Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 14, 1950

              ANO
i O ?
«JO
LK
ee. "Eiliö se
koulussa Msto-tunäinen
S!^^-
ään, siUä op^t-i
asioita. jctUa
.hänen syBty-le
oli taatto
I sinne lento-^
.en työnsä sea-"
aiä tavalla, c^t-parliaitcn
P^s-a
VIlKKOLEHTi
aa
xv vuosikerta L A U A N T A I N A , L O I L ^ K U U N 14 PÄIVÄNÄ, 1950
i
taas
Lauaiitaina. t.k. 14 p:nä vierailevat
•-oiitcn näyltelijät Sudburyssa Fin
iVhasliila.- esittäen 3-näytöksiseR
ätefeän "Pirun,kirkko". Näytelmät.'
chiinutX:nnart Hjorth ja esiintyy
•rj judburylaisille tunnettuja näytte-j,
iW'^i^ saatavana entisissä pai-njsa.
Koska paikat ovat numeroitu-
* h. on svytä hankkia lippunsa ajoissa.
Toivotamme torontolalset tervetul-lak?!
-ja toivomme liyvää yleisömenes-
W ttjtä heidän hyvälle näytelmälleen.
Siiomalamen sai
flon sävellvskilpailiissa'
I Torinossa, Italiassa pidettiin äsket-
, tjinsäveih-skilpailu, joka koski radioa
( nrten sävellettyjä kirjaliis^musiikkisia
t3 musiikkiteoksia ja tänä yiionna kil*.
^jpailtiin viimeksimainitussa. Kilpailta
li \im- teosten muoto voi vaidella radio*
c-jperasta kantaatteihin; jä lliiusiikki-7
'|,i3ti]ilun saakka. . . . s ,
h Äänestyksessä voitti ensimriiäisen pal-
I kinnon 18,'000 Sveitsin frangia-" italia-•
I hinenliberando, toisen palkinnon 6,000
f ^frangia belgialainen Cheverulllen ja kol-
, 1'naniien, 4,0ö0.frangia suomalaiöeEi Tau-
J : ra Pylkkänen, joka kUpaili rädiobal-smmmxm
w^im mii'%Kt-
'8 9 m II 12 IS 14
15 16 I? 18 IS 2© 21
^.23^^4 25 26 2? 28
29 30 31 ^
13—^Simnimtai Selvi
iS—^llaamaatai SirSäsa
11—Tiistai , Saini
IS—|£€s&ivIfeko Satu
19—T<irste! Uljas
20— -Ferjantal Kauno
'21—^Lauaatai Ursula
e 1
"Suden imorsiaa".
Tmiä vtionna Mkhmeskmtliista päästötodistuksensa saaneita oli kaikkiaan 36
Osgoode Hallissa Torontossa ja heidän joukossaan oli neljä naista. Ee ovat
vasemmalta oikealle Lillian Invin Gooderickista, Of2t.,mrs.Edtia Paul, Torontosta,
Mary West Ottawasta ja mrs. Helen Tedfnan Torontosta. Viimeksimaimtttllu on
4'Vuotias poika, joka oli isän-kmma äidinr juMatilaistmdessQ.
tri Percy .Brown kuoli Egyptissä
Hassan valtiossa viime sunnuntaina 74
lieden Ikäisenä. Hän teki melliein
y!'o elämänsä X-sädetyötä ja hän sai
a a niin..neonia vammoja radioaktiivi-muodossa,
että hänessä tehtiih elin-
:i^an yli 50 leikkausta. Milloin
^eltä leikattiin osa sormestaan tai
"'•illalta käsistään, kun ne rupesivat
'Eittämään syöpää radiosäteilyn joh-
-'te - . . . .
; Tri Brownin sanotaan olleen "X-sä-
-"n-marttyyrin".
f Saksi kielilaista sukeltajaa, jotka ta-
|Ät .toisensa Haikendorfin lahden
:äskettäiii, kävivät käsirysyyn,
«otteli^-at kunnes hsidän ilmale&onsa
•^^imr^i niin pahasti, että heidät
-1 «uskottava kuivalle.
Si&eltajat kuuluvat kilpaileviin yri-
^'"n. Etsiessään romua- "Admirai
fäö'' hyljTi viereltä, tapasivat he
5a ja silloin he kävivät toisiinsa
, ja >Tittivät iskeä toisiaan mah-
If^mman tehokkaasti faiolimatta ve- ,
ijyastiiksen, ilmaletkujen ja^muiden
J^öi aiheuttamista haitoista. - Kun
^JJvat kokonaan sotkeutuneet ietkui-
^'^'s^ottiin heidät pinnalle," Jolloin
f^fj irröitettiin letkujen Jajohtojen
l^^^estä. Sen jälkeen kumpikia ka-
.aluksessa, .feaiHielle..- , , _ -
''Bled es Sudan" — "Mustien Maa"
— niin nimittävät Saharan arabialaiset
heimot erämaan eteläisen osan arovyö-tiykettäj
missä heille virtaa rieska ja hu­naja.
Täällä kasvaa rehevänä mehukas
ruoho, joka lihottaa kameclin kyttyröi-
. tä, täällä tömistelee maata aasilaumat,
kamelit, lampaat ja puhvelit. .Täällä ei
enää ole vaivalloisia sy\'äkaivoja, vaan
vesi muodostaa suuria lammikolta ja
lampia, jonka liejussa karjalaumat tun­geksivat.
Täällä työntyy maasta sade­aikana
esiin hirssi ja maissi, täällä ovat
karavaaniteiden tärkeät leikkauskohdat,
Zinder, Fort Lamy ja €ao, jotka Saha­ran
paimentolaisille edustavat sivilisaa­tion
huippua. 'Herra, Zinder on maalli­nen
paratiisi", sanoi eräs arabialainen
koulupoika, kun vieras keskusteli hänen
.kalissaan - Sudanlsta.
Mutta tämä maa ei siiinkaan ole «vail­la
vastuksia. Saharan eteräosa on vielä­kin
-vaikeampi matkant^Ile. kuih poh- -
joisosa. Niinpä \iionna 1947 matkailu
eteläisen Saharan läpi oli kielletty.
Lähdettäessä aamulla Hoggarista tul­laan
pian alueelle, irrallisen hiekan peit-täTBäUe
petolliselle maaperälle, jonka
vähäinen sorakerros saattaa vääriin ku­vitelmiin
:tien--laadusta. Auton kuljet­taja
etsii sivuteitä vapautuakseen irto-
Mekasta. Yhtäkkiä'.ollaankin kovalla
maaperällä. - Maasto- käy jyrkemmäk-si/
mutta sitten meidän on pyrytettävä,
.ja käänyttävä takaisin: olemme harhau­tuneet
suunnasta. Pian näemme toiset
jäljet ^*a lähdemme niitä seuraiaoiaan.
Maasto on jälleen muuttimut. Fata
morgana, kangastus, ÖB pyj^hkäissyt
pois \TJoren, jota meidän piti "käyttää
hyväksemme suunnistautuessamme. Ha­vaitsemme
muita kulikiilöita '3OTip^^
lämme leijuvan ilmassa tai ne ovat Nu­rinpäin.
Kaislarantaisten järvien aal­lot
näyttävät loiskivan meitä vastaan,
metsäisiä saaria kohoaa hä%viimme.
Olemme vasta matkamme alussa, hy­vin
syöneitä emmekä ole Janoisia. Siksi
tuo kangastus ei petä Jtetään: Jopa hy­vin
nopeasti .ifcäsitämme,. miten .tuo -kan­gastus-
Fata morgana, muodostuu.
Maanpinnan yläpuolella välittömästi
oleva tavattoman kuuma ilmakerros
käy yläosaltaan läpinikymattömäksi ja
heijastaa a^iringom^loavedeii'-.ta%'oin.
Sen johdosta,, että tämän ilmakerrok­sen
korkeus ja sijainti jatkuvasti vaihte­levat
tuulen mukaan, saa siitä järven ja
aaltojen vaikutelman. Samasta syystä
ilma vääristelee_ kaikkien esineitten piir­teet.
Kivet muuttuvat puiksi, joitten
latvat tuulessa heilirvat. .
Löydämme pian - taasen tien ja jat­kamme
hiekk:aisella tiellä, ^ \'aivalloista
matkaamme:- Vastaan, tulee, kolme ka­meleilla
ratsastavaa tuaregia. 'Vasta
•yöllä olemme In Guezzamissa. . '" •
Täällä .saamme raiJiasta,vettä" juodak-semme.
• Sotil-asasemalla tapaamme ali- .
läpseeriii, jolle tiiomme. kaksitoisUi • hä-'
Uruguayn valistusministeri Oscat
-Secco Ellaurin ^lonievideossa pitämää
puheen perusteella on Amerikan maissa
kaikkiaan yhtensä noin 70 miljoonaa
\ukutaidotonta ihmistä.
Ministeri Ellauri p^ihui YK:n Valis-
Uis-, Kulttuuri- ja Tiedekomission ko«
kouksessa ja kehoitti järjestöä löytä­mään
keinon, jonka kautta 19 miljoo­nalle
lapselle voitaisiin antaa ainalda
alkeiskoulun sivistys.
tien vaimonsa lähettämää kirjettä. Ali­upseeri
järjestää ne päiväysten mukai­seen
järjestykseen, ennen kuin ryhtyy
niitä lukemaan. "Olisi hullua tuntea
ensiksi viimeiset uutiset" sanoo hän fi­losofisesti.
In Guezzamista muutaman kilometrlm
päässä on tien kahta puolta irtokivestä
rakennetut obeliskit. Täällä on Suda-nin
raja. Sillä on merkitystä paikalli*»
Iille asukkaille. Hoggarin tuaregiea
täytj^y kesälaitumistaan Sudanissa mak'-»
iaa "laidunveroa" Zinderiin.
Jatkaessamme matkaamme tulee mei*
tä vastaan auto. Siinä olevien matkus-»
tajien auto oli jäänyt tielle ja odottanul
viisi päivää, kunnes apu viimein tulL
Hiukan etempänä näemmekin tuon vaiit»
rioituneen auton. Se fää siihen kahdek-o
si viikoksi, kunnes uusi moottori saa*
daan 3,000 krmi päässä sijaitsevasta At-»
geriasta. Kohtaanmie siinä myös k©l«>
me täysin eri tyyppistä ihmistä, arjalai­sen,
seemiläisen ja neekerin; -kalkki he
kuitenkin kutsuvat itseään puhdasveri­siksi
tuagereiksi.
Tulemme paikkaan, jonka nimi kar­talla
on kirjoitettu suurin kirjaimio.
Siellä ei kuitenkaan ole mitään yöpymi­sen
mahdollisuuksia ja matkaa jatke­taan
90 ^km Tegguida-n-Tessumlin. Mei­dät
otetaan vieraanvaraisesti vastaaa,
mutta kun aiomme käydä pitkäksemms
ajavat syöpäläiset meidät ylös vuoteis­tamme
ulos kylmään yöhön.
Aamulla matka jatkuu etelää koML
Voi selvästi havaita, että erämaa alkaa
päättyä. Kaikkialla mehuisaa ruohoaj,
Jiukkivia rainooseja, arolla käy karja­laumoja
ja gasellit suorittavat taidok­kaita
hyppyjään. Eri ^-ärisiä ihmisiä
liikkuu paljon tiellä tai puuhailee ym­päristössä.
TääUäMn saattaa kuitenkin
helkkamjnrsky puhjeta.
Zlnderissa tapaamme- sivistyksen var-
. mat tuntomerkit: viiks&kään tullimie­hen,
passien tarkastuksen, hotellin. Kim
täältä matka jatkuu etelään, tullaan lä­hes
päi\^matkan päästä jälleen päällys­tetylle
tielle. Ainoa epäumavkcjuetaoiu,
tetylle tielle. Ainoa epämukavuus mat­kanteossa
on tulra.
Erämaan matka päättyy oikeastaaa
Zinderiin, mutta sieltä on vielä 1200
km väli Fort. Lamyyn. - Sadeaika oa
juuri päättyns^t ja s&u vuoksi hiormossa
on elämää, maalla, vede^ ja ilmassa.
Fort Lamj'ssa alkaa uusi: maailma,. Sa­hara
on takanamme.
t',1 f i V
"I
!; 1
1
"5,