Vapaa Sana, June 14, 1947

              i
L
'fHltfji jptmn!'' --n" iwww IMU! """'' 4'yH"f fW-ir'At- W- -- Sj-SJ-s4äJ S32"Si5i25HW=ÄE
Jl?ini%
'--ii JW M l ' - fk XX X X ## IF ' II # i" l a " -- - " W'WrmjR 'U ia ia v r£-- ~ rir y- -
IN liTä 1 - ?
BTz m
f"T " - — - - z - "ää A BBSH -- _ — „ --- — M llllfcj B —m m —— - 0 _ _ _ _ 'ir f7flr aLS -- - -- -
Mississippi-tuntu- a Englannin järvillä
fcT-ÄiC-i-
-L--w !!
fc A~J U4 Ffa
T-L-Jff
lvi BViTU
m
Barklngin esikaupungin neuvotto
niisti kuvassa näkyvän malliset
SZ!!5flir'3f'3yvy"3wHfcMwfcwS TBfe1 tfc HMMMufe
Neuvostokasvatti
Toinen kirja Yliopisto
APPELSIINIT
Tuulikki tuli 8tlji)lpiivaDäi hake-maan
minua ostoksille 1'yysln Kostja
naapuriani pitämään hänelle uraa
plkkubutetissamtiie jossa tanaan oli
iiattellla 'palnorulitisalaattU' Ja ka-iaartvolk-i- pla
— meillä saattoi olla
aina kummaftUla äärimmäisyyksiä
Minun oli ka) Uiva ensin maksamaa
ta puolueen Ja ammattiliiton Jäsen-maksu
teattei Ulput Moprit Osoavla-tiimi- t
osuuskauppauuVsut avustus-kass- a
Itenkivakuutus Kirjanpito-osast- o
veti stlpt-mlist- a vallttotnästt
pois vain kultuurl- - Ja tuloveron ekä
valtlolalnan Suoranaiset verot oli-vatkin
vain 5- -6 ruplaa kuukaudessa
va'ltIolalna mii sijaan teki kuukau-rlttal- n
stipendiin L'0 ruplan loven
Muut maksut vähensivät sitä keski-määrin
15 ruplalla
Arvo oli matkoilla Ja Jonnaa hoi-vasi
kotona naapurimme Anja Joka
Itsekin perillistä odotellen li nyt lo-malla
tehtaasta
hävellmme hitaasti Kevälsti ran-takat- ua
pitkin Jota reunustavien
poppelien oksilla kiilsi turpeita
tuoksuavia urpuja
Miten kaunis olikaan tämä kaupun-ki
mWa Jokainen tori oli tyyllpuh-ita- s
arkkltehttvmiiien kokonaisuus
taata Uastrellln Ilossln Kokorinovtn
ra kutita ia Tohjolau 1'almyra' ita-kaJtl- n
graniittiin sidotun Nevan tum-mia
ve la Joiden rantoja Taldeaka-trtHta- n
Talvipalatsin Kremitagen
Mrmorlpulatsin Amiraliteetin puh-liasvtivsln- ct
rakennukset koristivat t1n kalliit korut Valkoinen aleksen-tortlalne- n
lVrssitalo Itastrelltkolon-nle- n
takana Troitskln Ulan komeat
Vaaret )a en sähkolamppurypalelden
klmalteleviat valot olsin Pietari Paa-valin
linnoituksen korkea kultainen
pilkki huurteisena talviaamuna Joi-toi- n
se kapeana netiiaru bätpyl ruu-sunpunaiseen
autereeseen — VatkVl
tuo antoi lieninRradllle tuon oman
yksilöllisen leiman Jolle el ole ver-taa
missä&n
Nevskille tultuamme Tuulikki Tel
minut vasta avattuun uuteen komer-tlaaltkauppa- an
Silmäni aivan häi-käistyivät
tavaranpaludesta kau-niista
pakkauksista puodin upeasta
sisustuksesta: krnultelevat kristalli-kruun- ut
heljastuirat elnll peittäviin
peileihin Ja kakellsetnustat ekl la-IposlllnlU- sklt
hoitivat puhlantU
Mutta yhtl suuresti minua nalkit-Ivi- t
hinnat KUa rotta maksoi 4$
rupla makkara 3 raplaa jkerl 12
raplaa suklaa 12 ruplaa sokeri l:
wt
1iJJ--
Mrtm' r rh
V Vh 1 i _
irtuv _i —-- i
— —y ~ w _ MA
'
1 i xm 't-m-mF
n tmm : uwm ±±TBmki
v-h- i " :-- '-- ~vfti szrv ~~ itKHiiH
'~
Englannissa Essexissa osti kaksi armeijan hyökkfysalusta Ja taittoi
huvialukset Järvelle Alukset tuovat mieleen Mississipin joklalukset
työläisen koko kuukauslpatkka Joka
keskimäärin oli 125 ruplaa menisikin
hteen tuollaiseen suklaaklloon
Mutta nämä olivat virallisestikin
Kalliin hinnan myymälöitä' Kort-tiannokset
sai normaalihinnoilla mut
ta näillä myymälöillä saatiin Illat va-rat
valtiolle Ja tervehdytettiin rahan-kiert- o
yönä oli häiriintynyt kun os-tokyky
on kasvanut suuremmaksi
kuin kortit sallivat rahaa käytettä-vän
Mutta Jollakin lailla oli hepompaa
olla ilman kaikkea hyvää kun sitä el
Ollut saatavissa — nyt sen sijaan
saattoi vain katsella voimatta kuiten-kaan
ostaa Ihmiset kiersivät kaup-paa
kykenemättä irrolttamaan katset-taan
herkuista
Suuressa korissa hedelmätiskin
paalia komeili helottavana väriläiskä-nä
suuria kullankeltaisia appelsiine-ja
—Suokaa anteeksi kuulemme pu-heestanne
että olette suomalaisia
Olisiteko ystävällisiä Ja auttaisitte
meitä selvitytymään valuuttakurssis-ta?
Taaksemme oli Ilmestynyt viisihen-kinen
ryhmä — kaksi rouvaa Ja kol-me
herraa joiden hienot muodikkaat
vaatteet heti llmalslva heidät suoma-laisiksi
Intouristeiksl
Kpatofvolssaan he yrittivät laskea
kurssin mukaan näitä hintoja mar-koiksi
Vanhempi rouva kuullessaan
hinta-arvailuj- a alkoi Jo tarttua haju-suolapulloon- sa
nuorempi rouva Ja
herrat sensijaan huonosti peitetyllä
uteliaisuudella tarkastelivat meitä
amanhelmoisia alkuasukkaita ja
tiedustelivat missä toimessa olemme
täällä ja eivätkö nämä hinnat ole
kerrassaan fantastisia
Vaikka Juuri olimme Tuulikin kans-s- a
ajatelleet tuota samaa harmitti
minua että nuo ulkomaalaiset pääsi-vät
meitä siten arvostelemaan
Ja nauraen heilautin päätäni heille
vastaukseksi:
—Teidän markkanne arvo on näin
ulkomailla perin mitätön Me olemme
ylioppilaita Ja kyllä meidän kan-nattaa
maksaa nämä hinnat
Ja silmää räpäyttämättä yrittäen
saada ääneni tointumaan välinpitä-mättömiltä
pyysin myyjätärtä pane-maan
pussiin tusinan appelsiineja
Tuulikki tuijotti minuun laajenevin
silmäteriä
Sllal men! vilkoa palkka
( jatkan)
rvT-k-?- - k
"T TS
-- 'Vv
Kotimaalla
Viimeinkin valkeni se päivä Jolloin
Meikki katseli täyteen pakattua mat-kakirstu- a
Ja luki matkapapereitaan
Jotka kalkki olivat hänellä hyvässä
järjestyksessä Hän otti käteensä
pienen matkalaukun Ja kirstu kulje-tettiin
laivalinjan toimesta laivaan
Vuosikymmenien toive nähdä koti-maa
Ja kalkki siellä oli toteutumassa
Heikille
lian muisti ajan jolloin oli ensim-mäisen
pai van laivassa Se oli suuri
elämys Ja muistui mieleen kuin eili-nen
palva Ensimmäinen päivä lai-vassa
matkalla Amerlkaan — Kuinka
suuri muutos silloin uteliaana Ja
arkalMen katsottiin elämää Pelko ja
epäilys peitettiin rehentelevlllä kok-kapuheilla
Jo silloin Helkki huoraasi
että vanhemmilla matkustajilla oli
vähemmän sanottavaa kuin heillä
nuorilla
Nyt han oli yksi vanhemmista mat-kustajista
ja katseli ympärllään me-luavia
nuoria joita helkki ymmärsi
Ja seurasi heidän tuohujaan hymyil-len
Siinä palautui mieleen kaiken-laisia
muistoja: kuinka hän lupasi
kotiin Jääville palata ainakin viiden
vuoden kuluttua Kutsua sitten kalk-ki
sukulaisensa tapaamaan toisiaan
kotikaupungin kauniissa hotellissa
Jossa löytyisi tilaa ja hienouksia suu-rellekin
sukulalsjoukolle Nyt yhä
vieläkin hän toivoi näkevänsä lap-suudenaikaisia
tovereita heidän ko-tejaa- n
kouluja kirkkoja seuroja
maisemia vesiä ja valoisia kesäöitä
Han oli onnellinen päästessään
nyt sinne Merimatka kului hauskas-ti
vähät siltä vaikka Joinakin päivinä
Piti uhraa kalkki mitä sisältä lähti
kaiteen yli mereen —
Kotimaan satamaan saavuttua
Helkki mietti lähettäisikö sähkösano-man
äiti vanhukselle Olihan hän jo
kirjoittanut tulostaan mutta el tien-nyt
ilmoltaa päivämäärää koska olisi
perillä Vähän aikaa mietittyään hän
luopui kaikesta Ilmoittamisena Hän
lähetti matkalaukkunakin kirstun
mukana kotikaupungin asemalle
haenpahan ne sieltä sitten aikanaan
tuumiskeli Heikki teekseen lhmeel-Iist- ä kuinka hin Ikimles oli Jälleen
kuin lapsi Hän heittäytyi huolet-tomaksi
ii päittl visusti "nauttia e-lama- sta- — niin kauan kuin eJon-päivi- ä riittää
Ensimmäisenä ohjeenaan hin piti
sääntöä "iii kiirehdi-- Se oli avain
Jolla hän aukaisi lukitun oTen rau-haan
Niinpä hin aateli rauhallisena
pääkaupungin katuja puoleen Ja toi-ee- n
Nyt rasta hin oikein totesi It-selleen
kuinka kaunista on oma kie-li!
Min poikkeili kaupoissa Ja ra-rlntoIots- M
nähdäkseen kuinka kau
niita reitosia onkaan kjiimaassa
-- tka hymyilivät kulu sisarentyttä-ret
Heikille Hän katseli talojen pi-hamaille
ja huomasi niiden slUtey-de-n
ja puhtauden hän silmäili puis-toja
ja katseli laitakaupunkia jossa
el näkynyt suurkaupungeille omi-naista
slummi-asutust- a Han katseli
ihastellen maailmanmaineen saa-vuttaneiden
arkkitehtien luomuksia
suomalaisesta marmorista mutta tä-mä
oli vasta alkua sillä niin paljon
uutta nähtävää oli siellä maan
Heikin toisena ohjeena oli nauti
elämästä" Ja "syö vähän" — l-u-ulisl
I
nykyajan Suomessa olevan sen ilman
muuta muistuttamista pakillista
mutta olisi siellä siltikin ollut tilai-suutta
pilata hyvä nautinnonpäivänsä
ylensyömiselläkin Helkki söi vaan
tähän Ja nautti kevyestä olostaan
virkistävien kävelymatkojensa Jäl-keen
Kolmantena ehtonaan tleikki piti
epoa Tunti leoa palaa Ja hyvin
nukuttu yo auttaa otke'n "nauttia
lamasta" seui aavana päivänä joka
alkvnee sieltä tuntemattomasta a-as- sa
yhä uudestaan Ja uudestaan
tieikki Jatkoi matkaa khtl koti- -
tupunkla Kuitenkin han Jai yhtä
semanvallä ennemmin pois junasta
ian tahtoi Jalkasin astua oman kau-pungin
kamalalle jonka hän tunsi
kokonaisuudessaan kuin kodikseen
etkä ainoastaan sitä taloa ja kaupun-ginosaa
Jossa oli kasvanut Kaupun-kiin
Johtava tie oli Jo tuttua vaikka
se oli vierustoiltaan paljon muuttu-nut
uuden asutuksen lisääntyessä
Illoin tällein näki hän vanhan ra-kennuksen
Jonka tunsi Ja muisti
ennenkin nanneensä Kuin vaistomai-sesti
hän nikkasi silmää noille van-hoille
tutuille vaikka se olisi ollut
vain vanha latorähjä Siinä kävelles-sään
ehti Heikki myös kirkkomaan
kohdalle muisti sen ja kääntyi slU
lähemmin tarkastelemaan Nyt siellä
oli valtava näky suuri kukka-alttar- i
Ja pitkä rivi hautaristejä Helkki hil-jent- yl
aivan kuin hartauteen sydän
loi kiivaasti ja monet muistot palau-tuivat
mieleen entisistä ystävistään
hän tapaili sanoja Joita ei ollut vuo-sikymmeniin
käyttänyt mutta Josta-kl- n muistojen komeroista ne tulivat
huuline hän rukoili hiljaa Kirkko-maalta
tuli hän Jälleen maantielle
jonka vierellä huomasi pienen mat-kustajakodin
ja poikkesi sinne Heik-ki
yopyl matkustajakotiin siellä
yksin Istuessaan muisteli hän kaik-kea
ollutta Ja meanytä mutta erikoi-sella
Istuessaan muisteli juuri tätä
hetkeä Ja paluutaan kotiseudulleen
Seuraavana päivänä Helkki Jälken
käveli tiellä aivan kotikaupunkinsa
rajalla jonne hän tahtoi Jalkasin as-tu- a eikä mennä vaunujen vetämänä
Talojen rivit olivat taajemmat teh-taiden
piippuja oli tullut Iisaa Kai-kesta
huomasi että teollisuus ja
kauppa oli edistynyt Ja olivat ne
kaupungin toimentulon päälähteinä
Heikki noudatti edelleen ohjet-taan:
"älä kiirehdi-- Ja poikkesi erää-seen
suureen rakennukseen jonne
näki menevän paljon miehiä Ja nai-sia
Siellä näytti Ihmiset Jotain odot-televa- n vaan Heikki ei välittänyt
keltään tiedustella mitä he siellä a-loi- vat hän vain tarkasteli ympärll-laä- n olevia Ihmisiä ja elämänmenoa
Jonkun ajan kuluttua tuli hänenkin
luokseen naishenkilö ja tarjosi kap-ralee- n
leipää Helkki otti leivän Ja
maisteli sitä e maistui hyvälle ko-toiselle
ruisleivälle Hän pyysi mal-to- a tai kahvia samäTta neitoselta
mutta tämä näytti hämmistyvän Ja
sanot "Ettekö tiedä ettei ole muuta
kuin vettär — lian hänelle elvlsl
mitä Ihmiset täällä asioisivat ja 11-sa- ksi sai hän kuulla että Joukko siir-tolaisia
eli evakkoja oli odottamassa
tietoja uusista työ- - ja kotipaikoistaan
Helkki tunsi kuin hän olisi ollut yk- si heistä sukulaisuus ja heimous-henk- i valtasi hänen yhä roimak-kaammi- n Han muisti hautaristien
pltkit rivit kirkkomaalla Ja monet
äskettäin tapahtuneet Järkyttivät
muistot painoivat raskaana hänen
mieltään Mutta hin oli saapunut
rakkaaseen kotikaupunkiinsa hin
rauhoitti aleltaan suoristi ryhtiäsi
Ja astui lapsuuskotinsa luo —
SUOMEN
Kirj Signe Prattis
Kaarle XI :n hallituskausi Iso reduktsiooni ja
ruotujakolaitos Suuret katovuodet
— 36 IXKU —
Kuotsln kuningas Kaarle XI hallit-si
166U-Ö- 7 Hän tuli Isänsä naarle -- V
Kustaan kuollessa hallitsijaksi neljän
vuoden Ikäisenä Hänen alaikäisenä
Ollessaan hallitusta hoitivat lesklku-Mngata- r
Ja valtion viisi korkeinta
virkamiestä Tämä holhoojakunta
joka tosin ensi työkseen teki rauhan
ulkomaisten vihollisten kanssa mutta
muuten el oikein osannut valvoa val-takunnan
etua läänityksiä Jaettiin
yha valtlovarat vähenivät sotllaslal-to- s
sai rappeutua Ja nuoren kunin-kaan
kasvatus tuli huonosti hoidetuk-si
Kaarle Xl: n kasvatusta laiminlyö-tiin
suuressa määrin varsinkin mttä
opilliseen sivistykseen tulee Siihen
olivat syypäänä etenkin leskTiuninga-ta- r
Ja hänen' kasvattajansa Krister
Horn Lisäksi alottl Tanska sodan
v 1675 Ja oli alussa voltonpuolella
sekä maalla että merellä ltuotsl
näytti olevan Jo hukassa Mutta sil-loin
nuori kuningas oman henkensä
uhalla Lundin taistelussa sai tanska-laisista
voiton sitten kun 400 suoma-laista
oli siinä uhrannut Itsensä
muun sotaväen pelastamiseksi Tä-män
Jälkeen tanskalaiset ajettiin
maasta pois Kauhan paTattua Jänte-vä
Ja lujatahtoinen Kaarle XI ryhtyi
valtakuntansa tilaa perlnponjln kor-jaamaan
Tätä varten tekivät valtio-päivät
v 16S0 Ja 16S2 Ruotsissa ra-jattoman
yksinvallan ettei kunin-kaan
tarvinnut teoistaan vastata
muille kuin Jumalalle: samalla ne
myöskin päättivät että kalkki aateli-sille
luovutetut maat oli takaisin rai-lolle
palautettava Tämä palautus eli
iso-reduktslo-ni jonka toimeenpani-jaksi
määrättiin Klaus Hermannin-poik- a
Fleming tuli nyt ntln täydel-lises- tl
suoritetuksi että moni ylimys
slina menetti kaiken omaisuutensa
mutta valtion raha-asia- t saatiin kor-jatuksi
Ja talonpoikain vapaus pelas-tetuksi
Sotalaitosta varten Jakoi Kaarle Xl
suuren osan maata ruotuihin Ja rust-holleih- ln
Kukin ruotu sisälsi 2-- 4 ta-loa
jonka oli ylläpidettävä yksi mies
jalkaväessä tai laivastossa Rusthol-larin
oli varustettava ratsuväkeen
miehen ynnä hevosen upseereille an-nettiin
kruunun maatiloja vlrkatalolk
si Tämä ruotujakolaitos teki Kuot-sln
entistään mahtavammaksi ja se
turvallinen rauha Joka näin saatiin
toimeen edisti varallisuuttakin Mut
ta suurien katovuosien takia v:na
1695 — 1697 Kaarle Xl!n hallitus-kausi
paätt'l koviin kärsimyksiin
iisiiniiiki
F - --JB- sF 'Isä
s £% " TH
iliBsBHsHbsV''£ ivsMHHBsafl jBHsm ' JwlkrJB? sfaBsasBsBBsasMH
aVsasasr ♦? mlV4 -- 'V -- JbH
BSSSSSSSSSSSSSSSJc £ ? jj 4BHj[BSSM
SLSSSVSSSsSSvSSsBBvBBfBBleasHt JsKV—JjBSuBsBvBSsmMmBfalSBSaSHSi
JET-VEN- E
Sir Malcolm Campbell jolla en hal-lussaan
M17 mailin tuntinopeus
moottoriveneellä on rakennuttanut
jet-velmall- a kiyvln veneen milli
hin aikoo piakkoin kokeilla Kuvaa
ylli nlhdlin hinen uusi nopeue- -
ventensj
HISTORIAA
jotka etupäässä kohtasivat Suomea- - maata Tuhansittain nääntyi ihmlsu
nälkään kokonaisten kylien väestö
kuoli ja haamukaltalsina horjuivat
elossaolevat ympäri maata elatusta
hakemassa Tämän hätätilanteen ol-lessa
korkeimmillaan Kaarle XI kuo-li
keväällä 1637
Suuret nälkävuodet
Suonien kansa on saanut kestää
monen monia kärsimyksiä katovuo-sia
hätäaikoja kulkutautien ja vi
hollisten hävityksiä Muistettavlmpla
katovuosia olivat vuoden 1601 suuri
kato Josta lalnsuomentaja L-Jun-go
Tuomaanpoika kirjoittaa näin "Jona
votena eij yhakän Jyvän muodoista
calkeUa Pohjan maalle casonnm
mutta kesähallalta calkennl turmelu
hui etel sen raitaista nälkä ole ikä-nän- sa
yhdenkä Inhimisen ennen ol-lut
Ja älkön lumala vastakan tulia
Jongun inhimisen elais andako" Vie-lä
suurempia hätäaikoja on ollut vuo-sien
1695 — 1697 nälkävuodet maas-samme
Kesällä 1695 hedelmöl ruis
vasta elokuun alussa Ja syyskuussa
tuli kovia halloja Seuraava kevät
(1696) tuli luonnottoman alkaisin
helmikuussa olivat Järvet jo sulan
Ja toukoja aloteltlin mutta sitten
tuli ankara takatalvi Ja Järvet Jä-ätyivät
uudelleen Elokuussa hallat
hävittivät perinpohjin viljasadon Ji
niin alkoi hirvittävä hätätila Syötiin
pettua Ja teuratettlin karja mutta lo
pulla tuli hätä niin suureksi etu
väitetään Ilmenneen Jopa kannibalis-mia
joka on kuitenkin todistamaton-ta
Kotieläimet Ja metsänriista hari-tettii- n
melkein kokonaan Hiuantr-nelt- ä ihmisiä läksi Joukottaln mieron-tiell- e
Joista enimmät uupuivat ma-tkan
varrella nälkään ja tauteihin
Jääskessä haudattiin yhtenä ainoana
Päivänä ISO ulkoseurakuntalaista y-hteishautaan
Kajaanin seuduilla nii-tti
kuolema runsasta satoa että vi-kllu- ku vähentyi enemmällä kuin pu-olella
Vanhassa ajantiedossa kuvata:
hätätilaa seuraavasti:
"Silloin valvolll' valkiollia Suomi
rauc-k- a suomittihln GosCa cöco oolme
vuotta vailla vainiot Jyvistä
Aitat aivan avojolnna
TsäNi nälkä nurkissamme
gulkl cuolema cotohon
Että suurella surulla
Turun lauman laitumella
guului cuollusten lugusta suuri
nällstyxis näändyneitä guusikym-ment- ä
tuhatta1'
Kaikkiaan luullaan maamme kado-ttaneen
tuona kauheana hataaikass
neUanen tai viidennen osan väestö-ltään
Tästä koettelemuksesta el
maamme vielä oUut tolntur jf an
kestettäviksi tuli Isonvihan rauls-- '
ajat Entisaikain niin lukuls n
tilanteen lohtulvst nAki ittita
eä kanstamtne eli melkein ykslaosal- -
sestl maanviljelyksellä joten k
vuoden sattuessa el ollut muita eli
keinoja turvana Maanviljelys oli
aksi vielä alkuperäistä Ja tuoso
pellot erittäin alttiita kuivuudet
märkyyden Ja kylmin tuottamffie n
bingoille Kulkeneuvojen kehittyisit
tomyyden vuoksi oli myöskin valkea
ta lihettiä ajoissa apua toiselta
dulta tnltl OOTI -- II mAHn M
etu hallituksellakaan ei entisin! {
oma otiut varoja Ja voimia en
aina tarpeellista huomaavalsunt:
kaan auttaa kyllin tehokkaasti
danalalsla SodaaklyntJen Ja yliaJ
ten riiston ynnä muiden rasltai- -
takia maa pyayi köyhäni Ja si
seki pout oli uhkaamassa sea ka
saa
(Jatkoa)
Uusi
S94
Pi
2