäröi uloinna silmää kaikilta puolin; sen kupera e-luosa, sarveiskalvo, on lasikirkas, ja Iätä tietä valo pääsee silmämunan sisään tunkeutumaan. Kovan kalvon alla on suonikalvo. Suoriikalvo on kovaan kalvoon liittynyt kaikkialla silmämunan etuosassa, missä se väliseinän tavoin painuu silmämunan onteloon heti sarveiskalvon' takana. Tämän väliseinän keskellä on pyöreä reikä, silmäterä (pupilli), jota ympäröivä värillinen reuna on silmäterän-kehä (iris). Silmäterä VOI supistua ja laajentua. Suonikalvon sisäpuolella on musta kalvo. Heti silmäterän takana on lasikirkas k^soisku-peramykiö 1. linssi, joka taittaa ulkoapäin tulevat valonsäteet ja luo ylösalaisin käännetyn pienoiskuvan verkkokalvolle. Silmähermon pääte-kohta on ns. sokea pilkku. Sisin sil-öiämunan kalvoista on verkkokalvo. Verkkokalvo verhoaa vain silmämunan takaosaa; siinä on ns. sauvoja ja tappeja, jotka ovat valoaistimuksen muodostumisen paikkoja. Liikkeet ovat lihasten aikaansaamia. Lihakset ovat kokoonpantuja , aivan ohuista lihassäikeistä, joita ym-päriö kutakin solulima. Pituussuunnassa ne ovat liittyneet yhteen, joten lihasten poikkileukkaus näyttää verk- ' komaiselta. Varsinaiset ruumiin ja erittäinkin raajojen lihakset ovat joko koukistajia tai ojentajia. Lihaksia, jotka toimivat toisiaan vastaan, kuten koukistajat ja ojentajat, nimitetään vastavaikuttajiksi. Lähentäjälihakset lähentävät raajoja ruumiin keskiviivaa kohti. Loitontajalihakset saavat ai- . kaan ruumiin keskiviivasta loitontavan liikkeen. Työskennellessään lihas saa voimansa siitä ravinnosta, joka kemiallisesti muuttuessaan, "palaessaan", synnyttää energiaa ja lämpöä. Lihas supistuu toiminnassa ollessaan korkeintaan n. 20% alkuperäisestä mitastaan. Työskentelevän lihaksen työkyky vähitellen pienenee, se väsyy ja tarvitsee lepoa. Erittäin kestävä on sydänlihaksemme, joka työskentelee koko elin-aikamme leväten joka tykintänsä välillä ainoastaan 0.4 sek. Ruoansulatuskanavan tarkoituksena on ottaa vastaan ravintoaineet ja saattaa ne sellaiseen muotoon, että ruumis kykenee ne h5rväkseen käyttämään sekä imeyttää sulatettu ravinto suolen seinämän kautta ruumiin nesteisiin ja poistaa ruumiista kelpaamaton osa. Eläinkunnassa on lihansyöjillä suhteellisesti lyhyempi ruoansulatuskanava kuin kasvinsyöjillä. Ruoansulatuskanavan alkuosan muodostavat suuontelo, nielu, riiokä-torvi ja mahalaukku, Mahalaukusta jatkuu kanava ohutsuoleen, joka jakautuu lyhyeen pohjukaissuoleen ja pitkään, mutkissa kulkevaan sykky-räsuoleen. Ohutsuolta seuraa paksusuoli, jossa erotamme umpisuolen, lynkkysuolen ja peräsuolen, joka päättyy peräaukkoon. Umpisuoleen liittyy matomainen lisäke, jonka tehtävää ei tiedetä. Kokonaisuudessaan ruoansulatuskanava on ihmisellä n. 10—12 m. pitkä. Ravinnon liukenemisen saavat aikaan ruumiin nesteet, sylki ja mahaneste, joissa on ns. käy-teaineita (fermenttejä). Sylkeä on ns. sylkirauhasissa, joita on korvan-alus-, leuanalus- ja kielenalussylki-rauhanen, mahanestettä erittyy mahalaukusta. Suoliston seinät ovat aaltoilevassa liikkeessä. Vielä vaikuttavat ruokaan haimaneste, sappi ja suolineste. Hazel Street SUDBURY RIO f H E M R E Haze! St TORST, - PERJANT. - LAUANTAINA Bells of Capistrano PÄÄOS.: G E N E A U T RY Toinen kuva SignoftheWolf PÄÄOS.: MICHAEL TO ALEN SmiiURt, keskiyö - Maanani. - Tiist - Keskiv. Wasliii^on Slept Here •"MOS.: ANN SHEBIDAN Ja _ WCK BENNY Toinen kuva- TARZAN TRIUMPHS PÄÄOS.: JOHNNY WEISSMULLER JA FRANCES GIFFORD Viimeisen kerran tänään: HITLERS CHILDREN Tim Holt ja Don "Red" Barry — myös A NIGHT TO REMEMBER Loretta Young ja Brian O.Herne |iitiiiinniiniiiHMu,,ui..iMiiinuiiititi«uHiiwi>iii»iu.imiii.H.mtiuHiiiii.iiui»)inimHiiniuiun Per he en emännille I K i r j . LEMPI PETERSON Lukijalle Tämän kokoelmani tarkoituksena on antaa perheeneniännille kaikenlaista pientä neuvoa heidän taloudenhoidossaan, kuten perheen vaatettamisessa, ruuanlaitossa, huoneiden kumiossapi-dossa," kasvimaan hoidossa y.ni. Ehkä voi olla kohtia, jotka sinun mielestäsi, arvcisa lukija, ovat tarpeettomia, mutta ehkäpä sintm parhain tuttavasi tai naapurisi pitää ne kohdat hyvinkin tärkeinä. Ja päinvastoin. Siis olen koettanut koota kaikkien perheenemän-tien mieleistä lukemista ja tehdä kokoelmastani niin monipuolisen kuin näin ensikertalainen voi. Toivon siis, että mahdolUsirmnan moni löytää tästä hyödyllisiä neuvoja itselleen. • • • Vaatetus Pukujen sovitus. On paljon perheenemäntiä, varsinkin monen lapsen äitejä, joiden täytyy yrittää itse neuloa vaatteita lapsilleen,' vaikka ei olisi mitään erikoista neulo-maopjpia. Monet harjoittelevat muutenkin itse valmistamaan ainakin osan omista sekä lastensa vaatteista. Sellaisille naisille on suureksi avuksi syrjästä tulevat ohjeet. •Tarkfeejen nätto-jeii- mukaairleikat-; tua pukua, on ennen ompelemista huolellisesti asovitettava. Ensimmäinen sovittaminen tapahtuu heti kuja vaate on harsittu yhteen; puku asetetaan päälle nitn, että saumat tulevat oikealle puolelle. Huolellinen ensimmäinen sovitus tapahtuu siten, e t t ä vain toinen, nim. oikean käden puoli, sovitetaan- tarkkaan. Siinä tehdään kaikki muutokset, puku otetaan pois päältä j a saumoihin harsitaan nuppineulojen kiinnityskohtiin tarkat lankamerkit niin etu- kuin selkäpuoleenkin. Sen jälkeen otetaan neulat p>ois, vasemman puolen harsimatkin aukaistaan; puku asetetaan kaksinkerroin niin, että hihan reiät tulevat Vastakkain:' Oikean' puolen merkkien mukaan asetetaan vasemmallekin puolelle neula- tai liitumerkit. Sitten vaate hai%itaan uudelleen kokoon. Näin sovittaen saadaan kimipikin olkapää ja sivu samanlaiseksi. Tällainen sovitus tulee kysymykseen vain silloin, kim puvun molemmat puolet ovat toistensa kaltaisia. Tavallisimpia sovituksessa esiintyviä muutoksia ja korjauksia ovat seuraavat: Olkasaiunan kohdalla on joko selkä- tai etukappaleen tai molempien asentoa muutettava siten, että vaate laskeutuu alas suorana ja e t t ä olkasau-ma kulkee olan mukaisesti, sekä katsottava, ettei miehustaan hihan reiän kohdalle kokoonnu liikaa väljyyttä, ja ettei sivu riipu. Sivusaumojen paöc-kaa on muutettava, jos vaate on joko liian väljä tai liian ahdas. Hihan reiän suuruus merkitään liituviivalla. Hihan väljj^s ja mitta määrätään. Hihan etusauman paikka hihan reiältä määrätään. Lihavalle henkilölle on tehtävä yksi tai pari pientä laskosta sivu-saiunaan hihan reiän alle etupuoleen. Ennen toista sovitusta on kaulus, kal-voset jne. ommeltava valmiiksi, joten ne sovittaessa voidaan nuppineuloilla kiinnittää. Hihat on myös harsittava paikalleen edellisellä kerralla tehtyjen merkkien mukaan. Tässäkin sovituksessa puetaan vaate ylle, oikea puoli sisäänpäin, ja tarkistetaan tällöin ensimmäiseksi, onko kaikki saumat hyvin ommeltu ja painettu. Tärkein tehtävä senjälkeen on hihojen asennon korjailu, jos ne eivät heti ensikerralla näytä tulleen oikealle paikalleen. Tällöin katsotaan että hiha laskeutuu olkapäältä suoraan alas, jottei eteen tai selkäpuolelle muodostu liikaa väljyyttä sekä todetaan myöskin et:ä käsiä voi vapaasti liikuttaa yhtä aikaa. Toiseen sovitukseen kuuluu myös hameen pituuden määrääminen ja sen helman tasoittaminen. Se tapahtuu parhaiten siten, että mittanauhalla mitataan kuinka monen sentimetrin tai tuuman päähän lattiasta helma tahdotaan, sama määrä merkitään kulmäviivottimen yhdelle sivulle tai kankeaan pahvista tehtyyn viivottimeen. Mitan i toista päätä kuljetetaan latteaa pitkin hameen vieressä j a nuppineuloilla merkitään hameeseen helman käännekohdan paikka. Näin tutee helma tasainen ja jokapaikasta y h t ä korkealle lattiasta. Hameen tasoittamista varten on myöskin koneellinen apuneuvo, mutta se nyt ei tule tässä kysymykseen, koska tuskin kukaan n ä i t ä neuvoja lukeva sitä itselleen hankkisi. • « * * Alusvaatteista. Asiantimtijat selittävät, että niitä ei voida pestä liian usein. Mitä useammin alusvaatteita pestään, sitä hienovaraisemmalla käsittelyllä saadaan ne puhtaaksi. Eritoten keinosilkkiset a-lusvaatteet ovat arkoja pestäviä ja helposti vahingoittuvat, jos niitä hierotaan, puserrellaan.-ja. liotetaan—vedessä.' Amerikattarilla on yleisenä tapana- pestä alusvaatteensa joka ilta, ja kokemus on osoittanut tämän menettelytavan oikeaksi. On myös todistettu, että yli 60 tunnin käytön jälkeen ihoa vastassa olevat vaatteet alkavat vahingoittua hiestymisen ja muiden ruumiin eritteiden takia. S"ksl usein uudistuva pesu tuottaa kaksikin etua: vaatteet kestävät kauemmin ja käyttäj ä saa nauttia puhtaista vaatteista. Me tietysti olemme samaa mieltä tämän asiantuntijan kanssa, mutta tosiasia on se, että farminainen ei jouda pesemään pyykkiään niin usein eikä myöskään niinollen vaihtamaan alusvaatteitaan joka ilta. Heille riittää kun saavat muuttaa kerran viikossa saunan Jälkeen. Jos haluatte pitää paitaa ihoanne vasten, j a ette pidä ostopaidoista niiden lyhkäisyyden takia, niin kokeilkaapa teihdä säkkikankaasta paita. Luulen e t t ä pidätte siltä. * * • NenäUInoista. •Hän, joka Joutuu taloudessa pesemään nenäliinat, tietää kuinka hankalaa on saada yskäisen ihmisen nenäliinoista puhtaita. Tässä helpottaa itseään panenialla sellaiset nenäliinat Jo'Ksikin aikaa likoon veteen, johon on pantu vähän suolaa; sen jälkeen lima irtautuu niistä helpommin. Muuten, yskän ajaksi sopisi varata vanhoja riepuja, vanhoista tyynsoipäällisistä Ja l a kanoista yms. revittyjä, jotka sitten voi polttaa, joten n i i t ä ei tarvitse pestä. Ja Jokapäiväiseen menoon, rUppuu työstäkin, kelpaavat kyllä kotitekoiset nenäliinat. Sitten "parempaan" lähtöön voi ottaa hienomman, ostetun nenäliinan. « * * Värin lähtemincm. Jos lanka on huonesti värjättyä tai pesuaine liian voimakasta, lähtee langasta pesussa väriä kirjottuun vaatteeseen. Nämä kiusalliset tahrat voi kesällä poistaa siten, että vaate kastetaan kylmään veteen ja levitetään sitten ulos sopivalle alustalle tai avoimelle ikkunalaudalle auringon paisteeseen, nou-ja puoli ylöspäin. Kaikille värjätyille kohdille sirotetaan vahvalti keittosuolaa ja käsittelyä jatketaan kunnes tahrat ovat hävinneet. Vaatteen voi kastella uudelleen ja ripotella uutta suolaa, jos tahY-at ovat itsepintaisia. Jatkuu. Tyttönen tefhnyt historiallisen löydön Kymmenvuotias tyttönen Betty Morris löysi äskettäin Bear Mountain vuoristossa intiaanien käyttämän luolan. New Yorkin luonnonhistoriallisen museon alaisuudessa toimivan Trallside museon tiedemies \ViI-liam H. Carr saapui tarkastamaan löytöä ja totesi sen arvokkaaksi muinaishistorialliseksi löydöksi. Tähän mennessä ovat kaivaukset tuottaneet rikkaan kokoelman 500 v. vanhoja intiaanien aseita ja muita muistoesineitä, jotka edustavat Iroquois ja A-lonquin heimojen kulttuuria. Luolan päällimmäisestä kerroksesta löydettiin valkoihoisten käyttämä nappi, joka todettiin 160 vuotta'vanhaksi. Valkoihoisten metsästäjien arvellaan käyttäneen luolaa suojanaan metsäs-tysretkillään. KIINA AIKOO ostaa $200,000,- 000 arvosta kultaa inflatiön vastusta-mist varten, mutta tätä kultaa ei voida tuoda maahan ennenkuin Burman tie avataan. POHJOIS-AMERIKASSA on vähintään 500 orthodoksista kirkkoa. Canadassa yksistään on 70 sellaista kirkkoa ja niissä 125,000 jäsentä. Näiden kirkkojen yhteinen kokous pidetään Ne\v Yorkissa lokak. 15 p:nä. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1943-09-25-11
